UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Tilinpäätös 2013

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Tilinpäätös 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Tarkastuslautakunta 24.3.2014, 12.5.2014 Kaupunginvaltuusto 16.6.2014

Sisällysluettelo I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 1 2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO... 3 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio 2013... 3 2.2. Kaupunginvaltuusto 2013... 4 2.3. Kaupunginhallitus 2013... 5 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT... 7 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 7 3.2 Kuntatalous vuosina 2013 2014... 7 4. KAUPUNGIN TALOUS... 11 4.1 Talousjohtajan katsaus... 11 4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 2013... 16 4.3 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 17 4.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 17 4.5 Ympäristötekijät... 18 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLSYYS... 18 6. HENKILÖSTÖ... 22 7. KÄYTTÖTALOUSMENOT... 26 8. INVESTOINTIMENOT... 33 9. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA... 35 10. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 38 10.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 38 10.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 40 10.2 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen... 42 11. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 44 12. KAUPUNGIN KOKONAISMENOT JA TULOT 2013... 50 13. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 51 13.1 Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne 2013... 51 13.2 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt... 52 13.3 Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet... 53 13.4 Konsernitavoitteet... 54 13.5 Muutokset konsernissa... 57 13.6 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 57 13.7 Konsernin tilinpäätöslaskelmat... 60 14. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 63 II TOTEUTUMISVERTAILUT... 65 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 65 1.1 Hallinto- ja kehittämiskeskus... 65 1.2 Sosiaali- ja terveyskeskus... 112 1.3 Sivistyspalvelukeskus... 139 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN... 168 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN... 171 3.1 Investoinnit palvelukeskuksittain... 172 3.2 Investoinnit hankkeittain, kaupunki... 173 4. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA... 186 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus... 186 4.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 187 4.3 Sitovuustason ylitykset ja alitukset... 191

III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 194 1. TULOSLASKELMAT... 194 1.1 Tuloslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset... 194 1.2 Konsernituloslaskelma... 195 2. RAHOITUSLASKELMAT... 196 2.1 Rahoituslaskelma, kaupunki ja liikelaitokset... 196 2.2. Konsernirahoituslaskelma... 197 3. TASE... 198 3.1 Tase, kaupunki ja liikelaitokset... 198 3.2. Konsernitase... 200 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 202 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 202 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... 203 2.1 Tuloslaskelman liitetiedot... 203 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 207 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 207 3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 210 4. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITTEET... 215 4.1 Kuntakonsernin tuloslaskelman liitetiedot... 215 4.2 Kuntakonsernin taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 216 4.3 Kuntakonsernin taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 220 V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA... 222 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ... 223 LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET (erillinen kirja) Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Vakka-Suomen Vesi liikelaitos 1

I TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Aivan keskeinen mahdollisuus lisätä käytettävissä olevia varojamme tässä tilanteessa olisi saada kaupunkiin uusia asukkaita. Uudet työpaikat eivät kuitenkaan automaattisesti tuo meille uusia asukkaita ja veronmaksajia. Täältä uuden työpaikan löytävien henkilöiden puolisoillekin pitää monessa tapauksessa löytyä mielekäs työ- tai opiskelupaikka. Muuttopäätöksiin vaikuttavat varmasti myös palvelutarjonta ja harrastusmahdollisuudet eri muodoissaan sekä asuntomarkkinoiden tilanne. Hinta- laatusuhteeltaan kiinnostavien omistusasuntojen ohella vuokra-asuntojen saatavuudella on ratkaisevan tärkeä merkitys. Ensinnäkin haluan kiittää kaupungin luottamushenkilöitä ja koko henkilöstöä panoksestanne Uudenkaupungin hyväksi vuoden 2013 osalta. Viime vuonna muuttoliike päätyi Uudessakaupungissa edelleen tappiolliseksi, mutta enää vain hieman. Tilastokeskuksen väestömääräennuste ennakoi laskevaa väkilukua kaupunkiimme tuleville vuosille, mutta onneksi ne ovat vasta ennusteita. Uusikaupunki on Suomen kuntakentässä poikkeuksellinen kaupunki siinä, että tänne on alkanut syntyä huomattava määrä uusia teollisia työpaikkoja. Vaikka emme viime aikoina ole välttyneet ikäviltäkään uutisilta, niin luvassa olleet työllistymismahdollisuudet ovat toteutuneet ja myönteinen kehitys tulee näillä näkymin jatkumaan. Sikäli, kun normaalit markkinamekanismit yhtään pätevät, niin teollisten työpaikkojen synty tulee edesauttamaan myös palvelusektorin työpaikkojen pysyvyyttä ja kasvua seudullamme. Talouden osalta tilanteemme oli vuonna 2013 edelleen vaikea ja kestävyysvajeemme huolestuttava; kaupungin menot ylittivät tulot merkittävissä määrin. Vuosikatteemme, eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä, kattoi vain 8,9 % poistoista. Vuosikate asukasta kohden putosi 26,7 euroon. Kaupungin tulos jäi 4,2 milj. euroa miinukselle. Poistoeron ja varausten sekä rahastojen huomioonottamisen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 3,85 milj. euroa. Yhteiset ponnistelut taloustilanteemme oikaisemiseksi alkoivat kuitenkin tehota ja tilikauden tulos muodostui olosuhteisiin nähden ennakoitua huomattavasti vähemmän tappiolliseksi. Myönteinen yllätys oli yhteisöverojen tuotto. Niitä kertyi miltei miljoona euroa ennakoitua enemmän. Myönteisenä asiana on myös todettava, että aikaisemmat onnistumiset Uudessakaupungissa ovat alkaneet poikia uusia onnistumisia. Tämän kehityskierteen voimistaminen ja täysimääräinen hyödyntäminen onkin nyt kaikkein keskeisintä. Etenkin autotehtaan ja toki myös muiden teollisuusyritystemme menestyksen myötä Uudenkaupungin Sataman tulevaisuuden näkymät ovat valoisammat kuin aikoihin. Uusi laivalinja Travemündeen avautui syyskuussa. Sataman toimintaa piristivät merkittävästi Valmet Automotiven Mercedes tuotannon ja soijajalostustehtaan käynnistyminen. Yara Suomi Oy:n Uudenkaupungin lannoitetehdas saavutti viime vuonna tuotantoennätyksen ja yhtiö on ilmoittanut toteuttavansa noin 40 miljoonan euron investoinnit Uudenkaupungin tehtailleen vielä tänä vuonna. Myös Uudenkaupungin satamaa on näissä olosuhteissa mahdollisuus kehittää. Ruoppaustyöt ovat käynnissä laivaväylän syventämiseksi 10,0 metristä 12,5 metrin kulkusyvyyteen. Peräporttipaikkaa on levennetty 7,0 metrillä, kenttäaluetta laajennettu ja soijaöljyn varastosäiliö laivauslaitteineen rakennutettu. Tämä kaikki osuu hyvään saumaan, sillä monet Suomen satamista kamppailevat parhaillaan olemassaolonsa oikeutuksesta. Maassamme toimii yli 30 satamaa, eikä niille kaikille välttämättä ole sijaa markkinoilla pidemmällä tähtäimellä. Näin ollen on erityisen positiivista, että Uudenkaupungin Satama näyttää pystyvän kasvamaan ja kehittymään tässäkin ajassa. Kilpailukykyinen satama nostaa koko seutukuntamme teollisuuden kilpailukykyä ja tuo elinvoimaa laajalle alueelle myös Uudenkaupungin ulkopuolella. TYKS Vakka-Suomen sairaala ja Uudenkaupungin terveyskeskus muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka palvelut ovat tärkeitä paitsi meille uusikaupunkilaisille myös naapurikuntiemme asukkaille. Ne ovat meille merkittäviä myös seutumme elinvoimaisuuden ja osin kriisivalmiudenkin kannalta. Huomioitakoon, että TYKS Vakka-Suomen sairaala on nimenomaan TYKS:n sairaala, jossa 1

Uudenkaupungin kaupunki on mukana vain pienenä vähemmistöosakkaana. TYKS-konserni on massiivisten talousongelmien keskellä ja sen johto hakee kuumeisesti ratkaisuja tilanteeseen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri käynnisti strategiansa päivityksen viime vuonna ja tätä kirjoitettaessa emme tiedä, minkälaisia päätöksiä sairaanhoitopiirin hallitus ja valtuusto tulevat tekemään. TYKS:n johto tavoittelee toimintamallia, jossa aluesairaaloissa säilyisi perusterveydenhuoltoa tukeva erikoissairaanhoito. Uudenkaupungin kaupunki edellyttää, että Vakka-Suomessa turvataan jatkossakin potilaiden oikeus laadullisesti hyvään ja riittävään alueelliseen erikoissairaanhoitoon. Uudenkaupungin kaupungin strategia Uutta Energiaa 2009 2016 päivitettiin viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Strategiatyön lähtökohtana oli mahdollisimman laajan joukon osallistuminen. Strategian päivittämisessä olivat mukana kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto, kaupungin yksiköiden esimiehet, johtoryhmä ja henkilöstön edustajat. Elinvoimainen uusi kaupunki 2020 -strategian toimintaa ohjaavina periaatteina ja tavoitteina ovat sujuvat arjen palvelut, investoinnit tulevaisuuteen ja elävät taajamat. Strategian painopisteet ovat terve talous ja hyvinvoivat asukkaat. Strategian mukaan Uudenkaupungin johtaminen ja toimintakulttuuri on ennakoivaa, yhteistyökykyistä, kokeilevaa ja oppivaa. Tämä strategia kun toiminnallistetaan, niin hyvää tulee! Atso Vainio Kaupunginjohtaja 2

2. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN HALLINTO 2.1 Uudenkaupungin kaupungin organisaatio 2013 3

2.2. Kaupunginvaltuusto 2013 4

2.3. Kaupunginhallitus 2013 5

Kaupunginvaltuuston tärkeimmät päätökset 2013 4.3.2013 47 Toimivalta kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisesta 4.3.2013 48 Lausunto kuntarakennelakiluonnoksessa 15.4.2013 62 Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2013-2016 17.6.2013 84 Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös/vastuuvapauden myöntäminen/ tilapäisen valiokunnan asettaminen 14.10.2013 95 Lisäsäästötoimenpiteet ja tulojen lisäykset vuodelle 2013 4.11.2013 106 Kuntarakennelain mukainen kuntarakenneselvitys 4.11.2013 112 Uudenkaupungin kaupungin tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2014 9.12.2013 119 Sosiaali- ja terveysjohtajan valinta 9.12.2013 121 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2014-2016 taloussuunnitelma 9.12.2013 125 Muutokset vuoden 2013 talousarvioon / lomautukset Kaupunginhallituksen toiminta 2013 Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta, kokonaistaloudesta ja palvelujen tuottamisesta tehokkaasti ja taloudellisesti sekä valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginvaltuuston päätökset. Uusi kaupunginhallitus jatkoi vuonna 2013 aktiivisesti kaupungin talouden kuntoon saattamista. Kaupunginhallitus valmisteli valtuuston joulukuussa 2012 tekemän toimeksiannon mukaisesti vuoden 2013 talousarvioon yksilöidyt säästöesitykset ja tulosaluekohtaiset määrärahaesitykset, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi maaliskuussa 2013. Koska talouden 1-4/2013 toteutuma-arvion mukaan kaupungin talouden alijäämä oli nousemassa 2 miljoonalla eurolla yli hyväksytyn talousarvion, kaupunginhallitus käynnisti syksyllä 2013 ytneuvottelut ja velvoitti palvelukeskukset etsimään lisäsäästöjä ja tulojen lisäyksiä vuodelle 2013. Tämän lisäksi kaupunginhallitus jatkoi talousarvion toimenpide-/säästöohjelman toteuttamista. Kaupunginhallitus vastasi uuden sosiaali- ja terveysjohtajan valintaprosessista. Kaupunginvaltuusto valitsi uuden sosiaali- ja terveysjohtajan 9.12.2013. Kaupunginhallitus valmisteli valtuustolle lausunnon kuntarakennelakiluonnoksesta ja kuntarakennelain mukaisista selvitysalueista. Kaupunginvaltuusto päätti 4.11.2013, että Uusikaupunki käynnistää kuntarakennelain mukaiset kuntaselvitykset Laitilan ja Pyhärannan kanssa - kummankin kanssa erikseen - ja on valmis tekemään vastaavat selvitykset Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kanssa. Vuonna 2013 kunnilta pyydettiin kuntarakennelain lisäksi lausuntoja useista asioista, kuten Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talouden vakauttamisohjelmasta, julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeesta, kuntalain kokonaisuudistuksesta, Varsinais-Suomen TEtoimistojen toimipaikkojen määrästä ja palvelujen toteuttamistavoista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelutyöryhmän väliraportista. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014-2016 raamit ja laadintaohjeet ja valmisteli kaupunginvaltuustolle talousarvioehdotuksen. Kaupunginhallitus päätti tilata Kunnan Taitoa Oy:ltä ja Kuntien Tiera Oy:ltä esiselvityksen valtakunnallisen talous- ja henkilöstöhallinnon ERPtoimintamallin käyttöönotosta. Selvitys on jatkoa Kunnan Taitoa Oy:n vuonna 2012 tekemälle talous- ja henkilöstöhallintopalveluiden siirtoselvitykselle. Kaupunginhallitus perusti työryhmän valmistelemaan vuokrakerrostalohanketta. Laadukkaat vuokra-asunnot nähtiin yhtenä keinona saada uusia asukkaita muuttamaan Uuteenkaupunkiin ja varsinkin pendelöijät sitoutumaan ja muuttamaan Uuteenkaupunkiin. Kaupungin strategian päivittäminen oli hallituksen keskeisiä hankkeita vuonna 2013. Strategian hyväksyminen siirtyi vuodelle 2014. Uudenkaupungin hallintosäännön valmistelu jatkui, mutta sen hyväksyminen siirtyi vuodelle 2014. 6

3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous mateli vuonna 2012 taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksen kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolella. Talouskasvu oli odotettua heikompaa pääasiassa vaimean vientikysynnän vuoksi. Yksi odotettu syy heikkoon kehitykseen oli Euroopan velkakriisin jatkuminen ja sen seurausvaikutusten heijastuminen Suomen talouteen. Toinen heikkoon kehitykseen vaikuttanut tekijä oli se, että Suomen investointitavaroihin ja elektroniikkaan painottunut teollisuustuotanto joutui ennennäkemättömään kriisiin. Teollisuuden arvonlisäys väheni vuonna 2012 huomattavasti erityisesti elektroniikkateollisuudessa. Toisaalta arvonlisäys kasvoi useimmilla palvelualoilla, muun muassa liikeelämän palveluissa, rahoitustoiminnassa ja liikenteessä. Tuotannon kehitys oli siten hyvin kaksijakoista. Kansantalouden odotettiin jo kasvavan vuonna 2013, mutta tuotanto laski edelleen. Epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Kaupan myynti on ollut laskussa ja vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet. Kokonaistuotannon ennakoidaan laskeneen lähes prosentilla vuonna 2013. Kansainvälisessä taloudessa, erityisesti Yhdysvalloissa ja euroalueella, on nähty kuitenkin pieniä positiivisia merkkejä. Useimmat ennusteet sisältävätkin oletuksen, että Suomen talous pääsee 2014 hitaalle kasvu-uralle. Kasvu olisi alle prosentin. Kasvu pohjautuu vientikysynnän piristymiseen. Myös työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 saavuttama neuvottelutulos palkkaratkaisusta ja siihen liittyvät hallituksen tukitoimet vaikuttavat kasvuedellytyksiin myönteisesti. Taloutta kannatellut kotitalouksien kulutus ei kasva, vaan se uhkaa laskea. Vaikka taantuma päättyisi, edessä on kuitenkin mitä todennäköisimmin pitkä hitaan kasvun aika, sillä suhdannetilanne ja rakenteelliset kasvun sekä julkisen talouden ongelmat ovat Suomessa erittäin syvät. Julkisen sektorin sopeutustoimet nakertavat talouskasvua ja parhaimmillaankin rakenteelliset uudistukset tuovat hyötyjä vasta usean vuoden kuluttua. Kilpailtaessa kansainvälisillä markkinoilla tavaroiden ja palvelujen laadun ohella korostuu kustannustekijöiden merkitys, mikä edellyttää kustannustekijöiden hallintaa vielä usean vuoden ajan. Toisaalta hitaan kehitysvaiheen jälkeen uusi kasvupyräys voi piristää kasvuprosentteja nopeastikin. Kuluttajahintojen nousu hidastui vuonna 2013. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut hintatasoon, ja hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat jääneet vähäiseksi. Kuluttajahintaindeksi kohosi noin 1,5 % vuonna 2013 ja sen arvioidaan nousevan saman verran vuonna 2014. Valtiovarainministeriö on arvioinut katsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohonneen 2 % vuonna 2013. Vuosina 2014 2015 ansioiden nousu hidastuu, ja se jää runsaaseen prosenttiin. Vaikeasta suhdannetilanteesta ja eurokriisistä huolimatta työllisyystilanne pysyi Suomessa pitkään varsin vakaana. Vuoden 2012 loppupuolella työllisyys alkoi kuitenkin heikentyä. Myös työttömyyden kasvu kiihtyi vuonna 2013, ja työttömyysaste oli 8,2 %. Työllisyysluvut voivat vielä heikentyä vuonna 2014, mutta vähitellen käynnistyvän talouskasvun odotetaan tasaavan tilanteen. Työllisten määrän odotetaan kuitenkin jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Työllisyyden kasvunäkymät lähivuosille ovat vaimeat. 3.2 Kuntatalous vuosina 2013 2014 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan 2,6 % vuonna 2013. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät arviolta 2,2 %. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan hieman tätä vähemmän eli 1,8 %. Kuntien palvelujen ostot lisääntyivät edelleen muita kustannuksia nopeammin. Niiden kasvu oli 3,4 %. Vuonna 2014 kunta-alan palkkasumma kasvaa ja ansiotasoindeksi kohonnee vain prosentin verran. Suomen inflaatio oli viime vuonna noin 1,5 %. Kunta-alan kustannustaso kohosi saman verran. Vuonna 2014 inflaation ennustetaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Kuntasektorin kustannustason nousun oletetaan olevan koko maan tasolla. Kuntien verotulojen kehitys Vuonna 2013 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat lähes 7 %, kun ne edellisenä vuonna kasvoivat vain 1,3 %. Kunnallisveroa kertyi 6,7 % enemmän kuin vuonna 2012. Yhteisöverotilitykset nousivat nekin 8,2 %. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan 20,64 mrd. euroa. 7

Varovaisen arvion mukaan kunnallisveron tuotto nousee vuonna 2014 vain 0,4 %. Vaikka kuntien yhteisöveron tuoton arvioidaan nousevan 3 % ja kiinteistöveron yli 10 %, kuntien verotulojen kasvu jäisi vuoden 2012 tasolle. Kasvu on arviolta vain 1,3 %. Toisen arvion mukaan kasvu olisi hieman parempaa ja tulot kasvaisivat noin 2 %. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien käyttömenot kasvoivat, mutta verotulojen kasvun ansiosta vuosikatteet nousivat 0,9 mrd. euroa vuodesta 2012 Vuosikate riitti kattamaan poistot Toisaalta korkea investointitaso piti kuntien lainakannan kasvussa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2013 lopussa lähes 15,6 mrd. euroa. Se on 1,8 miljardia euroa, 13 %, enemmän kuin vuonna 2012. Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 36 kunnassa (73 kuntaa vuonna 2012). Vuosi oli kunnissa kaksijakoinen. Kuntien lainakanta nousi, vaikka vuosikate parani. Kokonaisuutena vuosi 2013 oli kunnissa ennakoitua parempi. Se johtuu sekä verotulojen kasvusta että kuntien sopeuttamistoimista. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuitenkin yli 150 kunnassa vuosikate ei riittänyt poistoihin. Kuntien tulos tulee heikkenemään vuonna 2014, koska menot kasvavat tuloja enemenemmän. 8

9

Keskeiset ennusteluvut 2012 mrd. 2010 2011 2012 2013** 2014** 2015** euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 193,0 3,4 2,7-0,8-1,2 0,8 1,8 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 80,0 6,8 6,2-1,2-1,6 2,0 3,4 Kokonaistarjonta 273,0 4,3 3,7-0,9-1,3 1,1 2,3 Tavaroiden ja palvelujen vienti 78,0 7,9 2,8-0,4-0,8 3,6 4,1 Kulutus 157,0 2,1 1,9 0,3-0,1 0,4 0,9 Investoinnit 38,0 1,7 5,7-1,0-4,4-3,2 3,5 Kokonaiskysyntä 273,0 4,3 3,8-0,7-1,5 1,1 2,3 2010 2011 2012 2013** 2014** 2015** Palvelut, määrän muutos, % 1,1 3,1 0,8-0,7 0,6 1,6 Koko teollisuus, määrän muutos, % 10,5-1,7-5,3-2,4 2,0 2,5 Työn tuottavuus, muutos, % 3,3 0,5-1,1 0,5 0,7 0,8 Työlliset, muutos, % -0,4 1,1 0,4-1,1-0,3 0,6 Työllisyysaste, % 67,8 68,6 69,0 68,5 68,5 69,0 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,2 8,4 8,2 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 1,2 3,4 2,8 1,5 1,5 1,6 Ansiotasoindeksi, muutos, % 2,6 2,7 3,2 2,0 1,3 1,2 Vaihtotase, mrd. euroa 3,0-2,7-3,9-2,9-1,6-0,7 Vaihtotase, % BKT:sta 1,7-1,5-2,0-1,5-0,8-0,3 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 0,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 3,0 3,0 1,9 1,9 2,3 2,9 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 55,8 55,2 56,6 58,6 58,9 58,4 Veroaste, % BKT:sta 42,4 43,6 44,0 45,4 45,5 45,3 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta -5,6-3,4-3,8-3,8-3,6-3,2 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 48,7 49,2 53,6 57,0 60,0 61,6 Valtionvelka, % BKT:sta 42,0 42,2 43,6 46,6 49,3 50,7 Lähde: Valtiovarainministeriö 19.12.2013 10

4. KAUPUNGIN TALOUS 4.1 Talousjohtajan katsaus Kaupungin verotulot ja valtionosuudet nousivat yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Kaupungin käyttömenojen tulojen ja menojen erotus eli toimintakate oli alkuperäisen talousarvion mukainen, ja se jäi alle muutetun talousarvion. Valtuuston vuodelle 2013 hyväksymässä talousarviossa vuosikate oli 800.000 euroa miinuksella mutta vuoden 2013 tilinpäätöksessä vuosikate nousi niukasti, 400.000 euroa, positiiviseksi. Valtionosuudet alittuivat lähes 400.000 eurolla, mutta vastaavasti verotulot ylittyivät 1.100.000 eurolla. Talousjohtaja Anne Takala Kuntien talous Vuosi 2013 oli Suomelle taloudellisesti raskas. Suomen bruttokansantuote laski ja työllisyys heikkeni - Suomen kansantuote oli vuonna 2013 edelleen alle vuoden 2008 tason. Vuosi 2014 tulee sekin olemaan vaikea, koska Suomelle ennustetaan vain kituliasta alle prosentin kasvua. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna lähes 7 %, kun ne kasvoivat vuonna 2012 vain 1,3 %. Kunnallisveroa kertyi 6,7 % enemmän kuin vuonna 2012. Yhteisöverotilitykset nousivat nekin 8,2 %. Kunnille tilitettiin verotuloja kaikkiaan 20,64 mrd. euroa. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien vuosikate riitti kattamaan poistot, mutta toisaalta korkea investointitaso piti kuntien lainakannan kasvussa. Valtionosuusleikkaukset ovat heikentäneet kuntien taloutta jo vuosia, ja leikkaukset jatkuvat vuonna 2014. Uudenkaupungin osalta leikkaukset olivat 2 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 3,2 miljoonaa euroa vuonna 2014. Vuonna 2013 leikkaus vastasi yhden tuloveroprosentin tuottoa. Kaupungin talous vuonna 2013 Kaupungin verotulot kasvoivat 4,2 % vuodesta 2012. Koska koko maan talouden kasvu on jäämässä viime vuoden arviota heikommaksi, vuoden 2014 verotuloihin liittyy erittäin suuria riskejä. Korot olivat koko vuoden edelleen poikkeuksellisen alhaalla. Korkokulut puolittuivat edellisestä vuodesta ja ne laskivat yli 300 000 eurolla, mutta korkosuojaukset aiheuttivat lähes vastaavan määrän kuluja. Lainojen keskikorko oli vuoden vaihteessa alle prosentin. Vuotuiset korkokustannukset (sis. korot ja korkosuojaus) olivat alle 2 %. Rahoitustuotot nousivat arvopaperien myyntituottojen ja arvonkorotusten takia. Sijoitusten tuotto oli hyvä. Vuonna 2013 kaupungin vuosikate eli investointeihin käytettävissä oleva rahamäärä oli 412.000 euroa, 26,7 euroa/asukas. Se kattoi vain 8,9 % omaisuuden kulumista vastaavista poistoista ja 6,9 % investointien omahankintamenoista. Vuosikatteen tulisi kattaa vähintään poistot, jotta talous olisi tasapainossa. Talousarviota tarkistettiin säästöpakettien, lomautusten ja määrärahojen käytön takia vuoden aikana useaan otteeseen. Uudenkaupungin kaupungin (ilman liikelaitoksia) käyttötalouden toimintatuottojen toteutumisaste oli 99,3 % ja toimintakulujen 98,8 %. Toimintakate (toimintatuotot toimintakulut ilman poistoja) alitti talousarvion 1.200.000 eurolla. Sen toteutumisaste oli 98,5 %. Kaupungin nettomenot (ilman liikelaitoksia) olivat 84,7 miljoonaa euroa. Ne alittivat talousarvion 1,6 miljoonalla. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot olivat yhteensä 83,6 miljoonaa euroa. Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten ulkoiset kokonaismenot (varsinaisen toiminnan lähinnä käyttötalouden menot, investointimenot ja rahoitustoiminnan menot) olivat 119,2 miljoonaa euroa. Isoimmat talousarvion ylitykset olivat hallinto- ja talouspalveluissa (238.000 euroa, kiinteistöjen myyntituotot alittuivat yli 400.000 eurolla), sosiaalityössä (263.000 euroa) ja erikoissairaanhoidossa (569.000 euroa). Sosiaalityössä kustannuksia lisäsivät mm. uudet lasten sijoitukset. 11

Kaupungin kustannuksia on useita vuosia vertailtu muiden kuntien kustannuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja siellä erityisesti erikoissairaanhoidon tarvevakioidut kustannukset ovat jatkuvasti olleet korkeat. Tämä kehitys jatkui vuonna 2013. Kunnan talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit, joten kaupungin talous oli tunnusluvuilla mitattuna vuonna 2013 edelleen heikkenevä. Investoinnit Kaupungin ja liikelaitosten investoinnit pysyivät edellisen vuoden tasolla. Nettoinvestoinnit olivat yhteensä 5,9 miljoonaa euroa. Kaupungilla ei ollut isoja yksittäisiä investointeja, mutta investointeja oli lukumääräisesti paljon. Investoinneista voidaan mainita katuvalaistuksen uusiminen, Hiun kunnallistekniikan rakentaminen, Autonrakentajantie ja Nonparelli. Uudenkaupungin Vesi liikelaitos investoi yli 2 miljoonalla eurolla vuonna 2013. Investoinnit liittyivät lähinnä raakaveden toimituskyvyn ja varmuuden parantamiseen. Henkilöstömuutokset ja henkilöstömenot Uudenkaupungin henkilöstön määrä on isojen toiminnan muutosten takia vaihdellut melko paljon vuosina 2010-2013. Terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue perustettiin vuonna 2010 ja vuoden 2011 alusta Novida liikelaitos yhdistyi Lounais- Suomen koulutuskuntayhtymään. Vuona 2013 tapahtui pääosin organisaation sisäisiä muutoksia: varhaiskasvatus siirtyi sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen ja ympäristöterveydenhuolto hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseen, mutta muilta osin vuosi 2013 oli ns normaali vuosi. Henkilöstöön vaikuttavia ulkoisia muutoksia oli vain pari: Sataman yhtiöittäminen ja maaseutuhallinnon siirtyminen Vehmaalle. Näiden johdosta vuoden 2013 alussa 2 henkilöä siirtyi Vehmaan kunnan palvelukseen ja 3 henkilöä siirtyi Uudenkaupungin Satama Oy:öön. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 838. Se väheni 30 henkilöllä. Vuoden lopussa kaupungin palveluksessa oli määräaikaiset mukaan lukien 1058 henkilöä, 30 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2012. Sosiaali- ja terveyskeskus ei enää vuonna 2013 käyttänyt vuokratyövoimaa samalla tavalla kuin vuonna 2012. Se kasvatti palkkapottia, jota lomautukset vastaavasti pienensivät. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot nousivat 0,7 % ja henkilöstömenot prosentin vuoden 2012 tasosta. Vertailukelpoiset palkkamenot (sataman yhtiöittäminen huomioitu) kasvoivat 1,3 %. Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas muihin kuntiin verrattaessa, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Rahoitus Kaupungin lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 33,3 miljoonaa euroa eli 2.154 euroa asukasta kohden. Tästä 8,3 miljoonaa, 25 %, on liikelaitosten lainaa. Lainamäärä nousi 6,5 miljoonalla eurolla vuodesta 2012. Koska lyhyet korot olivat alhaalla ja lainojen marginaalit ovat nousseet, kaupunki ja liikelaitokset eivät vuoden aikana ottaneet uutta pitkäaikaista lainaa, vaan toimintaa rahoitettiin edullisilla kuntatodistusluotoilla. Lainojen keskikorko laski 1,8 %:sta alle prosenttiin. Koko kaupungin rahavarat (sijoitukset ja kassavarat) olivat vuoden lopussa 10 miljoonaa euroa. Ne pysyivät vuoden 2012 tasolla. Uudenkaupungin omavaraisuusaste laski 61,8 %:iin. Hyvänä tavoitetasona pidetään 70 %:n omavaraisuutta. Lopuksi Kaupungin henkilöstö ja yksiköt tekivät vuoden aikana kiitettävää työtä. Yksiköt pystyivät budjetissa ja löysivät vuoden mittaan säästöjä. Lisäksi tulot ylittyivät: verotulot yllättivät loppuvuona iloisesti, ja kaupunki pystyi kirjaamaan arvopaperien myyntivoittoja ja arvonkorotuksia. Nämä tekijät vaikuttivat siihen, että tilivuoden alijäämä jäi pelättyä pienemmäksi ja kaupungin taseessa ei ole kattamatonta alijäämää. Toiminnan kehittämistä ja rationalisointia on kuitenkin välttämätöntä jatkaa, jotta valtuuston 2014 hyväksymän strategian mukaisesti Uudenkaupungin talous on jatkossa terve ja Uudessakaupungissa on hyvinvoivia asukkaita. Vertailukelpoiset palkkamenot, joissa on otettu huomioon organisaatiomuutokset, kasvoivat sosiaali- ja terveyskeskuksessa 5,5 %. Ne laskivat hallinto- ja kehittämiskeskuksessa 4,7 % ja sivistyspalvelukeskuksessa 1,7 %. 12

Talous on tasapainossa, jos kunnan vuosikate riittää poistoihin ja poistojen määrä kattaa investoinnit. Uudessakaupungissa vuosikate oli noin 9 % poistoista, ja se kattoi 7 % investointimenoista, joten kaupungin talous oli tunnusluvuilla mitattuna edelleen heikkenevä vuonna 2013. Tilikauden alijäämä 3,858.000 euroa esitetään siirrettäväksi taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. Kaupungin taseessa on tämän jälkeen noin 658.000 euroa ylijäämää. 13

Koska verotulot ovat Uudenkaupungin talouden perusta, niiden kehitystä on havainnollistettu verotettavien tulojen muutoksista kertovalla graafisella esityksellä. Uudenkaupungin verotettavien tulojen kokonaiskasvu ja kasvu/asukas on jo 15 vuotta jäänyt alle vertailuryhmien tason. Siihen on vaikuttavat lähinnä asukasmäärän ja palkansaajien / työvoiman määrän jatkuva väheneminen. Vuonna 2012 Uudenkaupungin verotettavat tulot nousivat 1,2 %, kun koko maassa ja vastaavankokoisissa kunnissa nousivat 3,1 % ja Varsinais-Suomessa 3,8 %. Uudenkaupungin yhteisöverotuotto oli 1990-luvun loppupuolella ja vielä vuonna 2001 korkea, ja kaupungin kokonaisverotulot olivat huomattavasti yli maan keskiarvon. Vaikka kaupunki on viimeisen 10 vuoden aikana useaan otteeseen korottanut verotuloprosenttia ja kiinteistöveroja, verotulotuotto on jäänyt alle maan tason. Kaupungin verotulot nousivat 4,2 % vuonna 2013, kun koko maassa verotulot kasvoivat 6,8 %. 14

Vuonna 2012 Uudenkaupungin eivät kasvaneet lainkaan, mutta 2013 päästiin kasvu-uralle. Verotulot kasvoivat 2,3 miljoonalla eurolla. Yhteisöveron tuotto nousi 0,9 miljoonalla eurolla vuodesta 2012 ja tuloveron tuotto yli miljoonalla eurolla. Yhteisöveron tuotto oli lähes 3 miljoonaa euroa ja kunnan tulovero yli 49,5 miljoonaa euroa. Koska verotulojen prosentin kasvu vastaa noin 480.000 euroa, työllisyyden ja verotulojen kehityksellä on keskeinen merkitys kaupungin talouteen ja sille, minkä tasoisia palveluja kaupunkilaiset saavat. Verotettavien tulojen vuodesta toiseen jatkuva heikko kehitys heikentää kaupungin tulopohjaa ja samalla myös yritystoiminnan, lähinnä palvelusektorin, työllistämis- ja kehittämisedellytyksiä. Finnprotein Oy:n, autotehtaan ja muiden teollisuusyritysten uudet työpaikat paransivat työllisyyttä vuonna 2013, ja ne toivottavasti auttavat kääntämään palkansaajien määrän ja verotulot vakaaseen kasvuun. Yhteensä 40 653 38 469 40 415 41 301 44 968 48 427 48 607 53 091 54 096 54 036 56322 Muutos ed. vuoteen -5,1-5,4 5,1 2,2 8,9 7,7 0,4 9,2 1,9-0,1 4,2 15

4.2 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa 2013 Kaupungin verotulot olivat 56,3 miljoonaa euroa vuonna 2013. Verotulot kasvoivat 2,3 miljoonalla eurolla vuodesta 2012. Kaupungin verotulot nousivat 4,2 % ja koko maassa verotulot nousivat 6,8 %. Yhteisöveron tuotto nousi 0,9 miljoonalla eurolla ja tuloveron tuotto yli miljoonalla eurolla. Uudessakaupungissa verotettavat tulot nousivat 1,2 %, kun ne koko maassa ja vastaavankokoisissa kunnissa nousivat 3,1 % ja Varsinais-Suomessa 3,8 %. Uudenkaupungin kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia noin 22,7 miljoonaa euroa vuonna 2013. Ne kasvoivat vain 0,3 miljoonalla eurolla. Uusi kaupunginhallitus jatkoi talouden kuntoon saattamista. Kaupunginhallitus valmisteli valtuuston joulukuussa 2012 tekemän toimeksiannon mukaisesti vuoden 2013 talousarvioon yksilöidyt säästöesitykset ja tulosaluekohtaiset määrärahaesitykset kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus käynnisti syksyllä 2013 ytneuvottelut ja velvoitti palvelukeskukset etsimään lisäsäästöjä ja tulojen lisäyksiä vuodelle 2013. Tämän lisäksi kaupunginhallitus jatkoi talousarvion toimenpide-/säästöohjelman toteuttamista. Kaupunki päätti vuonna 2013 henkilöstöä koskevista lomautuksista. Sosiaali- ja terveyskeskuksessa, sivistyspalvelukeskuksessa ja ruokapalvelussa lomautukset jaksottuvat vuosille 2013-2014. Vuonna 2013 tapahtui joitakin organisaatiomuutoksia. Maaseutuhallinto siirtyi vuoden alussa Vehmaan kunnan vastuulle ja ympäristöterveydenhuolto hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseen. Isoin muutos oli varhaiskasvatuksen siirtyminen sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen. Muutokset eivät vaikuttaneet palveluihin tai kustannuksiin. Vammaispalveluissa asiakasmäärät ovat lisääntyneet. Mm. vaikeavammaisten asumispalveluiden piiriin tuli 25 uutta asiakasta. Uudenkaupungin terveyspalvelut sai valtakunnallista tunnusta. Se sai valtimotautien laatupalkinnon ja vuoden geriatriksi valittiin Tarja Uusitalo. Varhaiskasvatuksen asiakaskyselyssä palveluihin oltiin kaikissa palvelumuodoissa tyytyväisiä. Lasten ja nuorten erityisliikuntapalveluita uudistettiin perustamalla ns. nuokkariliikkis. Etsivään nuorisotyöhön saatiin valtion erityisavustuksella palkattua kaksi työntekijää. Suomen hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan kuntauudistuksen, jonka tavoitteena oli vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitus pyysi kunnilta lausunnon kuntarakennelakiluonnoksesta maaliskuussa 2013. Kuntarakenneuudistuksen lisäksi hallitus on valmistellut valtionosuusuudistusta, kuntalain kokonaisuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-ehdotuksen tilanne on erittäin epäselvä. Kesken olevat uudistushankkeet haittaavat kuntien toimintaa ja kehittämistä. Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto päätti marraskuussa 2013, että Uusikaupunki on valmis käynnistämään kuntarakennelain mukaiset kuntaselvitykset Laitilan ja Pyhärannan kanssa, ja se on valmis tekemään vastaavat selvitykset myös Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kanssa. Sekä Kustavi, Taivassalo että Vehmaa tekevät kuitenkin pakolliset kuntarakenneselvitykset Turun kanssa. Uudenkaupungin kannattama Vakka-Suomen kuntien yhteistyöalue ei siis saanut kannatusta muissa kunnissa. Liikelaitosten määrä laski neljästä kahteen vuonna 2013. Uudenkaupungin Vesi ja Vakka-Suomen Vesi jatkoivat toimintaansa liikelaitoksena ja Satama yhtiöitettiin. Jätehuollon liikelaitos lakkautettiin. Liikelaitokset eivät vuonna 2013 ylittäneet valtuuston hyväksymiä investointi- ja lainatasoja. Jätehuollon liikelaitos lakkautettiin vuoden 2012 lopussa, ja jätehuolto siirtyi 1.1.2013 teknisen lautakunnan alaisuuteen. Se toimii myös jätelain mukaisena kaupungin jätehuoltoviranomaisena. Jätehuollossa otettiin käyttöön uusi perusmaksu, jolla katetaan kaupungin vastuulla olevien jätehuollon tehtävien hoito. Vuosi 2013 oli Uudenkaupungin Satama Oy:n ensimmäinen toimintavuosi. Uudenkaupungin kaupunki omistaa yhtiön koko osakekannan. Yhtiön ensimmäinen vuosi sujui hyvin: liikevaihto ja liikennemäärät kasvoivat. Myös yhtiön kannattavuus oli hyvä. Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksen kannattavuus pysyi vuoden 2012 tasolla ja toimintavuosi oli liikelaitokselle ennakoitua parempi. Liikelaitoksen lainamäärä laski. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen liikevaihto, ylijäämä ja kannattavuus pysyivät edellisen vuoden tasolla ja sen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Liikelaitoksen kannattavuus oli hyvä. Häpönniemen puhdistamon toiminnan jatkamiseksi haettu uusi ympäristölupa saatiin 16

joulukuussa 2012. Päästövähennysten kiristämisen lisäksi siinä määrättiin, että puhdistamon purkuputkea tulee jatkaa noin 10 km avomeren tuntumaan. Putken kustannukset olisivat jopa 10 miljoonaa euroa. Päätöksestä on valitettu Vaasan hovioikeuteen, mutta asia on siellä edelleen kesken. Investoinnit olivat vuonna 2013 samalla tasolla kuin vuonna 2012. Kaupungin ja liikelaitosten kokonaisinvestoinnit olivat yhteensä 7,1 miljoonaa euroa ja kaupungin investoinnit 4,9 miljoonaa euroa. Kaupungin investoinnit laskivat, mutta liikelaitosten investoinnit olivat edellisvuotta isommat. 4.3 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Uudenkaupungin taloutta on saneerattu voimakkaasti vuonna 2013 ja saneeraustoiminta jatkuu vuonna 2014. Kaupungin henkilöstömäärä on laskussa ja henkilöstökustannusten nousu on pienempää kuin muissa kunnissa. Vaikka vuoden 2013 tilinpäätös oli alijäämäinen, tulos oli 2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Suunnitelmien mukaan kaupungin vuosikate kattaa poistot vuonna 2016 ja tähän voidaan päästä jatkamalla saneeraustoimenpiteitä. Kaupungin omien toimintojen kustannuksiin voidaan vaikuttaa omilla toimilla, mutta uhkana on ostopalvelujen käytön kasvu ja erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten nousu. Kaupungin menot eivät juuri saisi kasvaa 2014-2016. Verotulojen kasvu on koko maassa jäämässä heikoksi lähivuosina, mutta Uudessakaupungissa työllisyyden paraneminen on tuomassa vakautta verotuloihin, ja kehitys näyttäisi olevan muuta maata parempaa. Uhkana on, että uudet työpaikat eivät tuo mukanaan uusia asukkaita ja verotulovaikutus jää pieneksi. Kaupungin lainakanta kasvaa merkittävästi kaudella 2014-2016, ja uhkana on korkotason nousu. Prosenttiyksikön nousu koroissa nostaa lainanhoitokuluja noin 300.000 eurolla. Tulorahoitus ei edelleenkään riitä investointeihin, mutta omarahoitusosuus kasvaa viime vuosien tasosta. Valtionosuusuudistus ei koelaskelmien mukaan vähennä kaupungin valtionosuuksia, mutta lopulliset päätökset ja tiedot valtionosuusuudistuksesta puuttuvat. Kaupunki ei pysty vaikuttamaan omilla toimillaan valtionosuuksiin. keväällä 2014. Prosessi tehdään BDO Oy:n johdolla. 4.4 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kaupungin merkittävimpiä toiminnallisia riskejä on osaavan henkilökunnan saatavuus erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa. Osaavan henkilökunnan puuttuminen voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia esimerkiksi lastensuojelussa ja vammaispalvelussa. Perusterveydenhuollon resurssien riittämättömyys nostaa erikoissairaanhoidon kustannuksia ja kaupungin kokonaismenoja. Taloussuhdanteet vaikuttavat kaupungin verotuloihin, ja heikko talouskehitys leikkaa verotuloja, jotka ovat kaupungin merkittävin tulolähde. Prosentin muutos verotuloissa laskee tai nostaa kaupungin tuloja 480.000 eurolla. Kaupungin verotuloihin voi tällöin helposti syntyä 1-2 miljoonan aukko, jota on vaikea kattaa säästöillä. Vaikka valtionosuusuudistuksen koelaskelmien mukaan Uusikaupunki ei uudistuksessa menettäisi valtionosuuksia, muutokset valtionosuuden määräytymiskriteereissä voivat muuttaa tilanteen kaupungille negatiiviseksi. Uusien palvelusuositusten ja normien säätäminen nostaa kuntien kustannuksia. Kaupunki ei pysty vaikuttamaan säädettäviin uusiin velvoitteisiin. Kaupungin lainasalkku on noin 33 miljoonaa euroa ja suojaamattomien vaihtuvakorkoisten lainojen määrä 12,5 miljoona euroa, 37,7 %. Lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja vuoden 2013 lopussa oli 13 miljoonaa euroa, eikä uutta pitkäaikaista lainaa otettu vuoden 2013 aikana. Lainapäätösten tekemisen pohjaksi kaupungin lainoista teetetään lainasalkkuanalyysi vuoden 2014 alussa. Kaupungilla on julkisyhteisövakuutus, johon on koottu kaupungin tarpeisiin perustuva vakuutusratkaisu. Se sisältää mm. omaisuuden/toiminnan turvat, sekä joiltain osin näihin lisäturvaa. Tällaisia kustannuksia voivat olla esim. muutto-, tiedotus-, kuljetus- ja vuokrakustannukset esim. vanhainkodin tuhouduttua. Toiminnan turva sisältää julkisyhteisön vastuuturvan (toiselle aiheutettu henkilö-, esine- tai taloudellinen vahinko) ja julkisyhteisön hallinnon vastuuturvan (virassa tai toimessa teolla tai laiminlyönnillä aiheutettu taloudellinen vahinko). Kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja dokumentointi saatetaan ajan tasalle 17

4.5 Ympäristötekijät Vakka-Suomen Vesi liikelaitokselle mahdollisesti tulevat tiukemmat jätevedenpuhdistusvaatimukset voivat lähimmän 5-8 vuoden aikana aiheuttaa jopa 10 miljoonan euron investoinnit purkuputkeen ja jätevedenpuhdistamoon. Uudenkaupungin kaatopaikka myytiin vuonna 2012 Lassila & Tikanoja Oy:lle. Kaupan yhteydessä kaupungille jäi vastuu vanhasta kaatopaikasta, mutta uuden myydyn alueen osalta vastuut siirtyivät ostajalle (piilevät ennen kauppaa syntyneet velvoitteet ovat edelleen kaupungilla). Kaatopaikka-alueet ovat ympäristöriskialueita. 5. VÄESTÖ, TYÖPAIKAT JA TYÖLLSYYS syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku 31.12 muutos kum. muutos 1990 272 143-130 18432 0 0 1991 229 152-109 18393-39 -39 1992 238 195-166 18255-138 -177 1993 230 165-315 18009-246 -423 1994 201 144-196 17872-137 -560 1995 180 181-275 17590-282 -842 1996 182 151 9 17631 41-801 1997 176 174-82 17552-79 -880 1998 175 144-108 17479-73 -953 1999 185 161-295 17216-263 -1216 2000 175 182-188 17019-197 -1413 2001 147 157-163 16851-168 -1581 2002 134 145-142 16696-155 -1736 2003 153 166-281 16405-291 -2027 2004 175 158-163 16260-145 -2172 2005 148 146-65 16198-62 -2234 2006 148 160-127 16059-139 -2373 2007 133 154-109 15926-133 -2506 2008 141 177-4 15886-40 -2546 2009 130 153 10 15873-13 -2559 2010 160 159-41 15833-40 -2599 2011 148 173-123 15685-148 -2747 2012 139 162-163 15499-186 -2933 2013*) 142 150-29 15462-37 -2970 *) ennakkotieto, jota käytetty tilinpäätöslaskelmissa Uudenkaupungin asukasluku on laskenut parissakymmenessä vuodessa lähes 3000 hengellä. Vähennys vastaa pienen kunnan asukasmäärää. Samanaikaisesti vastaavan kokoisten kuntien asukasmäärä on pysynyt ennallaan tai jopa noussut. Uusikaupunki Uutta energiaa -strategiassa on asetettu tavoitteeksi, että kaupungin asukasluku nousee 16.000:een vuonna 2016. Nykyisellä kehityksellä tavoitteeseen ei päästä, vaikka asukasluvun väheneminen hidastui vuonna 2013. Uudenkaupungin väestömäärä väheni vain 37 hengellä. Syntyvyys pysyi edellisen vuoden tasolla. Muuttoliike hidastui, ja muuttotappio laski edellisen vuoden 163:sta 29 henkeen. 18

Uudessakaupungissa lasten ja nuorten osuus väestöstä on jo pitkään pienentynyt nopeammin kuin koko maassa, ja syntyneisyys on jäänyt alle vastaavan kokoisten kuntien. 0-6-vuotiaiden osuus väestöstä oli vain 6,4 % vuonna 2012, kun se oli vastaavan kokoissa kunnissa 8,1 % ja koko maassa 7,8 %. Jos 0-6-vuotiaiden lasten osuus olisi Uudessakaupungissa sama kuin koko maassa, kaupungissa olisi yli 200 alle kouluikäistä lasta enemmän kuin nyt. Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä on vastaavasti noussut nopeasti, ja se on jo lähes 24 %. Se on lähes 5 prosenttiyksikköä koko maata korkeampi. Uudenkaupungin asukasluvun väheneminen on ollut rajua, kun sitä verrataan vastaavan kokoisiin kuntiin, Varsinais-Suomeen tai koko maahan. Niissä asukasmäärä on ollut koko 2000-luvun kasvussa, kun Uudessakaupungissa asukasmäärä on koko ajan laskenut. 19

Uudenkaupungin työpaikkojen määrä romahti 1989-1993 noin 5.300:aan. Menetys oli 4.000 työpaikkaa. Vuoteen 2000 mennessä työpaikkojen määrä oli noussut yli 2000:lla ja työpaikkoja oli noin 7.400. Tämän jälkeen työpaikkojen määrä on välillä noussut ja välillä taas laskenut. Uudenkaupungin strategiassa Uusikaupunki Uutta energiaa työpaikkatavoitteeksi päätettiin 700 uutta työpaikkaa vuoteen 2016 mennessä eli 80 uutta työpaikkaa vuodessa. Tähän ei ole päästy, vaikka kaupunkiin tuli vuonna 2013 uusia työpaikkoja ja vuosina 2014-2015 kaupunkiin on tulossa satoja uusia työpaikkoja. Strategiassa asetettiin tavoitteeksi myös 20 uuden toimipaikan vuotuinen lisäys. Vuonna 2013 toimipaikkojen nettolisäys oli 26. Asukasluku ja työvoiman ja työllisten määrä on ollut laskussa. Vuonna 2000 työvoiman määrä oli 8650 ja 2013 noin 7300. Työllisten määrä oli 7501 vuonna 2000 ja 6534 vuonna 2013. Viimeisin virallinen tilasto vuodelta 2011 Toimiala 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Muutos 2000->2011 Maa- ja metsätalous 422 410 393 380 377 373 347 361 352 326 319 312-110 Mineraalien kaivu 4 4 8 8 12 2 0 4 6 6 7 9 5 Teollisuus 2931 2784 2686 2094 1945 2251 2351 2162 2151 2046 1966 2240-691 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 34 34 34 31 30 24 24 34 36 28 38 35 1 Rakentaminen 447 499 465 457 452 489 435 472 477 437 477 464 17 Kauppa, majoitustoiminta ym. 636 680 647 645 679 709 688 675 705 689 974 962 326 Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 367 382 359 382 384 393 367 391 367 356 81 101-266 Rahoitustoiminta ym. 538 534 539 528 541 580 559 600 613 584 650 690 152 Yhteiskunnalliset palvelut 1923 1873 1828 1815 1816 1805 1834 1809 1836 1744 1796 1799-124 Toimiala tuntematon 117 115 121 90 86 59 59 55 49 49 69 77-40 Yhteensä 7419 7315 7080 6430 6322 6685 6664 6563 6592 6265 6377 6689-730 20

Vuoden 2013 työttömyysaste oli 11,4 % (9,9 % v. 2012). Se laski vuoden aikana tammikuun 14,8 %:sta joulukuun 11 %:iin. Varsinais-Suomen työttömyys oli 11,3 % ja koko maan 11,1 % vuonna 2013. Varsinais-Suomen ja koko maan työttömyysaste nousi vuoden aikana lähes kahdella prosenttiyksiköllä. Vuonna 2013 Uudenkaupungin työttömyysaste oli siis samalla tasolla kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa. 21

6. HENKILÖSTÖ Palvelussuhde 31.12 2012 2013 Muutos % ed. Palvelukeskuksittain Yhteensä Yhteensä vuodelta Kaupunki yhteensä 1086 1058-2,6 Vakinaiset 868 838-3,5 Määräaikaiset 218 220 0,9 - josta työllistetyt 26 14-46,2 Hallinto- ja kehittämiskeskus 211 173-18,0 Vakinaiset 174 154-11,5 Määräaikaiset 37 19-48,6 - josta työllistetyt 14 3-78,6 Sosiaali- ja terveyskeskus 631 520-17,6 Vakinaiset 507 385-24,1 Määräaikaiset 124 135 8,9 - josta työllistetyt 5 2-60,0 Sivistyspalvelukeskus 224 349 55,8 Vakinaiset 168 284 69,0 Määräaikaiset 56 65 16,1 - josta työllistetyt 7 9 28,6 Liikelaitokset 20 16-20,0 Vakinaiset 19 15-21,1 Määräaikaiset 1 1 0,0 - josta työllistetyt 0 0 Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa olevan vakinaisen henkilöstön määrä oli 838. Se väheni 30 henkilöllä. Osa muutoksesta perustuu organisaatiomuutoksiin ja osaa selittää myös yt-neuvotteluista johtuva normaalia suurempi avointen tehtävien määrä. Uusia vakinaisia työntekijöitä palkattiin 6,25. Vuonna 2013 uusia työsuhteisia palkattiin 0,5 ja määräaikaisia vakinaistettiin 5,75. Vuonna 2012 uusia työsuhteisia palkattiin 7 kpl, joista 6 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Lisäksi vakinaistettiin 25 työsuhdetta, joista 24 sosiaali- ja terveyskeskukseen. Vuoden 2013 alusta 2 henkilöä siirtyi Vehmaan kunnan palvelukseen kun maaseutuhallinto siirtyi seudullisesti Vehmaan kunnan hoidettavaksi. Sataman yhtiöittämisen kautta 3 henkilöä siirtyi kaupungin palveluksesta Uudenkaupungin Satama Oy:öön. Palvelukeskusten välisenä organisaatiomuutoksena henkilöstömäärissä näkyy varhaiskasvatuksen siirtyminen sivistyspalvelukeskukseen sekä seudullisen ympäristöterveydenhuollon siirtyminen sosiaali- ja terveyskeskukseen. 22

Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivinä (koko henkilöstö) Sairauslomat Palvelukeskukset Alle 4 pv 4-29 pv 30-60pv 61-90 pv 91-180 pv Yli 180 pv Yht. Hallinto- ja kehittämiskeskus 319 732 712 497 836 181 3 277 Sosiaali- ja terveyskeskus 1 330 2 718 1 056 597 1 773 1 574 9 048 Sivistyspalvelukeskus 691 1 357 698 218 1 285 764 5 013 Liikelaitokset 9 27 0 0 0 0 36 YHTEENSÄ 2 349 4 834 2 466 1 312 3 894 2 519 17 374 Työtapaturmapoissaolot Palvelukeskukset Alle 4 pv 4-29 pv 30-60pv 61-90 pv 91-180 pv Yli 180 pv Yht. Hallinto- ja kehittämiskeskus 5 37 0 0 0 0 42 Sosiaali- ja terveyskeskus 3 7 0 0 0 206 216 Sivistyspalvelukeskus 5 18 0 0 0 0 23 Liikelaitokset 0 0 0 0 112 0 112 YHTEENSÄ 13 62 0 0 112 206 393 Terveysperusteiset poissaolot on kuvattu uuden suosituksen mukaisesti. Sairauslomia kertyi 16,4 kalenteripäivää/työntekijä. Vuonna 2012 vastaava luku vakituisen henkilöstön osalta oli 16,9. Koko vuoden palvelussuhteessa olleista henkilöistä 272:lla ei ollut lainkaan sairauspoissaoloja. 23

PALKAT Kunta-alan palkkasumma nousi vuonna 2013 arviolta noin 2,2 % ja ansiotaso alle 2 %. Uudenkaupungin ja liikelaitosten palkkamenot nousivat 0,7 % ja henkilöstömenot prosentin vuoden 2012 tasosta. Vertailukelpoiset palkkamenot (Sataman yhtiöittäminen huomioitu) kasvoivat 1,3 %. Palvelukeskusten toiminnoissa tapahtui isoja muutoksia vuonna 2013. Ympäristöterveydenhuolto siirrettiin sosiaali- ja terveyskeskukseen ja varhaiskasvatus sivistyspalvelukeskukseen. Vertailukelpoiset palkkamenot, joissa on otettu huomioon organisaatiomuutokset, kasvoivat sosiaali- ja terve- yskeskuksessa 5,5 % ja ne laskivat hallinto- ja kehittämiskeskuksessa 4,7 % ja sivistyspalvelukeskuksessa 1,7 %. Sosiaali- ja terveyskeskus käytti vuonna 2013 enää vähän vuokratyövoimaa. Tämä kasvatti palkkapottia ja vastaavasti lomautukset pienensivät sitä. Uudenkaupungin käyttötalouden palkkoja/asukas muihin kuntiin, on muistettava, että Uusikaupunki järjestää isäntäkuntana perusterveydenhuollon palvelut Uudenkaupungin lisäksi neljälle muulle kunnalle. Kaikki kaupungin palkat ja palkkiot 2012-2013 palvelukeskuksittain 1000 euroa Toimielimet 2013 2012 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus 5827 6583-755 -11,5 *1) *2) Sosiaali- ja terveyskeskus 17852 19974-2123 -10,6 *1) *3) Sivistyspalvelukeskus 11275 7898 3377 42,8 *3) Kaupunki yhteensä 34954 34455 500 1,4 Liikelaitokset 626 863-236 -27,4 *4) Kaikki yhteensä 35581 35318 263 0,7 *1) Seudullinen ympäristöterveydenhuolto siirretty hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseen 1.1.2013 alkaen. *2) Uusi tuloalue jätehuoltopalvelut aloitti toimintansa 1.1.2013 *3) Lapsiperheiden palvelut tulosalue siirretty vuoden 2013 alusta lukien sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen varhaiskasvatuksen tulosalueeksi. *4) Uudenkaupungin Satama liikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2013 ja Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen toiminta loppui 1.1.2013 kaatopaikan myynnin takia. Vertailukelpoiset palkat palvelukeskuksittain toimintojen muutokset huomioiden Toimielimet 1000 2013 2012 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus 5827 6583-755 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto -523 Jätehuoltopalvelut -50 Vertailukelpoinen yhteensä 5778 6060-282 -4,7 Sosiaali- ja terveyskeskus 17852 19974-2123 Lapsiperheiden palvelut -3577 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto 523 Vertailukelpoinen yhteensä 17852 16920 932 5,5 Sivistyspalvelukeskus 11275 7898 3377 Varhaiskasvatus 3577 Vertailukelpoinen yhteensä 11275 11475-200 -1,7 Kaupunki yhteensä, vertailukelp. 34905 34455 450 1,3 Liikelaitokset 626 863-236 Uudenkaupungin Satama liikelaitos -159 Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos -91 Liikelaitokset, vertailukelpoinen 626 613 13 2,1 Kaupunki- ja liikelaitokset yht. 35531 35068 463 1,3 24

Henkilöstömenot 1000 euroa Toimielimet 2013 2 012 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus 8230 9210-980 -10,6 *1) *2) Sosiaali- ja terveyskeskus 22817 25506-2690 -10,5 *1) *3) Sivistyspalvelukeskus 14303 9847 4456 45,3 *3) Kaupunki yhteensä 45349 44563 787 1,8 Liikelaitokset 811 1157-346 -29,9 *4) Kaikki yhteensä 46160 45720 440 1,0 *1) *2) *3)*4) katso selitykset edelliseltä sivulta Vertailukelpoiset henkilöstömenot palvelukeskuksittain toimintojen muutokset huomioiden Toimielimet 1000 2013 2012 Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus 8230 9210-980 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto -680 Jätehuoltopalvelut -72 Vertailukelpoinen yhteensä 8158 8530-372 -4,4 Sosiaali- ja terveyskeskus 22817 25506-2690 Lapsiperheiden palvelut -4635 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto 680 Vertailukelpoinen yhteensä 22817 21552 1265 5,9 Sivistyspalvelukeskus 14303 9847 4456 Varhaiskasvatus 4635 Vertailukelpoinen yhteensä 14303 14481-179 -1,2 Kaupunki yhteensä, vertailukelp. 45278 44563 715 1,6 Liikelaitokset 811 1157-346 Uudenkaupungin Satama liikelaitos -237 Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos -116 Liikelaitokset, vertailukelpoinen 811 805 6 0,8 Kaupunki- ja liikelaitokset yht. 46089 45367 721 1,6 25

26

7. KÄYTTÖTALOUSMENOT Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten vuoden 2013 käyttötalouden nettomenot (toimintakate + poistot) olivat 83,6 miljoonaa euroa. Ne nousivat lähes 3 miljoonaa euroa, 3,7 %, edellisestä vuodesta. Hallinto- ja kehittämiskeskuksen ja sivistyspalvelukeskuksen vertailukelpoiset nettomenot laskivat prosentin verran ja sosiaali- ja terveyskeskuksen nousivat 2,7 miljoonaa, 5,2 %. Käyttötalous palvelukeskuksittain 2012-2013 Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot 1000 euroa Toimintakulut+ poistot Toimintatuotot Toimintakate+ poistot Muutos Toimielin, 1000 euroa 2013 2012 2013 2012 2013 2012 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -25037-26158 19883 20861-5154 -5297-2,7 1*) 2*) Sosiaali- ja terveyskeskus -70460-75065 15621 16008-54839 -59057-7,1 2*) 3*) Sivistyspalvelukeskus -26708-18894 1999 1050-24709 -17844 38,5 3*) Kaupunki yhteensä -122205-120117 37503 37920-84702 -82197 3,0 Liikelaitokset -5264-7870 6394 9439 1130 1569-28,0 4*) Kaupunki ja liikelaitokset yht. -127469-127987 43897 47358-83572 -80628 3,7 *1) Seudullinen ympäristöterveydenhuolto siirretty hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseen 1.1.2013 alkaen. *2) Uusi tulosalue jätehuoltopalvelut aloitti toimintansa 1.1.2013 *3) Lapsiperheiden palvelut -tulosalue siirretty vuoden 2013 alusta lukien sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen varhaiskasvatuksen tulosalueeksi. *4) Uudenkaupungin Satama liikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2013 ja Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen toiminta loppui 1.1.2013 kaatopaikan myynnin takia. Vertailukelpoiset talousluvut palvelukeskuksittain toimintojen muutokset huomioiden Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot 1000 euroa Toimintakulut+ poistot Toimintatuotot Toimintakate+ poistot Muutos Toimielin, 1000 euroa 2013 2012 2013 2012 2013 2012 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -25037-26158 19883 20861-5154 -5297 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto -942-763 -179 Jätehuoltopalvelut -692-604 -88 Vertailukelpoinen yhteensä -24345-25216 19279 20099-5067 -5118-1,0 Sosiaali- ja terveyskeskus -70460-75065 15621 16008-54839 -59057 Lapsiperheiden palvelut -7947-862 -7085 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto 942 763 179 Vertailukelpoinen yhteensä -70460-68060 15621 15909-54839 -52151 5,2 Sivistyspalvelukeskus -26708-18894 1999 1050-24709 -17844 Varhaiskasvatus 7947 862 7085 Vertailukelpoinen yhteensä -26708-26841 1999 1912-24709 -24929-0,9 Kaupunki yhteensä, vertailukelp. -121513-120117 36898 37920-84615 -82197 2,9 Liikelaitokset -5264-7870 6394 9439 1130 1569 Uudenkaupungin Satama liikelaitos -1444-1713 -269 Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos -1462-1638 -176 Liikelaitokset, vertailukelpoinen -5264-4963 6394 6087 1130 1124 0,5 Kaupunki- ja liikelaitokset yht. -126777-125080 43292 44007-83485 -81073 3,0 27

28

Käyttötalous palvelukeskuksittain 2012-2013 Ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin 2013 2012 2013 2012 2013 2012 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -21751-23079 19883 20861-1868 -2217-15,8 *1) *2) Sosiaali- ja terveyskeskus -70185-74798 15621 16008-54564 -58790-7,2 *1) *3) Sivistyspalvelukeskus -26561-18770 1999 1050-24562 -17719 38,6 *3) Kaupunki yhteensä -118497-116647 37503 37920-80994 -78727 2,9 Liikelaitokset -4327-6296 6394 9439 2068 3143-34,2 *4) Kaupunki ja liikelaitokset yht. -122823-122943 43897 47358-78927 -75584 4,4 *1) Seudullinen ympäristöterveydenhuolto siirretty hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseen 1.1.2013 alkaen. *2) Uusi tulosalue jätehuoltopalvelut aloitti toimintansa 1.1.2013 *3) Lapsiperheiden palvelut -tulosalue siirretty vuoden 2013 alusta lukien sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen varhaiskasvatuksen tulosalueeksi. *4) Uudenkaupungin Satama liikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2013 ja Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen toiminta loppui 1.1.2013 kaatopaikan myynnin takia. Vertailukelpoiset talousluvut palvelukeskuksittain toimintojen muutokset huomioiden Ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin 2013 2012 2013 2012 2013 2012 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -21751-23079 19883 20861-1868 -2217 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto -942-763 -179 Jätehuoltopalvelut -650-604 -45 Vertailukelpoinen yhteensä -21101-22137 19279 20099-1823 -2038-10,6 Sosiaali- ja terveyskeskus -70185-74798 15621 16008-54564 -58790 Lapsiperheiden palvelut -7947-862 -7085 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto 942 763 179 Vertailukelpoinen yhteensä -70185-67793 15621 15909-54564 -51884 5,2 Sivistyspalvelukeskus -26561-18770 1999 1050-24562 -17719 Varhaiskasvatus 7947 862 7085 Vertailukelpoinen yhteensä -26561-26717 1999 1912-24562 -24805-1,0 Kaupunki yhteensä, vertailukelp. -117847-116647 36898 37920-80949 -78727 2,8 Liikelaitokset -4327-6296 6394 9439 2068 3143 Uudenkaupungin Satama liikelaitos -917-1713 -797 Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos -1344-1638 -294 Liikelaitokset, vertailukelpoinen -4327-4035 6394 6087 2068 2052 0,7 Kaupunki- ja liikelaitokset yht. -122174-120682 43292 44007-78882 -76675 2,9 29

30

Käyttötalous palvelukeskuksittain 2012-2013 Ulkoiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin 2013 2012 2013 2012 2013 2012 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -19566-20897 6073 7410-13492 -13486 0,0 1*) 2*) Sosiaali- ja terveyskeskus -65596-68822 14385 14717-51211 -54105-5,3 2*) 3*) Sivistyspalvelukeskus -18254-12153 1964 1018-16291 -11135 46,3 3*) Kaupunki yhteensä -103416-101872 22422 23145-80994 -78727 2,9 Liikelaitokset -4327-6296 6394 9439 2068 3143-34,2 4*) Kaupunki ja liikelaitokset yht. -107743-108168 28816 32584-78927 -75584 4,4 *1) Seudullinen ympäristöterveydenhuolto siirretty hallinto- ja kehittämiskeskuksesta sosiaali- ja terveyskeskukseen 1.1.2013 alkaen. *2) Uusi tuloalue jätehuoltopalvelut aloitti toimintansa 1.1.2013 *3) Lapsiperheiden palvelut tulosalue siirretty vuoden 2013 alusta lukien sosiaali- ja terveyskeskuksesta sivistyspalvelukeskukseen varhaiskasvatuksen tulosalueeksi. *4) Uudenkaupungin Satama liikelaitos yhtiöitettiin 1.1.2013 ja Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitoksen toiminta loppui 1.1.2013 kaatopaikan myynnin takia. Vertailukelpoiset talousluvut palvelukeskuksittain toimintojen muutokset huomioiden Ulkoiset 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Toimielin 2013 2012 2013 2012 2013 2012 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -19566-20897 6073 7410-13492 -13486 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto -896-757 -139 Jätehuoltopalvelut -650-604 -45 Vertailukelpoinen yhteensä -18916-20001 5469 6653-13447 -13348 0,7 Sosiaali- ja terveyskeskus -65596-68822 14385 14717-51211 -54105 Lapsiperheiden palvelut -6466-862 -5604 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto 896 757 139 Vertailukelpoinen yhteensä -65596-63252 14385 14612-51211 -48639 5,3 Sivistyspalvelukeskus -18254-12153 1964 1018-16291 -11135 Varhaiskasvatus 6466 862 5604 Vertailukelpoinen yhteensä -18254-18620 1964 1880-16291 -16740-2,7 Kaupunki yhteensä, vertailukelp.-102767-101872 21817 23145-80949 -78727 2,8 Liikelaitokset -4327-6296 6394 9439 2068 3143 Uudenkaupungin Satama liikelaitos -917-1713 -797 Uudenkaupungin Jätehuolto liikelaitos -1344-1638 -294 Liikelaitokset, vertailukelpoinen -4327-4035 6394 6087 2068 2052 0,7 Kaupunki- ja liikelaitokset yht. -107093-105907 28212 29233-78882 -76675 2,9 31

32

Toimintakulut ja toimintatuotot 2012-2013 Uudenkaupungin kaupunki, ilman liikelaitoksia Toimintakulut, ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa 2013 2012 Muutos Henkilöstökulut -45 349-44 563 786 Palvelujen ostot -60 345-58 887 1 458 Aineet, tarvikkeet, tavarat -5 994-6 265-271 Avustukset -4 935-4 963-28 Vuokrat -1 587-1 595-8 Muut toimintakulut -287-373 -86 Yhteensä -118 497-116 646 1 851 Toimintatuotot, sisäiset ja ulkoiset 1000 euroa 2013 2012 Muutos Myyntituotot 11 514 11 153 361 Maksutuotot 13 297 13 117 180 Tuet ja avustukset 1 508 1 597-89 Vuokratuotot 9 390 9 357 33 Muut toimintatuotot 1 440 2 338-898 Valmistus oman käyttöön 354 357-3 Yhteensä 37 503 37 919-416 33

8. INVESTOINTIMENOT Kaupungin ja liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat yhteensä 5,9 miljoonaa euroa ja kaupungin nettoinvestoinnit 4 miljoonaa euroa. Ne pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kaupungin isoimmat yksittäiset investoinnit olivat katuvalaistuksen uusiminen (402.000 euroa), Hiun kunnallistekniikan rakentaminen (nettomenot 360.000 euroa) ja Autonrakentajantie (nettomenot 292.000 euroa) ja Nonparelli (247.000 euroa). Uudenkaupungin Vesi liikelaitos investoi yli 2 miljoonalla eurolla vuonna 2013. Sen merkittävimmät investoinnit liittyivät raakaveden toimituskyvyn ja varmuuden parantamiseen. Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen vuoden 2013 investoinnit olivat vain 180.000 euroa, viidennes suunnitellusta. Investointimenot Investointitulot Nettoinvestoinnit Muutos 1000 2013 2012 2013 2012 2013 2012 % Hallinto- ja kehittämiskeskus -3 545-5 103 3 537-3 542-4 566-22,4 Sosiaali- ja terveyskeskus -195-329 -195-329 -40,7 Sivistyspalvelukeskus -284-223 6-284 -217 30,9 Kaupunki yhteensä -4 024-5 655 3 543-4 021-5 112-21,3 Liikelaitokset -2 184-1 822 257 1 076-1 927-746 158,3 Kaupunki ja liikelaitokset yht. -6 208-7 477 260 1 619-5 948-5 858 1,5 34

9. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudenkaupungin sisäisen ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat kukin tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna 2013. Niiden pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat kaupungin toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin kaupungin toiminnassa on noudatettu hallintosääntöä, johtosääntöjä, sisäisen valvonnan ohjetta sekä talousarviota ja sen täytäntöönpano-ohjeita sekä muita annettuja ohjeita. Voimassa oleva hallintosääntö on vanha eikä se tämän takia kaikilta osin sisällä toiminnalle välttämätöntä ohjeistusta. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot toteutuvat melko hyvin kaupungin ja sen liikelaitosten toiminnassa. Organisaatiorakenne ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen ja siihen kaivataan selkeyttä. Tehtävien ja vastuiden jakaminen on pääosin määritelty melko hyvin, mutta sitä tulisi kuitenkin edelleen parantaa. Vastaajien mielestä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuutuksessa ja ohjeistuksessa on paljon puutteita ja sitä pitää merkittävästi tarkentaa. Henkilöstön osalta nousee säännöllisesti esille se, että henkilöstön suoriutumista ei arvioida riittävän systemaattisesti. Palkitsemisjärjestelmää tulisi parantaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osaamisen parantamiseksi järjestettiin koulutuspäivä henkilöstölle ja luottamushenkilöille, mutta koulutusta tarvitaan lisää. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta koetaan pääosin kohtuullisesti järjestetyksi, mutta suunnitelmia laadittaessa tai tavoitteita asetettaessa ei arvioida tai määritellä riittävän hyvin toiminnan vastaavuutta tarpeisiin eikä toimenpiteitä ja resursseja, joilla tavoitteisiin päästään. Lisäksi taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet eivät riittävästi sisällä tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden ja tuottavuuden näkökulmia. Lähes koko organisaation mielestä erityisesti henkilöstön riittävyyden arviointi ja henkilöstön riittävyyden turvaaminen jäävät liian vähälle huomiolle. Koska tilanne ei ole parantunut viime vuosina, ongelmiin tulisi etsiä ratkaisuja. Riskienhallinta Arvioinnin mukaan eniten parannusta kaipaa kaupungin riskienhallinta. Riskienhallintapolitiikassa, riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa ja raportoinnissa on isoja puutteita. Kaupungin tulisi tämän laatia ja hyväksyä riskienhallintapolitiikka, ja toimintaan liittyviä strategisia riskejä tulisi tunnistaa ja arvioida säännöllisesti. Henkilöstöön liittyvistä riskitekijöistä useimmiten tulivat esille henkilökunnan riittävyys sairauspoissaolojen aikana sekä riittävän osaamisen varmistaminen koulutuksella. Huoli ympäristöstä ja siitä ettei ympäristön näkökohtia oteta riittävästi huomioon päätöksenteossa ja hankinnoissa kasvaa koko ajan. Kaupungin työntekijöiden ympäristötietoisuutta tulisi sen takia parantaa. Useimpien mielestä tietoturva-asiat on tunnistettu kohtuullisen hyvin, mutta tietojärjestelmien 35

häiriöttömyyteen ja käytettävyyteen liittyy isoja riskejä (esimerkiksi sähkökatkot). Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei pääosin katsota liittyvän isoja riskejä. Toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen, toimivaltuuksien noudattamiseen tai kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa on jonkin verran ongelmia. Sopimusten toteutumisen seurannassa ja omaisuuden turvaamisessa koettiin olevan jonkin verran ongelmia. Sopimusten laadinnassa on edelleen tarpeen käyttää lainopillista asiantuntemusta. Toiminnallisista ja taloudellisista riskeistä useimmiten mainittiin henkilöstöön ja tietojärjestelmiin liittyvät riskit. Kaupungin osalta merkittäviä arvioitavia riskejä ovat verotulojen väheneminen, muutokset valtionavustuksissa ja rahoituksen saatavuus ja hinta. Taloudellisia riskejä aiheuttavat myös toiminnan kustannusrakenne ja tehokkuus. Informaatio ja kommunikaatio Kaupungin informaatiokanavat ja menettelyt koetaan toimiviksi, ja kommunikaatio on toiminut melko hyvin. Kuitenkin lähes kaikkien mielestä raportointijärjestelmiä tulisi parantaa, ja ajantasaista tietoa tulisi saada paremmin toiminnan häiriöttömyydestä, tuloksellisuudesta ja riskienhallinnasta. Kaupunki on selvittänyt useaan otteeseen raportointijärjestelmän parantamiskeinoja, mutta toimivat järjestelmät on suunniteltu isommille yksiköille, ja ne ovat erittäin kalliita. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Sisäistä ja ulkoisia arviointeja johtamisjärjestelmän tehokkuudesta, riskienhallinnan tehokkuudesta ja toimintaprosesseista tehdään vain harvoissa paikoissa. Niissä yksiköissä, joissa arviointeja tehdään, tuloksia ei käsitellä riittävästi eikä päätöksiä korjaavista toimenpiteistä tehdä. Sosiaali- ja terveyskeskus on toteuttanut mittavan laatuprojektin, jonka yhteydessä on tehty ulkoinen arviointi sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinnon, terveyspalvelujen ja vanhustyön osalta. Kaupungin tulisi kehittää seurantajärjestelmiä. Erityisesti itsearviointeja ja ulkoisia arviointeja pitäisi lisätä ja parantaa. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan Uudessakaupungissa kohtuullisesti. Kaupungin ja liikelaitosten toiminta on ollut niille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. Kehittämiskohteet ja kehittäminen vuonna 2014 Sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa on todettu olevan kehittämistarpeita erityisesti seuraavissa asioissa: - Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuutus, ohjeistus ja koulutus - Henkilöstön palkitsemisjärjestelmä ja henkilökunnan riittävyys erityisesti sairauspoissaolojen aikana - Tehtävien häiriöttömyyden, toiminnan vaikuttavuuden, taloudellisuuden, tuottavuuden ja henkilöstön riittävyyden ja ammattitaidon kehittymisen näkökulman ottaminen paremmin mukaan taloudellisiin ja toiminnallisin tavoitteisiin - Sisäisten ja ulkoisten arviointien tekeminen - Tietojärjestelmien häiriöttömyys ja käytettävyys - Raportointijärjestelmän parantaminen. Kuntalakiin lisätyt säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta tulivat voimaan vuonna 2014. Niiden perusteella valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lisäksi hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset lähinnä asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta. Valtuustojen tulee päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista mahdollisimman pian, jotta tarkemmat menettelytapaohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi, toimeenpanon valvomiseksi ja raportoimiseksi ehditään laatia niin, että ne voidaan toimeenpanna vuoden 2014 aikana. Säännösten edellyttämä kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus ja dokumentointi saatetaan ajan tasalle keväällä 2014. Prosessi tehdään BDO Oy:n johdolla. Valtuusto hyväksyi uuden hallintosäännön 3.3.2014. Se sisältää kuntalain mukaiset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinasta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan koulutusta järjestetään vuonna 2014. 36

Kunnan Taitoa Oy ja Kuntien Tiera Oy tekevät keväällä 2014 selvityksen erpin käyttöönotosta Samassa yhteydessä selvitetään, minkälaisia raportointimahdollisuuksia järjestelmässä on. 37

10. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 10.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Talous on tasapainossa, jos vuosikate vastaa investointien tasolla olevia poistoja. Uudenkaupungin talous oli tilinpäätösnumeroilla mitattuna heikkenevä vuonna 2013. Uudenkaupungin vuosikate oli 0,4 miljoonaa euroa positiivinen, tilikauden tulos -4,2 miljoonaa euroa, ja tilikauden alijäämä 3,9 miljoonaa. Kaupungin ja liikelaitosten tulot riittivät niukasti käyttömenoihin, mutta eivät poistoihin. Toimintakate heikkeni 3,4 miljoonaa euroa vuodesta 2012. Toimintatuotot ja kulut eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen nähden, koska kahden liikelaitoksen Uudenkaupungin Jätehuolto ja Uudenkaupungin Satama toiminta päättyi vuoden 2012 lopussa. Satama yhtiöitettiin ja Jätehuolto liikelaitos purettiin, koska kaupunki myi kaatopaikan. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kaupunki ja liikelaitokset TP 2013 1000 TP 2012 1000 Muutos % Toimintatuotot 26406 29815-11,4 Valmistus omaan käyttöön 478 448 6,8 Toimintakulut -105811-105847 0,0 Toimintakate -78927-75584 4,4 Verotulot 56322 54036 4,2 Valtionosuudet 22753 22472 1,3 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 216 236-8,4 Muut rahoitustuotot 694 589 18,0 Korkokulut -316-630 -49,9 Muut rahoituskulut -331-176 88,1 Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 264 19 1 326,5 Vuosikate 412 942-56,2 Suunnitelman mukaiset poistot -4646-5044 -7,9 Satunnaiset tuotot ja kulut 10450-100,0 Tilikauden tulos -4233 6348-166,7 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 347 792-56,2 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 61 213-71,5 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -32-29 10,5 Tilikauden yli / alijäämä -3858 7324-152,7 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut % 25,1 28,3 Vuosikate / Poistot, % 8,9 19,0 Vuosikate, euro/asukas 26,7 60,7 Asukasmäärä 15 462 15 499 38

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta. Toimintatuotot / toimintakulut, % =100* Toimintatuotot / (Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Tämä osoittaa kuinka paljon toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate (1000 euroa ja euro/asukas) Kuinka paljon talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Vuosikate prosenttia poistosta =100* Vuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. 39

10.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma kertoo, miten tilikauden toiminta rahoitetaan. Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna 2013 investoinneista katettiin tulorahoituksella vain 6,9 %. Kaupunki ei ottanut vuoden aikana pitkäaikaista lainaa, vaan toimintaa rahoitettiin edullisilla kuntatodistusluotoilla. Ennakkotietojen mukaan koko maan kuntien lainakanta oli 2553 euroa asukasta kohden. Se kasvoi 13,4 % vuodesta 2012. Kaupungin ja liikelaitosten rahavarat (kassa ja sijoitukset) pysyivät vuoden 2012 tasolla, mutta lainakanta nousi 6,6 miljoonalla eurolla. Lainakanta oli 2154 euroa/asukas. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT TP 2013 TP 2012 Kaupunki ja liikelaitokset 1000 1000 KASVU % Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate 412 942-56,23 Satunnaiset erät 10450 Tulorahoituksen korjauserät -254-2152 -88,22 Toiminnan rahavirta 159 9240-98,28 Investointien rahavirta Investointimenot -6208-7476 -16,96 Rahoitusosuudet investointeihin 257 182 41,63 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustuotot 256 2987-91,43 Investointien rahavirta -5695-4307 32,22 Toiminnan ja investointien rahavirta -5536 4933-212,23 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -2255-204 1 008,11 Antolainasaamisten vähennykset 426 114 273,56 Antolainojen muutokset -1829-90 1 943,12 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1500-100,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3853-4467 -13,74 Lyhytaikaisten lainojen muutos 10500 1463 617,58 Lainakannan muutokset 6646-1504 -541,92 Oman pääoman muutokset Satama Oy:n osakkeet -9294 Oman pääoman muutokset -9294 Muut maksuvalmiuden muutokset 1040 1793-41,98 Rahoituksen rahavirta 5857-9094 -164,41 Rahavarojen muutos 321-4162 -107,72 Rahavarat 31.12, 1000 9901 9580 Rahavarat 01.01, kaupunki 1000 6808 13742 Rahavarat 01.01, Jätehuollon liikelaitos 1000 2012 Rahavarat 01.01, Sataman liikelaitos 1000 760 Rahavarat 01.01. 1000 9580 13742 Rahavarojen muutos 321-4162 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -6 361 5 281 Investointien tulorahoitus, % 6,9 12,9 Lainanhoitokate 0,2 0,3 Kassan riittävyys, pv 30,3 29,6 Asukasmäärä 15 462 15 499 40

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Tunnusluvun positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmoittaa sen, kuinka paljon kassavirrasta jää nettolainaukseen, lainojen lyhennykseen ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen määrä ilmoittaa sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, % =100*Vuosikate/Investointien omahankintahintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate =(Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut +Lainalyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv =365pv *Kassavarat 31.12/Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. 41

10.2 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN Sitovuustarkastelu Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Talousarvion toteutuminen Rahoituslaskelma Uudekaupungin Liikelaitokset Uudekaupungin Liikelaitokset kunnan kaupunki yhteensä kaupunki yhteensä tilinpäätöksessä Toimintatuotot Myyntitulot, ulkoiset 1) 16 879 822 4 549 315 21 429 137 Myyntitulot, sisäiset 2) 275 465 1 777 853-275 465-1 777 853 0 Maksutuotot, ulkoiset 0 0 Maksutuotot, sisäiset 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 Muut toimintatuotot, ulkoiset 1) 5 263 922 66 907 5 330 829 Muut toimintatuotot, sisäiset 4) 2 753 0-2 753 0 Toimintamenot Henkilöstömenot, ulkoiset -45 238 686-810 860-46 049 546 Henkilöstömenot, sisäiset -110 468 0 110 468 0 Palvelujen ostot, ulkoiset -45 437 498-759 961-46 197 459 Palvelujen ostot, sisäiset -17 851-1 661 916 17 851 1 661 916 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset -5 784 649-912 073-6 696 722 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset -206 941-55 156 206 941 55 156 Avustukset -4 935 397 0-4 935 397 Muut toimintakulut, ulkoiset -1 684 704-122 804-1 807 508 Muut toimintakulut, sisäiset -3 739 0 3 739 0 Toimintakate -80 994 232 2 067 566 57 042-57 042-78 926 666 Verotulot 0 0 Valtionosuudet 0 0 Verotulot 56 321 530 0 56 321 530 Valtionosuudet 22 753 250 22 753 250 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot, ulkoiset 214 516 1 636 216 152 Korkotulot, sisäiset 0 0 Muut rahoitustulot, ulkoiset 690 635 3 724 694 359 Muut rahoitustulot, sisäiset 36 462 0-36 462 Korkomenot, ulkoiset -213 636-102 015-315 651 Korkomenot, sisäiset 0 0 Korvaus peruspääomasta -36 462 36 462 Muut rahoitusmenot -301 760-28 984-330 744 Vuosikate -1 493 235 1 905 465 20 580-20 580 412 230 Poistot ja arvonalentumiset 0 Suunnitelman mukaiset poistot -3 708 235-937 479-4 645 714 Kertapoistot 0 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0 Tilikauden tulos -5 201 470 967 986 20 580-20 580-4 233 484 Vientiselitykset 1) Liikelaitoksen ulkoinen myynti 2) Kunnan muiden tehtävien sisäinen myynti liikelaitoksille 4) Vuokratuotot liikelaitoksilta Eliminoidaan: Myyntisaamiset Sisäiset myynnit, ostot sekä rahoitustuotot ja kulut 42

Sitovuustarkastelu Talousarvion toteutuminen Uudekaupungin kaupunki Liikelaitokset yhteensä Eliminoinnit Uudekaupungin kaupunki Liikelaitokset yhteensä Kokonaistarkastelu Rahoituslaskelma kunnan tilinpäätöksessä Tulorahoitus Vuosikate -1 493 235 1 905 465 20 580-20 580 412 230 Satunnaiset erät 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -253 507 0-253 507 Investointien rahavirta 0 Investointimenot -4 024 019-2 184 312-6 208 331 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 257 358 257 358 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 256 057 0 256 057 Toiminnan ja investointien rahavirta -5 514 704-21 489 20 580-20 580-5 536 193 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -2 255 000-2 255 000 Antoalaisaamisten lisäys, sisäiset 0 0 0 Antolainasaamisten vähennys (sisäiset) 425 733 425 733 Lainakannan muutokset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 701 109-1 152 386-3 853 495 Lyhytaikaisten lainojen muutos 10 499 955 0 10 499 955 Lyhytaikaisten lainojen muutos, sisäinen 0 0 0 Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos 36 388 60 36 448 Vaihto-omaisuuden muutos 23 990 0 23 990 Saamisten muutos 151 570-746 341 657 556 62 785 Korottomien velkojen muutos 456 811 1 117 766-657 556 917 021 Vaikutus maksuvalmiuteen 1 123 634-802 390 678 136-678 136 321 244 Vientiselitykset 1) Sisäisten saatavien ja velkojen muutosten eliminointi Eliminoidaan: Vuosikate Sisäiset myynnit, ostot sekä rahoitustuotot ja kulut Muut maksuvalmiuden muutokset Sisäisten saatavien ja velkojen muutos 43

11. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Kaupunki ja liikelaitokset eliminoitu TASE 31.12.2013 2013 2012 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT 115468 112353 AIineettomat hyödykkeet 389 424 Aineettomat oikeudet 201 283 Muut pitkävaikutteiset menot 189 141 Aineelliset hyödykkeet 77368 76112 Maa-ja vesialueet 8443 8309 Rakennukset 37521 37902 Kiinteät rakenteet ja laitteet 27713 26690 Koneet ja kalusto 1207 994 Muut aineelliset hyödykkeet 86 86 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2397 2131 Sijoitukset 37711 35816 Osakkeet ja osuudet 32763 32682 Muut lainasaamiset 4667 2837 Muut saamiset 281 298 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 3487 3644 Valtion toimeksiannot 2483 2666 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1005 979 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT 14260 13997 Vaihto-omaisuus 238 262 Aineet ja tarvikkeet 238 262 Keskeneräiset tuotteet Saamiset 4121 4155 Pitkäaikaiset Muut saamiset Lyhytaikaiset 4121 4155 Myyntisaamiset 2173 2142 Muut saamiset 668 736 Siirtosaamiset 1280 1278 Rahoitusarvopaperit 7185 7836 Osakkeet ja osuudet 109 109 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 7077 7728 Rahat ja pankkisaamiset 2716 1744 VASTAAVAA YHTEENSÄ 133215 129993 44

Kaupunki ja liikelaitokset eliminoitu TASE 31.12.2013 2013 2012 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 72660 76485 Peruspääoma 71173 71173 Muut omat rahastot 829 796 Edellisten tilikausien ylijäämä 4516-2808 Tilikauden ylijäämä -3858 7324 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 9412 9820 Poistoero 7870 8218 Vapaaehtoiset varaukset 1542 1602 PAKOLLISET VARAUKSET 176 176 Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 176 176 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 3641 3761 Valtion toimeksiannot 2612 2755 Lahjoitusrahastojen pääomat 1005 981 Muiden toimeksiantojen pääomat 24 25 VIERAS PÄÄOMA 47326 39751 Pitkäaikainen 18459 22135 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 15604 19086 Lainat julkisyhteisöiltä 1844 2215 Muut velat 1011 833 Lyhytaikainen 28867 17616 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 15481 4981 Lainat julkisyhteisöiltä 372 372 Saadut ennakot 313 339 Ostovelat 4727 3684 Muut velat 900 842 Siirtovelat 7075 7398 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 133215 129993 TASEEN TUNNUSLUVUT Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 61,8 66,6 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 44,6 37,1 Kertynyt yli-/alijäämä, milj 1 4 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 43 291 Lainakanta 31.12., m 34 27 Lainakanta 31.12., /asukas 2 154 0 Lainasaamiset 31.12., m 4 3 Asukasmäärä 15 462 15 507 45

TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % =100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % =100 * (Vieras pääoma- saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) =Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas =[Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertynee ylijäämän tai katettavan alijäämän määrän. Lainakanta 31.12. =Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä saadaan jakamalla edellä mainittu lainamäärä tilinpäätöksen päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainasaamiset 31.12 =Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 46

Uudenkaupungin lainakanta oli pienimmillään vuonna 1998,jolloin se oli noin 0,6 miljoonaa euroa. Lainamäärä nousi vuonna 2013 noin 6,6 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainakanta oli vuoden 2013 lopussa 33,3 miljoonaa euroa eli 2154 euroa asukasta kohden. Tästä neljännes, 8,3 miljoonaa, oli liikelaitosten lainaa. Lainoissa on mukana 850.000 euron laina, jonka korot ja lyhennykset kaupunki laskuttaa Uudenkaupungin Satama Oy:ltä. Uudenkaupungin konsernin lainakanta oli 77 miljoonaa euroa vuoden 2013 lopussa eli 5504 euroa/asukas. Konsernin lainakanta on 2010 luvulla kasvanut erittäin nopeasti, koska kaupunki on pääosakkaana uusissa yrityksille toimitiloja rakentavissa yhtiöissä. Vuonna 2013 kuntien lainakanta oli ennakkotietojen mukaan noin 2 553 euroa/asukas. 47

Lainat 2012-2013 (pitkä- ja lyhytaikaiset) 2012 2013 LAINAT kaupunki LAINAKANTA 01.01 16 725 507 17 162 040 Lyhennykset -2 513 467-4 201 154 Lainan otto 1 500 000 12 000 000 Lainakanta 31.12. 15 712 040 24 960 886 LAINAT liikelaitokset LAINAKANTA 01.01 11 432 895 9 492 353 Lyhennykset -1 990 542-1 152 386 Lainan otto 1 500 000 0 Lainakanta 31.12. 10 942 353 8 339 967 LAINAKANTA YHTEENSÄ 26 654 393 33 300 853 Asukasmäärä 15 499 15 462 /asukas, kaupunki 1 014 1 614 /asukas, kaupunki + liikelait. 1 720 2 154 *) ennakkotieto *) Lainan otot yhteensä 3 000 000 12 000 000 Lyhennykset yhteensä -4 504 009-5 353 540 Lainakannan muutos, euroa -1 504 009 6 646 460 Lainakannan muutos, % -5,34 24,94 Korkokulut, kaupunki 370 201 213 636 Korkokulut, kaupunki+liikelaitokset 630 107 315 652 TUNNUSLUVUT YHDISTELMÄ 2013 2012 Vuosikate, euroa/as 27 61 Vuosikate/poistot % 9 19 Investointien tulorahoitus, % 7 13 Kassan riittävyys, pv 30 30 Lainakanta, ME 34 27 Lainat, euroa/as 2154 1719 Omavaraisuus, % 62 67 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 45 37 Konsernin omavaraisuus, % 43 47 Konsernin lainakanta 31.12, ME 77 68 Konsernin lainat, euroa/asukas 5504 4413 48

Uudenkaupungin taseen ylijäämä oli vuonna 2001 1617 euroa asukasta kohden. Vuoden 2011 lopussa Uudenkaupungin taseeseen oli kertynyt 2,8 miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää. Vuonna 2012 Sataman yhtiöittäminen ja kaatopaikan myynti nostivat taseen ylijäämäiseksi. Uudenkaupungilla oli vuoden 2012 lopussa taseessa noin 4,5 miljoonan euron (291 euroa/as) ylijäämä. Vuonna 2013 kaupunki teki lähes 3,9 miljoonan euron alijäämän Taseen ylijäämä on tämän jälkeen noin 0,7 miljoonaa euroa. 10.000-20.000 asukkaan kunnissa oli vuoden 2012 lopussa ylijäämää 395 euroa asukasta kohden. Koko maassa taseen ylijäämä oli 1224 euroa asukasta kohden. 49

12. KAUPUNGIN KOKONAISMENOT JA TULOT 2013 Uudenkaupungin kaupunki ja liikelaitokset TULOT 1 000 % MENOT 1 000 % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 26 406 22,3 Toimintakulut 105 810 88,8 Verotulot 56 322 47,5 - Valmistus omaan käyttöön -478-0,4 Valtionosuudet 22 753 19,2 Korkokulut 316 0,3 Korkotuotot 216 0,2 Muut rahoituskulut 331 0,3 Muut rahoitustuotot 694 0,6 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis.(+) tai väh. (-) 0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot -256-0,2 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot -1 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 166 1,0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 256 0,2 Investointimenot 8 067 6,8 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 426 0,4 Antolainasaamisten lisäykset 1 305 1,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 3 853 3,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 10 500 8,9 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 118 483 100,0 Kokonaismenot yhteensä 119 203 100,0 50

13. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 13.1 Uudenkaupungin kaupungin kuntakonsernin rakenne 2013 51