PERUSTELUOSA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 1. YLEISTÄ 1.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma. Kuntalaissa säädetään, että valtuuston on talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä tai talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Kuntalain 1.8.2006 voimaan tulleen muutoksen mukaan kunnan on laadittava tasapainossa oleva tai ylijäämäinen taloussuunnitelma enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Mikäli taseen alijäämää ei saada katettua taloussuunnitelmassa, on kunnalla velvollisuus laatia yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamiseksi. Valtuusto päättää toimenpideohjelman kestosta ja kunnanhallituksen tulee toimintakertomuksessa antaa selvitys tasapainotuksen toteutumisesta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntalain mukaan talousarvio on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman avulla pyritään saamaan kunnan talous vertailukelpoiseksi muun yhteiskunnan talousyksiköiden kanssa. Kuntalain 65 säännöksissä korostetaan toiminnallisten tavoitteiden merkitystä sekä sitä, että toiminnalliset tavoitteet ja määrärahat ovat oikeudellisesti yhtä sitovia ja että niiden toteutumisesta on vastattava valtuustolle. 1
1.2 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne Vuoden 2015 talousarvio ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelma laaditaan yhtenä kokonaisuutena ja yhdistetään samaan asiakirjaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa kunnanvaltuusto asettaa toimialueittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen käytettävissä olevat resurssit määrärahoineen ja tuloarvioineen. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. 2 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN TOIMINTA-AJATUS Ruoveden kunta päivittää kuntastrategian vuoden 2015 ensimmäisien kuukausien aikana. Strategiatyön kannalta keskeistä pohjatyötä on tehty jo kunnan talouden tasapainottamissuunnitelmaa laadittaessa vuonna 2014. Kunnan talouden tasapainottamissuunnitelman toimeenpanon edetessä kunnan strateginen liikkumavara kasvaa. 3. TALOUSARVION LAADINTAAN VAIKUTTANUT TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalouden pitkittynyt hidas kehitys ei näytä paranemisen merkkejä. Valtiovarainministeriö ei syksyllä 2014 ilmestyneessä talouskatsauksessaan ennakoi vuoden 2014 bruttokansantuotteen kasvavan lainkaan. Suomen talous on supistunut kaksi vuotta peräkkäin. Samanaikaisesti on jatkunut teollisuuden ja koko talouden rakennemuutos, mikä on vaikuttanut myös talouden pidemmän ajan kasvunäkymiin. Myönteinen seikka on, että nettovienti on kääntynyt selvästi positiiviseksi. Työmarkkinoiden tilanteen ennakoidaan kansallisesti heikkenevän edelleen. Yleisen inflaation odotetaan olevan 1,1 %:n luokkaa. Vuoden 2015 bruttokansantuotteen kasvuksi ennakoidaan 1,2 %. Viennin kasvun enna- 2
koidaan kuitenkin jäävän maailmantalouden kasvua hitaammaksi, mikä tarkoittaa suomalaisten vientialojen markkinaosuuksien heikkenemistä. Yksityisen kulutuksen ennakoidaan kääntyvän kasvuun ja inflaation nopeutuvan 1,5 %:n. Vuonna 2016 bruttokansantuotteen kasvun ennakoidaan hieman nopeutuvan, 1,4 %:n. Tämä on kuitenkin edelleen kaukana 1990 2000 -lukujen nopean kasvun vuosien lukemista. Kansallisella tasolla julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on siten edelleen syvästi alijäämäinen. 3.2 Kuntatalouden kehitys Kuntataloutta heikentävät ennustejaksolla vaimea verotulojen kehitys, valtionosuusleikkaukset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu. Valtiovarainministeiö arvioi kuntatalouden pysyvän lähivuosina alijäämäisenä. Tulot ja menot eivät ole tasapainossa ja kuntatalouteen syntyy jatkuvasti lisää velkaa. Valtion talousarvioesityksen laskelmien mukaan kuntien yhteenlaskettu velka vastaa jo 8 % bruttokansantuotteesta. Kuntien toimintamenot kasvavat tasaisesti väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Valtiovarainministeriö ennakoi kuntien kustannustason nousun pysyvän maltillisena. Valtion toimenpiteisiin ensi vuodelle sisältyy niin kuntien menoja lisääviä kuin niitä vähentäviä toimia, mutta koko kuntatalouden tasolla toimilla ei yhteenlaskettuna juuri ole vaikutusta kuntatalouden menotasoon. Huomionarvoista on, että valtionavustukset vähenevät vuonna 2015 mm. peruspalvelujen valtionosuuden leikkaamisen johdosta. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Kunta-alan 3
kustannustason ennakoidaan kokonaisuutena pysyvän vuonna 2015 edellisen vuoden tasolla. Valtio on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2015. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuksia riippuen muutoksen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen hallitus on esittänyt, että myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutoksien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäykset peritään kunnilta valtiolle ja otetaan huomioon kuntakohtaisissa kompensaatiolaskelmissa. Yhteisöverotuksen muutokset kompensoidaan kuntien jako-osuutta muuttamalla. Ansiotuloverotuksen perusteisiin päätettiin vuodelle 2015 tehdä sekä verotuloja lisääviä, että vähentäviä muutoksia. Kehysriihessä, minihallitusneuvotteluissa sekä budjettiriihessä linjatut veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa nettona noin -156 miljoonaa euroa. Kun huomioidaan lisäksi aiemmin tehtyjen, vuonna 2015 voimaan tulevien, muutosten vaikutus, niin kunnallisveron tuotto vähenee arviolta -131 miljoonaa euroa. Ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta matalimmilla tulotasoilla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Muutokset toteutetaan muuttamalla valtionverotuksen asteikon progressiivisuutta ja kasvattamalla erityisesti kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrää. Budjettiriihessä päätettiin kunnallisveron tuottoa vähentävistä muutoksista perusvähennykseen, työtulovähennykseen, kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen sekä uuden lapsivähennyksen käyttöön otosta. (Kuntatalous 3/2014; Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus syksy/2014; Valtion talousarvioesitys) 4
3.3 Talouden kehitys Ruoveden kunnan osalta suunnitelmakaudella Ruoveden kunnan tilinpäätös vuodelta 2012 oli -1 102 000 euroa alijäämäinen ja vuodelta 2013-870 000 euroa alijäämäinen. Kaikkiaan taseeseen kertynyttä alijäämä edellisiltä tilikausilta -2 994 156 euroa. Kun taseeseen on kertynyt kattamatonta alijäämää, tulee kattamistoimenpiteet joiden avulla päästään ylijäämäisiin tilikauden tuloksiin osoittaa erikseen taloussuunnitelmassa. Elokuun 2014 osavuosikatsauksessa vuoden 2014 lopun arvioitu alijäämä oli noin -100 000 euroa. Tilanteen voidaan ennakoida toteutuvan hieman tätä parempana, mutta arviointiin liittyy vielä tiettyjä, erityisesti erikoissairaanhoidon toteutuviin kuluihin liittyviä epävarmuustekijöitä. Vuoden 2014 talousarviossa ennakoitu alijäämä oli -1 142 000 euroa. Kunnassa vuosina 2012 2013 tehdyt alijäämän kattamiseen tähtäävät toimenpiteet alkavat näiden lukujen valossa tuottaa tulosta, mutta katettavaa alijäämää on edelleen runsaasti. Kunnan talouden poikkeuksellisen nopea heikkeneminen vuoden 2008 jälkeen johti kunnan talouden mittavaan sopeuttamistarpeeseen. Sote-yhteistyö Virtain ja Ruoveden välillä 1.1.2013 alkaen näyttää toistaiseksi vaikuttaneen positiivisesti kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Ruoveden kunnanvaltuusto on talouden tasapainottamisen varmistamiseksi laatinut vaikuttavuudeltaan mittavan talouden tasapainottamisohjelman, joka hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 16.6.2014 ja uudelleenkäsittelyn jälkeen 1.9.2014. 3.3.1 Käyttötalousmenot ja tulot Valtuusto on päättänyt vuoden 2015 kunnallisveroprosentin nostosta 22,25 prosenttiin. Kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 13,9 miljoonaa euroa, osuutta yhteisöveron tuotosta 1,1 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroja 1,5 miljoonaa euroa. Veroprosentin nosto 0,75 prosenttiyksiköllä kasvattaa verotuloja ensi vuonna noin 370 000 euroa. Laskelmassa on huomioitu veropohjan jatkuva heikkeneminen. Yhteensä verotulojen arvioidaan olevan vuonna 2015 16,5 miljoonaa euroa. Seuraavassa kuviossa on esitetty verotulojen kehitys vuodesta 2008 taloussuunnitelmavuoteen 2017 asti. 5
1 000 eur 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Verotulot 2008-2017 1500 1520 1520 1405 1500 1033 1341 1100 1100 1100 1177 1067 1369 1396 1200 1672 1386 1168 1375 898 12068 11839 12615 13352 13300 13930 13956 14028 11774 12132 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kuvio 1. Verotulot 2008 2017. kunnallisvero yhteisövero kiinteistövero Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Uudistuksella yksinkertaistetaan ja selkeytetään nykyistä valtionosuusjärjestelmää. Laskentakriteerejä vähennetään ja niistä poistetaan päällekkäisyyksiä. Nykyjärjestelmässä kriteereitä on lähes 50, kun uudessa niitä on 11. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta (1704/2009) myönnetään mm. seuraaviin kuntien tehtäviin: terveydenhuolto ja erikoissairaanhoito (ml. oppilas- ja opiskelijahuolto), vanhustenhoito, vammaistenhoito, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdehuolto ja muu sosiaalihuolto, lasten päivähoito, esiopetus ja perusopetus, kirjastot, kuntien kulttuuritoiminta ja taiteen perusopetus. 6
Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallinen peruste muodostuu ikärakenteen, sairastavuuden ja muiden laskennallisten kustannusten määräytymistekijöiden perusteella. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden ja saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2015 järjestelmämuutoksen tasaus (niin kutsuttu siirtymätasaus) ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatiot. 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisen valtionosuusrahoituksen (1705/2009) euromääräisesti merkittävin osa on koulutuksen ylläpitäjille myönnettävä yksikköhintarahoitus lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää perusopetukseen oppilaskohtaista lisärahoitusta (pidennetty oppivelvollisuus, lisäopetus, maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava opetus jne.) ja rahoituksen muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan (kansalaisopistot, museot, teatterit, orkesterit, nuorisotyö jne.). Ruoveden kunta saa vuonna 2015 Kuntaliiton alustavien laskelmien mukaisesti peruspalvelujen valtionosuutta 14 478 000. Tämä on merkittävästi enemmän kuin Kuntaliiton keväällä 2014 antama alkuperäinen arvio 14 096 000. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden ennakoidaan jäävän vuonna 2015-615 000 :n. Valtionosuuksien nettomääräksi muodotuisi näin arviolta 13 863 000. Käyttötalouden toimintakate vuoden 2015 talousarviossa on -6 162 euroa/asukas, kun vuoden 2014 talousarviossa toimintakate oli -6 311 euroa/asukas. Suositusten mukaan terveen talouden tunnuslukujen mukaan vuosikate on riittävä silloin, kun se kattaa vähintään käyttöomaisuudesta aiheutuvien poistojen määrän. Käyttöomaisuuden poistojen määrä joka samalla muodostaa Ruoveden kunnan osalta riittävän toimintakatteen tason on vähintään 1 126 000 euroa vuonna 2015. 7
Käyttötalousosassa on valtuustoon nähden esitetty kahdenlaisia tavoitteita, näistä valtuustoon nähden sitovia ovat ne, jotka on otsikoitu sitovat tavoitteet, muut tavoitteet ovat toimintaa tukevaa yleisperusteluja. Määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia osastoittain seuraavasti: - hallinto- ja talousosasto - sosiaali- ja terveysosasto - sivistysosasto - tekninen osasto Vuoden 2013 alusta alkaen Virtain kaupunki tuottaa Ruoveden kunnalle sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta, joka tilataan Keuruun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelta. Kunnan talousarviossa ja kirjanpidossa nämä sosiaali- ja terveydenhuollon tilausten kustannukset kirjataan kustannuspaikoittain osastolle sosiaali- ja terveysosasto, joka lisäksi sisältää tiettyjä Kuel-maksuja. 3.3.2 Taloussuunnitelmavuodet 2016-2017 Taloussuunnitelmavuodet on laadittu siten, että kunnan omien toimintojen toimintakate pysyisi vuoden 2014 tasolla ennen kunnan talouden tasapainottamisohjelmassa määriteltyjä toimenpiteitä. Suunnitelmavuosien osalta kyse on tavoitteellisista ennakkotiedoista, eikä talousarviokäsittely sisällä päätöstä mainittujen vuosien sopeutustoimenpiteistä. Ennusteisiin perustuva verotulo- ja valtionosuuskehitys, sekä investoinneista aiheutuvat poistot on huomioitu. Näillä tiedoilla vuoden 2016 olisi 2 533 000 euroa ylijäämäinen ja vuonna 2017 talous olisi 3 118 000 euroa ylijäämäinen. 3.3.3 Investointisuunnitelma Talousarvioon sisältyy vuonna 2015 nettoinvestointeja yhteensä -1 631 000 euroa. Suurimpia vuoden 2015 investointeja ovat Terveyskeskuksen Osasto 2:n Tyynelän peruskunnostus, - 790 000 euroa, sekä Visuveden kanavan eteläpuolisen alueen viemäröintityö, -140 000 euroa, sekä Laivarannan investoinnit, -90 000. Vuonna 2016 investoinnit ovat nettona -959 000 euroa. Vuoden 2016 suurimpia investointeja ovat Visuveden Niemi-Jarkon kaava-alueen kadunrakennus, -160 000, Temisevän alueen 8
vesihuolto ja viemäröinti, -145 000, sekä Jäminkipohjan teiden peruskunnostus, johon on varattu -80 000. Vuonna 2017 investoinnit ovat yhteensä -749 000. Suurimman yksittäisen investointihankkeen muodostavat Poliklinikan muutostyöt, -160 000. Seuraavaksi suurimmat investoinnit ovat suunnitelmassa Vesilaitoksen investointi Ruhalan, Vilppulantien alueella, -140 000, sekä Parosperän viemäröinti, -140 000. Lisäksi talouden tasapainottamisohjelman mukainen investointivaraus mahdollistaa tarvittaessa lisäinvestointien suunnittelun suunnitelmavuosille, mutta niitä ei ole vuoden 2015 talousarvion yhteydessä kohdistettu. Investointiosan menot ovat sitovia kustannuspaikoittain, pienet talonrakennuskohteet ovat sitovia niiden kustannuspaikat yhteenlaskettuna. 3.3.4 Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman sitovat erät ovat: - varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta, - pitkäaikaisten lainojen lisäys, - rahoitustoiminnan nettokassavirta sekä - vaikutus maksuvalmiuteen. Rahoituslaskelman tulorahoitus koostuu vuosikatteesta, joka on vuonna 2015 positiivinen. Tästä johtuen nettoinvestointeja ei viime vuosista poiketen tarvitse rahoittaa kokonaisuudessaan lainarahalla. Kunta pyrkii vallitsevassa rahoitustilanteessa hyödyntämään lyhytaikaisten lainojen edullista korkotasoa ja korvaa näin korkean korkotason oloissa otettuja pitkäaikaisia lainoja. Uusien pitkäaikaisten lainojen hankkimista on tarpeen tarkastella uudelleen tulevina vuosina, mutta vuonna 2015 esitetään otettavaksi ainoastaan lyhytaikaista lainaa. 9
euroa Lainakanta eur / asukas 2008-2017 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 1311 1403 1633 1993 2312 2658 2623 2508 2155 1695 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 TA2014 TA2015 TS2016 TS2017 Kuvio 2. Lainakannan kehitys 2008 2017 euroa/asukas investointiohjelman täydellisen toteutumisen mukaan. 3.4 Kuntastrategian mukaiset tasapainoisen talouden arviointikriteerit ja tavoitteet Kuntatalouden tasapaino on koko kunnan kehittämisen peruslähtökohta. Kuntastrategian laatimistyö käynnistetään heti vuoden 2015 alussa talousarvioprosessin valmistuttua. Kuntastrategian kannalta keskeinen asiakirja on vuosien 2015 2017 raamin asettava kunnan talouden tasapainottamisohjelma. Aiempi kuntastrategia on laadittu vuosille 2005 2012 ja myös strategian vuonna 2009 asetettu lisäosa on hyväksytty kuluvalle valtuustokaudelle. Lisäosassa painotetaan kolmea strategista päämäärää: 1. Ruovesi tarjoaa hyvät ja oikein kohdennetut palvelut. 2. Palveluja tuotetaan kustannustehokkaalla palveluverkolla sekä hyödyntämällä aktiivisesti seutuyhteistyötä ja erilaisia palvelujen tuottamistapoja. 3. Kuntatalous on tasapainossa. Päämäärien saavuttamisessa onnistumiseksi on määritelty arviointikohteet ja osoitettu näille tavoitteet erikseen vuodelle 2015. 10
Vuosikate Vuosikate kattaa poistot vuonna 2015 ja suunnitelmavuosina 2016 2017 Lainakanta/asukas Tavoite 2015: lainakanta alenee vuoden 2014 tilinpäätöksen tasosta Omistusten tarpeellisuus Tavoite 2015: Jatketaan kunnan kannalta tarpeettomasta omaisuudesta luopumista. Toteutetaan vähintään talouden tasapainottamisohjelman mukaiset tavoitteet. 2016 2017: kunnan kannalta tarpeettomasta omaisuudesta on luovuttu. Tilojen tehokas käyttö Tavoite 2015: Toteutetaan suunnitelma tilojen tehokkaammasta käytöstä 3.5 Alijäämän kattaminen Kuntalain 65 :n 2 momentin mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joille edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella (taloussuunnitelmaan otettuina vuosina) katetaan. Alijäämän kattamistoimenpiteistä päättää valtuusto. Päätös tulee tehdä talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä. Kun kunnalla on merkittävän suuret katettavat alijäämät, tulee kattamistoimenpiteet joilla päästään ylijäämäisiin tilikauden tuloksiin osoittaa erikseen taloussuunnitelmassa, jotta niiden toteutumista voidaan seurata. Toimenpiteitä ovat mm. menojen karsinta, tulojen korotukset sekä käyttöomaisuuden ja sijoitusten realisointi myyntivoittoa tuottaen. Tasapainottamisohjelmaa tai säästösuunnitelmaa, jonka vaikutuksia ei ole otettu huomioon talousarviossa ja - suunnitelmassa, ei voida pitää lain tarkoittamana tasapainottamistoimenpiteenä. 11
4. KUNTAKONSERNIA KOSKEVAT TAVOITTEET Kunnanvaltuuston 21.10.2002 49 hyväksymän konserniohjeen mukaan valtuusto hyväksyy koko konsernin tavoitteet kerran valtuustokaudella. Jos jonkun tytäryhteisön toiminnassa tai toimialalla tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka vaikuttavat merkittävästi asetettujen tavoitteiden sisältöön tai niiden toimivuuteen, tavoitteet esitetään tarkistettavaksi välittömästi. Tytäryhteisöjen toimintaa valvotaan vuotuisten tilinpäätösten ja välitilinpäätösten avulla. Vuoden 2015 alusta Ruoveden kuntakonserniin kuuluu pääosin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä, lisäksi kunta oli osakkaana eri kuntayhtymissä (tarkempi erittely osiossa 9.1 Kuntakonserni). Ruoveden Asunnot Oy:n ulkopuolella on kuntakonsernissa vain Kiinteistö Oy Pusunrinne C sekä sellaisia Ruoveden Asunnot Oy:n välivuokrasopimuksella hallinnoimia taloyhtiöomistuksia, joissa kunnan omistusosuus on alle 50 %. Kiinteistö Oy Pusunrinne C:n talouden tervehdyttämisohjelman tavoitteeksi on asetettu yhtiön talouden kohentaminen sellaiselle tasolle, että se voidaan fuusioida osaksi Ruoveden Asunnot Oy:tä. Kuntakonsernin yhtiöille asetetaan seuraavia tavoitteita: Tytäryhtiö Tavoitteet/mittarit Tavoite 2015 Ennakoitu toteutuminen 31.12.2014 Ruoveden Asunnot Oy - Käyttöaste, % yli 95 % 89 % suoraan sekä välivuokraso- - Vuokralaisten vaihtuvuus % alle 20 % 19 % pimuksella hallinnoitujen - Lainavastuut, euroa/asm 2 alle 70 85 asuntojen määrä 232 kpl - Luottotappiot % liikevaihdosta alle 0,3 % 0,4 % - Vuokrasaamiset % liikevaihdosta alle 1,0 % 0,9 % - Yhtiö kattaa vuokratuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit Kiinteistö Oy Pusunrinne C - Käyttöaste, % yli 75 % 59 % suoraan sekä välivuokraso- - Vuokralaisten vaihtuvuus % alle 20 % 26 % pimuksella hallinnoitujen - Lainavastuut, euroa/asm 2 alle 171 115 asuntojen määrä 45 kpl - Luottotappiot % liikevaihdosta alle 0,5 % 1,8 % - Vuokrasaamiset % liikevaihdosta alle 2,0 % 1,0 % - Yhtiö kattaa vuokratuloilla käyttömenot sekä ylläpitoinvestoinnit 12
Muut kiinteistö- ja asuntoosakeyhtiöt yhtiöiden määrä 9 Muut konserniyhtiöt yhtiöiden määrä 4 - Kunta jatkaa yksittäisistä asunto-omistuksista luopumista 1-2 asunnon vuosivauhtia - Yhtiöt pystyvät kattamaan omasta toiminnasta saatavilla tuotoilla kulunsa ilman konserniemon lisäpanostuksia yhtiön toimintaan. 13
TULOSLASKELMAOSA 5. TALOUSARVIO OSASTOITTAIN 5.1 HALLINTO- JA TALOUSOSASTO VAALILAUTAKUNTA Eduskuntavaalit järjestetään vuonna 2015 Toimintatulot 0 +7 700 +7 900 +2,6 % +7 700 0 Toimintamenot 0-12 000-12 000 0,0 % -12 100 0 Toimintakate 0-4 300-4 100-4,6 % -4 400 0 Tilikauden ylij./alij. 0-4 300-4 100-4,6 % -4 400 0 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestäminen. Samoin sen tehtäviin kuuluu arvioida ovatko talousarviossa esitetyt taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuneet valtuuston päättämällä tavalla. Tarkastuslautakunnan alaisiin menoihin kuuluvat lisäksi JHTT-tilintarkastajan ostopalvelukustannukset. Tarkastuslautakunnan työ perustuu ohjeelliseen arviointisuunnitelmaan, joka tarkistetaan vuosittain. Toimintatulot 0 0 0 0,0 % 0 0 Toimintamenot -10 207-10 100-10 000-1,0 % -10 000-10 000 Toimintakate -10 207-10 100-10 000-1,0 % -10 000-10 000 Tilikauden ylij./alij. -10 207-10 100-10 000-1,0 % -10 000-10 000 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Sisältää kustannukset kunnanvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien kokouksista. Toimintatulot 0 0 0 0,0 % 0 0 Toimintamenot -80 109-63 849-48 078-24,7 % -49 000-49 500 Toimintakate -80 109-63 849-48 078-24,7 % -49 000-49 500 Tilikauden ylij./alij. -80 109-63 849-48 078-24,7 % -49 000-49 500 14
YLEISHALLINTO Sisältää yleisjohdon, kirjanpito- ja laskentatoimen, tietojenkäsittelyn, arkistonhoidon ja puhelinvaihteen, monistamon, palkanlaskennan, isännöinnin ja yleishallinnon yhteiset menot. Isännöinti siirtyy yleishallintoon teknisistä palveluista vuonna 2015, mistä johtuen vuosien 2013-2014 tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2015-2017 tietojen kanssa. Toimintatulot +2 017 +2 400 +78 180 +3 258 % +78 000 +78 000 Toimintamenot -626 696-664 153-683 727 +2,9 % -680 000-680 000 Toimintakate -624 679-661 753-605 547-8,5 % -602 000-602 000 Tilikauden ylij./alij. -624 679-661 753-605 547-8,5 % -602 000-602 000 MUU YLEISHALLINTO Muu yleishallinto koostuu mm. suhdetoiminnasta, verotuksen ja joukkoliikenteen menoista, kuntasuunnittelusta sekä oikeustoimen kustannuksista. Suhdetoiminnan avulla tehdään kuntaa tunnetuksi. Verotuksen kustannuksiin on varattu 113 000 euroa. Joukkoliikenteen ostamiseen 36 000 euroa. Joukkoliikenteen ostamisella taataan kuntalaisille kuljetuksia kunnan keskustaajamaan sekä tuetaan seutulippuliikennettä. Kuntasuunnitteluun on varattu 29 750 euroa. Pääosan menoista muodostaa Pirkanmaan liiton maksuosuus. Muuhun yleishallintoon sisältyvät lisäksi määrärahat kunnan maksamiin yleisavustuksiin 15 942 euroa. Oikeustoimen kustannuksiin sisältyvät velkaneuvonnan ostopalvelukustannukset Oriveden kaupungilta. Toimintatulot +5 502 +15 100 +15 200 +0,7 % +15 000 +15 000 Toimintamenot -378 853-372 863-359 786-3,5 % -344 000-344 000 Toimintakate -373 350-357 763-344 586-3,7 % -329 000-329 000 Tilikauden ylij./alij. -373 350-357 763-344 586-3,7 % -329 000-329 000 15
PALO- JA PELASTUSTOIMI Palo- ja pelastustoimen menot ovat ostopalvelukustannuksia Tampereen kaupungin pelastuslaitokselle. Toimintatulot 0 0 0 0 0 0 Toimintamenot -344 831-360 240-352 941-2,0 % -370 000-375 000 Toimintakate -344 831-360 240-352 941-2,0 % -370 000-375 000 Tilikauden ylij./alij. -344 831-360 240-352 941-2,0 % -370 000-375 000 YHTEINEN HENKILÖSTÖHALLINTO Yhteinen henkilöstöhallinto koostuu yhteistoiminnasta ja työsuojelusta, työpaikkaruokailusta, työkunnon ylläpitämisestä ja henkilöstön virkistyksestä, henkilöstön muistannasta sekä koulutuksesta. Työpaikkaruokailun tukeen on varattu 2 400 euroa. Tuen tavoitteena on taata työpaikkaruokailun ulkopuolella oleville mahdollisuus lämpimään ateriaan päivittäin. Työkunnon ylläpitämisen ja henkilöstön virkistyksen tavoitteena on henkilökunnan työkyvyn ylläpitäminen ja työkunnon kohottaminen. Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen kautta pyritään auttamaan työssä jaksamista ja nostamaan työn tehokkuutta. Muut tavoitteet: työpaikkaruokailun tukea maksetaan 1,70 euroa/hlö/kerta, omaehtoisen liikkumisen tukeminen, mm. kuntosalikorttien tukena. Toimintatulot +19 769 +17 000 +18 750 +10,3 % +18 500 +18 500 Toimintamenot -56 875-65 524-57 039-12,9 % -57 000-57 000 Toimintakate -37 106-48 524-38 289-21,1 % -38 500-38 500 Tilikauden ylij./alij. -37 106-48 524-38 289-21,1 % -38 500-38 500 16
TYÖLLISYYDENHOITO Palkata noin 20 henkilöä läpi vuoden osa-aikaiseen (85 % työajasta) työsuhteeseen 6 kk:n jaksoissa. Työllisyydenhoito koostuu työllistämistuen kuntaosuuteen varatusta määrärahasta, työpajatoiminnasta ja kuntouttavasta työtoiminnasta. Työpajatoiminnassa on eri osa-alueita, joita ovat Työpaja Amanda (esim. ompelutyöt, käsityöt, askartelu, siivoustyöt),työpaja Monttu (esim. puutyöt, metallityöt, ruuankuljetuspalvelut), Mikropaja (tietokonepalvelut) ja Ympäristöpaja (kunnalle tehtävät ympäristönhoitotyöt ja kierrätystoiminta). Työpajatoiminnassa on 2 vakituista työnohjaajaa. Ympäristöpajaan haetaan työllisyyspoliittista avustusta yhdessä Virtain kanssa (hallinnointivastuu Virroilla). Hankkeen nimi: Luonnollisia polkuja työllisyyteen omalta alueelta 2014-2016. Hankkeen määrällisenä tavoitteena työllistää n. 20 henkilöä vuodessa (Virrat ja Ruovesi). Kuntouttavassa työtoiminnassa on yksi määräaikainen ohjaaja. Toimijoita n. 55-65 henkilöä/ kk. Tavoitteena on työllisyyden parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy ja elämänhallinnan tukeminen. Työllistäminen tapahtuu kunnallisen ja valtiollisen työllistämistuen turvin. Näissä tavoitteissa onnistumiseksi työpajatoiminnan, kuntouttavan työtoiminnan, sosiaalitoimen ja työvoimahallinnon yhteistyötä tiivistetään 1.10.2013 voimaan tulleen TYP-sopimuksen mukaisesti. Työpajatoiminnan sisältöä ja laajuutta kehitetään vastaamaan paremmin työmarkkinoiden nykyisiä tarpeita. Sitovat tavoitteet: * Työllistää henkilöitä, jotka ovat työttömänä, työttömyysuhan alaisia tai joiden työllistyminen on pitkittynyt tai hän on syrjäytymisvaarassa. Muut tavoitteet: * Työllisyysjakson jälkeen on tavoitteena sijoittua työelämään tai koulutukseen. Työhön ja koulutukseen sijoittumista arvioidaan. Oppisopimuskoulutuksen avulla parannetaan ilman ammatillista koulutusta olevien työttömien ammattitaitoa ja sijoittumista avoimille työmarkkinoille. * Työpaja tuottaa palveluita kuntalaisille ja kunnan organisaatiolle. Toimintatulot +561 446 +390 367 +401 551 +2,9 % +390 000 +390 000 Toimintamenot -888 029-839 680-842 191 +0,3 % -840 000-840 000 Toimintakate -326 584-449 313-440 640-1,9 % -450 000-450 000 Tilikauden ylij./alij. -326 584-449 313-440 640-1,9 % -450 000-450 000 17
ELINKEINOTOIMEN HALLINTO Elinkeinotoimen hallinto sisältää maaseutupalvelujen ja muun elinkeinotoimen hallinnon menot. Toimintatulot +871 0 0 0 0 0 Toimintamenot -115 759-124 036-98 477-20,6 % -90 000-90 000 Toimintakate -114 888-124 036-98 477-20,6 % -90 000-90 000 Tilikauden ylij./alij. -114 888-124 036-98 477-20,6 % -90 000-90 000 VARSINAINEN ELINKEINOTOIMI Varsinainen elinkeinotoimi sisältää matkailupalvelut ja kuntamarkkinoinnin, alueohjelmat, elinkeinotoiminnan kehittämisen sekä tukemisen (yritysten investointiavustukset). Maaseutuelinkeinojen tukemisen tarkoituksena on saada aikaan kehittämisinvestointeja ja niihin kunnan ulkopuolelta tulevaa rahoitusta. Toimintatulot 0 0 0 0 0 0 Toimintamenot -108 979-114 359-96 042-16,0 % -96 000-96 000 Toimintakate -108 979-114 359-96 042-16,0 % -96 000-96 000 Tilikauden ylij./alij. -108 979-114 359-96 042-16,0 % -96 000-96 000 RUOKAPALVELUYKSIKKÖ Ruokapalveluyksikkö vastaa kunnan ruokahuoltoon ja ateriapalveluihin liittyvästä toiminnasta. Ruokapalveluyksikön tavoitteena on tuottaa laadukasta, maukasta, asiakaslähtöistä, ravitsemussuositusten mukaista ateriapalvelua kustannustehokkaasti kunnan lapsille, koululaisille, opiskelijoille ja vanhuksille. Vuoden 2015 talousarviossa on huomioitu talouden tasapainotuspaketin määritellyt toimenpiteet ruokapalveluissa. Vuoden 2015 tavoitteena on ruokapalveluiden kokonaisuuden ja kattavuuden kehittäminen. Toimintatulot +1 129 455 +1 123 152 +1 062 276-5,4 % +1 000 000 +1 000 000 Toimintamenot -1 182 565-1 148 149-1 064 264-7,3 % -999 400-920 400 Toimintakate -53 109-24 997-1 988-92,0 % +600 +79 600 Tilikauden ylij./alij. -72 342-45 162-21 342-52,7 % -3 400 +79 600 18
Osasto HALLINTO- JA TALOUSOSASTO YHTEENSÄ Toimintatulot +1 719 060 +1 555 719 +1 583 857 +1,8 % +1 509 200 +1 501 500 Toimintamenot -3 793 903-3 774 953-3 624 545-4,0 % -3 547 500-3 461 900 Toimintakate -2 074 843-2 219 234-2 040 688-8,0 % -2 038 300-1 960 400 Tilikauden ylij./alij. -2 095 400-2 239 797-2 060 042-8,0 % -2 058 000-1 980 500 Vuosien 2013-2014 ja 2015-2017 tiedot eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Isännöinti siirtyy vuonna 2015 teknisistä palveluista talous- ja hallintopalveluihin. Vaikutus tuloihin ja +77 130, menoihin - 77 029, toimintakatteeseen +101 ja alijäämään +101. 19
5.2 SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO (Virtain ja Ruoveden sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue) SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUKIPALVELUT Toiminta Ruovedellä Sosiaali- ja terveyspalvelujen tukipalvelut on eriytetty omaksi talousarviokohdakseen vuoden 2015 talousarvioon. Tiedot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia. Vuosien 2013 2014 tiedot sisältävät talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen oston, vuosien 2015 2017 tiedot sisältävät näiden lisäksi myös muiden hallinnollisten tukipalvelujen kuten tietotekniikkapalvelujen ostot. Sisäiset palkanlaskentamenot laskutetaan sopimuksen mukaisesti siten, että ne jaetaan henkilöstön lukumäärän suhteessa. Henkilökunnan määrä Virroilla ja Ruovedellä lasketaan vuosittain 1. päivänä tammikuuta ja 1. päivänä heinäkuuta. Lopullinen jakosuhde on laskentapäivien keskiarvo. Kirjanpito ja keskitetty hallinto (henkilöstöhallinto) laskutetaan sisäisenä laskuna sopimuksen mukaisesti talousarvion toimintakulujen suhteessa. Suurimpia menoeriä ovat: Perusturvaosaston vuokrat (sisäinen), 230 000 Hallinnon menot, ml. perusturvajohtaja, sosiaalijohtaja ja talousja hallintopäällikkö, 99 000 Kirjanpidon menot, 93 300 Palkkahallinnon menot, 68 700 Henkilöstöhallinnon menot, 18 500 Toimintatulot Toimintamenot -294 200-220 000-419 331 +90,6 % -419 000-419 000 Toimintakate -294 200-220 000-419 331 +90,6 % -419 000-419 000 Tilikauden ylij./alij. -294 200-220 000-419 331 +90,6 % -419 000-419 000 PERUSTERVEYDENHUOLTO Toiminta Ruovedellä Terveyskeskuksen tilat on vuokrattu Ruoveden kunnalta ja niiden huollosta ja hoidosta vastaa tilakeskus. Myös ruokapalvelut ostetaan Ruoveden kunnalta. Tukitoimista puhtaanapito (laitoshuolto) on entuudestaan jaettu yksiköittäin siten, että henkilöstö on osa hoito-organisaatiota. Varsinaista taloustoimistotoimintaa ei Ruovedellä ole, vaan Virtain terveyskeskuksen taloustoimisto tekee vaativammat tehtävät ja Ruovedellä keskitytään laskujen vastaanottamiseen ja hyväksymiseen sekä potilaslaskutukseen. IT-tuki on järjestetty Virtain tietohallinnosta. Ruoveden ennalta ehkäisevän työn osalta työterveyshuollossa toimii työterveyshoitaja ja lääkäripalveluista vastaa ylilääkäri. 20
Neuvolatoiminnoissa ja kouluterveydenhuollossa toimintoja yhdenmukaistetaan yhteistoiminta-alueella ja lääkäripalvelua kohdennetaan näihin toimintoihin. Terveyskeskuksen toimintaa kehitetään, että väestö saa tarvittavat perusterveydenhuollon palvelut omasta terveyskeskuksesta. Tavoitteena on toiminta virkalääkäriperustaisena. Vuokralääkäritoimintaa jatketaan tarpeen mukaan. Erikoislääkärivastaanotot toteutetaan pääosin Virroilla. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys on Acutassa Tampereella. Yhteistoiminta-alueen lääkäritoiminnan yhteistyötä selvitetään. Ruovedellä hammashuollon toiminta jatkuu entisellään. Pyritään ostopalveluin turvaamaan riittävä hammaslääkäreiden määrä. Vuosien 2013 2014 tiedot sisältävät Kuel-maksuja ja ympäristöterveydenhuollon ostoja Keuruulta, mistä johtuen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoiset. Toimintatulot +3 638 0 0 0,0 % 0 0 Toimintamenot -4 764 241-4 841 014-4 033 767-16,7 % -4 084 000-4 084 000 Toimintakate -4 760 603-4 841 014-4 033 767-16,7 % -4 084 000-4 084 000 Tilikauden ylij./alij. -4 760 603-4 841 014-4 033 767-16,7 % -4 084 000-4 084 000 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan PSHP:lta. Vuosien 2013-2014 tiedot on oikaistu vastaamaan vuosien 2015-2017 tietoja siirtämällä eläkemenoperusteiset kustannukset kohtaan muut sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimintatulot Toimintamenot -5 966 019-6 150 797-6 531 065 +6,2 % -6 533 000-6 533 000 Toimintakate -5 966 019-6 150 797-6 531 065 +6,2 % -6 533 000-6 533 000 Tilikauden ylij./alij. -5 966 019-6 150 797-6 531 065 +6,2 % -6 533 000-6 533 000 SOSIAALITYÖ Toiminta Ruovedellä Tulosalueelle kuuluvat perusturvalautakunnan menojen osuus sekä sosiaalityön toiminnat. Sosiaalityön toimintoja ovat aikuissosiaalityö, lastensuojelu, toimeentuloturva, vammaispalvelut, päihdehuolto ja asumispalvelut. Sosiaalityön eri toiminnoissa on tärkeää yhteydet eri yhteistyötahoihin. Tällaisia ovat erityisesti terveydenhuollon eri sektorit, vanhustenhuolto, koulutoimi, kunnan asuntotoimi, kunnan työllisyysasiat, TE-toimisto, poliisi sekä yksityiset palveluntuottajat. Henkilöstönä on kaksi sosiaalityön- 21
tekijää, perhetyöntekijä ja toimistosihteeri. Sosiaalijohtaja on Virrat-Ruovesi -alueen yhteinen. Vuonna 2015 sosiaalityöhön mahdollisesti vaikuttaa vireillä oleva sosiaalihuoltolain uudistus. Talousarviota laadittaessa ei ole kuitenkaan varmuutta uuden lain voimaantulosta. Toimintatulot +72 926 0 0 0,0 % 0 0 Toimintamenot -1 372 189-1 214 902-1 309 418 +7,8 % -1 309 000-1 309 000 Toimintakate -1 299 263-1 214 902-1 309 418 +7,8 % -1 309 000-1 309 000 Tilikauden ylij./alij. -1 299 263-1 214 902-1 309 418 +7,8 % -1 309 000-1 309 000 Toiminta Ruovedellä KEHITYSVAMMAHUOLTO Ruovedellä kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta ostetaan edelleen Honkalakodilta kuten myös asumisen tukipalvelut keskustassa ja Visuvedellä. Ruhalankodissa toteutetaan autettua asumista ja palveluja myydään edelleen myös vieraskuntalaisille. Toimintatulot Toimintamenot -663 455-825 968-777 498-5,9 % -761 000-761 000 Toimintakate -663 455-825 968-777 498-5,9 % -761 000-761 000 Tilikauden ylij./alij. -663 455-825 968-777 498-5,9 % -761 000-761 000 KOTI- JA VANHUSTYÖ Toiminta Ruovedellä Ruovedellä tulosalueeseen kuuluvat kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettynä) ja siihen sisältyvät Mäntylän palveluasunnot sekä tukipalveluina ateria-, asiointi-, kylvetys- ja turvapuhelinpalvelua. Lisäksi tulosalue sisältää Kotirannan Koivukodin laitoshoidon sekä Kuusikodin ja Mäntykodin tehostetun palveluasumisen yksiköt, Honkalassa toimivien Kaukokodin ja Majakan muistisairaiden tehostetun palveluasumisen yksiköt sekä Honkalalta ostetun kuntouttavan päivätoiminnan. Osasto 2 remontointi on alkanut ja valmistuu kesällä 2015. Pitkäaikaispaikat muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi. Kaukokodin toiminta tehostetun palveluasumisen toimintana lakkaa osasto 2 remontin valmistuttua. Tulosalueeseen kuuluvat myös yli 65-vuotiaiden sekä sotainvalidien omaishoito. Ikäihmisten palveluita annetaan oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Painopisteenä on kotona asumisen tukemisen kehittäminen. Mikäli kotihoidon tukitoimet eivät riitä ikääntyneille, hoito turvataan palveluasumisella ja laitoshoidolla. 22
Ikäihmisten määrän ennustetaan kasvavan suunnitelmakaudella. Yli 65 vuotta täyttäneitä Ruovedellä on väestöennusteen mukaan v. 2012 1486, v. 2013 1509, v. 2014 1540, v. 2015 1561 ja v. 2020 1630. Tulevaisuudessa painottuu kotiasumisen ensisijaisuus, mutta myös palveluita on lisättävä ikäihmisten määrän kasvaessa. Lisäksi laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista tarvitaan muistisairaiden, monisairaiden, toimintakyvyltään rajoittuneiden asukkaiden hoitoon. Vanhustyön strategia päivitetään vuonna 2015. Toimintatulot Toimintamenot -6 720 030-6 835 911-6 281 614-8,1 % -5 543 000-5 426 000 Toimintakate -6 720 030-6 835 911-6 281 614-8,1 % -5 453 000-5 426 000 Tilikauden ylij./alij. -6 720 030-6 835 911-6 281 614-8,1 % -5 543 000-5 426 000 Toiminta Ruovedellä MUU SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Muu sosiaali- ja terveydenhuolto sisältää ympäristöterveydenhuollon ostopalvelut Keuruun kaupungilta sekä sosiaali- ja terveysosaston Kuel-perusteiset maksut. Aiemmin mainitut erät ovat sisältyneet muille osaston alaisille kustannuspaikoille, mutta ne on vertailukelpoisuuden parantamiseksi eriytetty omaksi talousarviokohdakseen. Toimintatulot +18 324 0 0 0,0 % 0 0 Toimintamenot -764 471-738 804-699 604-5,3 % -699 000-699 000 Toimintakate -746 147-738 804-699 604-5,3 % -699 000-699 000 Tilikauden ylij./alij. -831 600-738 804-785 037 +6,3 % -699 000-699 000 Osasto SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ Toimintatulot +94 888 0 0 0,0 % 0 0 Toimintamenot -20 544 606-20 827 396-20 052 297-3,7 % -19 348 000-19 231 000 Toimintakate -20 449 718-20 827 396-20 052 297-3,7 % -19 348 000-19 231 000 Tilikauden ylij./alij. -20 535 170-20 912 840-20 137 730-3,7 % -19 348 000-19 231 000 23
5.3 SIVISTYSOSASTO OPETUSTOIMINNAN HALLINTO Toiminta-ajatus: Sivistyslautakunnan tehtävänä on koulutuksen peruspalvelujen ja niiden vaatimien tuki- ja elämänlaatupalvelujen järjestäminen kuntalaisille perusopetuksen, keskiasteen, aikuiskoulutuksen sekä päivähoidon tulosalueilla. Palvelujen tuottajina ovat päiväkodit, oppilaitokset ja toimiva hallinto. Toiminnan päätavoitteet: 1. Laadukkaiden opetus- ja koulutuspalvelujen sekä päivähoitopalveluiden järjestäminen. 2. Koulutuksen taloudellinen järjestäminen. Toteutumista mitataan osavuosi- ja tilinpäätöstietojen avulla. 3. Ruoveden opiston ja Autere-opiston yhteistyötä lisätään. Ostopalvelusopimus 31.12.2015 saakka. 4. Toisen asteen koulutuksen yhteistyön lisääminen alueellisesti. Hallinnon tavoitteet: 1. Suunnitelmakauden aikana arvioidaan opetussuunnitelman toteutumista perusasteella sekä käynnistetään uuden opetussuunnitelman 2016 kehittämisprosessi. Erityisenä keskittymiskohteena uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain asettamat velvoitteet. 2. Oppilaiden ja vanhempien osallistaminen opetussuunnitelmaprosessiin ja oppilashuollon kehittämiseen. 3. 1.8.2016 aloittavan Ruoveden Yhteiskoulu yhtenäiskoulun suunnittelun jatkaminen 4. Perusopetuksen opettajien virkojen tarkastelu oppilasmäärää vastaavaksi; lukumäärä ja rakenne. 5. Kustannusten tarkka suunnittelu ja seuraaminen 6. Erilaisten avustusten ja hankerahoituksien mahdollisuuksien tutkiminen ja hakeminen sivistystoimen tulosalueille. Toimintatulot +65 909 +40 170 +12 170-69,7 % +12 170 +12 170 Toimintamenot -228 696-204 627-176 457-13,8 % -154 241-106 849 Toimintakate -162 707-164 457-164 287-0,1 % -142 071-94 679 Tilikauden ylij./alij. -162 707-164 457-164 287-0,1 % -142 071-94 679 24
PÄIVÄHOITO Sitovat tavoitteet: PÄIVÄHOITO JA VARHAISKASVATUS Päivähoito, esiopetus (osittain) ja koululaisten iltapäivähoito (osittain) on ollut vuodesta 2010 lähtien sivistysosaston alaisuudessa. Esiopetuksen opetussuunnitelman toteuttaminen. Erityislastentarhanopettajan palvelut ostopalveluna käytössä. Tarvetta vastaava henkilöstön määrä. Tarvittaessa liikutellaan henkilöstöä eri päivähoitoyksiköiden välillä (esim. sijaisuudet) Luodaan toimivat suhteet lasten vanhempien kanssa ja pidetään yhteisiä tilaisuuksia Vanhempien kanssa laaditaan yhteisesti lapsen VASU (varhaiskasvatussuunnitelma) Kunnan uuden vuonna 2013 päivitetyn VASUN jalkauttaminen päivähoitoyksiköihin. Yksikkökohtaiset vasut käytössä. Turvataan päivähoito kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti ja toteutetaan lähipalveluperiaatteella - varaudutaan päivähoidon tarpeen muutoksiin, koska lapset tulevat hoitoon yhä nuorempina; paineita tulee olemaan kirkonkylän alueella. Oikea-aikaisten palvelujen saatavuus - säilytetään 30%, 60% ja 80%:n palvelu Tavoitteiden, toiminnan ja talouden tasapaino -käyttösuunnitelma toteutuu 100%:sti Henkilöstö ja osaaminen 1. pysyvän työvoiman saatavuus; mitataan ammattitaitoi sen henkilöstön pysyvyydellä 2. toteutetaan täydennyskoulutusta 3. muu seudullinen yhteistyö (Ylä-Pirkanmaa ) 4. tiivis yhteistyö kunnan eri sektoreiden kanssa esim. kulttuuri, vapaa-aika, liikuntatoimi. 5. osallistutaan kunnan Laku-ryhmään (lasten kulttuuri) 6. kehityskeskustelut 7. TVA prosessi käytynä koko päivähoidossa Suoritetaan päivähoidon vaihtoehtona lastenhoidon tukea 40 ruovesiläiselle lapselle Pidetään tiivistä yhteyttä sosiaalitoimeen ja lastenneuvolaan ja kouluterveydenhoitoon sekä kasvatus- ja perheneuvolaan. 25
Toimintatulot +176 867 +219 700 +185 500-15,6 % +185 500 +185 500 Toimintamenot -1 571 868-1 646 666-1 603 668-2,6 % -1 595 417-1 445 417 Toimintakate -1 395 001-1 426 966-1 418 168-0,6 % -1 409 917-1 259 417 Tilikauden ylij./alij. -1 395 001-1 426 966-1 418 168-0,6 % -1 409 917-1 259 417 PERUSOPETUKSEN 0-6 LUOKAT Varmistetaan, että ryhmäkoot kouluilla ovat pedagogisesti ja taloudellisesti kestävällä pohjalla. Opetusryhmän koko luokilla 1-2 pääsääntöisesti enintään 20, luokilla 3-6 pääsääntöisesti enintään 30. Kolmiportaisen tuen käytänteiden edelleen kehittäminen kouluilla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanoon liittyviä tehtäviä; oppilashuoltosuunnitelma ja kuraattoripalvelut. Koulujen liikunnallisuuden lisääminen; osallistuminen Koulupäivä liikkuvaksi-hankkeeseen. Kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen, esim. vanhempaintoimikuntien toiminnan tukeminen. Kodin ja koulun välisen viestinnän kehittäminen (Wilma). Yhteistyön edelleen kehittäminen varhaiskasvatuksen ja koulutoimen välillä (esim. henkilöstön käyttö, iltapäivätoiminta jne.). Varmistetaan riittävät koulunkäynninohjaajien resurssit kaikille kouluille. Esiopetusjärjestelyt sivukylien kouluilla laaditaan tarkastellen alkuopetuksen ryhmäkoot. Esi- ja alkuopetusryhmien opetuksen ja oppimisen turvaaminen yhdysluokkaopetuksessa erilaisin opetusratkaisuin. Erityisopetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen koko perusasteella. Varmistetaan erityisopetuksen riittävä saatavuus myös sivukylien kouluilla. Varataan tunteja tukiopetukseen kaikille kouluille Kehitetään nykyisiä erityisopetuksen resursseja vastaamaan nykyistä tarvetta. Järjestetään iltapäivätoimintaa tarkoituksenmukaisimmalla tavalla Kirkonkylän, Pekkalan ja Visuveden kouluilla. Järjestetään kerhotoimintaa kouluilla Opetushallituksen avustuksen turvin Käynnistetään opetussuunnitelman (2016) uudistamispro- 26
sessi. Varmistetaan laadukas opetus oppilaiden ja vanhempien kanssa käytävät keskustelut ja arviointikyselyt arviointityön kehittäminen toiminnan laadun seuranta, perusopetuksen laatukriteerien pohjalta vuosittainen arviointi opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen (kehityskeskustelut, täydennyskoulutus) työyhteisöjen työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen Toimintatulot +165 373 +109 573 +109 573 0,0 % +109 573 +109 573 Toimintamenot -2 549 147-2 527 822-2 582 919 +2,2 % -2 365 041-2 052 041 Toimintakate -2 383 774-2 418 249-2 473 346 +2,3 % -2 255 468-1 942 468 Tilikauden ylij./alij. -2 383 733-2 434 747-2 484 249 +2,0 % -2 255 468-1 942 468 RUOVEDEN YHTEISKOULU Perusopetus 7 9 luokat: opetuksen laadun ylläpitäminen, arviointi, seuranta ja kehittäminen taloudellisesti kestävällä perustalla oleva opetusryhmien koko arviointikeskustelut luokanvalvojien, huoltajien ja oppilaiden kanssa kolmiportaisen tukijärjestelmän edelleen kehittäminen kouluviihtyvyyteen ja turvalliseen oppimisympäristöön panostaminen (mm. liikkuva koulu hanke) kansainvälisen oppilasvaihtotoiminnan jatkaminen koulun omana toimintana sekä EU-rahoituksen puitteissa tieto- ja viestintätekniikan opetussovellusten kehittäminen perusopetuksessa opettajien täydennyskoulutus Lukio-opetus: opetuksen hyvän laadun säilyttäminen, seuranta ja edelleen kehittäminen opettajien täydennyskoulutus erityisesti tieto- ja viestintätekniikan opetussovellusten alueella arviointi- ja kehityskeskustelut taloudellisesti kestävällä pohjalla oleva opetusryhmien koko - riittävän opiskelijahuollon turvaaminen turvalliseen ja viihtyisään opiskeluympäristöön panostaminen 27
Toimintatulot +94 297 +95 237 +54 346-42,9 % +54 346 +54 346 Toimintamenot -2 402 963-2 477 764-2 344 184-5,4 % -2 299 098-2 254 098 Toimintakate -2 308 667-2 382 527-2 289 838-3,9 % -2 244 752-2 199 752 Tilikauden ylij./alij. -2 320 488-2 393 257-2 295 039-4,1 % -2 244 752-2 199 752 KESKIASTE - Osuus Merikanto-opiston kustannuksista - Yhteisten opintotilaisuuksien/ kurssien/ osakurssien järjestäminen lukioiden kanssa seutukunnan alueella Toimintatulot 0 0 0 0,0 % 0 0 Toimintamenot -55 702-61 040-60 125-1,5 % -60 125-60 125 Toimintakate -55 702-61 040-60 125-1,5 % -60 125-60 125 Tilikauden ylij./alij. -55 702-61 040-60 125-1,5 % -60 125-60 125 RUOVEDEN OPISTO Aikuiskoulutus/Ruoveden Opisto: - Opiston opetustuntimäärän säilyttäminen 2800 tunnin tasolla - Opiston toiminnassa yhteistyön jatkaminen Mänttä- Vilppulan Autere-opiston kanssa (ostopalvelusopimus vuodelle 2015) Toimintatulot +13 666 +18 000 +17 000-5,6 % +17 000 +17 000 Toimintamenot -159 084-148 372-160 336 +8,1 % -160 941-160 941 Toimintakate -145 419-130 372-143 336 +9,9 % -143 941-143 941 Tilikauden ylij./alij. -145 419-130 372-143 336 +9,9 % -143 941-143 941 28
KIRJASTOPALVELUT Kirjasto on sivistyksen ja kulttuurin peruspalvelua, joka edistää alueensa asukkaiden yhtäläisiä mahdollisuuksia elämyksiin, tietojen ja taitojen hankintaan, kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Toiminnan tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sisältöjen kehittymistä. (Kirjastolaki 2 ). Kirjastopalveluilla tuotetaan hyvinvointia, iloa, elämyksiä ja tietoja kaikenikäisille kuntalaisille. Niillä myös ennalta ehkäistään tiedollista ja muuta syrjäytymistä. Sitovat tavoitteet: Palvelujen aktiivinen käyttö sekä fyysisissä toimipisteissä että verkon välityksellä: tavoitteena 85 000 lainaa ja 55 000 käyntiä Riittävät aukioloajat ja saavutettavuus: pääkirjasto 36 h/vko talvikausi ja 32 h/vko kesäkausi; kirjastoautossa kattavan reitistön ja palvelupisteiden määrän ylläpito, n. 40 pysäkkiä / aikataulujakso. Muut tavoitteet: Kokoelman kehittäminen ja aineistokierron tehostaminen : riittävät hankinnat ja poistot (suositus 8% kokoelmasta). Tiivis PIKI-yhteistyö yhteistoimintasopimuksen ja toimintaohjelman 2013-2017 mukaan. Lasten ja nuorten oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen: tiedonhaun ja kirjastonkäytön opastus, mediakasvatus, kirjavinkkaus, satutunnit, lastentapahtumat. Yhteistyö koulun, päivähoidon ja lastenkulttuurityöryhmän kanssa. Osallistuminen opetussuunnitelman uudistustyöhön. Seniorityön kehittäminen. Kirjastoautotoiminta Ruovedellä 40 vuotta - juhlavuoden tapahtumat. Osaltaan olla mukana järjestämässä kunnan juhlavuoden tapahtumia. Osaamisen kehittäminen 2020 -hanke yhdessä seitsemän pirkanmaalaisen kunnan kanssa: tavoitteena osaamiskartoituksen tekeminen. Hanke saanut valtionavustusta ja kestää vuoden 2015 loppuun. Arviointiyhteistyön jatkaminen Avin aloittaman verkoston puitteissa: tavoitteena laatumallin laatiminen. Hankkeeseen haetaan valtionavustusta. Mukana viisi kuntaa. Toimintatulot +12 956 +7 910 +7 410-6,3 % +7 410 +7 410 Toimintamenot -312 946-322 247-319 695-0,8 % -320 538-320 538 Toimintakate -299 990-314 337-312 285-0,7 % -313 128-313 128 Tilikauden ylij./alij. -301 217-314 337-315 300 +0,3 % -316 143-316 143 29
LIIKUNTAPALVELUT JA RAITTIUSTYÖ Tavoitteenamme luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallisia ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Liikunta on kunnallinen peruspalvelu, jonka tavoitteena on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, fyysistä aktiivisuutta, liikuntaharrastusta sekä vahvistaa liikunnan kansalaistoiminnan elinvoimaisuutta paikallistasolla. Muita tavoitteita: Luoda ja kehittää erilaisia matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksia kunnassa. Kuntalaisten omaehtoista liikkumista tuetaan ja kannustetaan eri teemoin ja tapahtumin. Kunnan ja seuraväen sekä alueellisten toimijoiden yhteistyö liikuntapalveluiden järjestämisessä. Seura-avustusten säilyttäminen nykyisellä tasolla. Aktivoinnin painopisteet: Työ- ja ikäihmisten terveysliikuntaan sekä liikkumattomien lasten ja nuorten saaminen liikuntaharrastusten pariin. Liikuntatoimi huolehtii Urheilukeskuksen ja siihen liittyvien liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja kunnostuksesta. Ylläpidetään lähiliikuntapaikka jokaisen kyläkoulun yhteydessä. Toimintatulot +39 219 +40 382 +38 282-5,2 % +38 282 +38 282 Toimintamenot -221 697-223 998-228 392 +2,0 % -168 592-148 592 Toimintakate -182 478-183 616-190 110 +3,5 % -130 310-110 310 Tilikauden ylij./alij. -182 478-183 616-190 110 +3,5 % -130 310-110 310 30