työ nro 82119621 Hattulan kunta Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaava

työ nro 82119621 Hattulan kunta Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaava OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS, EHDOTUS II 11.12.2012

EHDOTUS II Perus- ja tunnistetiedot Osayleiskaavan selostus, joka koskee 11. joulukuuta 2012 päivättyä osayleiskaavakarttaa. Osayleiskaavan on laatinut Ramboll Finland Oy, Terveystie 2, 15870 Hollola, puh. 020 755 7800. Vireille tulo Hattulan kunnanhallitus on päättänyt osayleiskaavan laatimisesta 19.11.2007 313. Kunnanhallituksen hyväksyminen Hattulan kunnanhallitus on hyväksynyt osayleiskaavan..201_. Valtuuston hyväksyminen Hattulan valtuusto on hyväksynyt osayleiskaavan..201_. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue käsittää Hattulan keskustaajaman (Parola) sekä sitä pohjoisessa, idässä ja etelässä ympäröivät kylät ja kunnanosat (mm. Merve, Rahkoila, Tenhiälä, Pekola, Katinala, Herniäinen ja Hurttala). Kaava-alueen pinta-ala noin 3677 ha. Suunnittelualueen rajaus. 2

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 7 1.1 Kaavan tarkoitus 7 1.2 Kaavan oikeusvaikutukset 7 1.2.1 Kaavan suhde muuhun lainsäädäntöön 7 2. Tiivistelmä 9 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 9 2.2 Lähtötiedot 9 2.3 Kaavan keskeinen sisältö 10 2.3.1 Asuminen 10 2.3.2 Keskustatoiminnot ja palvelut 10 2.3.3 Työ ja tuotanto 10 2.3.4 Virkistys 11 2.3.5 Loma-asuminen 11 2.3.6 Liikenne 11 2.3.7 Erityisalueet 12 2.3.8 Suojelu 12 2.3.9 Maa- ja metsätalous 12 2.3.10 Vesialueet 13 2.3.11 Muut alueiden erityisominaisuuksia ja kehittämistarpeita ilmaisevat kaavamerkinnät 13 3. Suunnittelualueen kuvaus 14 3.1 Suunnittelualueen rajaus 14 3.2 Luonnonympäristö 14 3.2.1 Maisema 14 3.2.2 Kasvillisuus 15 3.2.3 Topografia 15 3.2.4 Maaperä 16 3.2.5 Vesistöt ja vesitalous 16 3.2.6 Maa- ja metsätalous 17 3.2.7 Luonnonsuojelu 18 3.3 Rakennettu ympäristö 21 3.3.1 Yhdyskuntarakenne 21 3.3.2 Taajamarakenne 21 3.3.3 Väestö 23 3.3.4 Asuminen 24 3.3.5 Palvelut 25 3.3.6 Työpaikat ja elinkeinotoiminta 26 3.3.7 Virkistys 26 3.3.8 Liikenne 27 3.3.9 Rakennettu kulttuuriympäristö 30 3.3.10 Tekninen huolto ja erityistoiminnot 36 3.3.11 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 37 3.4 Maanomistus 41 4. Suunnittelutilanne 42 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 42 4.2 Seudulliset suunnitelmat 42 4.2.1 Kanta-Hämeen maakuntasuunnitelma ja ohjelma 42 4.2.2 Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma 43 4.2.3 Muut seudulliset suunnitelmat 43 4.2.4 Kunnan omat strategiset suunnitelmat 43 3

EHDOTUS II 4.3 Kaavoitustilanne 44 4.3.1 Maakuntakaava 44 4.3.2 Yleiskaava 48 4.3.3 Asemakaava 49 4.4 Rakennusjärjestys 50 4.5 Pohjakartta 52 5. Selvitykset 53 5.1 Aiemmat selvitykset ja suunnitelmat 53 5.2 Kaavan laadintavaiheessa tehdyt selvitykset 53 5.2.1 Täydentävä luontoselvitys ja liito-oravaselvitys 53 5.2.2 Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys 53 5.2.3 Liikenneselvitys 53 5.2.4 Rakennettavuusanalyysi 53 5.2.5 Pohjavesiselvitys 54 5.3 Tarvittavat lisäselvitykset 54 5.3.1 Tärinäselvitys 54 5.3.2 Meluselvitys 54 5.3.3 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutuksien arviointiselvitys 54 6. Osayleiskaavan tavoitteet 54 6.1 Yleiset osayleiskaavoitukselle asetetut tavoitteet 54 6.2 Kunnan asettamat tavoitteet 55 6.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 56 6.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 56 6.3.2 Maakuntakaava 56 6.3.3 Yleiskaavat 58 6.3.4 Asemakaavat 59 6.4 Suunnittelualueen ominaisuuksista johdetut tavoitteet 59 6.4.1 Maankäytön kehityskuva 59 6.4.2 Tehtyjen selvitysten perusteella muodostuneet tavoitteet 60 6.4.3 Mitoitustarkastelu 61 6.5 Saadun palautteen perusteella muodostetut tavoitteet 62 6.5.1 Viranomaisilta saatu palaute 62 6.5.2 Osallisilta saatu palaute 63 7. Kaavan suunnittelun vaiheet 64 7.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 64 7.2 Osallistuminen ja yhteistyö 64 7.2.1 Vuorovaikutusmenettelyt 64 7.2.2 Viranomaisyhteistyö 65 7.3 Vaihtoehdot 65 8. Osayleiskaavan kuvaus 67 8.1 Mitoitus 67 8.1.1 Asuinalueet 67 8.1.2 Keskusta- ja palvelualueet 68 8.1.3 Työ- ja tuotantoalueet 68 8.1.4 Maa- ja metsätalousalueet 69 8.1.5 Virkistys- ja loma-asuntoalueet 69 8.1.6 Suojelu- ja erityisalueet 69 8.1.7 Liikenne- ja vesialueet 70 8.2 Aluevaraukset ja kohdemerkinnät 70 8.2.1 Asuminen 70 8.2.2 Keskustatoiminnot 71 8.2.3 Palvelut 71 4

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 8.2.4 Työ ja tuotanto 72 8.2.5 Virkistys 73 8.2.6 Loma-asuminen 74 8.2.7 Liikenne 74 8.2.8 Erityisalueet 77 8.2.9 Suojelu 77 8.2.10 Maa- ja metsätalous 80 8.2.11 Vesialueet 80 8.2.12 Muut alueiden erityisominaisuuksia ja kehittämistarpeita ilmaisevat kaavamerkinnät 81 9. Vaikutusten arviointi 85 9.1 Vaikutusten arvioiminen 85 9.1.1 Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset 85 9.1.2 Väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaava-alueella kohdistuvat vaikutukset87 9.1.3 Asumiseen kohdistuvat vaikutukset 87 9.1.4 Palveluihin kohdistuvat vaikutukset 88 9.1.5 Työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan kohdistuvat vaikutukset 88 9.1.6 Virkistykseen kohdistuvat vaikutukset 88 9.1.7 Liikenteen järjestämiseen kohdistuvat vaikutukset 89 9.1.8 Rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihin kohdistuvat vaikutukset 90 9.1.9 Tekniseen huoltoon kohdistuvat vaikutukset 91 9.1.10 Erityistoimintoihin kohdistuvat vaikutukset 91 9.1.11 Ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin kohdistuvat vaikutukset 91 9.1.12 Sosiaaliseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 92 9.1.13 Luonnonoloihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonsuojeluun kohdistuvat vaikutukset 94 9.1.14 Vesistöihin ja vesitalouteen kohdistuvat vaikutukset 95 9.1.15 Maa- ja metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset 97 9.1.16 Talouteen kohdistuvat vaikutukset 97 9.1.17 Terveellisyyteen ja turvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset 97 9.1.18 Maisemaan, taajamakuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 98 9.1.19 Eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä kohdistuvat vaikutukset 98 9.1.20 Maakuntakaavan toteutuminen 99 9.1.21 Osayleiskaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin 99 10. Kaavan toteuttaminen 104 11. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 105 5

EHDOTUS II Selostuksen liiteasiakirjat 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Arvokkaat luontokohteet (sijaintikartta) 3. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys 4. Liikenteelliset vaikutukset raportti 5. Rakennettavuusanalyysi 6. Pohjavesiselvitys 7. Palauteraportti 8. Tärinäselvitys 9. Meluselvitys (Ramboll 25.10.2010) 10. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutuksien arviointiselvitys 11. Selvitys Tiilitehtaanrannan alueesta 12. 12. EU-meluselvitykset 2012 rautateiden melualueet ja Liikenneviraston meluselvitys Vt3 Nurmijärvi-Ikaalinen: melukartat Selostukseen liittyy lisäksi osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen. 6

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 1. Johdanto 1.1 Kaavan tarkoitus Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja eri toimintojen (esim. asuminen, virkistys, palvelut, työpaikat, liikenne) yhteen sovittaminen. Kunnan osalle laadittua yleiskaavaa kutsutaan osayleiskaavaksi. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisemman kaavoituksen perustaksi. Yleis- tai osayleiskaava voi myös suoraan ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä, jolloin sitä kutsutaan oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se on tyypiltään nk. rakenneosayleiskaava (yleispiirteinen yleiskaava), jossa ei osoiteta yksittäisiä rakennuspaikkoja. Kaavan toteuttamista ohjataan erikseen laadittavilla asemakaavoilla. 1.2 Kaavan oikeusvaikutukset Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 ). Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42.3 ). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Muita kaikkia oikeusvaikutteisia yleiskaavoja koskevia oikeusvaikutuksia ovat yleinen viranomaisvaikutus (MRL 42.2 ). Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Tarpeen mukaan yleiskaavassa voidaan antaa ehdollinen tai ehdoton rakentamisrajoitus (MRL 43.1 ja 43.2 ), määräaikainen rakentamisrajoitus (MRL 43.3 ), kielto purkaa rakennusta ilman lupaa (MRL 127.1) ja toimenpiderajoitus (MRL 43.2 ). Yleiskaavassa voidaan antaa myös suojelumääräyksiä (MRL 41.2 ) sekä määrätä tietty alue suunnittelutarvealueeksi (MRL 16.3 ) tai kehittämisalueeksi (MRL 111 ). Yleiskaavassa voidaan myös määrätä sen käyttämisestä suoraan rakentamiseen oikeuttavana kaavana ranta-alueella (MRL 72 ) ja kyläalueella tai muulla maaseutualueella (MRL 137.3 ). Kaavamääräykseen selvyyden vuoksi määräykseen tulee liittää viittaus ko. pykälään. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten (MRL 58.3 ). Yleiskaava voi olla myös tietyn alueen lunastamisen perustana (MRL 99.3 ). Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelman mukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. 1.2.1 Kaavan suhde muuhun lainsäädäntöön Yleiskaava on otettava huomioon myös suunniteltaessa ja päätettäessä ympäristön käytön järjestämisestä muun lainsäädännön nojalla siten kuin erityslaeissa säädetään: Ilmailulain mukaan on ilmailua palvelevan alueen rakentamisessa noudatettava, mitä kaavoituksesta tai rakentamisesta säädetään. 7

EHDOTUS II Jätelain säännökset sekä jätesuunnitelmat on otettava huomioon osoitettaessa yleiskaavassa tarvittavia jätteiden käsittelypaikkoja. Kaivoslain mukaan on kaivospiiriä määrättäessä otettava yleiskaava huomioon niin, ettei sen toteuttamista vaikeuteta. Kemikaaliturvallisuuslain mukaan tulee tuotantolaitosten sijoituksessa ottaa huomioon kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Yleiskaavan viranomaisvaikutus kohdistuu myös lunastuslain mukaiseen ratalinjojen ja voimalinjojen lunastusmenettelyyn. Luonnonsuojelulain 10. luvun säännökset on otettava huomioon kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa. Yleiskaava on luonnonsuojelulain tarkoittama suunnitelma, josta on arvioitava 65 :ssä tarkoitetut vaikutukset. Myös luonnonsuojelulaissa tarkoitetut luontotyypit ja säännös erityisesti suojeltavista lajeista sekä luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- tai heikentämiskielto on otettava huomioon yleiskaavaa hyväksyttäessä. Luonnonsuojelulain nojalla perustettu maisema-alue on otettava huomioon yleiskaavoituksessa. Maa-aineslain mukaan on yleiskaava-alueella katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Maantielain mukaan yleissuunnitelman ja tiesuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan, jossa maantien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Yleiskaava on otettava huomioon siten kuin maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään. Yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Maastoliikennelain mukaan yleiskaavassa osoitettu moottorikelkkailureitistö on ohjeena reittejä perustettaessa. Metsälain mukaan kaavoitettavien ja kaavoitettujen alueiden osalta metsäkeskuksen tulee olla riittävässä yhteydessä kuntien kanssa metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden yhteen sovittamiseksi. Metsälaissa määriteltyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen käyttötoimenpiteet tulee tehdä niiden ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Metsälakia sovelletaan yleiskaava-alueella vain maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla. Kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä on noudatettava, mitä muinaismuistolain 13 :ssä säädetään. Sähkömarkkinalain mukaan tulee vähintään 110 kilovoltin sähköjohdolle saada kunnan suostumus, jonka edellytyksenä on, ettei toimenpide vaikeuta yleiskaavan toteutumista. Ulkoilulain mukaan ulkoilureittitoimitus voidaan pitää, vaikka ulkoilureittisuunnitelmaa ei ole tehty, mutta ulkoilureitti on otettu mukaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaan. Vesilain mukaan vesistöön rakentamisen edellytyksiä harkittaessa on otettava huomioon, mitä yleiskaavan oikeusvaikutuksista on säädetty. Vesilain mukaiset elinympäristöt ja luontotyypit otetaan huomioon kaavoituksessa sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun (SO- VA) -lain 7 :n mukaan ympäristövaikutusten arvioinnista kaavojen laatimisen yhteydessä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Tässä yhteydessä MRL:n 9 :ään on lisätty sanat..ja tarkasteltavien vaihtoehtojen.. Ympäristönsuojelulain mukaan on toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa otettava huomioon mm. alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa. Koska toimintojen sijoittamisen perusratkaisut tehdään yleensä yleiskaavoituksen yhteydessä, on kaavaa laadittaessa otettava huomioon ympäristön pilaantumisen vaara. 8

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Hattulan kunnanhallitus on päättänyt osayleiskaavan laatimisesta kokouksessaan 19.11.2007 (Khall 313 ). Osayleiskaavoituksen käynnistymisestä ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa 2008. Kaavan vireilletulosta ja suunnittelutyön aloittamisesta ilmoitettiin julkisella kuulutuksella 10.9.2008. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 27.5.2008 Hämeenlinnassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 11.9. - 13.10.2008 väliseksi ajaksi, ja sitä esiteltiin 25.6.2008 Juteinitalolla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Nähtävilläoloaikana pyydettiin myös tarpeelliset viranomaislausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta saatu palaute ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen on esitetty liitteenä 7 olevassa palauteraportissa. Valmisteluvaiheessa laadittiin tarvittavat selvitykset, joihin liittyvät sijainti- ja teemakartat ovat selostuksen liitteinä. Aloitus- ja valmisteluvaiheen aineiston, osallisilta ja kunnalta saadun palautteen sekä 1.9.2009 järjestetyn viranomaisneuvottelun tulosten perusteella laadittiin osayleiskaavaluonnos, jonka Hattulan kunnanhallitus hyväksyi julkisesti nähtäville 29.6.2009 asetettavaksi ja käsitteli kokouksessaan 23.11.2009 viranomaisten edellyttämät täydennykset ja tarkennukset ja asetti osayleiskaavaluonnoksen nähtäville. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 26.11.2009-8.1.2010 välisen ajan. Luonnoksen nähtävillä oloaikana osallisille varattiin mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä ja järjestettiin toinen yleisötilaisuus 2.12.2010. Viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Luonnoksesta saatu palaute käsiteltiin kunnassa ja siihen laadittiin tarvittavat vastineet. Luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi asetettava kaavaratkaisu, joka täydennettiin kaavaehdotukseksi. Hattulan tekninen lautakunta käsitteli kaavaehdotusta 3.5.2011 49. Hattulan kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päivän ajaksi kokouksessaan 9.5.2011 112. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 6.7. 31.8.2011 välisen ajan. Ehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 18.8.2011. Ehdotuksesta saatu palaute käsiteltiin kunnassa ja siihen laadittiin tarvittavat vastineet, jotka käsiteltiin ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa 22.11.2011. Saadun palautteen perusteella todettiin tarvittavien muutosten olevan vähäistä suurempia, joten kaavaehdotus asetetaan toistamiseen nähtäville. Hattulan tekninen lautakunta käsitteli kaavaehdotusta. 201. Hattulan kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päivän ajaksi kokouksessaan..2012. Ehdotusvaiheen toinen viranomaisneuvottelu käytiin..201_. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella suunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa, jonka jälkeen se asetetaan kunnanhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Osayleiskaavan hyväksyy Hattulan kunnanvaltuusto. Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätöstä seuraavan 30 päivän valitusajan päätyttyä kunta kuuluttaa kaavan hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta. 2.2 Lähtötiedot Osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä kootaan olemassa oleva yhdyskuntarakennetta ja väestöä, nykyistä maankäyttöä, luonnonympäristöä, maisemaa ja kulttuuriperintöä, liikenneverkkoa, maaperä- ja pintavesiolosuhteita sekä mahdollisia ympäristöhäiriöitä koskeva tieto, jonka pohjalta laaditaan niitä koskevat yleispiirteiset selvitykset. 9

EHDOTUS II Luettelo kaavan valmisteluvaiheessa laadituista uusista selvityksistä on kaavaselostuksen luvussa 5. Luettelo kaavan lähtötiedoista, aiemmin laadituista selvityksistä ja muista suunnitelmista on esitetty selostuksen luvussa 11. 2.3 Kaavan keskeinen sisältö 2.3.1 Asuminen Osayleiskaavassa jo toteutuneiksi asumiseen varatuiksi alueiksi on osoitettu erillispientalojen (AO), asuinkerrostalojen (AK), asuinpientalojen (AP) ja maatilojen talouskeskusten (AM) alueita sekä kyläalueita (AT). Olemassa olevat AO -alueet sijoittuvat pääosin Vanajaveden itäpuolisille maaseutu- ja kyläalueille ja AP-alueet Pälkäneentien ja Parolan keskustaajaman tuntumaan. AK -alueeksi on osoitettu Pappilanniemen pistetalojen alue, jolla kaavamerkintään liittyy myös ympäristön säilyttämistä edellyttävä merkintä /s. Väljään maaseutumaiseen asumiseen tarkoitettuja uusia AO -aluevarauksia on osoitettu pääsääntöisesti jo toteutuneiden asuinalueiden laajennuksina Vanajaveden itäpuolisille alueille (Tanhuanpää, Rahkoila, Tenhiälä, Pekola). Suunnittelualueen länsiosaan luonnosvaiheessa osoitetusta uudesta AK -aluevarauksesta jo toteutuneen Korpiniityn kerrostaloalueen laajennuksena on luovuttu. Uusia AP -aluevarauksia on osoitettu Vanajaveden länsipuolisille alueille pääsääntöisesti jo toteutuneiden asuinalueiden laajennuksina (Katinala, Hurttala, Herniäinen, Yllitynmäki- Parola, Alppilanmäki, Parola). Mierolaan ohjeellisena rajattu uusi AP-alue on alueella voimassa säilyvän Mierolanvirran osayleiskaavan mukainen. Nk. Tiilitehtaan ranta on osoitettu asuntoalueeksi (A-1). AT-alueiksi on osoitettu Kirkkotien varren vanhat kyläalueet Rahkoilassa ja Mierolassa. Näillä alueilla kaavamerkintään liittyy ympäristön säilyttämistä edellyttävä merkintä /s. AMalueiksi on osoitettu maa- ja metsätalousalueisiin liittyvät, AT-alueiden ulkopuolelle sijoittuvat olemassa olevat tilakeskukset. Uusia AT aluevarauksia on osoitettu Vanajaveden itäpuolella Pekolassa Aulangontien eteläosiin (Saaristentie, Ilamontie, Metsäkylä). 2.3.2 Keskustatoiminnot ja palvelut Merkinnällä C (keskustatoimintojen alue) on osoitettu Parolan keskustaajamassa Hattulantien ja Parolantien varteen sijoittuvia alueita, joiden pääasiallisia toimintoja ovat palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen, keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat, näihin liittyvä liikenne ja virkistys sekä yhdyskuntatekninen huolto. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten (MRL 71.1 d ). Merkinnällä P on osoitettu jo toteutuneita palvelujen alueita, jotka sijaitsevat keskustaajaman C-alueen ulkopuolella ja joilla tuotettavat palvelut ovat luonteeltaan yksityisiä. Näitä alueita ovat alue Pälkäneentien ja Aulangontien risteyksen kupeessa Rahkoilassa sekä Parolantien ja Teollisuustien varren alue lähellä Pälkäneentietä. Jo toteutuneiksi julkisten palvelujen ja hallinnon alueiksi (PY) on osoitettu alueita, jotka sijaitsevat keskustaajaman C-alueen ulkopuolella ja joilla tuotettavat palvelut ovat luonteeltaan julkisia (esim. koulutus- ja terveydenhuoltopalveluiden alueet).uudeksi PYalueeksi on osoitettu aluevaraus uutta koulua varten Kalliolassa Parolan taajaman tuntumassa. 2.3.3 Työ ja tuotanto Jo toteutuneiksi työpaikka-alueiksi (TP) on osoitettu Parolan eritasoliittymän kupeeseen, Parolaan ja Katinalaan sijoittuvia työpaikka-alueita. Uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi TP -alueeksi on osoitettu Parolan eritason itäpuolelle sijoittuva alue Taivaskallion luoteispuolella, sekä Katinalantien pohjoispään ja Pälkäneentien välinen alue. 10

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Olemassa olevaksi teollisuus- ja varastoalueeksi (T) on osoitettu Merven pohjoisosaan sijoittuva, asemakaavalla toteutettu teollisuusalue. Uusi teollisuus- ja varastoalueiden (T) aluevaraus on osoitettu moottoritien pohjoispuolelle Kappakallion ja käytössä olevan maaainesten ottoalueen väliin. Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle teollisuus- ja varastointitoiminnalle tarkoitettuja alueita (TY-1) ja (TY) ovat olemassa olevat, Kerälänharjun pohjavesialueelle sijoittuvat jo toteutuneet teollisuusalueet Merven ja keskustaajaman välisellä alueella. Uusi TY - aluevaraus on osoitettu moottoritien pohjoispuolelle Kappakallion ja käytössä olevan maaainesten ottoalueen väliin, jolle on osoitettu myös raideyhteystarve teollisuusraidetta varten sekä Teollisuustien varteen Vähänummessa. Lisäksi käytössä oleva maa-ainesten ottoalue moottoritien ja Kerälänharjun välissä nk. Pulterin alue muuttuu ottamisen päätyttyä uudeksi teollisuusalueeksi (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Uudeksi varastoalueeksi (TV) on osoitettu moottoritien ja pääradan välistä aluetta Katinalan kohdalla. 2.3.4 Virkistys Lähivirkistysalueiksi (VL) on osoitettu mm. asuinalueiden yhteyteen ja Vanajaveden rantaan sijoittuvia viher- ja metsäalueita, joilla ei ole erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MUalueet) tai erityisiä ympäristöarvoja (MY-alueet). Urheilu- ja virkistyspalveluiden (VU) alueiksi on osoitettu kiinteisiin ulkoilureitteihin (esim. pururadat, latuverkosto) tai muista palvelualueista erillään sijaitseviin liikuntapaikkoihin liittyviä alueita Parolassa ja Merven alueella (Kerälänharju). Uimaranta-merkinnällä on osoitettu Poransaaren, Pappilanniemen ja Herniäisten käytössä olevat uimarannat ja ulkoilureiteiksi alueen nykyiset hiihto- ja patikkareitit. 2.3.5 Loma-asuminen Osayleiskaavassa on osoitettu loma-asuntoalueiksi (RA) alueelle aiemmin laadittujen asemakaavojen ja oikeusvaikutuksettomien osayleiskaavojen mukaiset Vanajaveden rantaan sijoittuvat lomarakennusalueet. 2.3.6 Liikenne Helsinki-Tampere moottoritie (VT 3) on osoitettu maantien alueelle (LT) sijoittuvaksi moottoritieksi. Helsinki-Tampere- moottoritien varteen on osoitettu liikenteen kehittämisalue Kappakallion levähdysalueen ja Karjuveräjän sillan välissä. Eritasoliittymän tarkka sijainti ratkaistaan tarkemmalla suunnittelulla. Mahdollinen uusi liittymä on tarkoitettu palvelemaan olemassa olevaa Merven teollisuusaluetta sekä uusia teollisuus-, tuotanto- ja työpaikka-alueita. Valtatieksi/kantatieksi on osoitettu Pälkäneentie (kt 57) ja yhdysteiksi/kokoojakaduiksi Hattulantie (yt 3051), Merventie, Ihalemmentie, Teollisuustie, Tyrvännöntie (yt 3061) ja Aulangontie (yt 3053). Uusia tieyhteyksiä on osayleiskaavassa osoitettu ohjeellisena Ihalemmentien alkupään vaihtoehtoinen linjaus Parolassa. Moottoritieltä on kehittämisalueen kohdalta lisäksi osoitettu Merven alueen pohjoisosaan suuntautuva tieliikenteen yhteystarve. Yllitynmäen ja Katinalan väliselle peltoalueelle (nyk. radanvarsitie) on osoitettu tieliikenteen yhteystarve. Kevyen liikenteen reittejä on osoitettu Merventien, Hattulantien, Pälkäneentien, Kirkkotien ja Aulangontien varsille. Parolan asema on osoitettu liikennepaikaksi, merkittävästi parannettavaksi pääradaksi Helsinki-Tampere rautatie ja sivuradaksi Merven teollisuusalueelle johtava Helsinki-Tampere - pääradan haara. Satama-alueeksi (LS) on osoitettu Mierolan ja Katinalan satamat. Venesatamaksi/venevalkamaksi (LV) on osoitettu Katinalan, Hurttalan, Pappilanniemen ja Poransaaren venevalkamat. Laivaväyläksi on osoitettu Vanajaveden vesiliikenteen pääreitti sekä pääreitiltä on osoitettu laivareitin yhteystarve Katinalanlahdelle. 11

EHDOTUS II 2.3.7 Erityisalueet Yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET) on osoitettu Marttaristin vedenottamo ja Parolan keskustaajaman pohjoispuolelle sijoittuva muuntamoalue. Teollisuusalueeksi (TY-1), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia, on osoitettu moottoritien ja Kerälänharjun väliin sijoittuva käytössä oleva soranottoalue. Hautausmaata ja siihen liittyviä kirkollisia rakennuksia varten varattavaksi alueeksi (EHsrk) on osoitettu Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja Hattulan uusi kirkko Rahkoilassa sekä niitä ympäröivät hautausmaat. Suojaviheralueiksi (EV) on osoitettu Katinalan ja pääradan välinen viheralue sekä Merventien ja Parolan-Rietoon uuden AP-alueen välinen metsävyöhyke. 2.3.8 Suojelu Suojelualueiksi (S-1) on osoitettu Ellilän, Kirstulan, Lehtosaaren, Saarelan, Kettumäen ja Tanhuanpään luontotyyppipäätöskohteet. Luonnonsuojelualueiksi (SL) on osoitettu Mervensuo, Hattukallion lehto, Poransaaren kynäjalavaesiintymä, Paljassuon luonnonsuojelualue, Metsänkylän kynäjalavametsikkö, Koivumäen luonnonsuojelualue. Luonnonmuistomerkeiksi on osoitettu luonnonmuistomerkkinä rauhoitetut 1 Hurttalan Kivirannan kynäjalava, 2 Hurttalan Halkorannan kynäjalava, 3 Hurttalan Lehtolan kataja, 4 Hurttalan rantakodin kynäjalava, 5 Hurttalan Saunarannan kynäjalava, 7 Kiviniemen viisi kynäjalavaa, 8 lehmus kaksi lehmusryhmää ja visakoivu, 9 sypressimäinen kataja, 10 kolme kynäjalavaa, 11 kynäjalavia, 12 kynäjalavia, 13 viisitoista kynäjalavaa. Muinaismuistoalueiksi (SM) on osoitettu kaavaselostuksen kohdassa 3.3.9.3 luetelluista kiinteistä muinaisjäännöksistä Kirstulankärki (14), Tenhiälän kylätontti (23), Kettumäki (59), Pappilanniemi 1 (60), Peltola (68), Rautapaasi (69), Viinaniemi (77), Ellilä (78) ja Porasaaren leikkipuisto (79). Alueen osaksi, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (SMosa-aluemerkintä), on osoitettu sellaisia kiinteiden muinaisjäännösten alueita, jotka sijaitsevat pääkäyttötarkoitukseltaan muulla kuin SM -alueella ja jotka ovat kohdemerkinnällä osoitettuja muinaisjäännöksiä laaja-alaisempia. Muinaismuistokohteiksi (SM-kohdemerkintä) on osoitettu kaavaselostuksen kohdassa 3.3.9.3 luetelluista kiinteistä muinaisjäännöksistä muut paitsi varsinaisiksi muinaismuistoalueiksi tai SM-osa-aluemerkinnällä osoitetut kohteet. Suojeltaviksi rakennuksiksi (sr - kohdemerkintä) on osoitettu kaavaselostuksen kohdassa 3.3.9.2 luetelluista arvokkaista rakennusperintökohteista valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Merkinnällä /s, alue, jolla ympäristö säilytetään, on osoitettu kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaita ympäristökokonaisuuksia. Merkintää on käytetty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden pääkäyttötarkoitusmerkinnän yhteydessä mm. Rahkoilassa, Mierolassa ja Pappilanniemellä (AK-, AP-, AM-, AT- ja PY-alueita). Merkintä täydentää mm. sr-kohteita ja arvokkaita maisema-alueita koskevia kaavamääräyksiä. Historiallisiksi tielinjauksiksi on osoitettu kaavaselostuksen kohdassa 3.3.9.1 luetellut tiet. 2.3.9 Maa- ja metsätalous Maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M) on osoitettu sellaiset metsä- ja peltoalueet, jotka eivät ole varsinaisia maatalousalueita (MT), maisemallisesti arvokkaita peltoalueita (MA), erityisiä ympäristöarvoja omaavia maa- ja metsätalousalueita (MY) tai erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta omaavia maa- ja metsätalousalueita (MU). Maatalousalueiksi (MT) on osoitettu peltoalueet, joiden halutaan säilyvän avoimina ja viljelyskäytössä mutta niiden maisemalliset arvot ovat MA- merkinnällä osoitettuja alueita vähäisempiä. 12

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi (MA) on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai rakennettuihin ympäristöihin liittyviä viljelyalueita. Maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY), on osoitettu erityisiä luonnonarvoja omaavia tai valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisemaalueisiin ja/tai rakennettuihin ympäristöihin liittyviä metsäalueita (Metsänkylänvuori, Vanajaveden rantavyöhyke, Taivaskallio). 2.3.10 Vesialueet Vesialueeksi (W) on osoitettu Vanajavesi. 2.3.11 Muut alueiden erityisominaisuuksia ja kehittämistarpeita ilmaisevat kaavamerkinnät Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (ma-v) on osoitettu Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue. Valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (ma-rky) on osoitettu Hattulan Pyhän Ristin kirkon, Mierolan-Rahkoilan, Ihalemmen-Leiniälän-Pelkolan sekä Hattulan keskiaikaisten kartanoiden ja Lepaan puutarhaopistojen maisema-alueet. Kaavaehdotuksessa on käytetty vuoden 2009 inventoinnin RKY-rajauksia. Maisemallisesti ja/tai kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi (ma/sk) on osoitettu maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaita alueita Rahkoilassa, Hurttalassa, Herniäisissä, Pappilanniemessä ja Katinalassa. Tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi (pv) on osoitettu Kerälänharjun ja Hurttalan pohjavesialueet. Marttaristin pohjavedenottamon ympärille on osoitettu 500 metrin levyinen suoja-alue (pv-/s). Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo) on osoitettu Pekolan silokallio, Pekolan lehto, kylmänkukkaesiintymät Marttaristin vedenottamon luona, Kalliosaaren lehto, Paljassuo, Hattukallion lehto, Pekolan haapametsikkö ja Tenhiälän lehto. Kasvillisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-1) on osoitettu alueella kasvavia kynäjalavia, jotka tulee ottaa huomioon alueen hoidossa. Meluntorjuntatarpeen osoittavaa merkintää on käytetty Helsinki-Tampere moottoritien ja pääradan sekä Pälkäneentien varteen sijoittuvien asuin- ja työpaikka-alueiden kohdalla. Terveyshaitan poistamistarve- merkinnällä on osoitettu Parolan vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka. Sähköjohto tai linja- merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti tai seudullisesti tärkeät sähkölinjat Parolan pohjoispuolella ja kaava-alueen itäreunalla. Kaasujohto- merkinnällä on osoitettu moottoritien varteen sijoittuva alueellinen pääkaasujohto. Virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyvää viheryhteystarve- merkintää on käytetty Parolan keskustaajamassa osoittamaan asuinalueen läpi kulkevia viherkäytäviä. Kaavassa on osoitettu lisäksi alue, jolla säilytetään voimassa 28.1.2004 hyväksytty Mierolanvirran osayleiskaava (oyk). Tällä alueella osayleiskaava on oikeusvaikutukseton ja kartalla osoitettu maankäyttö toimii ohjeena alueen yksityiskohtaisemman maankäytön suunnittelussa. 13

EHDOTUS II 3. Suunnittelualueen kuvaus 3.1 Suunnittelualueen rajaus Suunnittelualueen muodostavat Hattulan kunnan keskustaajama ja sitä ympäröivät alueet, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3668 ha. Alue rajautuu etelässä Hämeenlinnan kaupungin rajaan, lännessä Helsinki-Tampere moottoritiehen ja Ihalemmen kylään sekä pohjoisessa Merven teollisuusalueeseen ja Mervensuohon. Aulangontien itäpuolisista alueista suunnittelualueeseen kuuluu noin yhden kilometrin levyinen Rahkoilasta Metsänkylään ulottuva vyöhyke. Kuva 3-1 Suunnittelualueen rajaus ortokuvassa. 3.2 Luonnonympäristö 3.2.1 Maisema Suunnittelualueen maisemarakenne muodostuu laajasta kaakko-luodesuuntaisesta harjujaksosta ja sen keskelle sijoittuvasta vesistöstä (Hattulan-Mervenselkä). Pellot, joita juovittavat metsäiset moreenimäet, ovat sijoittuneet maaston alaville hiesu- ja savimaille vesistön molemmin puolin. Kunnan keskustaajama Parola sijaitsee suunnittelualueen keskiosassa Parolanharjun, Kerälänvuoren ja Hattulanselän välisellä alueella. Asutus on keskittynyt peltoalueita reunustaville metsäisille moreenimäille. Vesistön länsipuoliset rannat sekä Pappilanniemi ja Poransaari ovat myös tiuhaan asuttuja. Suunnittelualueeseen sisältyvän Vanajaveden kapeikon rantamaisemat muodostavat harvinaisen rikkaan ja monipuolisen maisemakokonaisuuden. Alueen asutushistoria näkyy maisemassa mm. Vanajaveden laakson hyvin säilyneen kartanokulttuurin, vanhojen Hämeen maaseutukylien ja kulttuurimaisemaan sopeutuvan vanhan tiestön kautta. Alueen hyvien luonnonolosuhteiden ja isojen tilojen ansiosta pellot ovat säilyneet avoimina, eikä peltojen metsittymistä tai rakentamista juurikaan näe. 14

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Vanajaveden laakso on valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema ja yksi Suomen kansallismaisemiksi nimetyistä kohteista. Suunnittelualueelle sijoittuu lisäksi useita pienempiä maisema-alueita, jotka on luetteloitu kohdassa 3.3.9.1 ja rajattu selostuksen liitteenä oleville kartoille. Kuva 3-2 Vanajaveden laakson kulttuurimaisemaa. 3.2.2 Kasvillisuus Suunnittelualue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja siinä edelleen lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Luonnon monimuotoisuutta lisää alueen sijoittuminen Etelä-Hämeen lehtokeskuksen alueelle, minkä johdosta alueella esiintyy myös jaloja lehtipuita. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee useita luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä, erityisesti kynäjalavan ja pähkinäpensaan luonnehtimia lehtoja Vanajaveden kosteilla rannoilla. Tarkasteltavalla alueella esiintyy lisäksi useita yksittäisiä jaloja lehtipuita tai lehtipuuryhmiä, jotka on rauhoitettu luonnonmuistomerkkeinä. Alueen kasvillisuus ja eläimistö ovat olleet pitkään kulttuurivaikutuksen alaisena, mikä on osin rikastuttanut ja osin köyhdyttänyt luonnon monimuotoisuutta. Pitkään jatkunut kulttuurivaikutus näkyy kasvilajistossa muun muassa alueella sijaitsevien kartanoiden ja tilakeskusten mailla sekä niiden lähiympäristössä. Valtaosa osayleiskaava-alueella kasvavista metsistä on metsätaloustoimin hoidettuja. Mustikka- ja käenkaalimustikkatyypin (MT ja OMT) kuusikkoja kasvaa erityisesti moreenimäkien rinteillä Vanajaveden molemmin puolin. Kaava-alueen länsireunan laajoilla harjualueilla vallitsevaksi metsätyypiksi vaihettuvat puolukkatyypin (VT) mäntymetsät. Moreenimäkien ja harjujen rinteillä esiintyy paikoin pienialaisia kuivia lehtoja. Kaava-alueen vähälukuiset suoalueet ja soistumat ovat pääosin ojitettuja. 3.2.3 Topografia Alueen maanpinnan muodoille on ominaista suuntautuminen kaakosta luoteeseen viimeisen mannerjäätikön kulkusuunnan mukaisesti. Hattulanselän itäpuolella drumliinimaiset moreeniselänteet rikkovat laajoja hiesu- ja savimaita. Alueen länsiosassa kulkee melko yhtenäinen harjujakso, joka saa alkunsa I Salpausselältä Hikiältä jatkuen Janakkalan, Hämeenlinnan ja Hattulan kautta aina Valkeakoskelle ja Lempäälään asti. Hattulan kunnan ja Hämeenlinnan kaupungin rajalla harjujakso kulkee deltamaisen Parolannummen kupeessa ja jatkuu Lehijärven itäpuolella selväpiirteisenä ja jyrkkänä Parolanharjuna. Tästä harjujakso jatkuu pohjoiseen Kerälänvuorena ja vaihtuu Laikkaanvuoreksi suunnittelualueen luoteispuolella. Hattulanselän länsipuolelle sijoittuu myös alueen toinen, huomattavasti pienempi harju, joka kulkee Herniäisistä Kalliolanmäen kautta Mierolaan. 15

EHDOTUS II Suunnittelualueen korkein kohta on kivikkoinen moreenimäki Taivaskallio (140 metriä merenpinnan yläpuolella), joka sijaitsee alueen lounaisosassa Helsinki-Tampere moottoritien ja radan välisellä alueella. Samaan harjujaksoon kuuluvat myös Kerälänvuori (135 mpy) ja Kappakallio (120 mpy). Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuvat Metsänkylä kohoaa 135 metriä ja Kettumäki 115 metriä merenpinnan yläpuolelle. 3.2.4 Maaperä Suunnittelualueen kallioperä koostuu pääasiassa syväkivilajeista (graniitti, granodioriittiä gabroa ja dioriitti). Syväkivialueiden välillä kallioperä koostuu metamorfisista kivilajeista, kuten fylliitistä, kiilleliuskeesta ja amfiboliitista. Suunnittelualueen länsiosan harjujakson ydinosat koostuvat sorasta ja hiekasta. Hienojakoisempi aines on levittynyt etäämmälle laajoina tasaisina hietamaina. Hattulanselän molemmin puolin maaperä koostuu lähinnä hiesusta ja savesta. Hiesu- ja savikkomaita juovittavat varsinkin Hattulanselän itäpuolella pitkittäiset moreeniselänteet. Kalliopaljastumia esiintyy paikoitellen koko kaavoitusalueella. Suurimmat kallioalueet sijaitsevat moreeniselänteiden lakialueilla tai rinteillä alueen lounais- ja koillisosissa. Kuva 3-3 Maaperäkartta (lähde: www.gtk.fi). 3.2.5 Vesistöt ja vesitalous Suunnittelualue kuuluu Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Suunnittelualue jakautuu Parolanharjun länsipuoliseen Leteenojan valuma-alueeseen ja itäpuoliseen Mervenselän alueeseen. Pintavedet purkautuvat Vanajaveden kautta Pyhäjärvelle, josta edelleen Kuloveden ja Rautaveden kautta Kokemäenjokeen ja Selkämereen. Suunnittelualueelle vesiä tulee sekä Vanajan että Längelmäveden-Hauhon reitiltä. Hattulan osayleiskaava-alueen länsireuna rajoittuu suurelta osin Kerälänharjun I-luokan pohjavesialueeseen, joka on osa Ahveniston, Parolan ja Vanajaveden kautta kulkevaa pitkittäisharjua. Osayleiskaava-alueen luoteis- ja lounaisosat rajoittuvat Tenholan ja Parolan I-luokan pohjavesialueisiin, jotka kuuluvat myös edellä mainittuun harjujaksoon. Kaavaalueen keskiosassa sijaitsee lisäksi Hurttalan II-luokan pohjavesialue. 16

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Geologian tutkimuslaitos on tehnyt geologisen rakenneselvityksen Tenholan, Kerälänharjun ja Parolan I luokan pohjavesialueille (GTK 31.3.2011). Pohjavesi alueella korkein kallionpinta on Tenholan ja Kerälänharjun pohjavesialueiden jakajalla Marttaristin itäpuolella n. 120 120 m mpy. Kerälänharjun pohjavesialueella kalliopinta on korkeimmillaan suunnittelualueen tuntumassa Panssarimuseon kohdalla n. 113 m mpy ja Parolanharjulla n. 90 105 m mpy sekä suunnittelualueella Kerälänvuorella n. 90 105 m mpy. Yli 40 m paksu pohjavesivyöhyke on suunnittelualueella Kerälänharjun pohjavesialueella pohjavesiputkien GTK104 ja GTK 105 ympäristössä. Kuva 3-4 Pohjavesialueet. 3.2.6 Maa- ja metsätalous Hattula on edelleen varsin maaseutuvaltaista aluetta, vaikka maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista onkin viime vuosina pienentynyt voimakkaasti. Vuoden 2000 Slices -aineiston mukaan kunnan maapinta-alasta on maatalousalueeksi luokiteltu noin 16 % ja metsätalousalueeksi yli 60 %. Hämeenlinnan seudun kasvupaikkatekijät ovat varsin edulliset sekä maanviljelylle, että metsätuotannolle, ja puun myynnillä on merkittävä osuus tilataloudessa. Metsätuotantoon erikoistuneita tiloja on kuitenkin vähän, joka johtuu mm. suhteellisen pienestä tilakoosta. Sivuelinkeinona maatiloilla on mm. matkailupalveluja, mökkivuokrausta ja pienimuotoista puunjalostusta. 17

EHDOTUS II Suunnittelualueen laajimmat viljelyskäytössä olevat pellot sijoittuvat Merveen, Hurttalaan, Rahkoilaan, Tenhiälään ja Pekolaan. Peltoaukeilla on voimakas kytkentä alueen kehitys- ja kulttuurihistoriaan, ja ne muodostavat erityisen tärkeän osan Vanajaveden valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuurimaisema-alueesta. Metsätalouskäytössä olevat alueet sijoittuvat pääosin suunnittelualueen itä- ja länsireunoille. 3.2.7 Luonnonsuojelu 3.2.7.1 Yksityiset luonnonsuojelualueet ja luontotyyppipäätöskohteet Kaavoitettavalla alueella sijaitsee kolme yksityisiin luonnonsuojelualueisiin kuuluvaa aluetta: Metsänkylän kynäjalavametsikkö (YSA040622) sijaitsee suunnittelualueen kaakkoisosassa Vanajaveden rannalla. Alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 1962. Pitkällä ja kapealla rantakaistaleella kasvaa noin 130 kynäjalavaa (Uotila ym.1977). Muita puuston vallitsevia lajeja ovat muun muassa harmaaleppä, tuomi ja raita (Jutila 2000). Alue on kosteaa lehtoa, jossa on paikoin saniaislehtoa (FT) ja käenkaali-mesiangervo suurruoholehtoa (OFiT). Pensaskerroksessa kasvaa muun muassa lehtokuusamaa, tuomea ja punaherukkaa. Kenttäkerroksen valtalajeina kasvavat muun muassa soreahiirenporras, lehtopalsami ja mesiangervo. Koivumäen luonnonsuojelualue (YSA204984) sijaitsee suunnittelualueen länsiosassa Tenhiälän Koivumäessä. Alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 2009. Alue sijaitsee hoidetussa pihapiirissä ja sillä kasvaa uhanalaista ja erityisesti suojeltavaa hämeenkylmänkukkaa. Paljassuon luonnonsuojelualue (YSA205970) sijaitsee suunnittelualueen itäosassa rajautuen Helsinki-Tampere moottoritiehen. Alue on rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 2011. Alue kattaa Paljassuon eteläiset osat sisältäen vähäpuustoista suota, jyrkkärinteistä harjulehtoa, runsaslahopuustoista kangasmetsää sekä nuoren lehtipuuston valtaamaan entistä peltoa. Alueen läpi kulkee ulkoilupolku. Suunnittelualueella sijaitsee lisäksi kuusi luonnonsuojelulain nojalla suojeltua luontotyyppipäätöskohdetta: Ellilän kynäjalavametsikkö (LTA201430, LTA201431, LTA201432) sijaitsee Hattulanselän itärannalla ja rajautuu Metsänkylän kynäjalavametsikköön. Alue on kasvillisuustyypiltään pääasiassa saniaisvaltaista kosteaa lehtoa (FT) ja mesiangervovaltaista suurruoholehtoa (OFiT). Kohteen huomionarvoista kasvilajistoa edustavat humala, keltaängelmä ja kyläkellukka. Alueella kasvaa yli 100 kynäjalavaa, joista osa on vanhoja ja järeitä. Lisäksi alueella kasvaa metsälehmusta, vaahteraa ja tammi. Valtapuuna alueella on tervaleppä. Kirstulan kynäjalavalehto (LTA201984) sijaitsee Hattulan ja Hämeenlinnan rajalla Pälkäneentien itäpuolella. Alue on kasvillisuustyypiltään hiirenporras-käenkaalityyppiä (AthOT). Lehdossa kasvaa yli 60 runkomaista kynäjalavaa, joista osa on suurikokoisia. Rantalehdon puustoa hallitsee harmaaleppä. Muita puulajeja ovat muun muassa vaahtera, raita ja tervaleppä. Alueen pensaskerros on runsas ja sitä hallitsevat tuomi ja nuoret lepät. Pekolan Lehtosaaren kynäjalavalehto (LTA200482) sijaitsee Hattulanselän itärannalla. Alueen kasvillisuus on valtaosaltaan kivikkoista käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoretta lehtoa. Kohteen huomionarvoisia kasvilajeja ovat muun muassa humala ja kyläkellukka. Pekolan ja Lehtosaaren rinnelehdossa kasvaa noin 240 runkomaista kynäjalavaa. Muita runsaslukuisia lajeja ovat harmaaleppä, koivu, kuusi ja tuomi. Saarelan kynäjalavalehto (LTA202742, LTA202743, LTA20274) sijaitsee Hurttalanlahden niemessä Saarelan talon länsi- ja eteläpuolella. Alueella kasvaa noin 53 kynäjalavaa, 51 vaahteraa ja 11 tammea. Muita runsaslukuisia lajeja ovat muun muassa harmaaleppä, koivu, pihlaja ja tuomi. Kasvillisuustyyppinä alueella vallitsee sinivuokkokäenkaalityypin (HeOT) tuore lehto. 18

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Kettumäen jalopuumetsikkö (LTA201777, LTA201778) sijaitsee Pälkäneentien ja Aulangontien tienhaaran pohjoispuolella Rahkoilassa. Vallitsevana kasvillisuustyyppinä alueella on käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuore lehto. Alueella kasvaa yhteensä yli 30 runkomaista lehmusta, joista osa on suuria ja järeitä. Lehmukset ovat sijoittuneet kallioiden reunamille. Tanhuanpään pähkinälehto (LTA202762) sijaitsee Pälkäneentien itäpuolella, Rahkoilan pohjoispuolella. Alueen kasvillisuustyyppi on käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuore lehto. Kenttäkerros on tiheän puusto- ja pensaskerroksen vuoksi harva. Alueella kasvaa runsaasti pähkinäpensasta, vähintään 50 pensasta. Pääpuulajina alueella on haapa. Luonnonsuojelualueiden ja -luontotyyppipäätöskohteiden sijainti on esitetty luontoselvityksen liitekartalla. Luonnonsuojelualueiden ja kohteiden sijainti on esitetty luontoselvityksen liitekartalla. Kuva 3-5 Mervensuo. 3.2.7.2 Muut suojelualueet ja kohteet Kanta-Hämeen maakuntakaavassa ja keskeisten alueiden osayleiskaavassa on esitetty lisäksi kolme suojelualuevarausta, joiden suojelua ei vielä toistaiseksi ole toteutettu: Hattukallion lehto, Mervensuo ja sen lähialueet sekä Kalliosaari. Suunnittelualueella sijaitsee lisäksi useita yksittäisiä jaloja lehtipuita ja ryhmiä, sekä muita yksittäisiä puita, jotka on rauhoitettu luonnonmuistomerkkeinä. Nämä alueet ja kohteet on esitetty liitekartalla 2. Alueelle sijoittuvat muinaismuistolain nojalla suojellut kiinteät muinaisjäännökset sekä asema-, yleis- ja maakuntakaavoissa tai kirkko- tai rakennussuojelulain nojalla suojellut rakennetun ympäristön kohteet on luetteloitu selostuksen kohdissa 3.3.9.2 ja 3.3.9.3. 19

EHDOTUS II 3.2.7.3 Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet Suunnittelualueella sijaitsee lisäksi useita luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, joiden rajaukset on merkitty liitteen 2 karttaan: Nimi Pekolan silokallio Pekolan lehto, haapametsikkö Tenhiälän lehtorinne Kohteen kuvaus Kalliosaareen johtavan hiekkatien varrella Pekolan peltoalueella sijaitseva silokallio, jonka alueella kasvaa tyypillistä kallioketolajistoa. Pekolan silokalliosta itään sijaitseva pienialainen haapametsikkö, jossa kasvaa myös lehtikuusta (Häyhä 2006). Suunnittelualueen itäosassa Tenhiälässä sijaitseva pienialainen, tuore lehtoalue. Alueella kasvaa järeää lehtipuustoa ja pensas- ja kenttäkerroksessa esiintyy useita tuoreen lehdon lajeja. Tuore lehtolaikku vaihettuu Tenhiälän ylärinteillä ja lakialueilla kuivaksi lehdoksi. Paljassuon pohjoisosat Hämeenkylmänkukan kasvualueet Suunnittelualueen länsiosassa Parolanharjun kupeessa sijaitseva Paljassuo on keskiosiltaan avoin ja luonnontilainen. Suon eteläosa harjumetsineen on rauhoitettu yksityisenä suojelualueena (YSA205970). Suomen uusimmassa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) erittäin vaarantuneeksi (EN) luokiteltua Hämeenkylmänkukkaa kasvaa Hämeen valoisilla harjukankailla, jyrkillä harjurinteillä sekä aiemmin laidunnetuilla moreenimäillä pellonreunoilla ja peltojen saarekkeissa. Osa suunnittelualueella esiintyvistä hämeenkylmänkukan kasvupaikoista sijaitsee luonnonsuojelualueella. Näiden lisäksi lajin kasvupaikka Marttaristin alueella rajataan metsänhakkuiden ja maanmuokkaustoimien ulkopuolelle. Kynäjalavan kasvualueet Kynäjalava on jalopuihin kuuluva laji, joka on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksessa. Suomen uusimmassa uhanalaisluokituksessa laji lukeutuu vaarantuneisiin (VU). Kynäjalava kasvaa pääasiassa järvien ja lampien rehevissä rantalehdoissa. Osa suunnittelualueella kasvavista yksittäisistä puista tai puuryhmistä on rauhoitettu luonnonmuistomerkkeinä ja osa kasvupaikoista sijaitsee suojelualueilla. Näiden lisäksi lajin muut kasvupaikat rajataan metsänhakkuiden ja maanmuokkaustoimien ulkopuolelle. Kuva 3-6. Tenhiälän tuore lehto. 20

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Kuva 3-7. Paljassuo. 3.3 Rakennettu ympäristö 3.3.1 Yhdyskuntarakenne Hattulan kunta sijaitsee keskellä Kanta-Hämettä naapureinaan Hämeenlinnan ja Valkeakosken kaupungit sekä Tammelan ja Pälkäneen kunnat. Hattulan keskustaajamana toimivasta Parolasta on matkaa Hämeenlinnaan noin 10 km, Helsinkiin 115 km, Valkeakoskelle ja Toijalaan 35 km, Tampereelle 75 km ja Lahteen 80 km. Hattula kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan sekä Hämeenlinnan seutukuntaan ja työssäkäyntialueeseen. Hämeenlinnan seutukunta muodostuu Hämeenlinnan kaupungista sekä Janakkalan ja Hattulan kunnista (Kalvolan, Rengon, Hauhon, Tuuloksen ja Lammin kunnat liittyivät Hämeenlinnaan 1.1.2009). Kunnan perus- ja kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Parolaan. Tiiveimmin asuttuja alueita ovat Parolan ja siihen kiinni kasvaneen Mierolan ja Kalliolanmäen lisäksi Herniäisen- Hurttalan, Katinalan, Rahkoilan ja Koreilan-Pappilanniemen alueet. Etäisyys Parolasta Hämeenlinnan rajalla sijaitseviin kyliin on lyhimmillään 3km (Katinala) ja pisimmillään 6,5 km (Pekola). 3.3.2 Taajamarakenne 3.3.2.1 Historia Vanajavesi on ollut merkittävä kulkureitti ja Vanajaveden alue pysyvän asutuksen sijaintipaikka jo esihistoriallisella kaudella. Hattulan varhainen asutus on sijoittunut vesistöjen varsille sekä liikenteellisistä että maastollisista syistä: järvien ja jokien rantojen lehtipuumetsät hienojakoisilla hieta- ja savimailla ovat olleet parhaita kaskeamis- ja peltoviljelypaikkoja. Armijärven rannalla on ollut viljelyksiä jo lähes 1500 vuotta sitten ja Ihalemmestä tunnetaan tuhat vuotta vanhaa viikinkiajan asutusta. 21

EHDOTUS II Kuva 3-8 1500-luvun asutus Hämeessä (lähde: Hämeen liitto/ Kanta-Hämeen maakuntakaava). Esihistoriallisen ajan lopulta pysyvää kylämäistä asutusta on ollut ainakin Hurttalassa, Katinalassa, ja Mierolassa. Pyhän Ristin Kirkon myötä Hattulasta muodostui keskiajalla hengellinen ja kaupallinen keskus, jonka kehitystä edistivät alueen läheisyydessä kulkeneet Hämeen Härkätie ja Hiidentie-Meritie. Asutus laajeni nykyisille kyläalueille 1700- ja 1800 - luvuilla. Pitkällisen kartanokulttuurin vaikutus näkyy mm. Merven, Vesunnan, Alhaisten, Ahlbackan, Ellilän ja Metsänkylän ympäristöissä. Vanhoista kylistä poiketen Parolan alue alkoi rakentua vasta 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, kun Helsinki-Tampere välinen ratayhteys otettiin käyttöön ja rautatieasema sijoitettiin Parolaan. Uuden taajaman kehitystä vahvistivat 1900-luvun alussa radan tuntumaan sijoitetut teollisuus- ja tuotantolaitokset, joiden tarjoamien työpaikkojen myötä lähiympäristöön alkoi syntyä myös pysyvää asutusta. Parolan merkitys Hattulan kunnallisten ja kaupallisen palveluiden keskuksena vahvistui edelleen, kun radan itäpuolelle valmistui vuosien 1960-2000 aikana toteutettu Helsinki- Tampere moottoritie. Uusi tie syrjäytti Pälkäneentien aseman seudullisena pääväylänä ja Parolasta muodostui myös liikenteellisesti kunnan luonnollinen keskusta: rautatieaseman lisäksi kunnan ainoa moottoritieliittymä sijoittuu juuri Parolan kohdalle. 3.3.2.2 Nykytilanne Kunnan palvelu- ja asutuskeskukseksi kasvanut Parola on kasvanut yhtenäiseksi taajamaalueeksi, joka jatkuu idässä Mierolaan ja Kalliolanmäelle, pohjoisessa Vähänummelle ja Merveen. Etelän suunnassa taajama on laajentunut paikoin myös vanhan kirkon kulttuurimaisemaan kuuluvalle avoimelle peltoalueelle. Parolan luoteispuolelle sijoittuvasta Merven alueesta on muodostunut voimakkaasti kehittyvä teollisuus- ja työpaikka-alue. 22

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Kuva 3-9 Hattulan keskustaajama Parola. Vanajaveden itäpuolella kehitys on ollut maltillista ja Aulangontien varren taajamarakenne on säilynyt nauhamaisena. Uusia kaupallisia ja julkisia palveluita tai työpaikka-alueita ei viime vuosikymmeninä ole juurikaan syntynyt, ja asuinalueiden laajennukset sijoittuvat pääasiassa vanhojen kylien liepeille. Slices-luokituksen mukaan Hattulan maankäyttö jakaantui vuonna 2000 seuraavasti: Taulukko: Slices-luokitus (lähde: Tilastokeskus). Slices-pääluokka pinta-ala ha %-osuus Asuin- ja vapaa-ajan alueet A 1556,76 3,42 % Liiketoiminnan, hallinnon ja teollisuuden alueet B 38,32 0,08 % Tukitoimintojen alueet C 419,13 0,92 % Kallio- ja maaperäainesten ottoalueet D 185,7 0,41 % Maatalouden maat E 7446,95 16,35 % Muut maat G 0 0,00 % Vesialueet H 7233,82 15,88 % Luokittelemattomat metsätalouden maat 28668,88 62,94 % 3.3.3 Väestö Vuoden 2011 lopulla Hattulassa oli 9 682 asukasta. Suunnittelualueella asukkaita on noin 6400, joista yli 5000 asuu Vanajaveden länsipuolisilla alueilla ja vain noin 1300 vesistön itäpuolisissa kylissä. Kunnan väkiluvun kehitys on pysynyt lähes ennallaan 2000 luvun alkuvuosina. Ikärakenteeltaan suurin ryhmä ovat 15 64 vuotiaat, joita oli 64,2 %. Ikäryhmiä 0 14 vuotiaat oli 18,9 % ja yli 65 vuotiaita 17 % 31.12.2011 (Suomen kuntaliitto). Tilastokeskuksen väestöennusteen 2012 mukaan Hattulan väkiluku kehittyy lähivuosina seuraavasti: 23

EHDOTUS II Taulukko: Hattulan väestöennuste ikäryhmittäin (lähde: Tilastokeskus). Vuosi 2015 2020 2025 2030 Väkiluku 9878 10 132 10 364 10545 3.3.4 Asuminen Hattulan asukkaista noin 70 % asuu taajamissa. Suurin yhtenäinen asumiskeskittymä on Parolan keskustaajama, jossa asuu noin 40 % kunnan koko väestöstä. Muut tiheästi asutut alueet Katinala, Herniäinen-Hurttala ja Pappilanniemi sijoittuvat Pälkäneentien ja Aulangontien varsille. Vanajaveden rannalla on pysyvää asutusta mm. Mierolassa, Poransaaressa, Hurttalassa ja Katinalassa. Suunnittelualueella oli vuoden 2005 lopussa noin 1600 asuinrakennusta ja yli 100 vapaaajan asuntoa. Asuminen painottuu pientaloihin. Asuinkerrostaloja on vain muutamia ja ne sijaitsevat Katinalassa, Parolassa ja Pappilanniemessä. Kuva 3-10 Väestön sijoittuminen Hattulan keskeisillä alueilla (lähde: Tilastokeskus). Koko kunnassa oli vuoden 2007 lopussa noin 4500 asuntoa, josta pientaloasuntojen osuus on noin 67 %, rivi- tai ketjutaloasuntojen 17 % ja kerrostaloasuntojen 13 %. Muihin rakennuksiin sijoittuvien asuntojen osuus oli noin 3 % koko asuntokannasta. Varsinaisten asuinrakennusten kokonaismäärästä (3168 kpl) pientalojen osuus oli noin 93,7 %, rivi- tai ketjutalojen 4,5 % ja kerrostalojen 1,8 %. Pientaloasunnon keskikoko oli noin 134 kem2 ja asuntoja jokaisessa rakennuksessa oli keskimäärin yksi. Rivi- ja ketjutaloasuntojen keskikoko oli noin 80 kem 2 ja asuntoja näissä rakennuksissa oli keskimäärin 5 kpl. Kerrostaloasuntojen keskikoko oli noin 73 kem 2 ja asuntojen määrä 10 kpl/rakennus. Hattulassa oli vuoden 2007 lopulla yhteensä 9442 asukasta ja 4025 asuntokuntaa, jolloin asuntokunnan keskikooksi tulee 2,35 henkilöä. Asuntokunnan jakautuivat vuonna 2007 asumismuodon suhteen seuraavasti: 24

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 ASUMISMUOTO / ASUNTO- KUNNAN KOKO erillinen pientalo osuus rivi- tai ketjutalo osuus asuinkerrostalo osuus muu tai tuntematon osuus YHT osuus 1 henkilö 588 46 % 325 25 % 306 24 % 70 5 % 1289 32 % 2 henkilöä 1 014 73 % 215 16 % 117 8 % 34 2 % 1380 34 % 3 henkilöä 436 76 % 91 16 % 37 6 % 6 1 % 570 14 % 4 henkilöä 420 83 % 47 9 % 27 5 % 12 2 % 506 13 % 5 henkilöä 185 93 % 7 4 % 5 3 % 3 2 % 200 5 % 6 henkilöä 49 96 % 0 0 % 2 4 % 0 0 % 51 1 % 7 henkilöä tai enemmän 28 97 % 0 0 % 1 3 % 0 0 % 29 1 % YHTEENSÄ 2720 68 % 685 17 % 495 12 % 125 3 % 4025 Taulukko: Asuntokuntien koko eri asumismuodoissa vuonna 2007 (lähde: Tilastokeskus). Asumismuodon suhteen Hattula poikkeaa selvästi koko Suomen luvuista. Erillispientaloissa asui Hattulassa peräti 68 % kaikista asuntokunnista, kun koko maassa luku on vain 40 %. Vastaavasti kerrostaloissa hattulalaisista asuu vain 12 %, kun koko maassa 44 % asuntokunnista luokitellaan tämän asumismuodon piiriin. 3.3.5 Palvelut Hattulassa on laaja yksityisten ja julkisten palvelujen tarjonta, jota täydentävät Hämeenlinnan monipuoliset kaupalliset, koulutus- ja kulttuuripalvelut. Hämeenlinnan seudun palvelumittari 2007 -tutkimuksen mukaan hattulalaiset ovat muihin seutukunnan kuntiin verrattuna keskimäärin tyytyväisempiä oman kuntansa palveluihin. Suunnittelualueen palvelukeskittymä on Parola, jonne ovat sijoittuneet mm. pankit, päivittäis- ja erikoistavaraliikkeet sekä pääosa kunnan julkisista palveluista. Alla olevassa palvelukartassa on esitetty suunnittelualueelle sijoittuvia yksityisiä ja julkisia palveluja. 25

EHDOTUS II Kuva 3-11 Palvelukartta. 3.3.6 Työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueelle sijoittuva Merven teollisuusalue sekä aluerajauksen ulkopuolelle jäävä Parolannummen varuskunta muodostavat Hattulan merkittävimmät työpaikka-alueet. Kunnan suurimpia työnantajia ovat Puolustusvoimat, Hattulan kunta, Hämeen ammattikorkeakoulu Lepaa, Onninen Oy Teräspalvelukeskus, Pekolan Puutyö, Pihlajalinna Oy, N-Teräs Oy ja ParoPrint Oy. Hattulan työpaikkaomavaraisuus on 69 % ja työllisyysaste (15 64 v) 68,3 %. Työttömyysaste 2007 oli keskimäärin 6 % (Suomen kuntaliiton tilastotiedot). Elinkeinorakenteessa alkutuotannon osuus 6,3 %, jalostuksen 21,7 %, palveluiden 70,8 % ja muiden toimialojen 1,3 % (Tilastokeskus, 2006). Hattulassa oli vuonna 2006 noin 2 687 työpaikkaa, joista maa- ja metsätalouden osuus oli noin 6,3 %, jalostuksen 19,6 ja palveluiden 73 %. 3.3.7 Virkistys Hattulan kunnan ylläpitämiä liikuntapaikkoja (mm. kentät, salit, yleiset uimarannat, ulkoilualueet) on yhteensä noin 50. Lisäksi yksityisten ja yhteisöjen ylläpitämiä liikuntapaikkoja, kuten kylärannat, kuntosalit, squash-halli, uima-allas ja ampumaradat, on noin 40 eri puolilla kuntaa. Kunnan liikuntapaikoista suunnittelualueella sijaitsevat mm. Eerolan ja Herniäisten uimarannat, Parolan pururata, Pekolan kuntorata, Parolanharjun suunnistusalue, ratsutalleja sekä useita urheilu- ja pallokenttiä ja sisäliikuntatiloja. Yhtenäisiä hiihto- ja patikkareittejä ovat mm. Katinalasta Parolaan sekä Parolasta Marttaristin, Vanamajan, Lepaan ja Rahkoilan kautta Pekolaan johtavat reitistöt. Kunnassa on paljon vesistöjen rannoille sijoittuvaa kesäasutusta. Vanajaveden vesireitti on Suomen suosituimpia sisävesireittejä, ja Mierolanvirran sillan kupeessa sijaitseva Mierolan satama on myös tunnettu virkistyskohde. 26

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Kuva 3-12 Ote Hattulan ulkoilukartasta (lähde: Hattulan kunta). 3.3.8 Liikenne Suunnittelualue rajautuu lännessä Tampere Helsinki moottoritiehen (VT 3) ja sen viereiseen Helsinki Tampere päärataan. Vanajaveden länsipuolella kulkee kantatie 57 (Pälkäneentie), joka oli Suomen tärkeimpiä teitä jo 1600 luvulla. Vanajaveden itäpuolinen Aulangontie (yt 3053) toimii yhdystienä Rahkoilan, Aulangon ja Hämeenlinnan keskustan välillä. Muita suunnittelualueen pääväyliä ovat Parolantie, Hattulantie (yt 3051), Merventie, Ihalemmentie, Teollisuustie, Kirkkotie, Tyrvännöntie (yt 3061), Vanhankirkontie, Katinalantie ja Pappilanniementie. 27

EHDOTUS II Kuva 3-13 Liikenteen solmukohta Parolan lounaispuolella (VT3, Hattulantie ja Parolan asema). Kuva 3-14 Ote Liikenneviraston liikennemääräkartasta KVL 2010 (lähde: www.liikennevirasto.fi). Nykytilanteessa osayleiskaava-alueella suurimmat liikennemäärät ovat alueen halkaisevalla valtatiellä 3, jossa kulkee Hattulan pohjoispuolella noin 18 000 ajon./vrk ja eteläpuolella noin 20 200 ajon./vrk (KVL 2010). Kantatiellä 57 kulkee noin 7 600-9 200 ajon./vrk Aulangontien eteläpuolella ja sen pohjoispuolella noin 3 600 ajon./vrk. Hattulantien liikennemäärä on valtatien itäpuolella noin 5 100-5 900 ajon./vrk ja valtatien länsipuolella noin 1 300-3 200 ajon./vrk. Merventien liikennemäärä on noin 2 300 ajon./vrk Teollisuustielle asti ja sen pohjoispuolella noin 900 ajon./vrk. 28

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Raskaan liikenteen määrät ovat suurimmillaan valtatiellä 3 (1 600-1 720 ajon./vrk, Hämeenlinnan kohdalla 2 240 ajon./vrk) ja kantatiellä 57 (340-390 ajon./vrk). Hattulantiellä raskasta liikennettä on 30-220 ajon./vrk, Merventiellä 80-120 ajon./vrk ja Aulangontiellä n. 100 ajon./vrk. Muiden maanteiden raskaan liikenteen määrä on alle 100 ajon./vrk. Lähiliikenne- ja taajamajunilla on Parolan asemalta päivittäin yhteyksiä Helsingin ja Tampereen suuntaan. Joukkoliikenteellä on pika- ja vakiovuoroliikennettä suunnittelualueen pääteillä ja kaduilla. Hattulan linja-autoliikenne on seutuliikennettä. Vanajaveden vesireitti on Suomen suosituimpia sisävesireittejä, jota käyttää kesäisin mm. Tampereen ja Aulangon välillä kulkeva säännöllinen matkustajalaivaliikenne. Veneilijöitä palvelee Mierolanvirran sillan kupeeseen sijoittuva Mierolan satama. Liikenneverkon tärkeä kehittämistavoite on Merven teollisuusalueen liikenteen ohjaaminen pois Parolan keskustaajamasta. Tätä varten osayleiskaavan liikennesuunnittelun yhteydessä on laadittu alustavia luonnoksia Kappakallion levähdysalueen läheisyyteen sijoittuvasta mahdollisesta uudesta moottoritien eritasoliittymästä ja siitä edelleen teollisuusalueelle johtavista yhdysteistä. Kuva 3-15 Merven uusi eritasoliittymä, alustava luonnos (Ramboll Finland Oy 2009). 29

EHDOTUS II Kuva 3-16 Merven uusi eritasoliittymä, alustava luonnos(reijo Lehtinen 2012). 3.3.9 Rakennettu kulttuuriympäristö 3.3.9.1 Arvokkaat maisema-alueet Suurin osa suunnittelualueesta kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden laakson kulttuurimaisemaan, joka on myös yksi Suomen kansallismaisemiksi nimetyistä kohteista. Muita suunnittelualueelle sijoittuvia, pääsääntöisesti Vanajaveden laakson kulttuurimaisema-alueeseen sisältyviä maakunnallisesti ja/tai paikallisesti arvokkaita maisemaalueita on nimetty kahdeksan. Maisema-alueet on luetteloitu alla olevassa taulukossa. Sarakkeessa maisema-alueen nro kartalla viitataan liitteen 3 maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen liitteen 2 sijaintikarttoihin. maisema-alueen nro kartalla maisema-alueen nimi 1 Ahlbackan kartano ja kulttuurimaisema 2 Ihalempi-Leiniälä kulttuurimaisema 3 Hattulan vanhan kirkon maisema 4 Koreilanlahden kulttuurimaisema 5 Merven kylän kulttuurimaisema 6 Mierolan kylä ja kulttuurimaisema 7 Pekolan kulttuurimaisema 8 Vanajaveden kulttuurimaisema 9 Vesunnan kartanon kulttuurimaisema Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi on tehty vuonna 2009 (RKY 2009). Uusi inventointi korvaa vuonna 1993 tehdyn julkaisun valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä (RKY 1993). Rakennetun kulttuuriympäristön 2009 kohteista valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valitus ei koskenut tässä esitettyjä valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Korkein hallintooikeus päätti 30.6.2010 poistaa valtioneuvoston päätökseen liitetyn valitusosoituksen ja jättää valituksen tutkimatta. 30

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Uudet suunnittelualueelle sijoittuvat RKY-alueet ovat Hattulan Pyhän Ristin kirkon, Mierolan-Rahkoilan, Ihalemmen-Leiniälän-Pelkolan sekä Hattulan keskiaikaisten kartanoiden ja Lepaan puutarhaopistojen maisema-alueet. Alueet on rajattu liitteen 3 maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen liitteen 2 kartoilla. Alueiden kohdekuvaukset on julkistettu. nro kartalla Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt RKY2009 2 Hattulan Pyhän Ristin kirkko 3 Mierolan ja Rahkoilan kylät 4 Ihalempi, Leiniälä ja Pelkola 5 Sattula 6 Nihattula 7 Hattulan keskiaikaiset kartanot ja Lepaan puutarhaopisto Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain nojalla perustettuja maisema-alueita tai arvokkaita perinnemaisema-alueita. Maisemaan liittyvät kiinteästi myös historialliset tielinjaukset, jotka suurelta osin sijoittuvat nykyisinkin käytössä olevien teiden paikoille. Tiet on luetteloitu alla ja ne merkitty myös liitteen 3 maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen liitteen 2 karttaan. historialliset tielinjaukset Aulangontie (Pekola-Tenhiälä-Koreila-Rahkoila) Santintien länsiosa (Pekola) Kärjenniementie (Tenhiälä) Pappilanniementie (Pappilanniemi) Tyrvännöntie (Rahkoila-Vesunta) Parolannummentie-Parolantie-Kanungintie-Asemantie-Parolantie-Mierolantie-Kirkkotie-Tanhuanpääntie (Parolannummi-Parola-Mierola-Rahkoila-Tanhuanpää) Ventolantie (Mierola) Merven kylätie-marttaristintie (Mervi-Kivismäki-Ihalempi) Pyhänristintie-Kalliolantie-Merventie (Hurttala-Parola-Rietoo-Rajala) Katinalantie-Vanhankirkontie-Kirkkotie (Katinala-Herniäinen-Hurttala-Mierola) 3.3.9.2 Rakennusperintö Suunnittelualueella on yhteensä 49 arvokasta rakennetun ympäristön kohdetta tai aluetta, jotka sisältyvät Kyliä ja kortteleita -rakennuskulttuuriselvityksen kohdeluetteloon tai ovat jollakin kaavatasolla merkitty suojeltaviksi tai säilytettäviksi rakennuksiksi. Ventolan (32) kohdemerkintä on poistettu kaavaehdotusvaiheessa saadun palautteen perusteella. Von Zanzenin taloista pienempi on poistettu sr-kohteiden listalta Museoviraston maastokäynnin perusteella antamien kannanottojen 23.3. ja 24.3.2011 perusteella. Suunnittelualueen rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ja alueet on luetteloitu seuraavassa taulukossa. Sarakkeessa kohteen nro kartalla viitataan liitteen 3 maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen liitteen 5 sijaintikarttaan. 31

EHDOTUS II kohteen nro kartalla kohteen nimi tyyppi, alatyyppi kohteen arvotus (Lauri Putkonen 2009) 1 Hurttalan kylä rakennettu ympäristö, historiallinen kylämaisema vanhan kirkon tuntumassa valtakunnallisesti arvokas (1) 2 Pyhän Ristin kirkko, Hattulan vanha kirkko rakennettu ympäristö valtakunnallisesti arvokas (1) 3 Pitäjänmakasiini rakennus, 1800-luvun viljamakasiini vanhan kirkon tuntumassa valtakunnallisesti arvokas (1) 4 Hurttalan entinen pappila rakennettu ympäristö maakunnallisesti arvokas (2) 5 Penttilä, Hurttala rakennus, perinteiseen kylämaisemaan kuuluva rakennus maakunnallisesti arvokas (2) 6 Herniäinen, Hurttala (Herniäisten kartano) maisema-alue, historiallinen kartanoympäristö maakunnallisesti arvokas (2) 7 Kärjen huvila, Hurttala rakennus maakunnallisesti arvokas (2) 8 Saarela, Hurttala rakennettu ympäristö, huvilarakennus Vanajaveden kapeikossa valtakunnallisesti arvokas (1) 9 Kalliola, Hurttala rakennettu ympäristö, rakennusryhmä Hurttalan peltoaukealla maakunnallisesti arvokas (2) 10 Kinnala, Hurttala rakennettu ympäristö, pihapiiri rakennuksineen Ylityntien varrella maakunnallisesti arvokas (2) 11a-e Katinalan kylä, a) Mäkelä (Honkasaari), b) Ali-Valtari (Waltari), c) Puotila, d) von Zansenin taloista suurempi, e) ent. kaupparakennus 12 Tuulia-koti, Parolan kunnalliskoti, Katinala rakennettu ympäristö, vanhaa rakennuskantaa keskiaikaisperäisen tontin tuntumassa rakennus, funktionalistinen kunnalliskotirakennus Mäkelä (Honkasaari), Ali- Valtari (Waltari), Puotila, von Zansenin talot maakunnallisesti arvokkaita (2), ent. kaupparakennus paikallisesti arvokas (3) paikallisesti arvokas (3) 13 Parolan rautatieasema ympäristöineen rakennettu ympäristö, 1900-luvun eheä asemaympäristö asemarakennus maakunnallisesti arvokas (2), asuin- ja liikerakennukset paikallisesti arvokkaita (3) 14 Parolan työväntalo rakennus, 1928 rakennettu yhdistystalo paikallisesti arvokas (3) 15 Tehdasvilla rakennus paikallisesti arvokas (3) 16 Parolan paloasema rakennus, 1940-luvulla rakennettu ja myöh. laajennettu paloasema 17 Kunnan virastotalo rakennus, 1960-l. rakennettu tiilinen virastotalo 18 Nuorisotalo, ent. Hattulan osuusmeijeri rakennus, 1900-luvun alun meijeri, nuorisotaloksi 1980-1990-l. paikallisesti arvokas (3) paikallisesti arvokas (3) paikallisesti arvokas (3) 19 Vehnämylly rakennus paikallisesti arvokas (3) 20 Jussila, Mierola rakennus paikallisesti arvokas (3) 21 Entinen Hattulan säästöpankki rakennus, klassistinen, nykyisin srk:n virastalona toimiva rakennus maakunnallisesti arvokas (2) 32

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 22 Seurakuntatalo rakennus, 1964-1965 rakennettu tiilirakennus 24 Osuuspankin talo rakennus, 1960-luvulla suunniteltu liikerakennus maakunnallisesti arvokas (2) paikallisesti arvokas (3) 25 Parolan keskuskansakoulu rakennettu ympäristö koulurakennus maakunnallisesti arvokas (2), ent. opettajien asuinrakennus paikallisesti arvokas (3) 26 Parolan yhteiskoulu rakennus, 1960-kouluarkkitehtuuria paikallisesti arvokas (3) 27 Turmiontien asutus rakennettu ympäristö, esikaupunkimaista tienvarsiasutusta 1900-luvun alusta paikallisesti arvokas (3) 28 Alhainen, Mierola rakennettu ympäristö, eheänä säilynyt maatilakokonaisuus 29a-i Mierolan kylä a) Hiidenlinna, b) Lotti, c) Tommen, d) Rantala (Sorkkala), e) Pihamaa (Jussila,) f) Mäkirinne, g) Lehtomäki, h) Kivimäki, i) Tyynelä rakennettu ympäristö 30 Mierolan betonisilta rakennettu ympäristö, Tiehallinnon museosilta 32 Ventola rakennettu ympäristö, Ventolan tilakokonaisuus valtakunnallisesti arvokas (1) kylä valtakunnallisesti arvokas (1), kohteista Hiidenlinna, Lotti, Tommen, Rantala ja Pihamaa valtakunnallisesti arvokkaita (1), muut maakunnallisesti arvokkaita (2) valtakunnallisesti arvokas (1) valtakunnallisesti arvokas (1) 33 Suvanto ja Kulhian huvilan pihapiiri rakennettu ympäristö maakunnallisesti arvokas (2) 34 Soinilan huvila, Mierola rakennus, huvilarakennus 1800-1900- luvun taitteesta maakunnallisesti arvokas (2) 35 Rahkoilan kylä rakennettu ympäristö, valtakunnallisesti arvokas kylämiljöö valtakunnallisesti arvokas (1) 35a-f a) Niemelä, b) Puontila, c) Oravainen, d) Jaakkola (Lepistö), e) Rekola, f) Kankaanniemi (Rahkoila) 36 Hattulan uusi kirkko, Rahkoila rakennuksia rakennettu ympäristö, 1950-luvulla rakennettu kirkko, osana Rahkoilan ja Mierolan kyläkokonaisuuksia (rakennusperintörekisterissä nro 200548) Niemelä, Puontila, Oravainen ja Lepistö valtakunnallisesti arvokkaita (1) Rekola ja Kankaanniemi maakunnallisesti arvokkaita (2) valtakunnallisesti arvokas (1) 37 Tanhuanpään asutus rakennettu ympäristö, pienimuotoista, omaleimaista rakennuskantaa paikallisesti arvokas (3) 43 Rahkoilan koulu rakennus, maisemallisesti tärkeällä paikalla sijaitseva koulurakennus maakunnallisesti arvokas (2) 44 Koreila, Rahkoila rakennettu ympäristö, eheä talonpoikainen rakennusryhmä 45 Sofieron huvila, Rahkoila rakennus, koristeellinen puutalo osana Hattulan huvilaperinnettä valtakunnallisesti arvokas (1) valtakunnallisesti arvokas (1) 33

EHDOTUS II 46a,d Pappilanniemi rakennettu ympäristö, historialliselle pappila-alueelle rakennettu sairaalaympäristö ent. pappilan päärakennus valtakunnallisesti arvokas (1), talousrakennus ja sairaala paikallisesti arvokkaita (3), pistetalot maakunnallisesti arvokkaita (2) 47 Ahlbackan kartano rakennettu ympäristö päärakennus valtakunnallisesti arvokas (1), navetta ja viljamakasiini maakunnallisesti arvokkaita (2) 48a-b Poransaaren huvilat, a) Savonjousi ja b) Nordenswan rakennettu ympäristö, Vanajaveden vanhaa huvilakulttuuria maakunnallisesti arvokkaita (2) 49 Ellilän kartano, Pekola rakennettu ympäristö, kulttuurihistoriallisesti arvokas suurtilan rakennusryhmä ja puutarha valtakunnallisesti arvokas (1) 50 Mattila, Pekola rakennettu ympäristö valtakunnallisesti arvokas (1) 51 Santti, Pekola rakennettu ympäristö, arvokas rakennuskokonaisuus valtakunnallisesti arvokas (1) 52 Pekolan koulut rakennettu ympäristö, koulurakennusyhmä 53 Pekolan lava rakennus, puinen tanssilava vuodelta 1947 54 Metsänkylän kartano rakennettu ympäristö, Metsänkylän kartanon rakennusryhmä (päärakennus tuhoutunut v. 2001) maakunnallisesti arvokas (2) paikallisesti arvokas (3) talousrakennukset maakunnallisesti arvokkaita (2) 91 Kanunki, Nummi rakennettu ympäristö maakunnallisesti arvokas (2) 3.3.9.3 Kiinteät muinaisjäännökset Suunnittelualueella on yhteensä 27 muinaisjäännösrekisteriin merkittyä rauhoitusluokkiin 1 tai 2 kuuluvaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteista viisi on FM Leena Lehtisen vuosina 2008 ja 2009 laatiman kartta-analyysin (maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen liite 1) perusteella rekisteriin lisättyjä historiallisen ajan autioituneita kylätontteja. Kaikki kylätontit ovat peräisin viimeistään keskiajalta ja historiallisen ajan muinaisjäännösten erillisselvitys koski vain kylätontteja (lukuun ottamatta Kanunkia). Kiinteät muinaisjäännökset on luetteloitu alla olevassa taulukossa. Sarakkeessa kohteen nro kartalla viitataan liitteen 3 maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen liitteenä 3 olevaan sijaintikarttaan. 34

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 mj-tunnus kohteen nimi 82010017 Sovintokivi 17 82010059 Kettumäki 59 kohteen nro kartalla tyyppi, alatyyppi kivirakenteet, rajamerkit työ- ja valmistuspaikat, viljelyröykkiöt ajoitus historiallinen historiallinen 82010060 Pappilanniemi 1 60 muinaisjäännösryhmät rautakautinen 82010061 Mierola sillankorva 61 kultti- ja tarinapaikat, kuppikivet rautakautinen 82010062 Vanha kirkko NNW 62 maarakenteet keskiaikainen 82010063 Vanha kirkko N 63 82010064 Herniäisten kartano 64 82010065 Mäkelä 65 kultti- ja tarinapaikat, kuppikivet hautapaikat, polttokenttäkalmistot kivirakenteet, röykkiöt rautakautinen rautakautinen rautakautinen 82010067 Puotila 67 muinaisjäännösryhmät rautakautinen 82010068, 109010016 82010069, 109010015 Peltola 68 Rautapaasi 69 82010074 Herniäisten tiiliruukki 74 hautapaikat, hautaröykkiöt kivirakenteet, rajamerkit teollisuuskohteet, tiiliruukit rautakautinen historiallinen historiallinen 82010077 Viinaniemi 77 asuinpaikat rautakautinen 82010078 Ellilä 78 asuinpaikat rautakautinen 82010079 Porasaaren leikkipuisto 79 kivirakenteet, röykkiöt rautakautinen 109010014 Kirstulankärki (Rantakalmisto) 14 muinaisjäännösryhmät moniperiodinen 1000008732 Mierola Kirkkotie 8 (kylätontti) 32 asuinpaikat, kylänpaikat historiallinen 1000013198 Kivismäki 98 kivirakenteet historiallinen 1000013922 Pekola (kylätontti) 22 asuinpaikat, kylänpaikat historiallinen 1000013923 Tenhiälä (kylätontti) 23 1000013924 Rahkoila (kylätontti) 24 1000013925 Hurttala (kylätontti) 25a-b 1000013926 Katinala (kylätontti) 26 1000013927 Ventola (kylätontti) 27 1000014809 Hattulan Pyhän Ristin kirkko 09 asuinpaikat, kylänpaikat asuinpaikat, kylänpaikat asuinpaikat, kylänpaikat asuinpaikat, kylänpaikat asuinpaikat, kylänpaikat uskonnon harjoittaminen historiallinen historiallinen historiallinen historiallinen historiallinen historiallinen 1000013928 Pappilanniemi 28 asuinpaikat keskiaikainen 1000018236 Kanunki 36 asuinpaikat keskiaikainen 35

EHDOTUS II Luettelosta puuttuu muinaisjäännösrekisterin merkitty kohde nro 82010071 (Kiviniemi 1), joka siirrettiin vuonna 2009 rauhoitusluokkaan 3. Muinaisjäännösrekisteriin lisättiin v. 2011 Kanunki. 3.3.10 Tekninen huolto ja erityistoiminnot Suurin osa jo rakentuneista suunnittelualueen osista kuuluu kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston ja sähköverkoston (Vattenfall) piiriin. Hattulan vesihuollosta vastaa lähiseudun kuntien omistama Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Vesihuoltoverkostoa ollaan parhaillaan laajentamassa mm. Lepaan ja Pekolan alueilla. Pohjavettä pumpataan suunnittelualueella sijaitsevalta Marttaristin vedenottamolta ja Hattulan jätevedet käsitellään Hämeenlinnan Paroisten puhdistamolla. Puolustushallinnon käytössä on lisäksi Pikku-Parolan vedenottamo ja oma ylävesisäiliö. Varuskunnan ja Hämeenlinnan Veden vesijohtoverkostot ovat yhteydessä toisiinsa. Hämeenlinnan seudun vesihuoltosuunnitelman mukaan Hattulan vedenkulutus kasvaa vuoteen 2025 mennessä noin 40 % ja jätevesimäärä noin 60 %. Tenholan vedenottoalueen käytön tehostamishankkeen suunnittelu ja toteuttaminen ajoittuu vuosille 2009-2016. Kuva 3-17 Hämeenlinnan seudun vesihuoltosuunnitelman vedenkulutusennuste 2006-2035. Suunnittelualueen länsiosaan on rakennettu maakaasuverkosto, joka kattaa reitille Katinala - Korpiniitty/Parolannnummi Parola Rietoo/Merve - sijoittuvat alueet. Gasum Oy:n uusi siirtoverkoston rinnakkaisputki välillä Hämeenlinna-Lempäälä on linjattu Lehijärven länsipuolelta, jolloin se jää suunnittelualueen ulkopuolelle. 36

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Kuva 3-18 Suunnittelualueen tekniset verkostot. 3.3.11 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 3.3.11.1 Melu Valtatie 3, Helsinki-Tampere junarata sekä Pälkäneentie aiheuttavat melua, tärinää ja pölyä. Voimassa olevan keskeisten alueiden osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä on vuonna 1998 selvitetty ratamelun ja Pälkäneentien liikennemelun leviämistä suunnittelualueella. Laskentamallin perusteella määritellyn raideliikenteen melualueen 55 db(a) leveys oli Parolan taajaman kohdalla noin 300 metriä ratalinjan molemmin puolin. Pälkäneentien melualue ulottui noin 150 200 metriä tien molemmille puolille. Tiehallinto on Vt3:n suunnittelun yhteydessä selvittänyt liikennemelun leviämistä Hattulan ja Hämeenlinna rajalta Parolan eritasoliittymään ulottuvalla alueella vuonna 2007 laaditussa selvityksessä. Selvityksen mukaan liikennemelun painotettu koko vuorokauden melutaso Lden ylitti raja-arvon 55 db(a) noin 100 650 metrin levyisellä vyöhykkeellä tien keskilinjan molemmin puolin. Katinalan pientaloalueen kohdalla melualueen leveys oli 200 350 metriä. Parolan suuntaan mentäessä melualueen leveys kasvaa avoimen peltoalueen kohdalla yli 600 metriin kaventuakseen Taivaskallion kohdalla alle 100 metriin. Päiväaikaista melua kuvaava painotettu melutaso LAeq 07-22 ylitti raja-arvon 55 db(a) noin 100 500 metrin levyisellä vyöhykkeellä tien keskilinjan molemmin puolin. Vyöhyke, jolla yöaikaisen melun raja-arvo 45 db(a) ylittyy, oli puolestaan noin 100 750 metrin levyinen. 37

EHDOTUS II Kuva 3-19 Vuoden 2007 meluselvityksen mukaiset VT3:n melualueet, painotettu koko vuorokauden melutaso Lden (lähde: Tiehallinto). Kuva 3-20 Vuoden 2007 meluselvityksen mukaiset VT3:n melualueet, yöaikainen melutaso Ln (lähde: Tiehallinto). Sittemmin on valmistunut EU-meluselvitykset 2012 Rautateiden meluselvitys. Liikennevirasto on selvittänyt VT3:n melun leviämistä EU-meluselvitykset, Maanteiden meluselvityksessä 2012 Vt3 Nurmijärvi-Ikaalinen sekä Rautateiden meluselvitys. Molemmat on laskettu vuoden 2011 liikennemäärillä. Melumallinnuskartat ovat selostuksen liitteenä. Jyväskylän yliopisto on laatinut vuonna 2005 Panssariprikaatin Parolannummen ampumaradan ympäristömeluselvityksen. Radalla ammutaan mm. hirvi-, rynnäkkö- ja pienoiskivääreillä, tavallisella pistoolilla ja konepistoolilla. Ampumaratojen käyttö on sallittua arkisin klo 7-20 ja lauantaisin klo 8-16 välisenä aikana. Selvityksessä mitattuja laukausäänten melupäästöjä käytettiin lähtötietona laskentamallissa, jolla arvioitiin laukausäänten aiheuttamia ympäristömelutasoja. Selvityksessä mitattiin myös yksittäisten laukausäänten aiheuttamia impulssiäänitasoja ja ampumaratatoiminnasta aiheutuvaa liikennemelua. 38

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Mittausten ja laskentamallin perusteella ampumaratamelulle asetetut ohjearvot 60-65 db (AImax) ylittyvät huomattavan laajoilla vyöhykkeillä keskustaajaman etelä- ja länsipuolella. Ampumarata-alueen liikenteestä ei synny ohjearvoja ylittävää melua. Kuva 3-21 Panssariprikaatin ampumaradan melualueet (lähde: Panssariprikaatin Parolannummen ampumaradan ympäristömeluselvitys 2005). Edellä kuvattujen meluvyöhykkeiden laajuudet ovat mm. Katinalan ja Parolan keskustaajaman kohdalla suuntaa-antavia, eikä niiden perusteella voida arvioida alueiden todellisia melutasoja. Suunnittelualueen ajoneuvo- ja rautatieliikenteestä ja ampumaradasta aiheutuvan melun yhteisvaikutusta ei näissä aiemmin laadituissa meluselvityksissä ole selvitetty. Hattulan Keskeisten alueiden osayleiskaavan laatimisen yhteydessä v. 2010 tehtiin erillinen meluselvitys tie- ja raideliikenteen osalta alueilla, joille on radan ja Vt3:n varressa tavoiteltu uutta nykyistä taajamarakennetta täydentävää asuinrakentamista. Akukon Oy on laatinut Parolannummen ampumarata, Meluntorjuntamahdollisuuksien selvityksen vuonna 2010. Raportissa on esitetty meluntorjuntatoimien toimivuuden selvitys, jonka tulosten ja ehdotusten perusteella voidaan laatia ympäristömelun vähentämissuunnitelma. Parolannummen ampumaradan ympäristöluvassa v. 2009 ampumaratatoiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä tavoitteena on, että ampumaradan aiheuttama AIpainotettu enimmäistaso LAImax on asuinalueilla enintään 65 db ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla enintään 60 db. Nämä tavoitearvojen lukuarvot ovat samat kuin Suomen yleiset ampumaratamelun ohjearvot. Meluselvityksen lähtöarvot perustuvat ympäristöministeriön julkaisuun Ampumamelun arviointi, Suomen ympäristö 39/2007. Tieto on tarkentunut tuoreessa meluselvityksessä (Akukon 2010) mm. karttapohjan ja laskentamallin osalta. Maavoimien Esikunnan meluasiantuntija on luvannut uuden tulkinnan ampumaradan melualueesta 31.8.2011 mennessä. 39

EHDOTUS II 3.3.11.2 Pohjaveden suojelu Parolan taajaman talousvesi otettiin ennen Kerälänharjun pohjavesialueella sijaitsevalta Kalkkosten vedenottamolta, joka suljettiin vuonna 1992 trikloorieteenin aiheuttaman saastumisen vuoksi. Saastumisen todettiin aiheutuneen ensisijaisesti vanhasta yhdyskuntajätteen kaatopaikasta, joka sijaitsee noin 500 metrin päässä vedenottamosta. Vanha kaatopaikka on sittemmin kunnostettu rakentamalla alueelle pintaeriste asfaltista. Suojapumppaus on siirretty Lehijärveltä päästölähteelle. Jätetäytön alapuolisia maakerroksia on puhdistettu huokosilmatekniikalla ja samalla estetty pohjaveden lisäpilaantuminen. Vanhan kaatopaikan päälle on rakennettu kaksi teollisuushallia, joista toinen on kokonaan ja toinen osittain jätetäytön päällä. Hallien ilmasta tehdyissä mittauksissa ei ole havaittu korkeita liuotinainepitoisuuksia. Helsinki-Tampere -moottoritie ja -päärata sekä teollisuusrautatie kulkevat pohjavesialueen läpi. Myös Merven teollisuusalueen toiminnasta voi mahdollisesti aiheutua riskiä pohjavedelle laadulle. Teollisuusaluetta on suunniteltu laajennettavaksi ja alueelta voi olla virtausyhteys vedenottamolle. Pohjavesialueella sijaitsevat lisäksi kunnan vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka, ampumarata ja paristotehtaan vanha kaatopaikka. Paristotehtaan kaatopaikka on siirretty ja stabiloitu nykyiselle Hattulan kunnan maankaatopaikalle (vuonna 1995 lopetettu Rahkoilan kaatopaikka). Vanhan ampumarata-alueen kunnostus on aloitettu vuonna 2008. 3.3.11.3 Muut häiriö- tai riskitekijät Vanajaveden ranta-alueet sekä merkittävä osa Aulangontien varteen sijoittuvista maaalueista kuuluvat merkittävän arseeniriskin alueisiin. Arseeni on luonnostaan maa- ja kallioperästä löytyvä, pohjaveteen liukeneva myrkyllinen epämetalli. Suomessa on useita korkean arseeniriskin alueita, mm. Tampereelta Hämeenlinnaan ulottuva vyöhyke, jolle myös Hattula sijoittuu. Kuva 3-22 Merkittävän arseeniriskin alueet (lähde: Hattulan kunta) 40

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 3.4 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Yleisten alueiden lisäksi suurimmat kunnan omistamat alueet sijoittuvat Yllityn, Merven, Rahkoilan, Koreilan, Pappilanniemen ja Pekolan alueille. Kuva 3-23 Maanomistuskartta (kunnan omistamat alueet vihreällä, osayleiskaavan aluerajaus sininen viiva). 41

EHDOTUS II 4. Suunnittelutilanne 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistukset koskevat mm. yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden edistämistä sekä ilmastonmuutokseen liittyvien tekijöiden huomioimista maankäytön suunnittelussa. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 2. mom. mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet on ryhmitelty sisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleistavoitteet ovat luonteeltaan periaatteellisia linjauksia, jotka on otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa sekä maakunta- ja yleiskaavoissa. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia velvoitteita, jotka koskevat valtion viranomaisten toimintaa ja kaikkea kaavoitusta. Tätä kaavatyötä koskevat kaavan laatimisen lähtökohtina asiakokonaisuudet 1-4 ja 6 ja niistä erityisesti toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto asiakokonaisuus. Yleiskaavoituksessa tulevat sovellettaviksi yleistavoitteet ja erityistavoitteista ne, joita ei ole kohdennettu maakunnan suunnittelulle tai maakuntakaavoitukselle. 4.2 Seudulliset suunnitelmat 4.2.1 Kanta-Hämeen maakuntasuunnitelma ja ohjelma Maakuntasuunnitelma tehdään neljän vuoden välein kunnallisvaltuustokausittain ja se ilmaisee Hämeen maakunnallisten päättäjien tulevaisuutta koskevan tahdon. Suunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Häme 2035 maakuntasuunnitelman mukaan Hämeen menestystekijöitä ovat uusiutumiskyky, osaavan työvoiman tarjonta elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin, kansainvälistyminen, saavutettavuus sekä laadukkaat, viihtyisät ja kilpailukykyiset asuin- ja elinympäristöt. Sijainti keskellä kasvavaa Etelä-Suomea tarjoaa erinomaiset lähtökohdat ja haasteita maakunnan kehittämiselle. Kanta-Hämeelle on erityisen tärkeää pääradan välityskyvyn ja palvelutason parantaminen sekä itä-länsi suuntaisten yhteyksien kehittäminen. Osayleiskaavan tavoitevuosi on 2030. Häme 2030-maakuntasuunnitelmaa varten tehty väestösuunnite on noin 9900 henkeä myönteisempi kuin vuodelle 2030 laadittu tilastokeskuksen väestöennuste. Kolmesta vaihtoehtoisesta laskelmasta maakuntasuunnitelman pohjaksi valitun Menestyjät- mallin mukaan Hämeenlinnan seudulla asuisi vuonna 2030 noin 100 000 ihmistä ja työpaikkojen lukumäärä olisi kasvanut 42 400:aan. Maakuntaohjelma kokoaa seutujen ja maakunnan kehittämisen ajankohtaiset ja tärkeät hankkeet ja toimintapolitiikat, joihin suunnataan toiminnan kärki ja ohjelmoidaan rahoitus. 42

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Maakuntaohjelma sisältää EU:n rakennerahasto-ohjelmat, alue- ja osaamiskeskusohjelmat sekä maaseutupoliittisen kokonaisohjelman. Hämeen maakuntaohjelmassa 2011 2014 tavoiteltava Hämeenlinnan seutukunnan väestönkasvu on 600-680 henkeä/vuosi ja vuonna 2014 seudulla asuisi yhteensä 96 860 henkeä. Työpaikkojen osalta tavoitteena on luoda seudulle vuosittain noin 150-260 uutta työpaikkaa, jolloin vuoteen 2014 mennessä työpaikkojen kokonaismäärä kasvaisi 35 410:een. 4.2.2 Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelma Kehittämiskeskus Oy Hämeen laatiman Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelman 2007-2010 tarkoituksena on jatkaa ja edelleen vahvistaa saavutettua kasvu-uraa elinvoimaisen, osaavan, viihtyisän ja hyvinvoivan kaupunkiseudun aikaansaamiseksi. Aluekeskusohjelmassa tavoiteltava seudun väestönkasvu on 500 henkeä/vuosi, eli vuonna 2010 seudulla asuisi yhteensä 92 000 henkeä. Työpaikkojen osalta tavoitteena on luoda seudulle vuosittain 700 uutta työpaikkaa. Toimintaympäristön kehittämistavoitteena on säilyttää seudun elinvoimaiset kuntakeskukset, joissa on kattavat ja toimivat palvelut. Seudullisina tavoitteina on toimiva seutuyhteistyö, seudun kehittämisvoimavarojen kokoaminen, oikea kohdentaminen sekä julkisen sektorin työvoimapulaan vastaaminen. 4.2.3 Muut seudulliset suunnitelmat Maakuntaliiton ja Kehittämiskeskus Oy Hämeen lisäksi Hämeenlinnan seutukunnan alueella on useita aluekehitykseen ja palvelutuotantoon erikoistuneita toimijoita, jotka laativat erilaisia aluerakennetta käsitteleviä toimintasuunnitelmia, ohjelmia ja strategioita. Näitä ovat mm. Hämeen ympäristökeskus, Hämeen TE-keskus, Seutukeskus Oy Häme ja Linnaseutu ry. Vuonna 2008 aloitettu Seutukeskus Hämeen koordinoima Hämeenlinnan seudun kehityskuvan laatiminen on valmistunut. Kehityskuvassa ovat mukana Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula. Kehityskuvassa seutukuntaa on tarkasteltu kokonaisuutena ja se palvelee kaavoituksen tausta-aineistona. Luettelo muista kaavan lähtötietoina käytetyistä seudullisista selvityksistä ja suunnitelmista on selostuksen luvussa 9. 4.2.4 Kunnan omat strategiset suunnitelmat Hattulan kunnan kehittämisohjelman 2015 mukaan Hattula on itsenäinen, luotettava, hallitusti kasvava ja taloudellisesti vakaa, moniarvoinen kunta, joka tarjoaa asukkailleen terveellisen ja turvallisen elinympäristön sekä asukkaiden tarpeista lähtevät laadukkaat palvelut. Kunnan täytyy pystyä houkuttelemaan yrityksiä, kohentamaan talouttaan ja kehittämään palveluitaan. Kunnan on myös mahdollista toiminnassaan päätyä hyvin omaleimaisiin ratkaisuihin alueensa erityispiirteet huomioiden. Hattulan kunta korostaa seutuyhteistyön merkitystä ja toimii seudullisen yhteistyön edistämiseksi ja sen ilmapiirin vahvistamiseksi. Toiminnallaan kunta pyrkii edistämään kuntalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista. 43

EHDOTUS II 4.3 Kaavoitustilanne 4.3.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Hämeen liiton maakuntavaltuuston 29.11.2004 hyväksymä Kanta-Hämeen maakuntakaava, joka sai valtioneuvoston vahvistuspäätöksen 28.9.2006. Kanta-Hämeen maakuntakaava on tullut voimaan 28.9.2006. Maakuntakaavassa Parolan keskustan ja Hattulan asuinalueet on osoitettu asuntovaltaiseksi taajamatoimintojen alueeksi (A), asuntovaltaiseksi alueeksi, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (As), rakennettavaksi uudeksi tai rakennetta tiivistäväksi asuinalueeksi (Ar) sekä lähivirkistysalueeksi (VL). Parolan keskusta on osoitettu merkinnällä kuntakeskus (c). Merven teollisuusalue on osoitettu merkinnällä teollisuusalue (T). Työpaikka-alueita (TP) on osoitettu Hattulantien ja rautatien sekä Pälkäneentien ja Hattulantien risteysalueille ja Pälkäneentien varteen Katinalassa. Suunnittelualue on osa Vanajaveden laakson ja Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisemaaluetta (ma, kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue). Hurttalan peltoalue on osoitettu merkinnällä (MT) maatalousalueeksi, merkittävä yhtenäinen peltoalue. Harjun ja moottoritien välinen alue on osoitettu tärkeäksi tai muuksi vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Aulangontien varressa on maaseudun kehittämiskohdealue. Helsinki-Tampere- rautatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi pääradaksi, jonka suunnittelussa tulee varautua kolmanteen raiteeseen. Rautatieasema on osoitettu taajamajuna-asemaksi (la) ja joukkoliikenteen vaihtopaikaksi (lp). Vanajaveteen on osoitettu laivaväylä (vesimatkailureitti). Suunnittelumääräyksen mukaan kantatietä 57 (Pälkäneentie) välillä Rahkoila Ojoinen tulee kehittää kaupunkimaisena väylänä osana valta- ja kantatieverkkoa. Paikalliselle ajoneuvoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle tulisi olla erilliset väylät taajamissa ja muualla, missä se liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden vuoksi on tarpeen. Suunnittelualueelle on maakuntakaavassa osoitettu lisäksi kiinteitä muinaisjäännöksiä, arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita, luonnonsuojelualueita ja kohteita, virkistysalueita ja kohteita sekä venesatamia ym. toimintoja. Maakuntakaavan MRL 33 :n mukaan rakentamisrajoitus koskee virkistys- ja suojelualueita sekä teknisen huollon ja liikenteen alueita ja linjoja. Rakentamisrajoitus on laajennettu koskemaan myös puolustusvoimien alueita (EP ja EPs), maa- ja metsätalousalueita, joilla erityisiä luontoon, geologiaan ja maisemaan liittyviä ympäristöarvoja (MY, MYg ja MYp), matkailualueita (RM ja RMs), lentokenttien melualueita (me) ja puolustusvoimien varikkoalueiden suojavyöhykkeitä (sv). Rakentamisrajoitusta on täsmennetty rakentamismääräyksessä. 44

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Kuva 4-1 Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavakartasta. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto päätti maakuntakaavan uudistamisesta 23.11.2009. Hämeen liiton maakuntahallitus päätti kokouksessaan 19.4.2010 kuuluttaa Kanta-Hämeen maakunnan 1. vaihemaakuntakaavan (asuminen, elinkeinot ja logistiikka) vireille tulosta sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ajalle 10.5. 4.6.2010. Maakuntavaltuusto hyväksyi Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan 11.6.2012. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa Pälkäneentie on osoitettu taajamaväyläksi, millä merkinnällä osoitetaan seudullisia tieyhteyksiä, joita kehitetään liikenneympäristöltään kaupunkimaisena väylänä osana seudun yhdyskuntarakennetta. Päärata on osoitettu merkittävästi parannettavaksi radaksi. Keskeiset alueet on osoitettu maaseudun kehittämiskohdealueeksi. Hattulan Pyhän ristin kirkon kulttuuriympäristö sekä Mierolan ja Rahkoilan kylät on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi ja Katinalan muinaisjäännökset muinaisjäännöskohteiksi. Kerälänharjun ja moottoritien välinen alue on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi sekä alueelta Kerälänharjun poikki yhteystarve. Alueen tuntumaan on osoitettu valtatielle 3 liikennejärjestelyjen kehittämisen kohdealue (U). Parolan eritason tuntumaan on osoitettu työpaikka-alue Alppilanmäkeen. Parolannummen ampumaradan melualue (me-a) sijaitsee moottoritien länsipuolella. Parolan ydinkeskusta on osoitettu aluekeskusalueena (Ckm). Asumisen alueita on osoitettu Pälkäneentien var- 45

EHDOTUS II teen Tanhuanpään kohdalla merkinnöillä asuntovaltainen taajamatoimintojen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (As) ja rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue (Ar) sekä Aulangontien varressa rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue (Ar). Tanhuanpään pohjoispuolelle on osoitettu idästä yhteystarve. Nk. Tiilitehtaan ranta on osoitettu rakennettavaksi uudeksi tai rakennetta tiivistäväksi asuntovaltaiseksi alueeksi (Ar). Kuva 4-2 Ote Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavasta. 46

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Kuva 4-3 Ote Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan yhdistelmästä. 47

EHDOTUS II 4.3.2 Yleiskaava Suunnittelualueella ovat voimassa seuraavat yleis- ja osayleiskaavat: 1) Mierolanvirran osayleiskaava, hyväksytty 28.1.2004 Mierolanvirran oikeusvaikutteisen osayleiskaavan alue rajautuu Kirkkotiehen, Mierolantiehen ja Teollisuustiehen Vanajaveden Mierolanvirran rannalla (ns. Ventolan alue). Mierolanvirran osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (AP/s), yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET), satama-alueeksi (LS), maatalousalueeksi (MT), lähivirkistysalueeksi (VL) ja vesialueeksi (W). Mierolanvirran osayleiskaavan perusteella kunta voi myöntää rakennusluvan MRL 72:n mukaiseen rakentamiseen osayleiskaavan AO- AP-1- ja RA- alueilla. Rakennusoikeus tonttia kohden on AO- ja AP-alueilla 300 kem 2 ja RA- alueella 150 kem 2. Saunarakennus on sijoitettava vähintään 15 metrin ja pää- ja talousrakennukset vähintään 20 metrin etäisyydelle rannan keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta. Rakentaminen ja ympäristönhoito tulee sopeuttaa alueen arvokkaaseen maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Rannan tulee olla puustoinen. Numero alueen käyttötarkoitusmerkinnän alapuolella osoittaa alueen tonttien enimmäismäärän. Kuva 4-4 Voimassa olevien yleiskaavojen aluerajaukset. 2) Keskeisten alueiden osayleiskaava, hyväksytty 12.12.2001 Keskeisten alueiden oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa Parolan keskusta on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (c) sekä julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), jota ympäröivät pientalovaltaiset asuntoalueet (AP), asuinkerrostalovaltaiset asuntoalueet (AK), rautatien varren ja Merven teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia (TY) sekä maisemallisesti arvokkaat peltoalueet (MA). Vanajaveden laakson kulttuurimaisema ja Hattulan Pyhän Ristin kirkon maisema on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perus- 48

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 tein suojeltavaksi rakennukseksi tai rakennetuksi ympäristöksi on osoitettu Rahkoilan historiallinen kylä ja Mierolan kylä museosiltoineen sekä Pyhän Ristin kirkko ympäristöineen mukaan lukien pitäjänmakasiini. 3) Pekolan osayleiskaava, hyväksytty 15.4.1985 ja muutos 14.11.1988 Pekolan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on voimassa Aulangontien itäpuolisella alueella Pappilasta Hämeenlinnan rajalle. Alue on osoitettu asuntoalueeksi (A-1), pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), maatilan talouskeskusten alueeksi (AM), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), maa- ja metsätalousalueeksi (MT), ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueeksi (TY), lähivirkistysalueeksi (VL) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU). 4) Rahkoilan Pappilanniemen osayleiskaava, hyväksyttyä 29.8.1984 Rahkoilan-Pappilanniemen oikeusvaikutukseton osayleiskaava on voimassa Aulangontien itäpuolisella alueella Koreilan kohdalla. Alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), maatilan talouskeskusten alueeksi (AM), maa- ja metsätalousalueeksi (MT) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). 5) Hattulan harjualueiden osayleiskaava, hyväksytty 17.12.1980 Harjualueiden oikeusvaikutukseton osayleiskaava on voimassa Ihalemmentien ja Haritunlammin välisellä harjualueella, joka on osoitettu erityisesti ulkoilun ja ympäristönsuojelun huomioon ottavan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen tarkoitetuksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MM-2). Alueelle on osoitettu myös ohjeellinen ulkoilureitti ja päävoimansiirtolinja sekä alueen osa, jolla soranotto on sallittu kotitarveottona (er). 6) Hattulan yleiskaava ohjevuodet 1980 2000, hyväksytty 4.6.1975. Koko kunnan alueelle laadittu vanha oikeusvaikutukseton yleiskaava on voimassa kaikilla em. osayleiskaavojen ulkopuolelle jäävillä alueilla. Yleiskaava on oikeusvaikutukseton ja sisällöltään vanhentunut. 4.3.3 Asemakaava Kaava-alueella on voimassa useita asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia, joiden ajantasaistamistyö on aloitettu samanaikaisesti keskeisten alueiden osayleiskaavan laatimisen kanssa. Osayleiskaavan suunnittelussa huomioidaan asemakaavojen ajantasaistamisen yhteydessä mahdollisten käyttötarkoitusten muutosten lisäksi suunnitteilla olevat, pääasiassa asuin-, teollisuus- ja työpaikka-alueita koskevat asemakaava-alueiden laajennukset. 49

EHDOTUS II Kuva 4-5 Ote Hattulan asemakaavayhdistelmästä. 4.4 Rakennusjärjestys Hattulan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 2002 14.11.2001 ja se on tullut voimaan 1.1.2002. Rakennusjärjestyksen 2. luvussa on annettu mm. seuraavia asemakaava-alueen ulkopuolelle rakentamista koskevia erityisiä määräyksiä: - Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3 000 m 2. Milloin rakennuspaikoilla on yhteinen vesihuoltojärjestely, rakennuspaikan pinta-ala voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuitenkaan alle 2 000 m 2. Ranta-alueilla, joilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tai asemakaavaa, rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 2 000 m 2. - Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 350 kerrosneliömetriä. - Asuinrakennuksen rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi enintään kaksikerroksinen asuinrakennus, johon saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Rakennuspaikalle saa lisäksi rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan rakentaa maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen myös siihen sopeutuvia maataloutta tai maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. - Ranta-alueilla sallitaan enintään yksi loma-asunto ja yksi saunarakennus rakennuspaikkaa kohti. Näiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 120 m 2. Lisäksi voidaan rakentaa yksi kerrosalaltaan enintään 15 m 2 :n suuruinen vierasmaja ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään 4 kpl ja kokonaiskerrosala enintään 150 m 2. 50

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 - Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta on oltava vähintään 20 metriä sekä paikallistien keskilinjasta vähintään 12 metriä. - Tontin ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ajoneuvoliikenteestä ei aiheudu vaaraa. Tontille saadaan tehdä vain yksi ajoneuvoliittymä. Erityistapauksissa, kuten isoilla kulmatonteilla, ajoneuvoliittymiä voidaan tehdä kaksi. Autopaikkoja tulee osoittaa seuraavasti, ellei asemakaavassa ole toisin määrätty: 1 autopaikka liike- ja toimistorakennusten 50 m 2 kerrosalaa kohti; 2 autopaikkaa asuntoa kohti; 1 autopaikka yleisten rakennusten 100 m 2 kerrosalaa kohti; 1 autopaikka teollisuuslaitoksen kahta työntekijää kohti. - Kaavassa suojellulla tai muutoin arvokkaaksi arvioidulla alueella tulee ennen ympäristökuvaan vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamista olla yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen. Kaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen suojeluarvo siitä vähenee. Rakennusjärjestyksen 9. luvussa on annettu myös asemakaava-alueella tapahtuvaa rakentamista koskevia lisämääräyksiä. Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa ovat maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettujen alueiden sekä 2 momentissa tarkoitetun rakentamisen lisäksi rakennusjärjestyksen liitteenä olleessa kartassa rajatut alueet. Suunnittelutarveratkaisuja koskeva määräys oli voimassa 5 vuotta rakennusjärjestyksen voimaantulosta eli vuoteen 2007 saakka. Rakennusjärjestyksen mukainen suunnittelutarvealue sisältää kaikki muut suunnittelualueen osat paitsi Merven teollisuusalueen ja Marttaristin välisen alueen, Merventien pohjoispään (Pelto-Visala, Rajala) sekä aivan suunnittelualueen itälaitaan sijoittuvat maa- ja metsätalousalueet. 51

EHDOTUS II Kuva 4-6 Suunnittelutarvealueet (lähde: Hattulan kunnan rakennusjärjestys). 4.5 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään Maanmittauslaitoksen toimittamaa rasteriperuskarttaa (yhden metrin pikselillä), joka tulostetaan mittakaavassa 1:10 000. 52

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 5. Selvitykset 5.1 Aiemmat selvitykset ja suunnitelmat Osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä koottiin olemassa oleva yhdyskuntarakennetta ja väestöä, nykyistä maankäyttöä, luonnonympäristöä, maisemaa ja kulttuuriperintöä, liikenneverkkoa, maaperä- ja pintavesiolosuhteita sekä mahdollisia ympäristöhäiriöitä koskeva tieto. Luettelo kaikista lähtötietoina käytetyistä ja/tai tiedossa olleista aiemmista selvityksistä, suunnitelmista ja muusta aineistosta on esitetty selostuksen luvussa 11. 5.2 Kaavan laadintavaiheessa tehdyt selvitykset 5.2.1 Täydentävä luontoselvitys ja liito-oravaselvitys Suunnittelualueelle laaditun täydentävän luontoselvityksen (Ramboll Finland Oy 2009) tarkoituksena on antaa riittävä kokonaiskuva alueen luonnonympäristöstä sekä selvittää ne luonnon ominaispiirteet ja arvokkaat elinympäristöt, jotka osayleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon. Lähtötietoina käytettiin aikaisempia selvityksiä, joita on täydennetty maastokäynnein kevään ja kesän 2008 aikana. Selvityksen keskeinen sisältö on esitetty kaavaselostuksen luonnonympäristöä ja luonnonsuojelua koskevissa kohdissa. Selvitykseen liittyvä teemakartta on kaavaselostuksen liitteenä 2. 5.2.2 Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitykseen (Ramboll Finland Oy 2009) koottiin olemassa olevat tiedot suunnittelualueen arvokkaista maisema-alueista, kiinteistä muinaisjäännöksistä ja arvokkaista rakennetun ympäristön kohteista ja alueista sekä näitä koskevasta lainsäädännöstä. Selvityksen lähtötietoina käytettiin mm. Kyliä ja kortteleita - rakennuskulttuuriselvitystä, Kanta-Hämeen maakuntakaavan valmisteluaineistoja sekä museoviranomaisten toimittamia tietoja (esim. muinaisjäännösrekisteri). Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä laadittiin historiallisen ajan muinaisjäännöksiä koskeva erillisselvitys ja kartta-analyysi (opinnäytetyö, FM Leena Lehtinen 2008). Lisäksi Kyliä- ja kortteleita- selvityksen arvokkaat rakennuskulttuurikohteet ja alueet arvotettiin (Tmi Lauri Putkonen 2009). Museoviraston arkeologi Eeva-Liisa Schulz tarkasti ja päivitti kiinteiden muinaisjäännösten rekisteritiedot keväällä 2009. Selvityksen keskeinen sisältö on esitetty kaavaselostuksen maisemaa, rakennettua ympäristöä ja kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevissa kohdissa. Selvitys teemakarttoineen on kaavaselostuksen liitteenä 3. 5.2.3 Liikenneselvitys Osayleiskaavan valmisteluvaiheessa laadittiin helmikuussa 2009 valmistuneeseen alustavaan kaavaluonnokseen perustuva liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi (Ramboll Finland Oy 2009). Selvitys on päivitetty vastaamaan kaavaehdotuksessa esitettäviä aluevarauksia ja liikenneverkkoa. Selvityksen keskeinen sisältö on esitetty kaavaselostuksen liikennettä ja liikenneverkkoa koskevissa kohdissa. Selvitykseen liittyvä liikenne-ennuste on kaavaselostuksen liitteenä 4. 5.2.4 Rakennettavuusanalyysi Rakennettavuusanalyysi (Ramboll Finland Oy 2008) sisälsi syksyllä 2008 tiedossa olleiden uusien asemakaava-alueiden alustavan geoteknisen rakennettavuustarkastelun. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä 5. 53

EHDOTUS II 5.2.5 Pohjavesiselvitys Pohjavesiselvitykseen (Ramboll Finland Oy 2009) koottiin suunnittelualueelle sijoittuvia pohjavesialueita, vedenottamoita ja pohjaveden suojelutarpeita koskeva olemassa oleva tieto. Selvityksen keskeinen sisältö on esitetty kaavaselostuksen vesistöjä ja vesitaloutta koskevissa kohdissa. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä 6. 5.3 Tarvittavat lisäselvitykset Suunnittelualueen liikenne- ja ampumamelulle altistuville osille on tarpeen laatia mittauksiin perustuva meluselvitys ennen uusien alueiden rakentamista. Pälkäneentien ja pääradan osalta ei ole käytettävissä riittäviin tutkimuksiin perustuvaa tietoa. Lisäksi kaikkien meluhaittoja aiheuttavien toimintojen yhteisvaikutuksia ei ole tiettävästi tarkasteltu minkään aikaisemman selvityksen yhteydessä. Näin ollen osayleiskaavatyön yhteydessä laadittiin melu- ja tärinäselvitykset. Lisäksi osayleiskaavaluonnoksesta saadun viranomaispalautteen perusteella laadittiin maisemaselvitys Hattulan Pyhän Ristin kirkon valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. 5.3.1 Tärinäselvitys Hattulan keskeisten alueiden osayleiskaavan laatimisen yhteydessä tehtiin tärinäselvitys (Ramboll, 10.8.2010), jonka tarkoituksena oli tarkastella Riihimäki-Tampere radan raideliikenteen aiheuttamaa tärinää Parolassa ja Katinalassa. Mittausten ja laskennallisten arvioiden pohjalta Parolan tutkimusalueella uusille rakennuksille sovellettava luokan C suositus uusien väylien ja rakennusten suunnittelussa raja 0,30 mm/s alitetaan, kun rakennusten etäisyys rataan nähden on vähintään 45 metriä. Katinalassa junaradan varressa vaadittava etäisyys C-luokan rajan alittumiseksi on huomattavasti suurempi maaperäeroista johtuen. Mittausten ja laskentatulosten perusteella C- luokan raja alitetaan, kun etäisyys rataan nähden on vähintään 180 m. Tärinäselvitysraportti on kaavaselostuksen liitteenä 8 kuvineen. 5.3.2 Meluselvitys Hattulan Keskeisten alueiden osayleiskaavan laatimisen yhteydessä v. 2010 laadittiin erillinen meluselvitys tie- ja raideliikenteen osalta alueilla, joille on radan ja Vt3:n varressa tavoiteltu uutta nykyistä taajamarakennetta täydentävää asuinrakentamista. Näitä alueita ovat Parola, Alppilanmäki-Korpiniitty, Katinala sekä Pälkäneentien varressa Kalliola, Katinala ja Tanhuanpää kohdalla. Meluselvitysraportti on kaavaselostuksen liitteenä 9 kuvineen. 5.3.3 Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutuksien arviointiselvitys Hattulan Pyhän Ristin kirkon valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle laadittiin maisemaselvitys. Selvityksessä on arvioitu osayleiskaavan eteläosan aluevarauksien vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. Arviointiselvitys on kaavaselostuksen liitteenä 10. 6. Osayleiskaavan tavoitteet 6.1 Yleiset osayleiskaavoitukselle asetetut tavoitteet Yleisiä osayleiskaavoitukselle asetettavia tavoitteita ovat alueen täydentämis- ja eheyttämisperiaatteiden määrittely sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden säilymisen turvaaminen, jolloin osayleiskaavalla suunnitellaan ja osoitetaan mm.: eri toiminnoille tarvittavat aluevaraukset alueiden lisärakentamistarve ja rakentamisen reunaehdot (rakentamiseen soveltuvat alueet ja rakentamattomina säilytettävät alueet) 54

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 taajaman liikenneverkko (päätieverkosto, rautatiet ja muut tärkeät väylät; kevyen liikenteen yhteydet joukkoliikenneasemille ja virkistysalueille) erilaisten palveluiden ja teknisen huollon alueiden sijoittuminen suojelualueet ja kohteet (esim. kiinteät muinaisjäännökset, luonnon-, ympäristön- ja maisemansuojelukohteet ja alueet, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet, arvokkaat rakennusperintökohteet ja alueet) erityistä rakentamistapaa edellyttävät alueet. 6.2 Kunnan asettamat tavoitteet Osayleiskaavalle asetettiin kunnan taholta useita keskeisiä tavoitteita ja suunnittelun periaatteita. Hattulan kunnan maankäyttöohjelman 2008-2012 keskeisenä tavoitteena on, että kunnan kehittymisen kannalta tarpeelliset maa-alueet ovat käytettävissä suunniteltuun tarkoitukseen oikea-aikaisesti ja oikeaan hintaan. Tavoitteiden toteuttamisessa keskeisellä sijalla on tonttien tuottaminen asukkaiden ja yritysten tarpeisiin. Tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat Merven teollisuusalue eritasoliittymineen, moottoritien varren maankäyttö ja Pappilanniemen alue sekä tonttitarjonnan lisääminen Parolan taajamassa. Keskustan eteläpuolisilla alueilla kunta on neuvotellut asemakaavoituksesta maankäyttösopimuksin ja siellä tarvitaan alueen yhtenäistämistä myös osayleiskaavatasolla. Osayleiskaavan tulee vastata toteutunutta tilannetta ja toisaalta asemakaavaan tulossa olevat muutokset on otettava huomioon. Yleiskaavan merkinnöissä on tarkastustarpeita mm. aluevarausten, teiden ja mahdollisten moottoritien alikulkujen osalta. Keskustaajaman ympärille ja Aulangontien varteen sijoittuvien asuinalueiden laajennusten ja kokonaan uusien asuinalueiden kaavoituksessa on huomioitava mm. alueiden rakennettavuus, valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja palveluverkkoon liittyvät muutostarpeet ja aluevaraukset (esim. Rahkoilan koulu). Rannoille ei osoiteta yksittäisiä rakennuspaikkoja. Rantarakentamisen osalta noudatetaan asemakaavoja ja vanhaa osayleiskaavaa. Emätilatarkastelu tehdään vain siinä tapauksessa, että kaavassa osoitettaisiin suuria rantaan rajoittuvia rakennusalueita. Hattulan kunnan kehittäminen liittyy oleellisesti strategisesti tärkeään Merven eritasoliittymään, mikä on huomioitava liikenne- ja maankäytön suunnittelussa. Liikenteen erityistavoitteena on ohjata teollisuusalueen raskas liikenne pois Merventieltä ja Parolan keskustasta. Merven alueelle sijoittuva Rannikontie on rakennettu Onnitielle saakka ja jatko toteutetaan myöhemmin. Merven eritasoliittymän toteuttamista varten tarvitaan osayleiskaavallinen selvitys ja yleissuunnitelma. Uuden liittymän sijoituspaikan valintaa rajoittavat Ihalemmen kulttuurimaisema sekä Parolan liittymän ja Kappakallion levähdyspaikan läheisyys. Muita liikennesuunnittelussa huomioitavia seikkoja ovat kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaat kohteet ja alueet sekä Kerälänharjun virkistyskäyttö ja harjulle sijoittuva Hämeen kylmäkukkaesiintymä. Toinen liikenteellinen ongelma on Aulangontien ruuhkautuminen tien eteläpäässä: Pekolan asuinalueiden laajennusten on oltava maltillisia eivätkä ne saa tukeutua Hämeenlinnan palveluihin. Maakuntakaavaan merkitty tieyhteystarve Aulangontien itäpuolella (nk. Panssaritie) olisi myös huomioitava osayleis- ja asemakaavoissa tilavarauksena siitäkin huolimatta, että uusi tie on useista eri syistä johtuen todettu tarpeettomaksi ja lähes mahdottomaksi toteuttaa. 55

EHDOTUS II 6.3 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet 6.3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 1.3.2009 voimaan tulleiden tarkastettujen alueidenkäyttötavoitteiden kärkiaiheita ovat mm. aluerakenteen verkottuminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä liikennehankkeiden ajantasaistaminen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on pyrittävä energiankulutuksen vähentämiseen, energiatehokkuuden lisäämiseen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Alueidenkäytön suunnittelussa tämä tarkoittaa yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja rakentamisen sijoittamista siten, että liikennetarve vähenee ja erityisesti kevyen liikenteen ja raideliikenteen osuutta voidaan kasvattaa. Uusien alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Taajamia eheytettäessä tulee elinympäristön laatua parantaa eikä uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Lisäksi maankäytön suunnittelussa tulee varautua mm. kaukolämpöverkostojen laajentamiseen ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin. Liikenteen ja yhteysverkostojen osalta on pyrittävä alueidenkäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamiseen siten, että henkilöautoliikenteen tarve vähenee, etusijalle asetetaan ympäristöä vähän kuormittavat liikennemuodot, olemassa olevia verkostoja hyödynnetään tehokkaasti ja matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja eri liikennemuotojen välistä yhteistyötä parannetaan. Tarkastettujen alueidenkäyttötavoitteiden mukaan uusia asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen tai vähittäiskaupan suuryksiköiden alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot on sijoitettava olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. 6.3.2 Maakuntakaava Suunnittelualueen toteutunut maankäyttö noudattaa pitkälti voimassa olevaa maakuntakaavaa. Maakuntakaavassa on kuitenkin annettu useita alueen kehittämiseen liittyviä suunnittelumääräyksiä ja suosituksia, jotka on huomioitava yleiskaavoitukselle asetettavien tavoitteiden yhteydessä. Maakuntakaavassa Helsinki-Hämeenlinna-Tampere vyöhyke (HHT) on valtakunnallisesti tärkeä kehittämiskäytävä ja ylimaakunnallinen kehittämisalue, jota tulisi kehittää päärataan ja 3-moottoritiehen tukeutuvana ympäristöltään vetovoimaisena asumisvyöhykkeenä sekä logistiselta sijainniltaan kilpailukykyisenä ja elinkeinotoiminnan sijoittumista suosivana vyöhykkeenä. Kaupunki- ja kuntakeskuksia sekä asemanseutuja tulisi kehittää korkean palvelutason alueina. Vyöhykkeen kulttuuri- ja luonnonympäristöön liittyviä vahvuuksia tulisi hyödyntää asumisessa ja matkailussa. Hämeenlinnan kaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta tulisi kehittää tasapainoisesti ja kestävään yhdyskuntarakenteeseen perustuen, tukien sekä taajamien että maaseudun kehittämistä ja edistäen niiden vuorovaikutusta. Kehittämisratkaisuilla tulisi tukea HHTvyöhykkeen nauharakennetta ja merkitystä joukkoliikenteen laatukäytävänä. Taajama-alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön turvaaminen. Alueen maankäyttöä suunniteltaessa on otettava lähtökohdaksi taajaman rakenteellinen eheyttäminen sekä viherrakenteen, vapaiden rantojen ja rakennetun kulttuuriympäristön turvaaminen. 56

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Keskustatoimintojen alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota hyvään rakennustapaan, tasapainoisen kaupunkikuvan toteuttamiseen, monipuolisen palvelurakenteen edistämiseen ja arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseen. Keskusta-alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota kävelypainotteisiin ratkaisuihin ja kävelykeskustojen kehittämiseen. Asumisalueiden ja elinkeinoalueiden kehittämisessä tulisi pyrkiä seudullisesti edullisiin ja kilpailukykyisiin ratkaisuihin. Työpaikka-alueiden ja asumisen sijoituksessa tulisi korostaa joukko- ja kevytliikennettä tukevia, yhdyskuntataloudellisesti, ympäristönsuojelullisesti ja kulttuurisesti kestäviä ratkaisuja. Elinkeinoalueiden ympäristön laatuun ja toiminnalliseen profilointiin, julkisten ja yksityisten palveluiden, monipuolisten työpaikka- ja palvelualueiden, teollisuus- ja varastoalueiden sekä ympäristövaikutuksia omaavien alueiden sijoittumiseen, tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Rakennettavien uusien tai rakennetta tiivistävien asuntovaltaisten alueiden kaavoituksessa ja toteuttamisessa tulee edetä siinä järjestyksessä, että otetaan riittävästi huomioon peruspalvelujen saavutettavuudelle, hyvälle energiataloudelle ja maaperän rakentamiskelpoisuudelle asetettavat kohtuulliset vaatimukset sekä suoritettujen kunnallisteknisten investointien mahdollisimman suuri hyödyntäminen. Vanha olemassa oleva rakennettu ympäristö ja uudisrakentaminen tulisi sovittaa yhteen kulttuurisesti kestävällä tavalla. Kaupunkiseutujen viherrakenteessa tulisi pyrkiä koko seutua palveleviin ratkaisuihin tukeutumalla luonnon- ja kulttuuriympäristön suomiin mahdollisuuksiin. Vesistöjen rantavyöhykkeet tulee osoittaa ensisijaisesti virkistys- ja puistoalueiksi. Vapaa-ajan alueita ja -reittejä tulisi kehittää kokonaisuutena ja verkostomaisesti tarkoituksena tukea maakuntaa vetovoimaisena asuinmaakuntana ja houkuttelevana matkailumaakuntana. Kehittämisessä tulisi lähteä vapaa-ajan aluekokonaisuuksista, joissa yhdistyy yleisen virkistyksen ja matkailun palvelualueiden tarpeet. Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja niihin tukeutuvien nähtävyyksien verkko tulisi kytkeä osaksi vapaa-ajan toimintojen verkkoa. Kyläalueilla pyritään säilyttämään maaseudun peruspalveluiden edellytyksiä. Kyläalueilla, joilla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään, tulee alueen suunnittelussa ja rakentamisessa säilyttää kyläalueen ja kyläasutuksen luonne ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot. Muun kuin maa- ja metsätalouteen liittyvän rakentamisen tulisi kyläalueella olla väljää kyläalueen keskuksesta jalankulkuetäisyydelle sijoittuvaa pientalorakentamista. Kyläalueelle tulisi laatia maankäytön ohjaamiseksi yleiskaava tai asemakaava. Maatalousalueiden suunnittelussa tulee pyrkiä alueen peltojen säilymiseen avoimina ja maatalouskäytössä. Maaseudun kehittämisen kohdealueilla pyritään edistämään maaseutuasumisen palvelutason vaatimia kehittämistoimia. Alueidenkäytössä tulee kiinnittää erityistä huomiota vesi- ja jätehuollon kestävään järjestämiseen sekä asutuksen kylämäisen tai maaseutumaisen luonteen säilymiseen. Maaseudun kehittämisen kohdealueen maankäytön kehittämistarpeet tulisi selvittää yleiskaavoituksella. Liikennejärjestelmiä tulisi kehittää kokonaisuutena ottaen huomioon joukkoliikenteen tarpeet keskusasemien, matkakeskusten ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen palvelutason kehittämiseksi. Liikenneverkon kehittämisellä tulee turvata elinkeinotoimintojen logistinen kilpailukyky. Rautateiden ja tiestön melu- ja tärinävaikutukset tulee ottaa suunnittelussa huomioon. Eritasoliittymien kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen ja liikennejärjestelmän toimivuuteen. Paikalliselle ajoneuvoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle on suunnittelussa osoitettava erilliset väylät moottoritiestä ja taajamissa sekä muualla, missä se liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden vuoksi on tarpeen. Kantatietä 57 välillä Rahkoila Ojoinen tulee kehittää kaupunkimaisena väylänä osana valta- ja kantatieverkkoa. Moottori-, valta-, kanta- ja seututeitä risteävät kevyen liikenteen yhteydet, viherväylät ja ulkoilureitit tulee suunnitella eri tasossa väylän poikki. Paikalliselle ajoneuvoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle tulisi olla erilliset väylät Merkittävästi parannettavan pääradan suunnittelussa tulee varautua kolmanteen raiteeseen. Radan suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sen vaikutuksiin asuinalueilla tai rautatiehistoriallisesti arvokkaissa ympäristöissä. 57

EHDOTUS II 400 ja 220 kv:n voimajohtolinjojen osalta rakentaminen on kiellettyä johtoaukealle ja molemmilla puolilla johtoaukeaa olevilla 10 metrin reunavyöhykkeellä. 110 kv voimajohdoilla rakentamiskieltoalue on linjakohtainen ulottuen korkeintaan johtoalueen ulkoreunaan. Vesiensuojelun sekä vesi- ja jätehuollon seudullisilla ratkaisuilla tulisi turvata ympäristön terveellisyys, elinkeinotoimintojen toimintaedellytykset ja kilpailukyky. Luonnonvarojen kestävän käytön kehittämisratkaisuilla tulisi turvata yhdyskuntien kiviainestarve ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä edistää energiahuollon kotimaisuutta. 6.3.3 Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa kuusi vuosina 1975-2004 hyväksyttyä osayleiskaavaa, joiden muutostarpeet ja niiden vaikutukset kaavan tavoitteisiin ovat merkitykseltään verrattain vähäisiä. Suurin osa vanhemmissa kaavoissa osoitetusta, ennallaan säilytettävästä maankäytöstä on joko jo toteutunut tai vastaa muutoin myös uudelle osayleiskaavalle asetettuja tavoitteita. 28.1.2004 hyväksyttyä Mierolanvirran oikeusvaikutteista osayleiskaavaa ei ole tarpeen muuttaa. Nykyinen kaava jätetään voimaan eikä siitä johdu uuteen kaavaan kohdistuvia tavoitteita tai muutostarpeita. 12.12.2001 hyväksytyssä Hattulan keskeisten alueiden oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa osoitettua keskustatoimintojen aluetta on tarpeen laajentaa Hattulantien molemmin puolin moottoritien eritasoliittymään saakka ulottuvalle vyöhykkeelle. Osa julkisten palvelujen ja hallinnon alueista voidaan poistaa tarpeettomina tai muuttaa monipuolisemman käytön sallivaksi keskustatoimintojen alueeksi. Keskustaajaman jo toteutuneet asuinkerrostaloalueet ovat pienialaisia, jolloin niiden esittäminen omina aluevarauksinaan ei ole tarkoituksenmukaista ja ne voidaan liittää joko pientalovaltaisten asuinalueiden tai keskustatoimintojen alueisiin. Voimassa olevan osayleiskaavan asuinaluevarausten rajauksia ei ole pääsääntöisesti tarpeen muuttaa. Joillain alueilla rajauksia on tarpeen tarkastaa nykyistä maisemakuvaa, maanomistusta tai toteutunutta tilannetta paremmin vastaaviksi. Voimassa olevan osayleiskaavan mukaiset, mutta toistaiseksi toteutumattomat laajat asuinaluevaraukset osoitetaan uudessa kaavassa jo toteutuneista alueista selvästi erottuvalla merkinnällä (uusina alueina). Osa voimassa olevan kaavan mukaisesta maa- ja metsätalousalueesta Alppilanmäellä on tarpeen osoittaa uudeksi asuinpientaloalueeksi. Osa Katinalanlahden etelärannan virkistysalueesta muutetaan toteutuneen tilanteen mukaiseksi asuinpientaloalueeksi. Vanajaveden rannan loma-asuntoalueiden ja venesatamien/valkamien aluevaraukset säilytetään voimassa olevan osayleiskaavan mukaisina. Virkistysalueiden rajaukset tarkastetaan toteutuneen tilanteen mukaisiksi ja asuinalueiden keskelle sijoittuvat pienialaiset virkistysaluevaraukset poistetaan kaavan detaljitasoon nähden epätarkoituksenmukaisina. Rakentamattomana säilytettäviä alueita lisätään tarvittaessa esim. uusien teollisuus- ja asuinalueiden väliin sijoittuviksi suojaaviksi vihervyöhykkeiksi. Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden aluevarauksia on tarpeen muuttaa paremmin ympäristöön soveltuvaan käyttötarkoitukseen mm. Rahkoilan pohjoispuolella (kokonaan toteutumaton alue), Yllitynmäellä, Katinalan keskiosissa ja radan itäpuolella Parolan aseman tuntumassa. Lisäksi Katinalassa moottoritien ja radan väliin sekä radan koillispuolelle sijoittuvat ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alueet on tarpeen poistaa, sillä ajoneuvoliikenteen järjestäminen ko. alueille olisi mahdollista vain asuinalueen kautta. Merventien varteen on tarpeen osoittaa uusi TY -aluevaraus. Maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden rajauksia ei ole tarpeen muuttaa. Katinalassa Mäkelän tilakeskuksen kaakkoispuolelle sijoittuva pienehkö peltoalue voidaan kyläkuvaa eheyttävän täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi liittää maatilan talouskeskuksen aluevaraukseen. Vanajaveden laakson kulttuurimaisema-alueen sekä siihen sisältyvien pienempien maisemallisesti tai kyläkuvallisesti arvokkaiden alueiden rajaukset on tarkastettava maakuntakaavan sekä maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen mukaisiksi. Kaavaan on myös lisättävä siitä puuttuvat arvokkaan rakennetun ympäristön kohteet ja alueet sekä tunnetut kiinteät muinaisjäännökset. 58

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 15.4.1985 hyväksytyssä (muutos 14.11.1988) Pekolan oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa osoitetut maa- ja metsätalousalueet säilyvät pääosin ennallaan. Vanhan kaavan mukaisia asuinalueita laajennetaan vähäisessä määrin Keltomäen ympäristössä. Kokonaan uusi erillispientaloaluevaraus on tarpeen osoittaa Pekolaan Ilamontien varteen ja muualla asuinalueiden rajaukset tarkastetaan paremmin nykyistä maisemakuvaa tai toteutunutta tilannetta vastaaviksi. Mooseksenmäen ulkoilualuevaraus laajennetaan toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Laukkumäentien ja Mooseksenmäentien varteen sijoittuvat yksityisten palvelujen ja hallinnon alueet sekä Ilamontien eteläpuolinen ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuuden alue ja uuden seudullisen tien/yhteystarpeen merkintä voidaan poistaa tarpeettomina. Osa 29.8.1984 hyväksytyssä Rahkoilan Pappilanniemen oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa Tasalantien ja Piipalantien eteläpuolille sijoittuvista maa- ja metsätalousalueista on tarpeen muuttaa uusiksi erillispientalo- ja julkisten palveluiden alueiksi. 17.12.1980 hyväksytyssä Hattulan harjualueiden oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa osoitettu ulkoilun ja ympäristönsuojelun huomioon ottava maa- ja metsätalousvaltainen alue ulkoilureitteineen säilytetään vanhan kaavan mukaisessa käytössä muiden kuin moottoritien varteen laajentuneen maa-aineksenottoalueen osalta. Alueelle osoitettua päävoimansiirtolinjavarausta ei ole tarpeen säilyttää. Edellä lueteltujen osayleiskaavojen ulkopuolisilla alueilla voimassa oleva, 4.6.1975 hyväksytty Hattulan oikeusvaikutukseton yleiskaava 1980 2000 on sisällöltään vanhentunut eikä siitä johdu uuteen kaavaan kohdistuvia tavoitteita tai muutostarpeita. 6.3.4 Asemakaavat Samanaikaisesti osayleiskaavan laatimisen kanssa on käynnissä Hattulan kunnan asemakaavojen ajantasaistaminen ja asemakaava-alueiden laajentaminen. Asemakaavat kattavat Parolan keskustaajaman, Herniäisten ja Hurttalan lisäksi mm. osia Merven alueesta, Katinalasta, Mierolasta, Rahkoilasta, Tenhiälästä ja Pekolasta. Asemakaavoituksen yhteydessä on selvitetty voimassa oleviin asemakaavoihin kohdistuvat muutostarpeet ja toteutunut tilanne koko suunnittelualueella. Jo rakentuneita alueita, joilla asemakaava on osittain vanhentunut tai kaavaan kohdistuu merkittäviä muutostarpeita, ovat mm. Merven teollisuusalue, Alppilanmäki, moottoritien eritasoliittymän ja Parolan aseman ympäristö, Mierolan kylä ja Pälkäneentien varsi Katinalan kohdalla. Toistaiseksi rakentamattomia alueita, joilla asemakaava on osittain vanhentunut tai kaavaan kohdistuu merkittäviä muutostarpeita, ovat mm. Aliniityn ja moottoritien välinen alue, Hattulantien varsi keskustaajaman kohdalla, Yllitynmäen lounaisosa, Kalliolanmäen ja Pälkäneentien välinen alue sekä Mäkelän tilakeskuksen ympäristö Katinalassa. Asemakaavojen osalta osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa alueesta riippuen joko toteutunut maankäyttö tai vaihtoehtoisesti valmisteilla olevan kaavamuutoksen, uuden asemakaavan tai taajamarakenteen pitkän tähtäimen kehittämistavoitteita tukeva tilanne. 6.4 Suunnittelualueen ominaisuuksista johdetut tavoitteet 6.4.1 Maankäytön kehityskuva Aktiivisen kehityksen vyöhykkeitä ovat Parolan keskustaajama, Merven teollisuusalue ja siihen liittyvät uudet teollisuusaluevaraukset Kerälänharjun lounaispuolella sekä Parolan eritasoliittymän läheisyyteen sijoittuvat asuin- ja työpaikka-alueet. Keskustaajamassa pyritään lisäämään kerrostaloasumista, tiivistämään olemassa olevia pientaloalueita sekä monipuolistamaan julkisten ja kaupallisten palveluiden tarjontaa. Moottoritien, rautatien ja Hattulantien risteysalueiden ympärille sijoittuvia työpaikka- ja asuinalueita täydennetään ja laajennetaan. 59

EHDOTUS II Merven teollisuusalue kasvaa luoteeseen ja suunnitteilla oleva uusi eritasoliittymä mahdollistaa kokonaan uuden teollisuusalueen toteuttamisen Kerälänharjun ja moottoritien väliselle alueelle. Korpiniityn-Alppilanmäen alueelle kaavaillaan olemassa olevien asuinkerros- ja pientaloalueiden laajentamista varuskunta-alueen pohjoispuolelle sijoittuvalle uudelle koulu- ja liikuntakeskukselle saakka. Maltillisen kehityksen vyöhykkeitä ovat Pappilanniemi sekä Parolan keskustaajaman pohjoispuolelle, Lotin alueelle, Katinalaan, Tanhuanpäähän, Rahkoilaan, Tenhiälään ja Pekolaan sijoittuvat uudet asuinpientaloalueet. Säilyviä vyöhykkeitä ovat pääsääntöisesti kaikki Vanajaveteen rajoittuvat alueet (Mierola, Rahkoila, Herniäinen, Hurttala, Poransaari, Metsäkylä) sekä maatalous- ja virkistysalueet. Selvästi taantuvia vyöhykkeitä ei voida osoittaa, mutta pääradan varren sekoitetun toiminnan alueiden (asuin-, teollisuus- ja työpaikkatoimintoja) käytön kehittäminen ja tehostaminen saattaa osoittautua haasteelliseksi tehtäväksi. Suunnittelualueella on lisäksi vyöhykkeitä, joilla luonnon, maiseman tai kulttuuriympäristön suojelutarpeiden huomioiminen on tärkeää ja joilla on pyrittävä jo syntyneiden maisemavaurioiden korjaamiseen. Merkittävin näistä lienee Hattulan vanhan kirkon maisema, joka on säilynyt melko hyvin luoteen-lounaan suunnalta katsottuna. Sen sijaan kirkon suunnasta katsottuna peltomaisema rajautuu lounaassa ja luoteessa moottoritiehen, rautatiehen ja keskustaajaman eteläosan kerrostaloihin: tätä rajaa tulisi pyrkiä pehmentämään joko suunnitelmallisen puuston ja muun kasvillisuuden lisäämisen tai matalan täydennysrakentamisen avulla. Liikenneverkon perusrakenteeseen ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Mahdollisia merkittäviä tulevaisuuden kehittämiskohteita ovat Merven uusi eritasoliittymä ja pääradan neliraiteistaminen. Pälkäneentien, Hattulantien ja Aulangontien liikennemäärien kasvamisesta syntyy tarve kehittää risteysalueita siten, että niiden liikenneturvallisuus paranee ja välityskyky kasvaa. Liittymien parantaminen voi olla tulevaisuudessa tarpeen myös mm. Katinalan, Herniäisten ja Hurttalan kohdalla. 6.4.2 Tehtyjen selvitysten perusteella muodostuneet tavoitteet Täydentävän luontoselvityksen ja liito-oravaselvityksen perusteella luonnonarvoiltaan merkittävimmät kohteet sijoittuvat pääasiassa Vanajaveden ranta-alueille. Kaavoitettavan alueen muissa osissa on kuitenkin muita pienialaisia luontokohteita, jotka tulee ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. Vanajaveden ranta-alueilla sekä Rahkoilassa ja Tanhuanpäässä esiintyy useita luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, jalopuumetsiä ja pähkinäpensaslehtoja. Suunnittelualueella on havaintoja myös erittäin vaarantuneeksi luokitellusta (EN) hämeenkylmänkukasta, jonka kasvupaikkojen sijainti tulee ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa aikaisemmista uhanalaisia eliölajeja koskevista havainnoista on huomattavan vanhoja ja koordinaattitiedoiltaan likimääräisiä, jolloin havaintojen oikeellisuuden tarkastaminen on tarpeen, mikäli ko. alueille ollaan osoittamassa niiden nykyisestä käyttötarkoituksesta poikkeavaa maankäyttöä. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen perusteella yleiskaavoituksessa tulee huomioida valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä niihin sisältyvät osaalueet ja historialliset tielinjaukset. Maisema-alueiden rajauksissa on otettava huomioon myös alueen tunnetut kiinteät muinaisjäännökset ja arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, joiden suojelumerkinnät voivat olla osin päällekkäisiä maisema-alueiden kanssa. Maankäytön suunnittelun yhteydessä suositellaan käytettäväksi kaksijakoista kaavoitusajattelua, joka jakaa maiseman vanhoihin ja uusiin kulttuuriympäristöihin. Vanhat miljööt pidetään pieninä kylinä, historialliset tielinjaukset ja ympäröivät pellot säilytetään. Uusi taajama saa kasvaa erillään. Hattulanvirran itäpuolella entisiin metsiin suunnittelut asemakaavan laajennukset tulee sijoittaa keskiaikaisen asutuksen ja maiseman ydinalueiden ulkopuolelle. Kaikki alueelle sijoittuvat muinaismuistolain nojalla suojellut kohteet ja alueet (rauhoitusluokat 1 ja 2) merkitään osayleiskaavaan. Lisäksi Rahkoilan, Hurttalan ja Tenhiälän vanhojen kylätonttien sekä Mierolan länsipuolisten alueiden suhteen on oltava erityisen tarkkana. 60

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Mikäli näille alueille osoitetaan kaavoituksen yhteydessä nykyisestä poikkeavaa maankäyttöä, on tarpeen tarkastaa selvityksessä luetteloitujen kohteiden tarkka sijainti maastossa ja tarvittaessa tehdä aiempia inventointeja täydentäviä tutkimuksia. Suunnittelualueelle sijoittuvat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön kohteet ja alueet merkitään osayleiskaavaan vuoden 2009 arvotuksen (Lauri Putkonen) ja aiempien selvitysten perusteella. Alueiden ja kohteiden rajauksissa otetaan huomioon myös luvuissa 3 ja 4 luetellut maisema-alueet ja kiinteät muinaisjäännökset, joiden suojelumerkinnät voivat olla osin päällekkäisiä maisema-alueiden kanssa. Liikenneselvityksen perusteella uusi moottoritienliittymä parantaisi Parolan pohjoispuolisten teollisuusalueiden saavutettavuutta ja niiden kilpailukykyä esim. logistiikka-alueina. Lisäksi liittymä vähentäisi raskaan liikenteen läpikulkuliikennettä Hattulan keskustan läpi teollisuusalueelle parantaen keskustan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Kanta- Hämeen vahvistetussa maakuntakaavassa yhteystarvemerkinnällä esitettyä ns. Panssaritielle ei nähdä olevan tarvetta. Kevyen liikenteen verkkoa tulisi täydentää Pälkäneentien osalta välillä Hattulantie-Aulangontie ja lisäksi asuinalueiden ja Pälkäneentien pikavuoropysäkkien välisiä yhteyksiä on tarpeen parantaa. Kevyen liikenteen verkostosta saataisiin erittäin kattava täydentämällä sitä myös Myllytien, Viertotien, Rasilantien, Länsitien ja Merventien kohdilta. Rakennettavuusanalyysin tarkoituksena oli työn aloitusvaiheessa tiedossa olleiden uusien asemakaavoitettavien asuinalueiden rakennettavuuden tarkastelu, eikä se kata kaikkia osayleiskaavassa uudisrakentamiselle varattavia alueita. Rakennettavuusanalyysin perusteella Katinalan luoteispuolisen peltoalueen ja Kauksaarentien varren sekä Tenhiälän ja Pappilanniemen väliin sijoittuvan Keltomäen alueen geotekninen kantavuus on huono. Muilla alueilla maaperä soveltuu alustavan analyysin perusteella kaikkeen rakentamiseen, mutta asemakaavoituksen yhteydessä on tehtävä täydentäviä maaperätutkimuksia. Pohjavesiselvityksen perusteella pohjaveden suojelutarpeet on otettava huomioon Tenholan, Kerälänharjun ja Hurttalan pohjavesialueilla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kunnan ensisijaisena raakaveden lähteenä toimivaan Tenholan alueeseen, jolle sijoittuvat Helsinki-Tampere moottoritie ja päärata, kunnan vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka, paristotehtaan vanha kaatopaikka sekä laajenemassa oleva Merven teollisuusalue. Mahdollisista liikenneonnettomuuksista ja Merven teollisuusalueella harjoitettavasta toiminnasta voi aiheutua riskiä pohjavedelle laadulle. Merven uusi eritasoliittymä sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle, ja alueella jo olemassa oleviin toimintoihin verrattuna uuden yhdystien toteuttaminen harjun läpi ei lisänne pohjaveden pilaantumisriskiä merkittävästi. 6.4.3 Mitoitustarkastelu Uusien asuinaluevarausten tarpeen ja laajuuden määrittämisen avuksi tehtiin mitoituslaskelma. Hattulassa asuntojen keskikoko oli vuonna 2007 noin 95 kem 2 /asunto ja koko maassa noin 87 kem 2 /asunto. Rakennustyypeittäin eritelty asumisväljyys vaihteli Hattulassa välillä 31 57 kem2/hlö keskiarvon ollessa noin 41 kem 2 /hlö. VTT:n vuonna 2005 tekemän ennusteen mukaan keskimääräinen asumisväljyys kasvaa vuoteen 2025 mennessä noin 45 m 2 :iin henkeä kohti. Väestön ikääntyessä asuntokuntien koko pienenee. Toisaalta, alle 20-vuotiaiden osuus Hattulan väkiluvusta pysyy väestöennusteen mukaan suunnilleen samana vuoteen 2030 saakka. Työikäisten määrän vähentyessä tämä tarkoittaa sitä, että lapsiperheiden ryhmässä asuntokuntien koko saattaa jopa kasvaa. Kun otetaan huomioon Hattulan muusta Suomesta poikkeava asunto-, rakennustyyppi- ja kerrosalajakauma, tarkoittaisi sadan uuden asunnon rakentaminen nykytilanteessa keskimäärin 123 kem 2 :n asuntokokoa. Asumisväljyydeksi tulee näin laskettuna noin 52 kem 2 /hlö, joka on selvästi vuoden 2025 ennustetilannetta suurempi. 61

EHDOTUS II Hattulassa onkin todennäköistä, että asumisväljyys ei uudisrakentamisen yhteydessä kasva vaan rivi- ja kerrostaloasumisen lisääntyessä mahdollisesti jopa pienenee. Tästä johtuen mitoituslaskelman yhteydessä ei ole erikseen huomioitu asuntokuntien pienenemisestä johtuvaa asumisväljyyden kasvua, vaan mitoitusluvuksi on otettu kunnan nykytilanteesta johdettu asumisväljyys 52 kem 2 /hlö. MITOITUSLASKELMA Hattulan väkiluku 30.11.2008 9575 hlöä 2010 2015 2020 2025 2030 kunnan oma väestötavoite +75 hlöä/vuosi, yht. 9 650 10 025 10 400 10 775 11 150 hlöä lisäys vuoteen 2008 verrattuna yht. 75 450 825 1 200 1 575 hlöä lisärakentamisen kerrosalan tarve 52 kem2/hlö 3 900 23 400 42 900 62 400 81 900 kem2 lisärakentamisen kerrosalan tarpeesta kerrostaloihin 10 % 390 2 340 4 290 6 240 8 190 kem2 raakamaan tarve, kun aluetehokkuus e = 0,3 0,1 0,8 1,4 2,1 2,7 ha osuus väestön kasvusta 8 45 83 120 158 hlöä pientaloihin asemakaava-alueella 85 % 3 315 19 890 36 465 53 040 69 615 kem2 raakamaan tarve, kun aluetehokkuus e = 0,05 6,6 39,8 72,9 106,1 139,2 ha osuus väestön kasvusta 64 383 701 1 020 1 339 hlöä pientaloihin maaseutualueella 5 % 195 1 170 2 145 3 120 4 095 kem2 raakamaan tarve, kun aluetehokkuus e = 0,02 1,0 5,9 10,7 15,6 20,5 ha osuus väestön kasvusta 4 23 41 60 79 hlöä Mitoituslaskelman mukaan kunnan oman väestötavoitteen (yhteensä 1575 uutta asukasta) saavuttaminen synnyttää noin 81 900 kerrosneliömetrin lisärakentamistarpeen vuoteen 2030 mennessä. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukainen lisärakentamistarve olisi noin 40 % pienempi. Laskelmassa käytetty aluetehokkuus on kerrostaloalueilla e=0.3, joka tarkoittaa Hattulan keskimääräiseen talouden kokoon (2,35hlöä) nähden noin 400 m 2 :n raakamaan tarvetta per talous. Asemakaavoitettavilla pientaloalueilla käytetty aluetehokkuus e=0.05 vastaa noin 2440 m 2 :n ja maaseutualueiden pientaloalueiden e=0.02 noin 6170 m 2 :n raakamaan tarvetta per talous. Lisärakentamisen kerrosalasta on sijoitettu 10 % kerrostaloalueille, 85 % asemakaavoitettaville pientaloalueille ja 5 % maaseutualueille (asemakaava-alueiden ulkopuolelle) rakennettaville pientaloille. Laskelman perusteella kerrostaloalueeksi varattavan raakamaan tarpeeksi muodostuisi vuoteen 2030 mennessä noin 2,7 ha ja asemakaavoitettavien pientaloalueiden tarpeeksi 139,2 ha. Maaseutualueille rakennettaville pientaloille raakamaata tarvittaisiin noin 20,5 ha. Asemakaavoitettavilla alueilla raakamaan tarve sisältää myös aluevarausten sisään jääviä katu- ja muita yleisiä alueita. Laskelmassa ei ole huomioitu keskustatoimintojen alueelle (C) sijoittuvan mahdollisen uuden asuinrakentamisen vaikutusta. vuosi 6.5 Saadun palautteen perusteella muodostetut tavoitteet 6.5.1 Viranomaisilta saatu palaute Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saaduissa viranomaislausunnoissa tavoitteisiin esitettiin lisättäväksi mm. Parolan keskustan tiivistäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen, uuden asutuksen ohjaaminen pääväylien varteen sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edellytysten parantaminen. Viranomaisilta kaavan luonnosvaiheessa saatu palaute on huomioitu kaavaehdotusta valmisteltaessa. Palauteraportti on kaavaselostuksen liitteenä. 62

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 6.5.2 Osallisilta saatu palaute Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadussa osallispalautteessa sekä valmisteluvaiheessa saaduissa mielipiteissä ja maanomistajien tekemissä aloitteissa toivottiin etupäässä uusien asuinalueiden osoittamista eri puolille suunnittelualuetta. Kaavan luonnosvaiheessa saaduissa mielipiteissä toivottiin mm. ulkoilureittien tarkistusta, alueiden käyttötarkoitusten ja suojelumerkintöjen/rajausten muutoksia. Palauteraportti on kaavan liitteenä 7. 63

EHDOTUS II 7. Kaavan suunnittelun vaiheet 7.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Aloitusvaihe ja vireille tulo Kunnanhallitus 19.11.2007 313 Viranomaisneuvottelu 27.5.2008 Tekninen lautakunta 2.9.2008 67 Valmisteluvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 11.9. - 13.10.2008 Tekninen lautakunta 23.6.2009 32 Viranomaisneuvottelu 1.9.2009 Luonnosvaihe Kunnanhallitus 23.11.2009 266 Kaavaluonnos nähtävillä 26.11.2009 8.10.2010 Viranomaisten työneuvottelu 1.12.2010 Ehdotusvaihe Tekninen lautakunta 3.5.2011 49 Kunnanhallitus 9.5.2011 112 Kaavaehdotus nähtävillä 6.7. 31.8.2011 Viranomaisneuvottelu 22.11.2011 Tekninen lautakunta..20 Kunnanhallitus..20 Kaavaehdotus II nähtävillä. -. 20 Hyväksymisvaihe Viranomaisneuvottelu..20 Tekninen lautakunta..20 Kunnanhallitus..20 Kunnanvaltuusto..20 7.2 Osallistuminen ja yhteistyö 7.2.1 Vuorovaikutusmenettelyt Osayleiskaavoituksen käynnistymisestä ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa 2008. Kaavan vireille tulosta ja suunnittelutyön aloittamisesta ilmoitettiin julkisella kuulutuksella 10.9.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 11.9. - 13.10.2008 väliseksi ajaksi, ja sitä esiteltiin myös 25.6.2008 Juteinitalolla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Mielipiteitä oli mahdollisuus jättää myös kaavoitusta varten perustettujen Internet-sivujen palautelomakkeen kautta. Aloitus- ja valmisteluvaiheessa saatu palaute ja lausunnot sekä niiden huomioon ottaminen on esitetty liitteenä 7 olevassa palauteraportissa. Aloitus- ja valmisteluvaiheen aineiston, kunnalta kesäkuussa 2009 saadun palautteen sekä 1.9.2009 viranomaistyöneuvottelun tulosten perusteella laadittiin osayleiskaavaluonnos, jotka Hattulan kunnanhallitus hyväksyy julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päivän ajaksi. Luonnoksen nähtävillä oloaikana osallisille varattiin mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä ja järjestettiin toinen yleisötilaisuus 2.12.2009. Luonnoksesta saatu palaute käsiteltiin kunnassa ja siihen laadittiin tarvittavat vastineet. Luonnoksesta saatu palaute ja lausunnot vastineineen on esitetty liitteenä 7 olevassa palauteraportissa. Hattulan kunnanhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päivän ajaksi. Nähtävillä oloaikana osalliset voivat jättää ehdotuksesta kirjallisia muistutuksia. Saatu palaute käsitellään kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. 64

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella suunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa, jonka jälkeen se asetetaan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Osayleiskaavan hyväksyy Hattulan kunnanvaltuusto. Valtuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valtuuston päätöstä seuraavan 30 päivän valitusajan päätyttyä kunta kuuluttaa kaavan hyväksymisestä ja lainvoimaisuudesta. 7.2.2 Viranomaisyhteistyö Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 27.5.2008 Hämeenlinnassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 11.9. - 13.10.2008 väliseksi ajaksi, ja sitä esiteltiin myös 25.6.2008 Juteinitalolla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Nähtävilläoloaikana pyydettiin myös tarpeelliset viranomaislausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot ja viranomaiskommentit sekä niiden huomioon ottaminen on esitetty liitteenä 7 olevassa palauteraportissa. Kaavan valmisteluvaiheessa 29.1.2009 neuvoteltiin museoviranomaisten kanssa kaavan kulttuuriympäristöä ja kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevista kaavamerkinnöistä ja määräyksistä. Neuvottelun jälkeen kulttuuriperintöä koskevia selvityksiä päätettiin täydentää mm. rakennuskohteiden arvotuksella ja kartta-analyysin perusteella löytyneiden uusien kylätonttien kartoittamisella. Valmisteluvaiheessa järjestettiin myös keskeisten viranomaisten kanssa käyty työneuvottelu (1.9.2009). Neuvottelussa esillä ollutta aineistoa muutettiin ja täydennettiin sovitun mukaisesti ennen kaavan luonnosvaiheen nähtäville asettamista mm. uusien RKY-rajausten, pohjavesialueita koskevien kaavamerkintöjen ja teollisuusaluevarausten osalta. Nähtäville asetetusta kaavaluonnoksesta pyydettiin tarvittavat viranomaislausunnot. Saatu palaute käsiteltiin kunnassa ja siihen laadittiin tarvittavat vastineet. Luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi asetettava kaavaratkaisu, joka täydennettiin kaavaehdotukseksi. Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niiden huomioon ottaminen on esitetty liitteenä 7 olevassa palauteraportissa. Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista pidettiin viranomaisten työneuvottelu 1.12.2010. Ehdotuksen nähtävillä oloaikana viranomaisilta pyydettiin tarvittavat lausunnot. Saatu palaute käsiteltiin kunnassa ja siihen laaditaan tarvittavat vastineet. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu käytiin 22.11.2011. Osayleiskaavaehdotus oli nähtävillä 6.7. 31.8.2011 välisen ajan. Ehdotusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin 18.8.2011. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen Hattulan kunta, Hämeen ELY-keskus ja museoviranomainen neuvottelivat kaavan kulttuuriympäristöä koskevista kaavamerkinnöistä ja määräyksistä joulukuussa 2011. Ehdotusvaiheesta saadun palautteen perusteella todettiin tarvittavien muutosten olevan vähäistä suurempia, joten kaavaehdotus asetetaan toistamiseen nähtäville. Hattulan tekninen lautakunta käsitteli kaavaehdotusta II..2012 ja kunnanhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen toistamiseen nähtäville..2012-..2013 kokouksessaan..2012. 7.3 Vaihtoehdot Uudessa rakenneosayleiskaavassa esitetty aluevaraukset perustuvat pitkälti toteutuneeseen tilanteeseen, voimassa oleviin osayleiskaavoihin ja maakuntakaavaan. Näistä merkittävästi poikkeavien aluevarausten, liikenneverkon tai muiden kaavassa osoitettavien toimintojen esittäminen ei ollut Merven alueen uusia teollisuusaluevarauksia ja kehitettävää liittymäaluetta lukuun ottamatta tarpeen. Tästä johtuen katsottiin, että merkitsevästi toisistaan eroavien vaihtoehtojen laatiminen ei ollut kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin nähden välttämätöntä. Kaavassa esitetyt uudet asuinaluevaraukset ovat huomattavasta ylimitoituksesta johtuen keskenään vaihtoehtoisia. Maanomistustilanteen vuoksi uusien asuinalueiden toteutumisjärjestystä ei voitu tarkkaan osoittaa, jolloin kaikkien aluevarausten esittäminen kaavassa on perusteltua mm. kunnan riittävän tonttitarjonnan turvaamiseksi. Merven uuden eritasoliittymän sijoituspaikan ja teollisuusalueelle johtavan yhdystien linjauksen määrääviä vaihtoehtoja tutkittiin kaavan valmisteluvaiheessa. Ensimmäisenä vaihto- 65

EHDOTUS II ehtona olleesta, nykyisen Karjuveräjän sillan kohdalle sijoittuvasta liittymän paikasta jouduttiin luopumaan mm. alueelta löytyneiden kiinteiden muinaisjäännösten ja arvokkaaseen kulttuurimaisemaan kohdistuvien vaikutusten vuoksi. Yhdystien Kerälänharjun eteläinen läpimenokohta sijoitettiin eri vaihtoehtojen tutkimisen jälkeen kohtaan, jossa soranoton yhteydessä syntynyt "kannas" on kapeimmillaan ja haitalliset ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Kaavaehdotusvaiheessa yhdystien eteläisestä läpimenosta kuitenkin luovuttiin teknis-taloudellisin perustein. 66

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 8. Osayleiskaavan kuvaus Kaavan keskeinen sisältä on kuvattu kohdassa 2.3 Kaavan keskeinen sisältö. 8.1 Mitoitus Osayleiskaava-alueen kokonaispinta-ala on 3668,06 hehtaaria. 8.1.1 Asuinalueet aluevaraus pinta-ala ha osuus kaikista A-alueista osuus koko kaavaalueen pinta-alasta AO yhteensä 221,66 22 % 6,0 % AO, olemassa olevat alueet 117,41 11 % 3,2 % AO/res 24,22 2 % 0,7 % AO/s 8,49 1 % 0,2 % AO, uudet tai olennaisesti muuttuvat alueet 71,54 7 % 2,0 % AK yhteensä 10,63 1,0 % 0,3 % AK/s, olemassa olevat alueet 1,94 0,2 % 0,1 % AK, olemassa olevat 8,69 0,9 % 0,2 % AP yhteensä 569,22 56 % 16 % AP, olemassa olevat alueet 381,3 37 % 10 % AP/s, olemassa olevat alueet 16 1,6 % 0,4 % AP, uudet tai olennaisesti muuttuvat alueet 171,92 17 % 4,7 % AM yhteensä 59,99 5,9 % 1,6 % AM, olemassa olevat alueet 30,33 3,0 % 0,8 % AM/s, olemassa olevat alueet 29,66 2,9 % 0,8 % AT yhteensä 154,02 15,1 % 4,2 % AT, olemassa olevat alueet 77,84 7,6 % 2,1 % AT, uudet tai olennaisesti muuttuvat alueet 27,4 2,7 % 0,7 % A-1, uudet tai olenn. muuttuvat alueet 6,76 0,7 % 0,2 % AT/s, olemassa olevat alueet 48,78 4,8 % 1,3 % A-alueet yhteensä 1022,28 100 % 28 % 67

EHDOTUS II 8.1.2 Keskusta- ja palvelualueet aluevaraus pinta-ala ha osuus kaikista C- ja P- alueista osuus koko kaavaalueen pintaalasta C yhteensä 48,28 60 % 1,3 % P yhteensä 10,54 13 % 0,3 % PY yhteensä 21,93 27 % 0,6 % PY, uudet tai olennaisesti muuttuvat alueet 1,48 2 % 0,0 % PY, olemassa olevat alueet 17,67 22 % 0,5 % PY/s, olemassa olevat alueet 2,78 3 % 0,1 % P, olemassa olevat alueet 10,54 13 % 0,3 % C- ja P-alueet yhteensä 80,75 100 % 2 % 8.1.3 Työ- ja tuotantoalueet aluevaraus pinta-ala ha osuus kaikista T-alueista osuus koko kaavaalueen pintaalasta T yhteensä 94,37 29,8 % 2,6 % T, olemassa olevat alueet 25,99 8,2 % 0,7 % T, uudet tai olennaisesti muuttuvat alueet 68,38 21,6 % 1,9 % TY yhteensä 157,4 49,7 % 4,3 % TY, olemassa olevat alueet 0,83 0,3 % 0,0 % TY, uudet tai olennaisesti muuttuvat alueet 46,51 14,7 % 1,3 % TY-1 alueet 110,06 34,7 % 3,0 % TP yhteensä 53,97 17,0 % 1,5 % TP, olemassa olevat alueet 16,08 5,1 % 0,4 % TP, uudet tai olennaisesti muuttuvat alueet 37,89 12,0 % 1,0 % TV yhteensä 11,03 3,5 % 0,3 % TV, uudet tai olennaisesti muuttuvat alueet 11,03 3,5 % 0,3 % T-alueet yhteensä 316,77 100 % 9 % 68

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 8.1.4 Maa- ja metsätalousalueet aluevaraus pinta-ala ha osuus kaikista M-alueista osuus koko kaavaalueen pintaalasta M yhteensä 425,66 27 % 11,6 % MT yhteensä 248,42 16 % 6,8 % MA yhteensä 776,04 49 % 21,2 % MU yhteensä 22,65 1 % 0,6 % MY yhteensä 103,58 7 % 2,8 % M-alueet yhteensä 1576,35 100 % 43 % 8.1.5 Virkistys- ja loma-asuntoalueet aluevaraus pinta-ala ha osuus kaikista V- ja R- alueista osuus koko kaavaalueen pintaalasta VL yhteensä 89,58 55 % 2,4 % VU yhteensä 58 36 % 1,6 % RA yhteensä 15,04 9 % 0,4 % RA olemassa olevat alueet 14,31 RA/s yhteensä 0,73 V- ja R-alueet yhteensä 162,62 100 % 4 % 8.1.6 Suojelu- ja erityisalueet aluevaraus pinta-ala ha osuus kaikista S- ja E- alueista osuus koko kaavaalueen pintaalasta S-1 yhteensä 8,59 9 % 0,2 % SL yhteensä 51,36 54 % 1,4 % SM yhteensä 7,2 8 % 0,2 % ET yhteensä 3,39 4 % 0,1 % EH/srk yhteensä 6,16 6 % 0,2 % EV yhteensä 18,63 20 % 0,5 % S- ja E-alueet yhteensä 95,33 100 % 3 % 69

EHDOTUS II 8.1.7 Liikenne- ja vesialueet aluevaraus pinta-ala ha osuus kaikista L- ja W- alueista osuus koko kaavaalueen pintaalasta LT yhteensä 79,29 19 % 2,2 % LS yhteensä 3,69 1 % 0,1 % LV yhteensä 2,4 1 % 0,1 % W yhteensä 328,57 79 % 9,0 % L- ja W-alueet yhteensä 413,95 100 % 11 % 8.2 Aluevaraukset ja kohdemerkinnät 8.2.1 Asuminen AO Erillispientalovaltainen alue. Merkinnällä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu erillispientaloihin. Osayleiskaavassa AO -alueiksi on osoitettu Vanajaveden itäpuolelle sijoittuvat, jo toteutuneet erillispientaloalueet. AO Uusi tai olennaisesti muuttuva erillispientalovaltainen alue. Erikseen osoitetut, uudet tai olennaisesti muuttuvat AO -alueet on varattu väljään maaseutumaiseen asumiseen. Uudet alueet tarkoitettu asemakaavoitettaviksi ja niille tulee rakentaa keskitetty kunnallistekniikka. Osayleiskaavassa uusia AO -aluevarauksia on osoitettu Tenhiälästä Rahkoilaan ulottuvalle vyöhykkeelle. AO/res Reservialue pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Alueiden toteuttaminen tulee huomioitavaksi 1. vaiheen toteuttamisen jälkeen tai kun 2/3 muista AO -alueista on toteutunut. Reservialueeksi AO/res on osoitettu alue Hattukallion itäpuolella. AK Asuinkerrostalovaltainen alue. Merkinnällä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu kerrostaloihin. Osayleiskaavassa jo toteutuneeksi AK -alueeksi on osoitettu Korpiniityn alue sekä Pappilanniemen pistetalojen alue, jolla kaavamerkintään liittyy myös ympäristön säilyttämistä edellyttävä merkintä /s. Muut olemassa olevat kerrostaloalueet ovat pienialaisia ja ne sijoittuvat merkinnällä AP osoitetuille alueille, joilla yksittäisten asuinkerrostalokortteleiden rajaaminen ei ole yleiskaavatasolla tarpeen. Kaavassa ei ole osoitettu uusia tai olennaisesti muuttuvia AK alueita. AP Pientalovaltainen asuntoalue. Merkinnällä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu erillispientaloihin sekä rivi- ja ketjutaloihin. Osayleiskaavassa AP-alueiksi on osoitettu pääsääntöisesti Vanajaveden länsipuolelle sijoittuvat, jo toteutuneet pientalovaltaiset asuinalueet, mutta myös alueita Poransaaressa ja Pappilanniemessä. AP Uusi tai olennaisesti muuttuva pientalovaltainen asuntoalue. Erikseen osoitetut, uudet tai olennaisesti muuttuvat AP-alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi ja niille tulee rakentaa keskitetty kunnallistekniikka. Osayleiskaavassa uusia APaluevarauksia on osoitettu pääsääntöisesti jo toteutuneiden asuinalueiden laajennuksina. Pinta-alaltaan suurimmat uudet pientalovaltaiset asuntoalueet on osoitettu Parolan keskustaajaman pohjoispuolisille alueille Kotirinteessä ja Mierolassa. 70

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Mierolaan osoitettu uusi AP -alue on rajattu alueella voimassa säilyvän Mierolanvirran osayleiskaavan mukaisesti. A-1 Uusi tai olennaisesti muuttuva asuntoalue. Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden tyyppitalojakautuma on tarkoitettu monipuoliseksi. Uudet alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi ja niille tulee rakentaa keskitetty kunnallistekniikka. Rakentamisessa on turvattava rannan virkistyskäyttö. Alueelle saa rakentaa palveluita, myymälä- ja toimistotiloja. Katinalanlahden Tiilitehtaan rantaan on osoitettu uusi A-1 alue. AM Maatilojen talouskeskusten alue. Merkinnällä osoitetaan maatilojen talouskeskuksille varatut alueet. Alueelle voidaan rakentaa maatilojen talouskeskuksia, joihin voi kuulua maatilan asuin-, tuotanto- ja varastorakennuksia, eläinsuojia ja lantaloita sekä maatilan toimintaan liittyviä majoitus- tai myymälätiloja. Alueelle saa rakentaa lisäksi maatalouskäyttöä tai liitännäiselinkeinona harjoitettua palvelua tai ympäristöhäiriöitä tuottamatonta teollisuutta palvelevia muita rakennuksia. Osayleiskaavassa AM-alueiksi on osoitettu maa- ja metsätalousalueisiin liittyvät, ATalueiden ulkopuolelle sijoittuvat olemassa olevat tilakeskukset. AT Kyläalue. Merkinnällä osoitetaan maaseutumaiseen asumiseen tarkoitetut kyläalueet, jonne voi sijoittua asutusta, maatalouden tilakeskuksia, palveluja ja työtiloja. Alueelle saa rakentaa lisäksi maatalouskäyttöä, yksityisiä tai julkisia palveluja tai ympäristöhäiriöitä tuottamatonta teollisuutta palvelevia rakennuksia. Rakennuspaikkojen vähimmäiskoko tulee olla vähintään 3 000 m 2. Milloin rakennuspaikalla on yhteinen vesihuoltojärjestely, rakennuspaikan tulee olla vähintään 2 000 m 2. Osayleiskaavassa AT-alueiksi on osoitettu Kirkkotien varren vanhat kyläalueet Rahkoilassa ja Mierolassa. Näillä alueilla kaavamerkintään liittyy ympäristön säilyttämistä edellyttävä merkintä /s. AT Uusi tai olennaisesti muuttuva kyläalue. Erikseen osoitetut uudet tai olennaisesti muuttuvat kyläalueet on osoitettu Pekolasta Tenhiälään ulottuvalle vyöhykkeelle. Kaavaluonnosvaiheen ylimitoitusta on purettu osoittamalla nämä erillispientalovaltaiset alueet kyläalueiksi. Rakennuspaikkojen vähimmäiskoko tulee olla vähintään 3 000 m 2. Milloin rakennuspaikalla on yhteinen vesihuoltojärjestely, rakennuspaikan tulee olla vähintään 2 000 m 2. 8.2.2 Keskustatoiminnot C Keskustatoimintojen alue. Alue on tarkoitettu keskustaan soveltuvalle asumiselle ja työpaikkatoiminnoille sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälärakennuksille ja näihin liittyvän liikenteen, yhdyskuntateknisen huollon ja virkistyksen käyttöön. Merkintä tekee mahdolliseksi vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle ilman erityistä merkintää asemakaavassa (MRL 58.3 ). Osayleiskaavassa C-alueiksi on osoitettu Parolan keskustaajamassa Hattulantien ja Parolantien varteen sijoittuvia alueita. 8.2.3 Palvelut P Palvelujen ja hallinnon alue. Merkinnällä osoitetaan julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Alue on tarkoitettu työpaikkatoiminnoille sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälärakennuksille ja näihin liittyvän liikenteen ja yhdyskuntateknisen huollon käyttöön. Osayleiskaavassa P-alueiksi on osoitettu jo toteutuneita alueita, jotka sijaitsevat keskustaajaman C-alueen ulkopuolella ja joilla tuotettavat palvelut ovat luonteeltaan pääsääntöisesti yksityisiä. 71

EHDOTUS II PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Merkinnällä osoitetaan etupäässä julkisten palvelujen tarvitsemat alueet. Rajanveto julkisen ja yksityisen palvelun välillä ei kuitenkaan riipu ensisijaisesti siitä, kuka palvelun tuottaa, vaan siitä onko palvelu luonteeltaan julkista. Yleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi alueelle voi sijoittua myös yksityisen palvelun tiloja. Osayleiskaavassa jo toteutuneiksi PY -alueiksi on osoitettu alueita, jotka sijaitsevat keskustaajaman C-alueen ulkopuolella ja joilla tuotettavat palvelut ovat luonteeltaan julkisia (esim. koulutus- ja terveydenhuoltopalveluiden alueet). PY Uusi tai olennaisesti muuttuva julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi ja niille tulee rakentaa keskitetty kunnallistekniikka. Uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi PY -alueeksi on osoitettu uudelle koulurakennukselle tarkoitettu alue Parolan keskustan tuntumaan. 8.2.4 Työ ja tuotanto TP Työpaikka-alue. Merkinnällä osoitetaan työpaikka-alueet, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Varasto- ja tuotannollisen toiminnan on oltava ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta ja rinnastettavissa toimistotyyppiseen työhön. Osayleiskaavassa jo toteutuneiksi TP -alueiksi on osoitettu Parolaan ja Katinalaan sijoittuvia työpaikka-alueita. Parolan eritasoliittymän länsipuolella on TP -alueeksi osoitettu myös toistaiseksi asuinkäytössä olevia alueita, joiden osalta asemakaavasta poikkeavan käyttötarkoitusmerkinnän tarkoituksena on tukea alueella paikoin jo käynnistynyttä, pitkällä aikavälillä toteutuvaa rakennemuutosta. TP Uusi tai olennaisesti muuttuva työpaikka-alue. Uudeksi tai olennaisesti muuttuvaksi TP -alueeksi on osoitettu Parolan eritasoliittymän länsipuolelle sijoittuva rakentamaton peltoalue (Aliniitty), nk. Pulterin alue Merven eteläosassa, alue Hattulantien sekä Parolan eritasoliittymän itäkulmassa sekä Katinalantien pohjoispään ja Pälkäneentien välinen alue. Uudet alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi ja niille tulee rakentaa keskitetty kunnallistekniikka. Varasto- ja tuotannollisen toiminnan on oltava ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta. T Teollisuus- ja varastoalue. Merkinnällä osoitetaan pääasiallisesti teollisuus- ja varastokäyttöön varattavat alueet. Merkintä sisältää myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät ja -alueet, virkistysalueet, yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä muita alueen pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja kuten toimisto- ja terminaalitiloja. Alueille ei tule sijoittaa teollisuutta, joka voi vaarallisten kemikaalien käsittelyn tai varastoinnin vuoksi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. Osayleiskaavassa on osoitettu olemassa oleva T -aluevaraus Merven pohjoisosaan voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusalueeksi osoitetulle alueelle. T Uusi tai olennaisesti muuttuva teollisuus- ja varastoalue. Uudet alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi ja niille tulee rakentaa keskitetty kunnallistekniikka. Alueille ei tule sijoittaa teollisuutta, joka voi vaarallisten kemikaalien käsittelyn tai varastoinnin vuoksi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. Uusi T -aluevaraus on osoitettu moottoritien pohjoispuolelle Kappakallion ja käytössä olevan maa-ainesten ottoalueen väliin. Uudet tai olennaisesti muuttuvat T-alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi ja niille tulee rakentaa keskitetty kunnallistekniikka. Alueille ei tule sijoittaa teollisuutta, joka voi vaarallisten kemikaalien käsittelyn tai varastoinnin vuoksi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. Osa aiemmin toteutuneista teollisuusalueista sijoittuu Kerälänharjun pohjavesialueelle ja tästä johtuen ne on osoitettu merkinnällä TY. 72

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 TY Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Merkinnällä osoitetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle teollisuus- ja varastointitoiminnalle tarkoitetut alueet, joiden läheisyydessä on haitallisille ympäristövaikutuksille herkkiä toimintoja kuten asumista, virkistystä, matkailua, kouluja, hoitolaitoksia tai pohjavesi-, suojelu- tmv. ympäristöarvoja sisältäviä alueita. Alueille ei tule sijoittaa teollisuutta, joka voi vaarallisten kemikaalien käsittelyn tai varastoinnin vuoksi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. Osayleiskaavassa jo toteutuneita TY -alueita on osoitettu Merven alueelle, keskustaajaman länsipuolelle Merventien varteen, Parolan Teollisuustien pohjoispuolelle ja Pekolaan. TY Uusi tai olennaisesti muuttuva teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Uudet tai olennaisesti muuttuvat TY -alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi ja niille tulee rakentaa keskitetty kunnallistekniikka. Alueille ei tule sijoittaa teollisuutta, joka voi vaarallisten kemikaalien käsittelyn tai varastoinnin vuoksi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. Osayleiskaavassa uudeksi TY -alueeksi on osoitettu Kerälänharjun pohjavesialueelle sijoittuva uuteen teollisuusaluevaraukseen liittyvä alue moottoritien pohjoispuolella. TY-1 Teollisuusalue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Merkinnällä osoitetaan ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle teollisuus- ja varastointitoiminnalle tarkoitetut alueet, joiden läheisyydessä on haitallisille ympäristövaikutuksille herkkiä toimintoja kuten asumista, virkistystä, matkailua, kouluja, hoitolaitoksia tai pohjavesi-, suojelu- tmv. ympäristöarvoja sisältäviä alueita. Alueille ei tule sijoittaa teollisuutta, joka voi vaarallisten kemikaalien käsittelyn tai varastoinnin vuoksi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. Alueen sijainti pohjavesialueella on huomioitava toiminnoissa. TV Uusi tai olennaisesti muuttuva varastoalue. Uudet alueet on tarkoitettu asemakaavoitettaviksi ja niille tulee rakentaa keskitetty kunnallistekniikka. Alueille ei tule sijoittaa teollisuutta, joka vaarallisten kemikaalien käsittelyn tai varastoinnin vuoksi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa. Osayleiskaavassa uudeksi varastoalueeksi on osoitettu moottoritien ja pääradan välistä aluetta Katinalan kohdalla. 8.2.5 Virkistys VL Lähivirkistysalue. Merkinnällä osoitetaan rakennettujen alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevat alueet, jotka on tarkoitettu päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen, leikkiin ja luonnon kokemiseen. Alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee huolehtia riittävistä jalankulkuyhteyksistä asuinalueille ja kiinnittää erityistä huomiota ympäristön laadun säilymiseen hyvänä. Osayleiskaavassa VL-alueiksi on osoitettu mm. asuinalueiden yhteyteen ja Vanajaveden rantaan sijoittuvia viher- ja metsäalueita, joilla ei ole erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-alueet) tai erityisiä ympäristöarvoja (MY-alueet). VU Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Merkinnällä osoitetaan virkistysalueet, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamisen tarvetta. Alue on tarkoitettu yleiseen ulkoilu- ja virkistyskäyttöön. Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistys- ja vapaa-ajankeskuksia, urheilukenttiä sekä muita liikunta- ja vapaa-ajan palveluiden tarvitsemia rakennuksia ja rakenteita. Osayleiskaavassa VU-alueiksi on osoitettu kiinteisiin ulkoilureitteihin (esim. pururadat, latuverkosto) tai muista palvelualueista erillään sijaitseviin liikuntapaikkoihin liittyviä alueita Pekolassa (Mooseksenmäki), Parolassa ja Merven alueella (Kerälänharju). Uimaranta. 73

EHDOTUS II Merkinnällä osoitetaan yleisessä käytössä olevat uimarannat, joita ei ole tarpeen osoittaa omalla aluevarausmerkinnällä (esim. VU). Osayleiskaavassa on osoitettu uimaranta-merkinnällä Poransaaren, Pappilanniemen ja Herniäisten käytössä olevat uimarannat. Ohjeellinen ulkoilureitti. Merkinnällä osoitetaan ulkoilureitit, joiden toteuttamismahdollisuuksien säilyminen on turvattava yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Reitit voidaan perustaa sopimuksilla tai ulkoilulain mukaisesti ja tarvittaessa ulkoilureitti voidaan osoittaa myös ohjeellisena. Osayleiskaavassa on osoitettu ohjeellisiksi ulkoilureiteiksi alueen ohjeelliset hiihto- ja patikkareitit. Ohjeellinen ratsastusreitti. Merkinnällä osoitetaan ohjeellinen ratsastusreitti Alhaisista, Mierolan ja Parolan pohjoispuolisen alueen kautta Kerälänharjulle ja Merventien itäreunan puoleista suojaviheraluetta pitkin Kotirinteelle. 8.2.6 Loma-asuminen RA Loma-asuntoalue Merkinnällä osoitetaan rannalle sijoittuvalle loma-asutukselle varattavat alueet. Alue on tarkoitettu loma-asutukselle, jonka toteuttamista ohjataan erikseen laadittavilla rantaasemakaavoilla. Osayleiskaavassa on osoitettu RA -alueiksi alueelle aiemmin laadittujen asemakaavojen ja oikeusvaikutuksettomien osayleiskaavojen mukaiset lomarakennusalueet. 8.2.7 Liikenne LT Maantien alue. Merkinnällä osoitetaan maantiet tai maanteiksi tarkoitetut uudet liikenneväylät. Osayleiskaavassa LT-alueeksi on osoitettu Helsinki-Tampere moottoritien (VT3) alue toteutuneen haltuunottorajan mukaisesti. Seudulliset ja alueelliset pääväylät on esitetty viivamerkinnöillä, joilla kuvataan liikenneverkon rakenne sekä liikenneväylien hallinnolliset ja toiminnalliset luokat. Yleiskaavassa esitetty liikenneväylän hallinnollinen ja toiminnallinen luokitus toteutuu siten, että yleiskaava ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja väylän toteutus toiminnallisesti alempiluokkaisena on yleensä mahdollinen. Moottoritie. Merkinnällä osoitetaan yleisistä teistä annetun asetuksen mukaisesti moottoritiet, joilla tulee olla erilliset, keskikaistan erottamat ajoradat, joilla ei ole avattavia siltoja, ja sitä risteävän tien liikenne kulkee eri tasossa. Moottoritiehen liittyvä liikenne on johdettava tiesuunnitelmassa erityisesti järjestettyjen liittymiskohtien kautta, eikä moottoritien ja siihen rajoittuvan kiinteistön välillä saa olla muuta kulkuyhteyttä. Tämä koskee myös moottoriliikennetietä, kuitenkin siten, että sillä voi olla vain yksi ajorata ja että sillä voidaan erityisestä syystä sallia sekä avattavia siltoja että risteävän liikenteen kulkeminen samassa tasossa tiesuunnitelman osoittamalla tavalla. Osayleiskaavassa moottoritieksi on osoitettu Helsinki-Tampere moottoritie (VT3). Valtatie/kantatie. 74

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Valtatiet muodostavat tieverkon rungon, yhdistävät maakunta- ja ylempiluokkaisia keskuksia toisiinsa ja toimivat tärkeimpinä ulkomaanliikenteen reitteinä. Kantatiet yhdistävät kaupunkitasoisia keskuksia tärkeimpiin liikennetarvesuuntiinsa ja täydentävät valtatieverkkoa. Osayleiskaavassa valtatieksi/kantatieksi on osoitettu Pälkäneentie (kt 57). Yhdystie/kokoojakatu. Yhdystiet toimivat etupäässä paikallis- ja kyläkeskusten sekä haja-asutusalueiden liikenneyhteyksinä. Yhdysteihin kuuluvat maantiet, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ylempiin tieluokkiin ja kaikki paikallistiet. Kokoojakadut välittävät taajamien ja kaupunginosien sisäistä liikennettä sekä johtavat liikenteen pääkaduille ja yleiseen tieverkkoon. Osayleiskaavassa yhdysteiksi/kokoojakaduiksi on osoitettu Hattulantie (yt 3051), Merventie, Ihalemmentie, Teollisuustie, Tyrvännöntie (yt 3061) ja Aulangontie (yt 3053). Ohjeellinen tieyhteys. Ohjeellisella merkinnällä osoitetaan tie- ja katuyhteydet, jotka perustuvat todettuun tieliikenteen yhteystarpeeseen ja joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy sellaista epävarmuutta, ettei tien viivamerkinnän käyttöön ole riittäviä perusteita. Ohjeelliseksi tieyhteydeksi osayleiskaavassa on osoitettu Ihalemmentien alkupään vaihtoehtoinen linjaus Parolassa. Tieliikenteen yhteystarve. Tieliikenteen yhteystarpeet on tarkoitettu toteutettaviksi katuina tai yksityisteinä. Merkinnällä osoitetaan ne tieyhteydet, joiden tarve on voitu todeta, mutta joiden sijaintiin tai toteuttamiseen liittyy niin huomattavaa epävarmuutta, ettei ohjeellisen tai vaihtoehtoisen tielinjauksen osoittaminen ole mahdollista. Uusi tieliikenteen yhteystarve on osoitettu osayleiskaavassa Merven uuden eritasoliittymän ja Merven teollisuusalueen väliselle alueelle sekä Yllitynmäen ja Katinalan väliselle pääradan varren peltoalueelle että Katinalan pohjoisosiin. Liittymä. Merkintä on liittymän yleismerkintä. Liittymä on mahdollista toteuttaa myös eritasoliittymänä. Mikäli liittymä on erityisestä syystä toteutettava tasoliittymänä, liitetään merkintään tätä osoittava määräys ja tarvittaessa kuvataan ratkaisun perusteet kaavaselostuksessa. Eritasoliittymä. Merkinnällä osoitetaan liittymät, joista on yleensä pääsy kaikkiin suuntiin. Liittymän yksityiskohdat ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Eritasoliittymäksi on osayleiskaavassa osoitettu Parolan eritasoliittymä. Liikenteen kehittämisalue. Eritasoliittymän tarkka sijainti ratkaistaan tarkemmalla suunnittelulla. Toteuttamisessa on huomioitava levähdysalueiden järjestäminen. Osayleiskaavassa on osoitettu kehittämisalueeksi Helsinki-Tampere- moottoritien varren alue mukaan lukien Kappakallion levähdysalueen ja Kuoppakorven välinen alue. Liittymästä on laadittu alustavia suunnitelmia ja sen toteutuksesta on neuvoteltu Tiehallinnon ja ELYkeskuksen kanssa. Mahdollinen uusi liittymä on tarkoitettu palvelemaan olemassa olevaa Merven teollisuusaluetta sekä uusia teollisuus-, tuotanto- ja työpaikka-alueita. 75

EHDOTUS II Liikennetunneli. Merkinnällä on osoitettu olevassa olevat Helsinki-Tampere- moottoritien alittavat tunnelit. Kevyen liikenteen reitti. Yleiskaavassa on osoitettu kevyen liikenteen reiteiksi soveltuvia tai kehitettäviä kulkuyhteyksiä, joiden toteuttamistapa on tutkittava yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Osayleiskaavassa kevyen liikenteen reittejä on osoitettu mm. Merventien, Hattulantien, Pälkäneentien, Kirkkotien ja Aulangontien varsille. Ohjeellinen kevyen liikenteen yhteystarve. Merkinnällä osoitetaan erityisesti ne kohdat, joissa uuden kevyen liikenteen yhteyden aikaansaaminen kahden paikan välille on tarpeen, mutta linjaus on vielä tutkimatta. Osayleiskaavassa on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve Katinalanlahden rantaan. välille. Päärata ja liikennepaikka. Merkittävästi parannettava rataosuus. Pääradan merkinnällä osoitetaan mm. tärkeimmät valtakunnan osakeskuksia ja merkittävimpiä maakunta- ja kaupunkikeskuksia yhdistävät rataosat. Päärataan rajoittuvien alueiden maankäytön suunnittelussa on huomioitava mahdollisesta rata-alueen laajentumisesta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Osayleiskaavassa pääradaksi ja merkittävästi parannettavaksi rataosuudeksi on osoitettu Helsinki-Tampere rautatie. Yhdysrata/sivurata/kaupunkirata. Merkinnällä osoitetaan pääratoja yhdistävät radat, teollisuuslaitosten radat ja kaupunkiseutua palvelevat, henkilöliikenteelle tarkoitetut radat. Osayleiskaavassa on osoitettu sivuradaksi Merven teollisuusalueelle johtava Helsinki-Tampere -pääradan haara. Raideyhteystarve ja tunnelivaraus. Ratavaraukset voidaan tiemerkintöjen tapaan osoittaa yleiskaavassa myös yhteystarpeina. Osayleiskaavassa on osoitettu raideyhteystarve Merven teollisuusalueelta uudelle teollisuusalueelle Kerälänharjun ja Helsinki-Tampere moottoritien (vt3) välissä. LS Satama-alue (myös kohdemerkintä venesatama/venevalkama). Merkinnällä osoitetaan satama- ja laiturialueet sekä satamatoimintaan välittömästi liittyvien varastojen ja terminaalien alueet. Osayleiskaavassa LS -alueiksi on osoitettu Mierolan satama sekä tulevaisuudessa satamaksi kehitettävä Katinalan nykyinen venesatama. LV Venesatama/venevalkama. Merkinnällä osoitetaan venesatamia ja venevalkamia ja näihin liittyviä rakennelmia varten varattavat alueet. Osayleiskaavassa LV-alueeksi tai on osoitettu Hurttalan, Pappilanniemen ja Poransaaren venesatamat/valkamat. Laivaväylä. Laivaväyliä ovat ensisijaisesti kauppamerenkulun tai muun hyötyliikenteen käyttöön tarkoitetut väylät. Osayleiskaavassa laivaväyläksi on osoitettu Vanajaveden vesiliikenteen pääreitti. 76

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Laivaväylän yhteystarve. Merkinnällä on osoitettu yhteystarve Vanajaveden vesiliikenteen pääreitiltä Katinalanlahden kehitettävään venesatamaan. 8.2.8 Erityisalueet ET Yhdyskuntateknisen huollon alue. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia kuten voimaloita, vedenottamoita, vedenpuhdistamoita ja niihin liittyviä jätteidenkäsittelylaitoksia varten varattavia alueita. Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelle sijoitettavien rakennusten ja rakenteiden sopeutuminen ympäristökuvaan sekä alueen käytöstä aiheutuvan liikenteen järjestäminen siten, ettei siitä aiheudu häiriöitä asuinalueille. Osayleiskaavassa ET -alueiksi on osoitettu Marttaristin vedenottamo ja Parolan keskustaajaman pohjoispuolella sijaitseva muuntamoalue. Pohjavedenottamon suoja-alue on osoitettu osa-aluemerkinnällä pv/s. EH-srk Hautausmaa-alue. Merkinnällä osoitetaan hautausmaata ja siihen liittyviä kirkollisia rakennuksia varten varattavat alueet. Alue on tarkoitettu hautausmaa- sekä siihen liittyvien kirkollisten rakennusten alueeksi. Alueella on erityistä kulttuurihistoriallista merkitystä ja sillä sijaitsee kirkkolain 14 luvun 5 :n nojalla suojeltuja rakennuksia ja rakenteita. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä lausunto kirkkohallitukselta ja Museovirastolta. Osayleiskaavassa EH-srk -alueiksi on osoitettu Hattulan Pyhän Ristin kirkko ja Hattulan uusi kirkko Rahkoilassa sekä niitä ympäröivät hautausmaat. EV Suojaviheralue. Merkinnällä osoitetaan esimerkiksi liikenneväylien varrella olevat ja viheralueina säilytettävät alueet, joiden tarkoituksena on pääasiassa suojata muita alueita ympäristöhaitoilta ja joita ei sijaintinsa takia voida käyttää virkistysalueina. Osayleiskaavassa EV- alueeksi on osoitettu Katinalan ja pääradan välinen viheralue sekä Merventien ja Parolan-Rietoon uuden AP-alueen välinen metsävyöhyke. 8.2.9 Suojelu S-1 Suojelualue. Merkinnällä osoitetaan alueita, jotka eivät ole varsinaisia luonnonsuojelualueita ja joilla on havaittu luonnonsuojelulain 29 :n tai 47-49 :n nojalla suojeltuja luontotyyppejä tai erityisesti suojeltavan eliö- tai eläinlajin esiintymis-, lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Osayleiskaavassa S-1- alueiksi on osoitettu Ellilän, Kirstulan, Lehtosaaren, Saarelan, Kettumäen ja Tanhuanpään luontotyyppipäätöskohteet. SL Luonnonsuojelualue. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla perustetut tai perustettaviksi tarkoitetut luonnonsuojelualueet. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Alueilla, joita ei ole vielä muodostettu luonnonsuojelulain tai ohjelmien mukaisiksi suojelualueiksi suojelumääräys on voimassa 10 vuotta yleiskaavan voimaantulosta lukien. Valtion mailla LS -alueet ovat pääsääntöisesti joko lailla tai asetuksella perustettuja kansallispuistoja, luonnonpuistoja tai muita suojelualueita. Yksityiselle kuuluvilla alueilla luonnonsuojelualue voidaan perustaa alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä. Sellaiset suojeluohjelmien alueet, jotka toteutetaan muuten kuin muodostamalla luonnonsuojelualueeksi, osoitetaan muilla merkinnöillä (esimerkiksi MY). Osayleiskaavassa SL -alueiksi on osoitettu Mervensuo, Paljassuon luonnonsuojelualue, Hattukallion lehto, Poransaaren kynäjalavaesiintymä, Koivumäen luonnonsuojelualue ja Metsänkylän kynäjalavametsikkö. 77

EHDOTUS II SM Muinaismuistoalue. Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain (295/1963) nojalla suojellut, rauhoitusluokkiin 1 tai 2 kuuluvien kiinteiden muinaisjäännösten alueet. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Osayleiskaavassa SM-alueiksi on osoitettu kaavaselostuksen kohdassa 3.3.9.3 luetelluista kiinteistä muinaisjäännöksistä Kirstulankärki (14), Tenhiälän kylätontti (23), Kettumäki (59), Pappilanniemi 1 (60), Peltola (68), Rautapaasi (69), Viinaniemi (77), Ellilä (78) ja Porasaaren leikkipuisto (79). Kaavamerkinnän yhteydessä käytetty numeroindeksi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan kohdeluetteloon ja sijaintikarttaan. Luonnonmuistomerkki. Suojeltu puu, puuryhmä tai muu luonnonmuodostuma, joka on sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen tai muun vastaavan syyn vuoksi määrätty rauhoitetuksi luonnonmuistomerkkinä (luonnonsuojelulaki 23 ). Numeroindeksi viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon. Merkinnällä osoitetaan luonnonmuistomerkkinä rauhoitetut 1Hurttalan Kivirannan kynäjalava, 2 Hurttalan Halkorannan kynäjalava, 3 Hurttalan lehtolan kataja, 4 Hurttalan rantakodin kynäjalava, 5 Hurttalan Saunarannan kynäjalava, 7 Kiviniemen viisi kynäjalavaa, 8 lehmus kaksi lehmusryhmää ja visakoivu, 9 sypressimäinen kataja, 10 kolme kynäjalavaa, 11 kynäjalavia, 12 kynäjalavia, 13 viisitoista kynäjalavaa. Merkinnällä ei osoiteta selvitysvaiheessa huomioitua kohdetta 6 erikoinen kuusi, koska kunta tulee hakemaan siitä poikkeusta. Muinaismuistokohde. Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain (295/1963) nojalla suojellut, rauhoitusluokkiin 1 tai 2 kuuluvat kiinteät muinaisjäännöskohteet. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää Museoviraston kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Numeroindeksi viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon. Osayleiskaavassa SM-kohteiksi on osoitettu kaavaselostuksen kohdassa 3.3.9.3 luetelluista kiinteistä muinaisjäännöksistä muut paitsi varsinaisiksi muinaismuistoalueiksi tai SM-osaaluemerkinnällä osoitetut kohteet. Kaavamerkinnän yhteydessä käytetty numeroindeksi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan kohdeluetteloon ja sijaintikarttaan. Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu (295/1963) kiinteä muinaisjäännös. Merkinnällä on osoitettu sellaisia kiinteiden muinaisjäännösten alueita, jotka sijaitsevat pääkäyttötarkoitukseltaan muulla kuin SM-alueella ja jotka ovat kohdemerkinnällä osoitettuja muinaisjäännöksiä laaja-alaisempia. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää Museoviraston kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Numeroindeksi viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon. Osayleiskaavassa SM-osa-aluemerkinnällä on osoitettu vuosina 2008-2009 tehdyn selvityksen perusteella kartoitettuja historiallisen ajan kylätontteja. Kaavamerkinnän yhteydessä käytetty numeroindeksi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan kohdeluetteloon ja sijaintikarttaan. Muinaismuistolaki ei aseta rajoituksia edelleen asuttujen kylätonttien vallitsevalle maankäytölle. Arkeologisia selvityksiä ja kaivaustutkimusta saatetaan edellyttää uudishankkeiden ja isompien maaperään kajoavien hankkeiden yhteydessä. Tällaisten hankkeiden ollessa suunnitteilla tulee Museovirastoon ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleisten ja suurehkojen hankkeiden toteuttajien on muinaismuistolain perusteella korvattava tutkimusten kustannukset tai osallistuttava niihin, mikäli sitä ei katsota kohtuuttomaksi. 78

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Tarvittaessa pienistä yksityisistä hankkeista johtuvat arkeologiset toimenpiteet toteutetaan valtion kustannuksella Museoviraston virkatyönä. Edelleen asuttujen kylätonttien kohdalla on syytä korostaa, ettei muinaismuistolaki aseta rajoituksia vallitsevalle maankäytölle. Kylätonteilla sijaitsevien peltojen viljely on sallittua, samoin metsätalouden harjoittaminen ilman maapohjan äestystä. Arkeologisia lisäselvityksiä ja kaivaustutkimuksia voi Museovirasto kuitenkin edellyttää uudisrakennushankkeiden ja muiden isompien kaivutöiden yhteydessä. Suojeltava rakennus tai rakennettu ympäristökokonaisuus tai muu rakennelma, jolla on huomattavaa rakennus- tai kulttuurihistoriallista tai maisemallista arvoa. Merkinnällä on osoitettu kaavoituksella suojeltavat rakennukset, rakennetut ympäristökokonaisuudet tai muut rakennelmat. sr/ -merkinnällä osoitettua kohdetta tai ympäristökokonaisuutta ei saa purkaa eikä sen ulkoasua muuttaa siten, että kohteen arvokkaat ominaispiirteet tuhoutuvat. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Numeroindeksi viittaa erikseen kaavaselostuksen kohdeluetteloon. Kirkkolain mukaan ennen vuotta 1917 rakennettu kirkollinen rakennus on automaattisesti suojeltu. Näitä rakennuksia ovat kirkkojen lisäksi kellotapulit, siunaus- ja hautakappelit sekä hautausmaalla olevat, niihin rinnastuvat rakennukset. Myös kirkkotarha, sen ja hautausmaan aidat ja portit sisältyvät kirkkolailla suojeltujen rakenteiden joukkoon. Osayleiskaavassa sr/ -kohteiksi on osoitettu kaavaselostuksen kohdassa 3.3.9.2 luetelluista arvokkaista rakennusperintökohteista valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaat kohteet. Kaavamerkinnän yhteydessä käytetty numeroindeksi viittaa kaavaselostuksen liitteenä olevaan kohdeluetteloon ja sijaintikarttaan. Ventolaa ei osoiteta sr-kohteeksi. Parolan keskuskansakoulua ei osoiteta sr-kohteeksi, koska sen katsotaan heikentävän koulukeskuksen kehittämismahdollisuuksia. Käytännössä suojelu tarkoittaa, että rakennus on säilytettävä suojelun edellyttämässä kunnossa ja siinä tehtävät korjaukset ja muutokset on tehtävä rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa vaarantamatta. Muutoksia tehtäessä on yleensä pyydettävä lausunto joko maakuntamuseolta tai Museovirastolta. Suojelumerkintä auttaa avustusten hakemisessa, eikä tarvitse noudattaa korjausrakentamiseen energiamääräyksiä tai laatia energiatodistusta. /s Alue, jolla ympäristö säilytetään. Merkinnällä on osoitettu rakennustaiteellisesti tai maisemallisesti arvokkaita ympäristökokonaisuuksia. Rakennustaiteellisesti, maisemallisesti tai kyläkuvan yhtenäisyyden kannalta tärkeitä rakennuksia, rakennusryhmiä tai rakenteita ei saa purkaa eikä ulkoasua muuttaa siten, että niiden arvokkaat ominaispiirteet tuhoutuvat. Alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman MRL 128 :n mukaista lupaa. Osayleiskaavassa /s- merkintää on käytetty kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden pääkäyttötarkoitusmerkinnän yhteydessä mm. Rahkoilassa, Mierolassa ja Pappilanniemellä (AK-, AP-, AM-, AT- ja PY-alueita). Merkintä täydentää mm. sr/-kohteita ja arvokkaita maisema-alueita koskevia kaavamääräyksiä. Kaavamerkinnän tarkoitus ei ole rajoittaa miljööseen sekä ympäristöön sopivaa rakentamista, joka ei heikennä rakennustaiteellisesti tai maisemallisesti arvokkaita ympäristökokonaisuuksia. Kaavamääräyksellä ei kielletä ympäristöön sopivaa pienimuotoista rakentamista, joka ei heikennä em. arvoja. Historiallinen tielinja. Merkinnällä osoitetaan alueen historialliset tielinjaukset. Ympäristön uudis- ja korjausrakentaminen, tien korjaustoimenpiteet ja ympäristönhoito tulee sopeuttaa tien varren kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen tieympäristöön voimakkaasti vaikuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä. 79

EHDOTUS II Osayleiskaavassa historiallisiksi tielinjauksiksi on osoitettu kaavaselostuksen kohdassa 3.3.9.1 luetellut tiet. /59 Numero viittaa kaavaselostuksen kohdeluetteloon. 8.2.10 Maa- ja metsätalous M Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita yleensä voidaan käyttää myös haja-asutusluonteiseen asutukseen sekä ulkoiluun ja virkistykseen pääasiallista käyttötarkoitusta vaikeuttamatta. Rakentamisen on liityttävä olemassa oleviin tilakeskuksiin ja muihin rakennusryhmiin siten, että metsäalueiden reunat säilyvät ehyinä eikä uudisrakennuksia sijoiteta pelto- tai ranta-alueille. Alueen rakentamista ohjaa voimassa oleva rakennusjärjestys. Suuret maataloustuotantoyksiköt osoitetaan erikseen merkinnällä ME. Osayleiskaavassa M- alueiksi on osoitettu sellaiset metsä- ja peltoalueet, jotka eivät ole varsinaisia maatalousalueita (MT), maisemallisesti arvokkaita peltoalueita (MA) tai erityisiä ympäristöarvoja omaavia maa- ja metsätalousalueita (MY). MT Maatalousalue. Merkinnällä osoitetaan maatalouteen hyvin soveltuvia, maaperältään, ilmastoltaan ja maatilojen tilarakenteen kannalta parhaita alueita, yleisimmin peltoalueita sekä joissakin tapauksissa niihin liittyviä metsäalueita (reunavyöhykkeet ja saarekkeet). Tarkoituksena on ominaisuuksiltaan parhaiden viljelyalueiden pitäminen nykyisessä käytössään. Alueella on sallittua vain maatalouteen liittyvä rakentaminen. Rakentamisen on liityttävä olemassa oleviin tilakeskuksiin ja muihin rakennusryhmiin siten, että metsäalueiden reunat säilyvät ehyinä eikä uudisrakennuksia sijoiteta pelto- tai ranta-alueille. Osayleiskaavassa MT- alueiksi on osoitettu peltoalueet, joiden halutaan säilyvän avoimina ja viljelyskäytössä mutta niiden maisemalliset arvot ovat MA- merkinnällä osoitettuja alueita vähäisempiä. MA Maisemallisesti arvokas peltoalue. Merkinnällä osoitetaan alueet, joiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Alue tulee säilyttää rakentamattomana. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on huolehdittava siitä, ettei alueen maisemallisia arvoja heikennetä. Osayleiskaavassa MA- alueiksi on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai rakennettuihin ympäristöihin liittyviä viljelyalueita. MU Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Merkinnällä osoitetaan sellaisia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joille suuntautuu ulkoilupainetta ja joilla ulkoilun ohjaamistarpeen vuoksi on tarkoitus toteuttaa ulkoilureittejä levähdys- ja muine tukialueineen. Osayleiskaavassa MU alueeksi on osoitettu Haljammin pururadan alue.. MY Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla erityisiin ympäristöarvoihin ja ympäristönhoitoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Alueella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. Alueella ei saa tehdä avohakkuita eikä peltoja ja rantoja rajaavaa puustoa saa kokonaan poistaa. Osayleiskaavassa MY- alueiksi on osoitettu erityisiä luonnonarvoja omaavia tai valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja/tai rakennettuihin ympäristöihin liittyviä metsäalueita (Metsänkylänvuori, Vanajaveden rantavyöhyke, Taivaskallio). 8.2.11 Vesialueet W Vesialue. 80

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Merkinnällä osoitetaan sellaiset alueet, jotka on tarkoitettu säilytettäviksi vesialueena. osayleiskaavassa W-alueeksi on osoitettu Vanajavesi. 8.2.12 Muut alueiden erityisominaisuuksia ja kehittämistarpeita ilmaisevat kaavamerkinnät Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittaman inventoinnin "Arvokkaat maisema-alueet, Ympäristöministeriö mietintö 66/1992" mukaiset maisema-alueet. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen kuuluvat vesistön, peltoaukeiden ja niitä rajaavien metsäalueiden lisäksi mm. vanhat rakennusryhmät, kyläalueet ja maisemaa jäsentävä historiallinen kylätiestö. Alueen maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa on huolehdittava siitä, että maisemarakenteen arvokkaat ominaispiirteet säilyvät. Osayleiskaavassa ma-v -alueeksi on osoitettu Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Merkinnällä on osoitettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittaman inventoinnin "Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt" (RKY) mukaiset rakennetut kulttuuriympäristöt. Osayleiskaavassa on käytetty uusia RKY 2009 rajauksia, jotka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi, joka korvaa vuoden 1993 inventoinnin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamina alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina. Alueen rakennettu ympäristö muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden, jonka arvokkaat ominaispiirteet tulee ottaa huomioon alueen maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa. Uudisrakentaminen on sopeutettava sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan ja tyyliltään arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen ympäristöön voimakkaasti vaikuttaviin toimenpiteisiin ryhtymistä. Osayleiskaavassa ma-rky -alueiksi on osoitettu Hattulan Pyhän Ristin kirkon, Mierolan- Rahkoilan, Ihalemmen-Leiniälän-Pelkolan sekä Hattulan keskiaikaisten kartanoiden ja Lepaan puutarhaopistojen maisema-alueet. Maisemallisesti ja/tai kyläkuvallisesti arvokas alue. Merkinnällä on osoitettu paikallisten ja maakunnallisten inventointien mukaisia arvokkaita kulttuurimaisemia ja rakennettujen kulttuuriympäristöjä, jotka eivät sisälly ma-rky- alueisiin. Alueella tapahtuva rakentaminen ja ympäristönhoito tulee sopeuttaa sen maisemallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja/tai rakennustaiteellisiin arvoihin. Osayleiskaavassa ma/sk- alueiksi on osoitettu maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaita alueita Rahkoilassa, Hurttalassa, Herniäisissä ja Pappilanniemessä. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Merkinnällä osoitetaan ympäristöhallinnon kartoituksiin perustuvat luokkien I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) mukaiset alueet. Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1. luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto), sekä ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaperän pilaamiskielto) ja 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojelemiseen, eikä sinne tule sijoittaa pohjaveden puhtautta vaa- 81

EHDOTUS II rantavia laitoksia tai toimintaa. Rakennukset tulee liittää vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkkoon. Alueella ei sallita jätevesien imeyttämistä. Ympäristölle vaaralliset kemikaalit tulee varastoida maanpäällisissä säiliöissä, jotka voivat olla joko kaksoisvaippasäiliöitä tai yksivaippaisia säiliöitä, jotka on varustettu suoja-altaalla tai vallitilalla, jonka tilavuus vastaa säiliön tai säiliöiden yhteistä tilavuutta. Säiliöiden kunnossapidosta tulee huolehtia ja niiden kunto varmistaa riittävän usein niin, että niitä voidaan käyttää turvallisesti. Lastausja purkualueet, ulkovarastointiin tarkoitetut alueet sekä ajoneuvoliikenteeseen ja pysäköintiin käytettävät alueet on eristettävä vettäläpäisemättömällä materiaalilla, jolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava öljynerotuskaivojen kautta hulevesiverkostoon ja edelleen pohjavesialueen ulkopuolelle. Katoilta kertyvät sadevedet voidaan kuitenkin johtaa erikseen pohjavesialueelle. Osayleiskaavassa pv-alueiksi on osoitettu Kerälänharjun ja Hurttalan pohjavesialueet. Pohjavedenottamon suoja-alue. Osayleiskaavassa on osoitettu Marttaristin vedenottamon ympärille 500 metrin laajuinen suojavyöhyke. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan mm. ekologisten yhteyksien kannalta merkittäviä tai lajirikkaita luontoalueita, herkkiä kallioalueita, kosteikkoja, perinnebiotooppeja, uhanalaisten lajien esiintymisalueita ja metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Osayleiskaavassa luo -alueiksi on osoitettu Pekolan silokallio, 1 Tenhiälän lehto, 2 kalliosaaren lehto, 3 Hattukallion lehto, 4 Haapametsikkö, Paljassuo sekä Marttaristin ja Tenhiälän Hämeen kylmänkukkaesiintymät. l Kasvillisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä osoitetulla alueella kasvaa kynäjalavia, jotka tulee ottaa huomioon alueen hoidossa. Merkinnällä on osoitettu muita kynäjalavia kuin luonnonmuistomerkkeinä rauhoitetut kynäjalavat. Osayleiskaavassa luo-1 alueiksi on osoitettu Kauksaaressa, Herniäisissä, Saarelassa, Poransaaressa ja Pekolassa. Meluntorjuntatarve. Merkinnällä osoitetaan alueet, joissa on tai joille suunnitellaan sijoittuvan melulle herkkiä toimintoja (asuminen, virkistys, päiväkodit, koulut, hoitolaitokset) ja joilla on tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin melutason alentamiseksi. Alueen melutaso ylittää Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaiset päivä- ja yömelutasojen ohjearvot 55 ja 45/50 db. Melualueella sijaitsevan uuden asuinalueen ottaminen yleiskaavan mukaiseen käyttöön on tarkoitettu perustuvaksi asemakaavaan, jonka toteuttamisen edellytyksenä on tarkemman meluselvityksen laatiminen. Meluntorjunta alueella suunnitellaan alueen asemakaavoituksen ja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Rakennus- ja kaavahankkeissa on pyydettävä Puolustusvoimain lausunto. Osayleiskaavassa meluntorjuntatarpeen osoittavaa merkintää on käytetty Helsinki-Tampere moottoritien ja pääradan sekä Pälkäneentien varteen sijoittuvien asuin- ja työpaikkaalueiden kohdalla. Melualue. 82

työ nro 82120665 EHDOTUS II 11.12.2012 Merkinnällä on osoitettu ne alueet, joiden raideliikenteen melutaso ylittää Liikenneviraston vuoden 2012 meluselvityksen mukaisella vuoden 2011 liikennemäärällä Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annetun melutason ohjearvon (55 db). Melualue. Merkinnällä on osoitettu ne alueet, joiden valtatien 3 liikenteen melutaso ylittää Liikenneviraston vuoden 2012 meluselvityksen mukaisella vuoden 2011 liikennemäärällä Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annetun melutason ohjearvon (55 db). Melualue. Merkinnällä on osoitettu ne alueet, joiden melutaso ylittää osayleiskaavan meluselvityksen ennustetulla vuoden 2030 liikennemäärällä valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annetun melutason ohjearvon (55 db). Ampumamelualueen raja. Puolustustusvoimien lausunto on pyydettävä niistä uusia asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittelevistä hankkeista, joiden ampumamelutaso on välillä 60 db (LAI max) ja 65 db (LAImax). Ampumamelun 65 db (LAImax) ylittävällä alueella ei sallita uusien asuinrakennusten rakentamista, vaan ainoastaan olevien asuinrakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen, mikä ei lisää uusien asuntojen määrää, on sallittu. Merkinnällä on osoitettu alueita Parolannummen ampumaradan läheisyydessä. Terveyshaitan poistamistarve. Merkinnällä osoitetaan tiedossa olevia pilaantuneita maa-alueita ja muita kaava-alueelle sijoittuvia toimintoja, joilla voi olla luonnonympäristöön, pohjaveteen tai ilman laatuun haitallisia ympäristövaikutuksia. Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä. Osayleiskaavassa terveyshaitan poistamistarve- merkinnällä on osoitettu Parolan vanha yhdyskuntajätteen kaatopaikka. Ohjeellinen alue, jolla uudisrakentamisessa tulee selvittää tärinän torjuntatarve. Merkinnällä on osoitettu Helsinki-Tampere-radan varressa Parolassa ja Katinalassa tärinäselvityksen mukainen asuinrakentamisen alue, jolla Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) vuonna 2004 laatiman ohjeen mukainen värähtelyn enimmäissuositustaso ylittyy. Rautatien varressa rakenteet on suunniteltava niin, että asuinrakennuksissa päästään enintään VTT:n ohjeen (2004) tarkoittamiin C-luokan vw,95<0,30 mm/s värähtelyn suositusarvoihin ja vanhojen asuntojen osalta D-luokan vw,95<0,60 mm/s suositusarvoihin ja runkomelun osalta VTT:n ohjeen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi rajaarvoon (Lprm) 30 / 35 db. Sähköjohto tai -linja. Osayleiskaavassa sähköjohto tai linja- merkinnällä on osoitettu valtakunnallisesti tai seudullisesti tärkeät sähkölinjat Parolan pohjoispuolella ja kaava-alueen itäreunalla. Osayleiskaavassa sähköjohto tai linja merkinnällä on osoitettu mm. Rahkoila-Hattula 110 kv voimajohto. 83

EHDOTUS II Ohjeellinen voimajohtovaraus. Osayleiskaavalla ohjeellinen voimajohtovaraus merkinnällä on osoitettu maakuntakaavaan merkitty Hattula-Kalvola 110 kv:n voimajohtovaraus. Ohjeellinen maanalainen johto. Osayleiskaavassa ohjeellinen maanalainen johto -merkinnällä on osoitettu moottoritien varteen sijoittuva alueellinen pääkaasujohto (k=kaasujohto) sekä Lepaan siirtoviemäriyhteys (v=viemäri). Viheryhteystarve. Merkintää käytetään osoittamaan virkistysalue- tai ekologiseen verkostoon liittyviä yhteystarpeita. Alueen rakentamisella ei saa heikentää yhtenäisen viheryhteyden toteuttamismahdollisuuksia. Osayleiskaavassa on osoitettu pohjois-eteläsuuntaisia viheryhteystarpeita Parolan keskustaajaman halki asemakaavan lähivirkistysalueita vastaaville kohdille. Tärkeä näkymä. Merkinnällä on osoitettu Parolan keskustaajamasta kulttuurimaisema-alueelle peltoaukeiden läpi avautuva näkymä sekä Hattulan Pyhän ristin kirkon maisema-alueelta Katinalanlahdelle avautuva näkymä. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta. Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan pitkän aikavälin tavoitteellinen laajenemissuunta. Merkintää voidaan käyttää taajamatoimintojen asutusrakenteen, laajojen tuotantoalueiden tai palvelualueiden laajentamisperiaatteiden määrittelyyn. Osayleiskaavassa on osoitettu Aulangontien pohjoisosien uusien erillispientalovaltaisten alueiden välille yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnat. Alue, jolla on voimassa 28.1.2004 hyväksytty Mierolanvirran osayleiskaava. Merkinnällä on osoitettu alue, jolla säilytetään voimassa 28.1.2004 hyväksytty Mierolanvirran oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Tällä alueella osayleiskaava on oikeusvaikutukseton ja kartalla osoitettu maankäyttö toimii ohjeena alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Mierolanvirran osayleiskaava on tyypiltään yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava, joka on laadittu mittakaavaan 1:4000. Kunta voi myöntää rakennusluvan MRL 72:n mukaiseen rakentamiseen kaavassa osoitetuilla AO-, AP-1- ja RA- alueilla. Mittakaavaan 1:10 000 laadittu rakenneosayleiskaava ei täytä rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä olevia kaavan sisältövaatimuksia. Alueelle ei olla laatimassa asemakaavaa, jolloin rakentamisen ohjaus edellyttää nykyisen osayleiskaavan voimassa säilyttämistä. 84