Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas Olet aloittamassa verkko-opintoja ongelmaperustaisen oppimiseen (Problem-Based Learning, PBL) perustuvan lähestymistavan mukaan. Tutustu alla olevaan materiaaliin, jotta tiedät kuinka opinnot etenevät. Ongelmaperustaiseen oppimiseen perustuvassa opiskelussa pyritään yhdistämään eri tiedon- ja tieteenaloja, ja niihin sisältyviä aihekokonaisuuksia keskenään. Oppiminen alkaa ammatilliseen käytäntöön liittyvän ongelman käsittelyllä pienryhmässä, ja etenee itsenäisen ja yhteisen työskentelyn jatkumona. Opiskelussa korostuvat opiskelijan itseohjautuvuus, yhteistyökyky sekä vuorovaikutustaidot. Lisäksi opiskelijalta vaaditaan kriittistä reflektiota ja halua itsensä kehittämiseen. Oppimisen perustana on kaikkien opiskelijoiden aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vuorovaikutus sekä yhteistoiminnallinen oppiminen. Opiskelija pyrkii omassa oppimisprosessissaan yhdistämään aiemmin oppimaansa tietoainesta uusiin tietoihin ja taitoihin. PBL:ssä itsearviointi on oppimisprosessin keskeisin osa. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy tarkastelemaan kriittisesti omaa oppimistaan. Arvioinnin kohteena ei ole ainoastaan oma toiminta vaan myös ryhmän oppiminen. Oppiminen käynnistyy tutoriaaleissa, pienryhmätilanteissa, joita ohjaa tutoropettaja. Tutoriaalit kokoontuvat verkossa yleensä 1-2 kertaa viikossa 5-10 opiskelijan ryhmässä. Kuinka verkko-opintojaksolla työskentely etenee? Opintojaksolle ilmoittautumisen jälkeen opiskelijoihin ollaan yhteydessä ja he saavat opiskelun aloittamiseen liittyvää tietoa sekä teema-alueeseen liittyvän lähdeluettelon. Kun pienryhmät on muodostettu, harjoitellaan verkkotyökaluja ja opiskelijat esittäytyvät. Koska työskennellään verkossa, on tärkeää, että jokainen ryhmäläinen osallistuu toimintaan aktiivisesti. Pienryhmässä voidaan sopia yhteisiä pelisääntöjä (esim. kaikkien tulee osallistua pienryhmäistuntoihin, verkkotapaamisista ei saa myöhästyä jne.). Ryhmässä annetaan ryhmäläisille myös erilaisia rooleja (esim. puheenjohtaja, kirjuri, havainnoitsija, ymmärtämisen tarkastaja, rohkaisija). Opiskelu etenee kahdeksan vaiheisen syklin mukaan ( kuva1.). Syklin aikana ryhmä kokoontuu opintokokonaisuuden laajuudesta riippuen kaksi tai useampia kertoja verkkotutoriaaliin (pienryhmäistuntoon), joissa on mukana myös tutoropettaja. Tutoriaalien välissä on itsenäisen tiedonhankinnan vaihe, johon voi sisältyä myös opintokäyntejä, asiantuntijaluentoja, haastattelutehtäviä yms. Istunnoissa on syytä keskustella siitä, mistä relevantein tieto löytyy ja mitkä ovat tärkeimpiä lähteitä. Ensimmäisessä verkkotutoriaalissa opiskelijoille esitetään ongelma (oppimisen lähtökohta) autenttisesta tilanteesta (1). Ongelma voi olla esimerkiksi tapauskertomus, kirjallinen tehtävä tai video. Pienryhmässä pyritään pääsemään ensimmäisenä yhteisymmärrykseen ongelman tarkastelutavasta.
2 Ryhmäläiset tuovat ongelmaan liittyvän tietämyksen ja ideat esille aivoriihessä (2). Kirjuri kirjaa aivoriihessä tulleet asiat ylös, jonka jälkeen tapahtuu asioiden ryhmittelyä (3) keskustelun pohjalta. Näin hahmotetaan esille tulleiden asioiden väliset yhteydet. Tässä vaiheessa karsitaan turhat käsitteet pois ja tehdään valinta (4) käsittelyn kannalta tärkeimmistä ja ajankohtaisimmasta aihealueista. Valinnan jälkeen pienryhmässä määritellään kaikille yhteinen oppimistehtävä (5) mahdollisimman konkreettiseksi, josta lähdetään hankkimaan uutta tietoa. Oppimistehtävän määrittelyn jälkeen alkavassa tiedonhankintavaiheessa (6) opiskelija lähtee hakemaan itsenäisesti (tai yhteistyötä tehden) uutta tietoa asiasta. Itsenäisen opiskelun vaiheessa opiskelija voi hakea tukea myös tutoropettajalta. Lisäksi tiedonhankinnan tueksi voidaan osoittaa luentoja, harjoituksia, opintokäyntejä, haastattelutehtäviä jne. Ongelmanratkaisu jatkuu 1. Ongelman asettaminen 2. Aivoriihi, vapaa assosiointi 8. Selventäminen 3. Ryhmittelyn Arviointi tekeminen 4. Ongelma-alueen 7. Tiedon konstruointi valinta 5. Oppimistehtävän laatiminen 6. Itsenäinen tiedonhankinta Asiantuntijat Tietoverkot Työharjoittelu Luennot Kirjasto Työpaikat Harjoitukset Media Kuva 1. Ongelmaperustainen oppiminen ja itsenäinen tiedonhankinta (Poikela, E. & Poikela, S. 2005. Tiedonhankinnan jälkeen pienryhmä kokoontuu järjestyksessään toiseen verkkotutoriaaliin. Toisessa tapaamisessa tietoa konsturoidaan (7), eli ongelma-aluetta käsitellään uudelleen hankitun tiedon valossa sekä jäsennetään yhdessä. Tässä vaiheessa opiskelijat arvioivat hankkimaansa tietoa sekä pohtivat hankitun tiedon merkitystä ja tarkoituksenmukaisuutta (reflektio). Tutor tukee opiskelijoita asioiden ymmärtämisessä ja hankalien kohtien selkiyttämisessä. Tämän jälkeen opiskelijat palaavat alkuperäiseen ongelmaan, selventävät ja selkiyttävät (8) tehtävää sekä tarkastelevat
3 koko oppimisprosessia itsensä ja ryhmän kannalta. Ryhmä voi nostaa myös uusia tiedonhankintatarpeita (ks. kuva 1, ongelmanratkaisu jatkuu). Koko opiskelusyklin ajan tapahtuu arviointia, se liittyy jokaiseen vaiheeseen ja lopulta koko oppimisprosessiin sekä ryhmän toimintaan ja oppimisen yhteistoiminnallisuuteen. Palautetta annetaan ja saadaan koko syklin ajan tutoropettajalta, mutta myös ryhmän jäsenet arvioivat oppimisprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Oppimisprosessin arviointi koostuu sekä itse- ja yhteisarvioinnista. Arvioinnissa voidaan hyödyntää päiväkirjoja, portfolioita, tapauskertomuksia, projekteja, ryhmätöitä, itsearviointikysymyksiä, oppimisprofiileja, käytännön harjoitteluraportteja jne. Tutoropettaja sopii jokaisen opintojakson arviointitavasta ja arviointikriteereistä erikseen pienryhmän kanssa. Joissain tapauksissa ongelmaperustaisen oppimisen syklin aikana opiskelija tekee teema- alueeseen liittyvän seminaarityön, josta opiskelija saa ohjausta ja palautetta opettajalta. Seminaarityöt esitellään teema-alueen lopuksi ryhmäläisille. Toiminta ja roolit PBL-syklin aikana Ennen varsinaisen opiskelun aloittamista a. Tutustutaan verkko-opiskelussa käytettäviin työkaluihin. b. Tutustutaan toisiin opiskelijoihin keskustelualueella Tutoriaalissa c. Valitaan puheenjohtaja, jonka tehtävänä on jakaa keskusteluissa puheenvuoroja. Hän huolehtii että kaikki osallistuvat työskentelyyn tasavertaisena ja huolehtii aikataulusta. Lisäksi hän tekee oppimisprosessista yhteenvedon. Hän osallistuu myös tasavertaisena työskentelyyn. d. Valitaan sihteeri, joka kirjaa tutoriaaleissa tulevat asiat ylös. Osallistuu itse myös aktiivisesti ryhmän toimintaan. e. Valitaan havainnoitsija/tarkkailija, joka tarkkailee ryhmän toimintaa ja antaa palautetta mm. keskustelun etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta ja oppimisprosessista f. Ensimmäisen tutoriaalin alussa laaditaan lisäksi yhdessä työskentelyyn liittyvät pelisäännöt: esim. kaikkien on osallistuttava verkkotutoriaaleihin, jos ei verkossa ole mukana verkkotyöskentelyssä, niin kuinka korvataan poissaolo, aikataulussa pysyminen g. Tutor ohjaa ja opastaa ryhmän toimintaa ja työskentelyä tutoriaaleissa tarpeen mukaan.
4 Ensimmäinen verkkotutoriaali (alkututoriaali) 1. Ongelman esittäminen: o Todelliseen elämäntilanteeseen perustuva ongelma esitetään verkkoympäristössä esim. tapauskertomuksena, videona, kuvana, teemana tai käsitteenä. 2. Aivoriihityöskentely: o Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat ideointiin aktiivisesti. o Puheenjohtaja huolehtii lisäksi aikataulusta ja seuraavaan työskentelyvaiheeseen siirtymisestä. o Sihteeri kirjaa ideat esim. piirtotaululle sitä mukaan kun osallistujat niitä tuottavat etukäteen sovitulla tavalla (ääniyhteydessä ja/tai chatissa). o Tarkkailija tarkkailee samalla kuinka ryhmä toimii ja kirjaa itselleen kommentteja työskentelystä. 3. Ongelma-alueiden jäsentäminen / ryhmittely o Osallistujat käyttävät ääniyhteyttä ja/tai chattia yhteisessä keskustelussa ja ajatustenvaihdossa. o Puheenjohtaja huolehtii, että kaikki saavat sanoa mielipiteensä ja jakaa tarvittaessa puheenvuoroja. o Sihteeri ryhmittelee ideoita piirtotaululla osallistujilta tulleiden kommenttien mukaan esim. idearyppäiksi käsitekarttaan. o Lopuksi nimetään tuotetut ryhmät, näin helpotetaan sisällön arviointia ja jatkossa keskustelu helpottuu. o Tarkkailija seuraa samalla, kuinka ryhmä toimii ja kuinka päästään yhteiseen tavoitteeseen sekä kirjaa huomionsa ylös tarkkailuraporttia varten. 4. Sisältöalueen valinta o Ryhmittelyn jälkeen valitaan yhdessä neuvotellen tärkeimmät ja ajankohtaisimmat aihealueet jatkotyöskentelyä varten. o Sihteeri tekee yhteenvedon ja tallentaa myöhemmin tuotoksen keskustelufoorumille. o Tarkkailija seuraa samalla, kuinka ryhmä toimii ja kuinka päästään yhteiseen tavoitteeseen sekä kirjaa huomionsa ylös tarkkailuraporttia varten. 5. Oppimistehtävän muodostaminen o Luodaan yhdessä konkreettinen oppimistehtävä, joka muotoillaan selkeäksi tehtäväksi tai kysymykseksi, jonka sihteeri kirjaa näkyviin piirtotaululle ja myöhemmin yhteiselle keskustelualueelle. o Sovitaan yhdessä kuinka tietoa hankitaan (mitä yhteisiä lähteitä luetaan, miten ja mistä tietoa hankitaan, millainen työnjako sovitaan jne). o Sihteeri kirjaa tiedonhankinnan suunnitelman näkyviin piirtotaululle ja myöhemmin yhteiselle keskustelualueelle oppimistehtävän yhteyteen. o Puheenjohtaja johtaa keskustelua ja huolehtii aikataulussa pysymisestä. o Tutoropettaja antaa tarvittaessa aiheeseen kuuluvia lähdeviitteitä ja auttaa tarvittaessa tiedonhankinnan suunnittelussa.
5 o Tarkkailija raportoi ryhmän toiminnasta tekemistään huomioista, työskentelyn toimivuudesta, prosessin etenemisestä, ryhmäläisten tasapuolisesta osallistumisesta jne. Tarkkailijan kommentit ovat pohjana arviointikeskustelulle ja ryhmän toiminnan kehittämiselle. Itsenäisen opiskelun ja tiedonhankinnan vaihe 6. Tiedonhankinta o Jokainen osallistuja hankkii tietoa itsenäisesti hyödyntäen kirjallisuutta, verkkolähteitä, asiantuntijoita jne. Tarkoitus on pysyä tehdyssä toimintasuunnitelmassa. Jokaisella ryhmäläisellä on vastuunsa ryhmälle. o Tiedonhankintavaihe voi sisältää myös luentoja, harjoittelua, opintokäyntejä, asiantuntijoiden haastattelua jne. o Jokainen laittaa hyvistä lähteitä ja tiedonhankinnan tuloksista tietoa toisille keskustelualueen kautta. o Jokaisen tulee tutustua etukäteen aineistoon, jotta tutoriaalissa yhteisen tiedon rakentaminen on helpompaa. o Tutoropettaja seuraa keskustelualuetta ja tarvittaessa osallistuu keskusteluun. Tiedonhankintaraportti o Tiivistetty raportti, jossa opiskelija kuvaa ja arvioi käyttämiään tiedonhankintakeinoja ja lähteitä, tiedonhankinnan etenemistä ja keskeisiä tiedonhankinnan tuloksia. o Tiedonhankintaraportti palautetaan keskustelualueelle hyvissä ajoin ennen toista tutoriaalia yhteistä tiedonjakoa ja tutustumista varten. o Tiedonhankintaraportin loppuun liitetään lähdeluettelo tarkkoine lähdeviitetietoineen. Toinen verkkotutoriaali (loppututoriaali) 7. Uudelleen käsitteellistäminen / tiedon konstruointi o Toisen verkkotutoriaalin alussa käydään lyhyt keskustelukierros tiedonhankinnan keinoista ja tuloksista. o Puheenjohtaja voi esittää ehdotuksen hankitun tiedon käsittelytavasta. o Jokainen ryhmäläinen osallistuu aktiivisesti yhteiseen keskusteluun, kommentoi ja täsmentää aiempaa tietämystä hankitun uuden tiedon valossa. Samalla muodostetaan yhteistä jäsennystä käsitellyistä sisällöistä. o Puheenjohtaja ohjaa keskustelua, huolehtii aikataulussa pysymisestä ja varmistaa, että kaikki ovat tasapuolisesti mukana. o Sihteeri huolehtii ydinasioiden kirjaamisesta ja muut jäsenet auttavat tarvittaessa ääniyhteydessä ja/tai chatissa sihteeriä. o Tarkkailija seuraa samalla, kuinka ryhmä toimii ja kuinka päästään yhteiseen tavoitteeseen sekä kirjaa huomionsa ylös tarkkailuraporttia varten. o Yhteistä synteesiä voidaan selkiyttää esim. käsitekartaksi. o Työskentely päättyy, kun ryhmä on tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin
6 8. Selventäminen ja vertailu lähtötilanteeseen o Laadittua jäsennettyä tuotosta käytetään hyväksi lähtötilanteen tarkasteluun, jota ohjaa puheenjohtaja. Opittujen asioiden perusteella voidaan ymmärtää ja selittää lähtötilannetta. Tarkastelu ja vertailu ohjaavat oppimisprosessin pohdintaa. o Tarkkailija raportoi ryhmän toiminnasta tekemistään huomioista, työskentelyn toimivuudesta, prosessin etenemisestä, ryhmäläisten tasapuolisesta osallistumisesta jne. Tarkkailijan kommentit ovat pohjana arviointikeskustelulle ja ryhmän toiminnan kehittämiselle. o Lopuksi kaikki osallistujat arvioivat miten oma ja ryhmän yhteinen työskentely on toiminut, mitä on opittu, miten oppimista voisi tehostaa tai miten olisi kannattanut tehdä toisin. Oppimisraportti o Tiivistetty ja jäsennetty raportti, jossa opiskelija pohtii opittua sisältöä sekä omaa oppimisprosessiaan. Oman oppimisen arviointi keskeinen osa raporttia o Oppimisraportti palautetaan tutoropettajalle, vertaisarvioitsijalle tai koko ryhmälle keskustelualueelle palautteen antamista varten Lähteet Poikela, E. & Poikela, S. 2005. Ongelmaperustainen opetussuunnitelma teoria, kehittäminen ja suunnittelu. Teoksessa Poikela, E. & Poikela, S. (toim.) 2005. Ongelmista oppimisen iloa ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämistä, Tampere University Press, 27-52. Poikela, S. 1998. Ongelmaperustainen oppiminen. Uusi tapa oppia ja opettaa. Ammattikasvatussarja 19. Hämeenlinna. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. Poikela, S. 2003. Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Tampere University Press. Poikela, S. & Portimojärvi, T. 2004. Opettajana verkossa. Ongelmaperustainen pedagogiikka verkko-oppimisympäristöjen toimijoiden haasteena. Teoksessa V. Korhonen (toim.) Verkko-oppiminen ja yliopistopedagogiikka. Tampere: Tampere University Press. Pöllänen, S. & Vuoskoski, P. 2004. Avain ammattitaitoon. Opiskelijan opas lukuvuodelle 2004-2005. Mikkelin ammattikorkeakoulu.