TAKUULLA PARHAITA TEKIJÖITÄ SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA VUOSILLE 2013 2017 Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Kuntayhtymän missio... 2 3. Kuntayhtymän visio... 2 4. Painopistealueet... 3 5. Mittarit ja tavoitteet... 4 6. Epäjatkuvuudet... 4 7. Organisaation nykytila... 6 8. Opetus ja opiskelu... 8 9. Työhyvinvointi ja johtaminen... 9 10. Tilat ja oppimisympäristöt... 10 11. Prosessit ja järjestelmät... 11 12. Koulutuskuntayhtymän johtamismalli... 11 1. Johdanto Salon seudun koulutuskuntayhtymän strategia vuosille 2013 2017 on hyväksytty toteutettavaksi kuntayhtymän valtuuston kokouksessa 28.11.2012. Se korvaa aikaisemman vuosille 2010 2014 laaditun strategian. Strategia määrittelee suunnittelukauden keskeisimmät kehittämistoimenpiteet ja niiden karkean aikataulun. Yksityiskohtaiset toimenpiteiden toteutussuunnitelmat ja tavoitteet vahvistetaan erikseen kunakin vuonna talousarvion laadinnan yhteydessä. Samassa yhteydessä kuntayhtymän hallitus seuraa strategisten tavoitteiden toteutumista ja käsittelee mahdolliset strategian täydennykset ja muutokset. 2. Kuntayhtymän missio Salon seudun koulutuskuntayhtymän missio eli perustehtävä on: Osaamista työelämän tarpeisiin Missio kuvastaa toteutettavan koulutuksen työelämävastaavuutta ottaen huomioon elinkeino- ja työelämään vaikuttavat toimintaympäristön muutokset. 3. Kuntayhtymän visio Kuntayhtymän missiota toteutetaan siten, että toiminnan tuloksellisuus ja vaikuttavuus kasvavat määritellyn vision, eli strategisen tahtotilan, mukaisesti. Visio kuvastaa kuntayhtymän keskeisiä tavoitteita, joiden on tarkoitus toteutua vuoteen 2017 mennessä.
Visio on määritelty seuraavasti: Olemme oman alueemme vastuullinen, merkittävä ja asiakaslähtöinen työelämän kehittäjä Käytännössä visio tarkoittaa: Oma alueemme: Ammattiopiston opiskelijat tulevat pääsääntöisesti lähialueeltamme. Aikuiskoulutus palvelee Etelä-Suomen alueella toimivia asiakkaita. Oppisopimuskeskus palvelee pääsääntöisesti lähialueemme yrityksistä tulevia opiskelijoita. Vastuullinen: Osallistumme koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen. Edistämme alueemme kehitystä. Toimintamme ehkäisee syrjäytymistä. Merkittävä: Edistämme omalla toiminnallamme Varsinais-Suomen ja erityisesti Salon seudun elinkeinostrategian tavoitteiden toteuttamista. Uudistamme yhdessä työelämän kanssa ammatillista koulutusta. Toimintamme on tuloksellista. Toimimme taloudellisesti itsenäisenä koulutuksenjärjestäjänä. Toimintamme kehittäminen perustuu toimintaympäristön muutosten ennakointiin. Asiakaslähtöinen: Toteutamme yrityksille ja työyhteisöille kehittämispalveluita. Toimimme tiiviissä yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Edistämme opiskelijoidemme ammatillisten tavoitteiden toteutumista. Toteutamme monialaista koulutusta niin nuorille kuin aikuisille. 4. Painopistealueet Jotta missiota voidaan toteuttaa siten, että vision tavoitteet saavutetaan, on toiminnan kehittämiselle valittu neljä keskeistä painopistealuetta, joista kullekin on määritelty strategiset päämäärät: Opetus ja opiskelu o Toteutamme yhteiskunta- ja koulutustakuuta o Opintojen henkilökohtaistamisella nopeutamme tutkintojen suorittamista ja varmistamme opintojen etenemisen o Ylitämme valtakunnalliset opintojen toteuttamista koskevat tavoitteet o Yhteistyöllä tulosalueiden ja muiden koulutuksen järjestäjien kesken lisäämme toimintamme tuloksellisuutta ja koulutustarjonnan monipuolisuutta o Kehitämme opetusmenetelmiä ja pedagogisia ratkaisuja
Työhyvinvointi ja johtaminen o Hyvällä työn suunnittelulla edesautamme työssä jaksamista Kannustamme henkilöstöä osallistumaan oman työn suunnitteluun Varmistamme henkilöstön työn suunnitteluosaamisen o Yhdessä henkilöstön kanssa toimimme työhyvinvoinnin parantamiseksi o Tuemme henkilöstön osaamisen kehittämistä o Johtamisjärjestelmämme tukee perustehtävämme toteuttamista Tilat ja oppimisympäristöt o Toimimme työelämää vastaavissa oppimisympäristöissä o Oppiminen siirtyy yhä enemmän työpaikoille o Keskitämme toimintamme Hyvoninkadulle ja Venemestarinkadulle Prosessit ja järjestelmät o Toiminnanohjausjärjestelmämme tukee päivittäisen työn suorittamista ja tavoitteiden saavuttamista o Toiminnanohjausjärjestelmämme vastaa kansainvälisten normien vaatimuksia (ISO9001, ISO14001, OHSAS18001, ISO31000) 5. Mittarit ja tavoitteet Kuntayhtymän strategian toteutumista seurataan neljän keskeisen mittarin kautta. Seuranta tapahtuu vuosittain, paitsi työtyytyväisyyden osalta joka toinen vuosi. Työtyytyväisyyden seuranta perustuu henkilökunnalle tehtäviin kyselyihin, joissa arviointiasteikko on yhdestä viiteen. Tavoitearvo (vähintään) Mittari 2013 2014 2015 2016 2017 Käyttöaste 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Toimintakate % 8 % 8 % 7 % 7 % 7 % Työtyytyväisyys 3,85 3,87 Tulosindeksi Suurten monialaisten koulutuksen järjestäjien ryhmässä: Sija 1-6 Sija 1-5 Sija 1-4 Sija 1-3 Sija 1-3 6. Epäjatkuvuudet Muutokset kuntayhtymän toimintaympäristössä sekä sidosryhmien toimintatavoissa luovat sekä positiivisia että negatiivisia epäjatkuvuuksia, joiden vaikutuksia kuntayhtymän strategian kautta pyritään hyödyntämään tai minimoimaan.
Epäjatkuvuus Toteutumisen todennäköisyys Vaikutus kuntayhtymän toimintaan Talous Valtionosuusrahoituksen yksikköhinnan pieneneminen Todennäköinen tällä hallituskaudella Heikentää investointien rahoitusmahdollisuuksia. Ryhmäkoot kasvavat. Työvoimapoliittisen koulutuksen väheneminen, ÄRM-statuksen päättyminen Todennäköinen 2015 Vähentää aikuiskoulutuksen määrää. Koulutuksen järjestäjäverkko Järjestäjäverkon kokoaminen Todennäköinen Tuskin merkittäviä käytännön vaikutuksia ammatti- ja aikuisopiston tai oppisopimuskeskuksen toimintaan. Organisaatio ja johtaminen Osaamiskeskusten muodostaminen Toteutuu vaiheittain Vaikuttaa tilojen sijoitteluun. Esimiesten yhteistyö Todennäköinen Vaikuttaa oppimisympäristöjen suunnitteluun. Ammattitaito/ajantasalla pysyminen Toteutuu Henkilökunnan koulutukseen panostaminen. Henkilökunta Rekrytointivaikeudet/pätevien opettajien saatavuus Mahdollinen Opetuksen taso, opiskelijoiden kiinnostus, työllistyminen, rahoitus. Sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen Todennäköinen Uudet pedagogiset ratkaisut, henkilöstön osaamistason varmistaminen. Opiskelun ja opetuksen siirtyminen entistä enemmän työpaikoille Toteutuu vaiheittain Vähentää tilatarpeita. Työssäoppimispaikkojen löytyminen. Asiakaslähtöiset koulutussuunnitelmat. Työpaikalla oppimisen tukeminen. Taloudellisten resurssien väheneminen Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus lisääntyy edelleen Toteutuu Mahdollinen Uusien kustannustehokkaampien toimintatapojen hakeminen koulutuksen toteuttamiseksi. Lisää resursseja. Tilatarpeet kasvavat. Ryhmäkoot kasvavat. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus laskee Mahdollinen Vähemmän resursseja. Tilatarpeet vähenevät. Ohjaavan koulutuksen muuttuminen Todennäköinen Koulutukset tulevat lyhenemään radikaalisti: muutokset resurssitarpeeseen. Opetus ja opiskelijat Diginatiivit opiskelemaan Toteutuu Sosiaalisen median menetelmien kehittäminen. Erilaiset oppimispolut Toteutuu Opetuksen monimuotoistumien. Syrjäytymisriski/sitoutumattomuus opiskeluun/irrallisuus Todennäköinen Oppilaiden ohjaukseen käytettävien resurssien tarve kasvaa. Yhteiskuntatakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman huomioiminen. Tietotekniikan nopea kehittyminen Toteutuu Opetushenkilökunnan tietotekniset valmiudet. Uudet laitteet ja ohjelmistot. Maahanmuuttajaopiskelijat Toteutuu Kulttuurierojen ymmärtämisen merkitys kasvaa. Opetuksen kysynnän muutokset Toteutuu Ennakoinnin merkitys kasvaa, tarvitaan nopeita koulutustarjonnan muutoksia. Elinikäinen oppiminen Toteutuu Lisää tarvetta lisä- ja täydennyskoulutukselle. Työvoimatarpeen väheneminen pienentää ammatillisen koulutuksen kysyntää Mahdollinen Vähentää tila- ja resurssitarpeita. Toimintaympäristö Salon alueen taloudellinen tilanne heikkenee edelleen Todennäköinen Työssäoppimispaikkojen saatavauus heikkenee. Oppisopimustyöpaikkojen väheneminen. Salon alueen taloudellinen tilanne/elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutus koulutustarpeeseen Mahdollinen Muutokset toteutettavissa koulutusaloissa. Asiakkaiden liikkuvuus Todennäköinen Keskeytykset kasvavat. Työntekijöiden arvomaailman muuttumunen Todennäköinen Suhtautuminen työhön ja opiskeluun muuttuu joust avammaksi. Yhteiskunnan globalisoituminen Toteutuu T yössäoppimist a enemmän ulkomailla. Opiskelijoiden kansainvälisten valmiuksien on kehityttävä. Yhteiskuntatakuu Toteutuu 2013 alusta Koulutuksen kysynnän muutokset, rahoituksen muut okset. Yhteiskunta Turvallisuusriskit Toteutuu Kiinnitettävä entistä suurampaa huomiota tilojen turvallisuuteen ja henkilökunnan valmiuksiin toimia kriisitilanteissa. Mitä tapahtuu euroalueelle Epätodennäköinen Rahoitustilanteen heikkeneminen. Seuraava nousukausi Todennäköinen Työssäoppimispaikkojen saatavuus paranee. Rahoitustilanne helpottuu. Rahan hinta nousee. Kuntarakenne: jäsenkuntien yhdistyminen Mahdollinen Kuntayhtymän purkaminen tai fuusioitumien muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.
7. Organisaation nykytila Arvio kuntayhtymän nykytilasta perustuu sidosryhmä- ja SWOT analyysien tuloksiin. Näiden perusteella on arvioitu myös nykytilan ja tavoitteiden välistä eroa ja sitä kautta tarvittavia toimenpiteitä vision saavuttamiseksi. Keskeisimmät koulutuskuntayhtymän sidosryhmät ovat: Opiskelijat Alueen yritykset Alueen kaupungit ja kunnat, erityisesti kuntayhtymän omistajat ELY-keskus Maakuntaliitto Työvoimahallinto Opetus ja kulttuuriministeriö, opetushallitus, työ- ja elinkeinoministeriö Ammattiliitot, työmarkkinajärjestöt Vakuutusyhtiöt Koulutuksen järjestäjien yhdistykset Oppisopimuskeskukset Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Lukiot Ammattikorkeakoulut Yliopistot Pankit Tavaran- ja palveluiden toimittajat Media SWOT analyysit on toteutettu painopistealuekohtaisesti. Tunnistetut kuntayhtymän sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön tuomat mahdollisuudet ja uhkat on esitelty alla olevissa SWOT matriiseissa.
Opetus ja opiskelu VAHVUUDET Monialaisuus/monimuotoiset toteutusmuodot Henkilökunnan ammattitaito Koulutusjärj. vakaa asema ja imago Vakiintunut asema ja imago sekä vetovoima Sijainti Henkilökunnan osaamisen vahvistamiseen panostaminen Työelämäyhteistyö Verkostoyhteistyö MAHDOLLISUUDET Yritysyhteistyön kehittyminen, opetuksen siirtyminen työpaikalle Työllisyystilanne parantaa henkilöstönrekrytoinnin mahdollisuuksia Pedagogiikan ja pedagogisen toiminnan kehittäminen Tietotekniikan käyttö opetuksessa Ohjauksellisuuden kehittäminen Ohjauksen, neuvonnan ja erityisopetuksen keskittäminen Opiskelija-aines vaatii eriyttämistä ja joustavia toteutustapoja HEIKKOUDET Monialaisuus haasteellinen johtamisen kannalta Rahoituksen joustamattomuus Oppimisympäristö Yhteisen tekemisen vähyys tulosalueiden ja toimialojen välillä Joustamattomuus resurssien kohdentamisessa Tietoteknisen osaamisen epätasainen jakautuminen Erilaisten oppijoiden ohjaustaito UHKAT Elinkeinorakenteen muutos Kustannuskehitys Henkilökunnan rekrytointi Taloudellisten resurssien väheneminen Ohjausresurssin riittämättömyys Opiskelijapaikkojen riittämättömyys Opiskelijoiden syrjäytyminen Tilat ja oppimisympäristöt VAHVUUDET Kuntayhtymän taloudellinen tilanne Kuntayhtymän itsenäinen päätöksenteko Omat kiinteistöt (tontit ja rakennukset) Kiinteistökustannukset Hyväkuntoiset / uudehkot koneet ja laitteet MAHDOLLISUUDET Toiminnan keskittäminen Venemestarin- ja Hyvoninkadulle Elinkeinelämän monipuolistuminen Osaamiskeskukset Monitoimiluokat ja -tilat Salorankadun tiloista saatavat tulot ja / tai joustavuus HEIKKOUDET Vanhentuneet ja ahtaat tilat Toiminnot hajallaan ympäri kaupunkia Puutteelliset henkilökunnan sosiaalitilat UHKAT Rahoituksen pieneneminen Koulutusmäärien pieneneminen Salorankadun tilat jäävät tyhjilleen / kustannukset Aikuiskoulutuksen kysynnän pieneneminen Aikuiskoulutuksen luonne muuttuu, tilantarve vähenee Työhyvinvointi ja johtaminen VAHVUUDET HEIKKOUDET Hyvät tietotekniset laitteet Tietojärjestelmien osaamisen taso vaihtelee Kattavat työterveyspalvelut Tarjotun koulutuksen hyödyntäminen Monipuolinen tyky-toiminta Tunne epätasa-arvoisuudesta Osaava ja sitoutunut henkilöstö Ihmisten johtaminen ongelmatilanteissa - oikea-aikaisuus Mahdollisuus oman työn suunnitteluun Vaihtelevat esimiestaidot Lähiesimies lähellä Selkeiden pelisääntöjen puuttuminen osittain Tiimityö Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen ylhäältä alas Verkostot Määräaikaisista työsuhteista johtuva työn suunnittelu ja Tiedottaminen kuntayhtymätasolla sitoutuminen haasteellista Viestintä- ja vuorovaikutustaidot Positiivisen palautteen vähyys Epäselvät vastuunjaot matriisiorganisaatiossa - valta ja vastuu eivät ole oikeassa suhteessa MAHDOLLISUUDET UHKAT Hyvät työtilat Heikot valmiudet osaamisen johtamisessa Eri-ikäisten työntekijöiden vahvuuksien hyödyntäminen Resurssien väheneminen Lisääntyvä tulosalueiden välinen yhteistyö; myös tulosalueen Ammattitaitoisen työvoiman saanti tietyille aloille sisällä Ihmisten työssäjaksaminen Monipuolisen osaamisen hyödyntäminen Työmotivaation lasku Työmenetelmien kehittäminen ja uudelleenorganisointi Taloudessa ja yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten Tiimityön vahvistaminen aiheuttama pahoinvointi Älyllisestä kunnosta huolehtiminen - erilaisuuden hyväksyminen, Työvoimapoliittisen koulutuksen rahoituksen väheneminen työajanjousto, innovatiivisuuteen kannustaminen Prosessit ja järjestelmät VAHVUUDET HEIKKOUDET Halu kehittää olemassa Osaaminen Osaaminen Kokonaisuuden hahmottaminen Hallittavissa oleva koko Asiakkaaksi hakeutuminen, sähköinen haku, tuotteet Yhteistyöhalukkuus (koulutukset & tutkinnot joskus vaikea löytää, rahoitusmuodoittain haku sekoittaa asiakasta) Ollaan yhä kiinni linjajohtamisessa -> tiimityö murentuu Prosessiosaaminen -Prosessien omistajuus -Prosesseista laadittu liian tarkkoja kuvauksia -Prosessien mittaaminen MAHDOLLISUUDET Asioiden selkiytyminen/selkiyttäminen lisäisi motivaatiota Uudistuvat, joustavat prosessit Helppokäyttöiset järjestelmät, käytettävissä missä vain Valtuudet toimia ja tehdä tiimeillä Osaamista johdetaan suunnitelmallisesti, keskitytään ydinosaamiseen ja muu hoidetaan verkottumalla muiden kanssa Yhteisen näkemyksen puute UHKAT
8. Opetus ja opiskelu Keskeisimmät opetukseen ja opiskeluun liittyvät muutokset ovat taloudellisten resurssien väheneminen, opetuksen systemaattisen laadunarvioinnin vaatimukset, osaamiskeskusten toteuttaminen sekä opiskelijoiden kasvanut syrjäytymisriski ja työelämäyhteistyön lisäämisentarve. Opetuksen ja opiskelun kehittämisen toimenpiteet on koottu viiden pääotsikon alle: Koulutuksen toteuttaminen yhteisissä osaamiskeskuksissa Tilojen käyttöasteen parantaminen; tilavarausjärjestelmä, koulutusaikataulujen yhteinen suunnittelu 2013 Osaamiskeskuksen koulutustarjonnan yhteinen ennakoiminen ja kehittäminen 2013 Työssäoppimispedagogiikan kehittäminen Kokonaisvaltainen suunnitelma työssäoppimisen kehittämisestä 2013 Työvaltaisen koulutusmallin kehittäminen ja kokeilu 2014 Työelämän yhteistyön kehittäminen työssäoppimispaikkojen turvaamiseksi ja työpaikkaohjaajien tukemiseksi 2013-2016 Opiskelijoiden ohjaus ja neuvonta Verkostoyhteistyön organisointi koko kuntayhtymän tasolla 2013 Ennen opiskelua tapahtuvan ohjaus- ja neuvontatyön tehostaminen 2013-2016 Työssäoppimisen ja työllistymisen ohjausmallien kehittäminen 2013-2016 Kouluttajien/opettajien ohjausosaamisen vahvistaminen (mm. osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, yksilöllisten oppimispolkujen suunnitteleminen ja eritysopiskelijoiden tukeminen) 2013-2016 Ohjauksen toteuttaminen prosessikuvauksen mukaisesti 2013 Opetuksen laadun kehittäminen Toteutetaan vuosittain opetuksen arviointia sisäisesti ja/tai ulkoisesti 2013-2016 Laadun arvioinnin ja palautteen raportoinnin kehittäminen kuntayhtymän tasolla ja opetuksen kehittämistoimenpiteistä sopiminen vuosittaisessa toiminnan suunnittelussa 2013-2014 Sähköisten oppimisympäristöjen kehittäminen 2013-2016 Kustannustehokkaampien koulutuksen toteuttamismuotojen kehittäminen Uusien innovatiivisten koulutustapojen löytäminen henkilöstön ideoimana 2013-2016 Hankerahoituksen hyödyntäminen uusien koulutuskokeilujen toteuttamiseen 2013 2016
9. Työhyvinvointi ja johtaminen Suunnitelmallinen henkilöstöjohtaminen on kuntayhtymän johtamisen lähtökohta. Suunnitelmallisuuteen kuuluvat kattava henkilöstösuunnitelma; säännöllisesti järjestettävät perehdytystilaisuudet ja kehityskeskustelut; johtamisen arvioinnit sekä koko henkilökunnan roolien ja vastuiden selkeyttäminen. Työilmapiirikyselyt, kehityskeskusteluista saatava palaute, organisaation selkeyttäminen, turhan työn vähentäminen, tiedottamisen tehostaminen sekä työmenetelmien kehittäminen ovat keskeisessä roolissa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Keskeisimmät työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvät toimenpiteet ovat: 2013 Yhteisten pelisääntöjen noudattaminen Esimiesten osaamisprofiilin määrittäminen ja käyttöönotto Lisätään esimiesten valmiuksia haastavien tilanteiden ratkaisemiseksi Yhtenäisen perehdyttämismallin käyttöönotto Osaamiskartoitusvälineen käyttöönotto vuosittaisissa kehityskeskusteluissa Palkitsemisjärjestelmän laatiminen Ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen Vuoden 2012 työilmapiirikyselyn pohjalta laaditaan työhyvinvointisuunnitelmat tulosaluetasolla. Henkilöstösuunnitelmat laaditaan tulosalueittain 2014 Esimiesten 360 -arviointi Esimiesten kehittymissuunnitelmat laaditaan Palkitsemisjärjestelmän käyttöönotto Eri ikäisten työntekijöiden johtamisen käytäntöjen kehittäminen Työhyvinvointisuunnitelmien toteutus ja seuranta Työmenetelmien kehittäminen Rooli- ja vastuukartan laatiminen kaikilla tulosalueilla 2015 Esimiesten kehittymissuunnitelmien toteuttaminen jatkuu Osaamiskartoituksista nousevat kehittymiskohteiden perusteella laaditaan toimintasuunnitelmat Vuoden 2014 työilmapiirikyselyn pohjalta laaditaan työhyvinvointisuunnitelmat tulosaluetasolla. Työmenetelmien kehittäminen jatkuu 2016 Työhyvinvointisuunnitelmia toteutetaan ja seurataan.
10. Tilat ja oppimisympäristöt Tilojen käytön ja ylläpidon suunnittelussa lähtökohtana ovat: Ajanmukaiset ja monipuoliset oppimisympäristöt, jotka tukevat eri opiskelumuodoilla tapahtuvaa oppimista (lähi-, etä-, työssäoppiminen jne.) Uudis- ja korjausrakentamisen opetukselle aiheuttamien haittojen minimointi Salossa toiminta keskitetään Venemestarinkadulle ja Hyvoninkadulle Vuokratiloista luovutaan Salossa (pl. Peppursuo) Mariankadun tilat myydään Koulutusalakohtaiset osaamiskeskukset Ajanmukaiset ja monipuoliset oppimisympäristöt, jotka tukevat eri opiskelumuodoilla tapahtuvaa oppimista (lähi-, etä-, työssäoppiminen jne.) o Monitoimiluokkia o Helposti muunneltavia tiloja o Työsaleihin tiedonhaku/teoriaopetustilaa o Oppimisympäristöissä pyritään työelämävastaavuuteen Yhteinen asiakaspalvelupiste Liikenneturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota Työhuoneissa lähtökohta ovat työryhmäkohtaiset huoneet Tiloihin liittyvät keskeiset toimenpiteet ovat: 2013 Venemestarinkatu 39, saneeraus Venemestarinkatu 37, suunnittelu Venemestarinkatu 35, tontin laajennus Hyvoninkatu saneeraus ja uudisrakennus 2014 Venemestarinkatu 37, Laurin alakoulun purkaminen Venemestarinkatu 37, uudisrakennus 2015 Venemestarinkatu 35, E-rakennuksen saneerauksen suunnittelu Venemestarinkatu 35, B-siiven saneerauksen suunnittelu Venemestarinkatu 37, uudisrakennus Opetuksen siirtäminen pois Harventajankadulta Opetuksen siirtäminen pois Meriniitynkadulta Opetuksen siirtäminen pois Satamakadulta Auto- ja logistiikka-alojen muutto Keskusvaraston muutto Kauneudenhoitoalan muutto Kuntayhtymän hallinnon muutto Opiskelijapalvelujen keskittäminen Venemestarinkadulla 2016 Venemestarinkatu 35, E-rakennuksen saneeraus 2017 Venemestarinkatu 35, E-rakennuksen saneeraus Hyvoninkadun laajennuksen suunnittelu Rakennus ja arkkitehtuuri, muutto Venemestarinkatu 35:een Pintakäsittelyala, muutto Joensuunkatu 1:een Mariankadun kiinteistön myynti
11. Prosessit ja järjestelmät Prosessien ja järjestelmien kokonaisarkkitehtuuri kuvataan siten, että se muodostaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan organisaation toiminnan ja sen rakenteen hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelukauden aikana kiinnitetään erityistä huomiota prosessien, toimintamallien, tiedonhallinnan, järjestelmien ja teknologioiden toimivuuteen kokonaisuutena. Lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota riskienhallintaan, tietoturvan varmistamiseen sekä työterveys- ja työturvallisuusasioihin. Keskeisimmät prosesseihin ja järjestelmiin liittyvät toimenpiteet ovat: 2013 Laatu- ja ympäristöjärjestelmän käyttöönotto Riskienhallintajärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto AKO oppilashallintajärjestelmän käyttöönotto Toiminnan ja talouden raportoinnin kehittäminen Tilavarausjärjestelmän käyttöönotto SSKKY:ssa Sähköisten oppimisympäristöjen käytön tehostaminen Tietoturvan toteutumisen varmistaminen (myös sähköisissä oppimisympäristöissä) 2014 Prosessien toiminnan arviointi ja kehittämistoimenpiteiden laatiminen Laatu- ja ympäristöjärjestelmän sertifiointi Riskienhallintajärjestelmän sertifiointi Työterveys ja työturvallisuus sertifiointiin valmistautuminen AMO oppilashallintojärjetelmän kehittäminen Taloushallinnon järjestelmien kehittämisen suunnittelu ja toteutus Asianhallinnan tehostaminen 2015 Työterveys ja työturvallisuus toimintamallin varmistaminen AMO oppilashallintajärjestelmän käyttöönottoprojektin toteuttaminen 2016 Kokonaisarkkitehtuurin mukaisen toiminnan kuvausten ylläpito 12. Koulutuskuntayhtymän johtamismalli Koulutuskuntayhtymän päivittäisen toiminnan ohjaamiseksi toteutetaan johtamismalli, jossa on huomioitu optimaalinen organisaation rakenne; strategia; tarvittavat toimintaa ohjaavat prosessit ja järjestelmät; johtamistyyli; henkilöstökysymykset; osaaminen ja sen kehittäminen; sekä arvot.
Organisaatio Organisaatio muodostuu neljästä tulosalueesta: ammattiopisto, aikuisopisto, oppisopimuskeskus ja kuntayhtymäpalvelut. Organisaatiorakenne muodostaa matriisin, jonka keskeisin ulottuvuus kuntayhtymän perustehtävää toteuttava opetus ja koulutusorganisaatio. Toinen ulottuvuus muodostuu perustehtävän toteuttamista tukevista toiminnoista.
Strategia Arvot Uusiutumiskyky Tuloksellisuus Yksilöllisyys Vastuullisuus Missio Osaamista työelämän tarpeisiin Visio Olemme oman alueemme vastuullinen, merkittävä ja asiakaslähtöinen työelämän kehittäjä Strategiset painopistealueet Opetus ja opiskelu Työhyvinvointi ja johtaminen Tilat ja oppimisympäristöt Prosessit ja järjestelmät Strategiset päämäärät 2013-2017 Yhteiskunta ja koulutustakuu Opintojen henkilökohtaistaminen Ylitämme valtakunnalliset tavoitteet Yhteistyö Kehitämme opetusmenetelmiä ja pedagogisia ratkaisuja Hyvä työn suunnittelu Yhdessä henkilöstön kanssa toimimme työhyvinvoinnin parantamiseksi Tuemme henkilöstön osaamisen kehittämistä Johtamisjärjestelmämme tukee perustehtävämme toteuttamista Toimimme työelämää vastaavissa oppimisympäristöissä Oppiminen siirtyy yhä enemmän työpaikoille Keskitämme toimintamme Hyvoninkadulle ja Venemestarinkadulle Toiminnanohjausjärjestelmämme tukee päivittäisen työn suorittamista ja tavoitteiden saavuttamista Toiminnanohjausjärjestelmämme vastaa kansainvälisten normien vaatimuksia (ISO9001, ISO14001, OHSAS18001, ISO31000) Strategiset mittarit Käyttöaste Toimintakate Työtyytyväisyys Tulosindeksi Seuranta, tulokset Toimenpiteiden ja tulosten seuranta vuosikolmanneksittain Korjaavat toimenpiteet Järjestelmät Kuntayhtymän toiminnanohjaus perustuu toiminnanohjausjärjestelmiin, jonka rungon muodostavat laatu-, ympäristö- ja riskienhallintajärjestelmä. Laatujärjestelmän runkona käytetään ISO9001 standardina, mutta samalla varmistetaan, että järjestelmä täyttää CAF (Common Assessment Framework) viitekehyksen vaatimukset. CAF on EU-jäsenmaiden yhteistyönä kehitetty julkisen sektorin organisaatioiden laadunarviointimalli. Ympäristöjärjestelmä pohjautuu ISO14001 ja riskienhallintajärjestelmä vastaavasti ISO31000 standardiin.
SSKKY Toimintajärjestelmä Missio, Visio, Arvot, Strategia Mittarit ja tavoitteet Opetus ja Työhyvinvointi ja Tilat ja Prosessit ja opiskelu johtaminen oppimisympäristöt järjestelmät Laatu Ympäristö Riskienhallinta Tiedonhallinta, tietojärjestelmät ja teknologiaratkaisut: Oppilashallinto, Henkilöstöhallinto, Taloushallinto, Asiakirjahallinto, Tietohallinto, Opetuksen sovellukset JATKUVA PARANTAMINEN Ohjaus ja valvonta: Lait, Asetukset, Määräykset Säännöt Suositukset Ohjeet Koulutuksen järjestämislupa Standardit (ISO 9001, 14001, 31000, OHSAS 18 001) Luvat ja sopimukset Opetussuunnitelmat Henkilöstö, opiskelijat, asiakkaat sekä muut sidosryhmät Johtamistyyli Organisaation ylintä päätöksentekovaltaa käyttää kuntayhtymän valtuusto. Kuntayhtymän hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Hallituksen ja viranhaltijoiden toimivallasta on säädetty valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä. Päätösten valmistelua toteutetaan aina, kun se on mahdollista vuorovaikutteisissa itseohjautuvissa tiimeissä. Henkilöstö Henkilöstöjohtamisessa keskeisimpiä arvoja ovat työhyvinvointi, työkyvyn ylläpito sekä jatkuva osaamisen kehittäminen.
Osaaminen Osaamisen kehittämisessä painotetaan erityisesti opiskelijoiden ohjaukseen, pedagogisiin menetelmiin, johtamiseen, kansainväliseen vuorovaikutukseen sekä yhteistyöhön liittyviin taitoihin. Osaamisen kehittäminen perustuu osaamiskartoitukseen, jonka perusteella toteutetaan eri henkilöstöryhmille suunnattujen henkilökohtaisen osaamisen kehittämistoimenpiteitä. Arvot Uusiutumiskyky Koulutuskuntayhtymälle uusiutumiskyky tarkoittaa jatkuvaa toiminnan parantamista. Toimintaympäristön muutosten analysoinnin ja asiakasodotusten selvittämisen avulla tulosalueet pystyvät suuntaamaan toimintansa oikein ja osaavat panostaa oikeanlaiseen henkilöstön osaamiseen ja kehittämiseen. Parantamisen tuloksena tulosalueiden toiminta ja henkilöstön kehittäminen saavuttavat koulutuskuntayhtymän strategiset tavoitteet. Tuloksellisuus Tuloksellisuus on koulutuskuntayhtymän vaikutusalueen elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä. Koulutuskuntayhtymä toimii taloudellisesti aiheuttamatta kustannuksia jäsenkunnilleen. Tuloksellinen toiminta mahdollistaa asiakkaiden omien tavoitteiden saavuttamisen ja henkilöstön jatkuvan kehittämisen. Yksilöllisyys Koulutuskuntayhtymä arvostaa asiakkaitaan yksilöinä ja edistää sekä opiskelijoiden että yhteistyöorganisaatioiden kilpailukykyä asiantuntemuksensa avulla. Yhteistoiminnallinen työyhteisö antaa henkilöstölle mahdollisuudet oman osaamisen hyödyntämiseen. Erilaisuus hyväksytään ja se hyödynnetään. Vastuullisuus Koulutuskuntayhtymä toimii asiakkaiden odotusten mukaisesti ja pitää heille antamansa lupaukset. Asiakkaan tehtävä on omalla toiminnallaan edesauttaa tavoitteiden saavuttamista. Työnantaja luo mahdollisuudet henkilöstön ammattitaidon ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja huolehtii kilpailukykyisestä palkkauksesta. Vastuullinen toiminta edellyttää avoimuutta, arvostusta ja yhteistoiminnallisuutta työyhteisöltä sekä aktiivista yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.