NÄKÖMONIVAMMAISEN LAPSEN VUOROVAIKUTUKSEN JA KOMMUNIKOINNIN TUKEMINEN Annakaisa Ojanen, Tikoteekki Nääkkönää 2011
NÄKÖMONIVAMMAINEN LAPSI ON KOKONAISUUS
VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN Varhainen vuorovaikutus voi olla puutteellista -> lapsi ei usein vastaa aikuisen vuorovaikutusyrityksiin eikä näin vahvista vanhempien vuorovaikutusyrityksiä Lapsi itse ei myöskään pysty vastaanottamaan kaikkia vuorovaikutuspalautteita vuorovaikutus voi vähentyä Katsekontakti voi olla olemassa, mutta voi olla normaalista poikkeava Vääriä tulkintoja lapsen kontaktista, vuorovaikutus voi vähentyä
YLI- /ALIHERKKYYDET, MOTORIIKKA, SENSOMOTORIIKKA Tuntokokemus on tärkeä myös näköhavainnon vahvistajana käsikäden-päällä ja alla -ohjaus Tuntoaistin poikkeavuudet vaikuttaa ympäristön tutkimiseen: tavarat ei pysy käsissä, niitä ei tutkita Ei synny tuntokokemuksia asioista käsitteistö jää helposti suppeaksi Koskettelu ja kehopiirtäminen voi tuntua vastenmieliseltä yksi keino vähemmän tukea vuorovaikutusta ja kehitystä siedättäminen
KOKEMUKSET JA VUOROVAIKUTUS Kokonaisvaltaisuus ja moniaistisuus on tärkeätä kokemisessa Vuorovaikutus aktiiviseksi kokemukseksi Herätellään näkö mukaan Annettava näön käytölle tilaa On mietittävä helpoin tapa olla vuorovaikutuksessa AAC voi tuoda merkityksen näön käytölle ja päinvastoin
KINESTIIKKA JA KEHOLLA KOKEMINEN the Body Story, R. Lahtinen & R. Palmer 2005: mielikuvien vahvistamista kehon kautta hyvä myös saduttamisessa ja muidenkin asiakasryhmien kanssa (CP, kehitysvamma, ) Kehopiirtäminen, toiminnalla kuvailu kosketuksen kautta voi korvata puuttuvaa katsekontaktia melodia
vuorovaikutus Läsnäolo Odottaminen Vastaaminen Ilmaisun mukauttaminen Tarkistaminen Vuorovaikutuksen onnistuminen riippuu kaikkien osapuolien kyvystä ja halusta kohdata toinen ihminen.
KYLLÄ EI
NÄKÖVAMMAISEN LAPSEN KOMMUNIKOINNIN KEHITTYMINEN Näkövammainen lapsi ei pysty osoittamaan tai etsimään mielenkiintoisia asioita, kuten näkevät lapset Ympäristöltä vaaditaan tavallista enemmän aktiivisuutta
NÄKÖVAMMAISEN LAPSEN KOMMUNIKOINNIN KEHITTYMINEN Tuodaan asiat tykö, kosketellaan, maistellaan, haistellaan Nimettävä paljon Käsitteistöä myös kinestiikan kautta Luodaan kokemuskenttää, mielikuvia ja käsitteistöä Jos puhe viivästyy, aloitettava tuki heti AAC käyttöön, tukee myös kielen kehitystä
TOIMINNALLINEN NÄÖNKÄYTTÖ Miten lapsi käyttää näköään kehitystasoaan vastaavissa toiminnoissa? Kuinka näön ohjaamaa lapsen toiminta on? Mitä erilaiset toiminnot edellyttävät näkemiseltä?
HUOMIOITAVAT NÄÖNKÄYTÖN OSA-ALUEET Näönvarainen tarkkaavaisuus Silmämotoriikka/silmänliikkeet Esineiden paikantaminen/tunnistaminen Kontrastien havaitseminen/merkitys Toiminnallinen havainto-/näkökenttä Värien havaitseminen Visuohahmotukselliset taidot Silmäkäsi-yhteistyö Näönvarainen suuntautuminen tilassa Näköön perustuva kommunikaatio
TARKKAAVAISUUS Tilanteen optimoimiseksi tulisi häiriötekijät poissulkea Esimerkiksi kohdevalo ja hämärä huone Ääni-valoaktivaatiolaatikko Motivoivuus tukee tarkkaavaisuuteen Tuttu asia, joka on jo saanut merkityksen (toistot) Ollaan samalla tasolla, jaetaan yhteinen, kiinnostava toiminta, tullaan tarvittaessa lähelle
TARKKAAVAISUUS Tarkkaavaisuus herätellään mm. - liikkeellä: yhdessä liikkuva kuuluu yhteen - kohdevalolla - kirkkailla väreillä ja kontrasteilla - äänellä tilanteen alussa
TARKKAAVAISUUS Rajattu tila Fyysiset rajat: leikkikehä, aitaus, pikkumökki, laatikko Lattialla tyyny tai matto, oma väri = oma paikka Pöydällä alusta, tarjotin tai kohotaso
Pikkumökki Lilla Rummet (Lilli Nielsen)
SILMÄMOTORIIKKA/ SILMÄNLIIKKEET Katseen kohdistaminen Suora /epäsuora Esineen / kuvan koko ja etäisyys Akkommodaatio (lähilasitarve) Läheltä kauas, kaukaa lähelle Katseen siirto kohteesta toiseen Vaaka- / pystysuunta Kohteiden lukumäärä Katseella osoittaminen
NÄKÖKENTTÄ Puolikenttäpuutos: oikealla / vasemmalla oleva kohde jää havaitsematta kohteet yksitellen, tarvittaessa äänivihjeillä (esim. valintatilanteet) Alakenttäpuutos kohteet tuotava riittävän ylös Reikäinen tai putkimainen näkökenttä Puutokset on huomioitava myös kommunikointimerkkejä tarjottaessa ja kansioita rakennettaessa
ESINEIDEN TUNNISTAMINEN Varhaisin taso esim. oma lelu, vieras esine Esinekommunikointi Taustan merkitys, paljas/sekava, yksittäinen kohde vai muiden joukossa Esine kuva yhteys Äänivalolaatikko Moniaistisuus Näköaisti takaoven kautta Annetaan tilaa näkemiselle: tauota puhetta
VÄRIT JA KONTRASTIT Huomioitava kohteen ja taustan välinen kontrasti Valaistuksen merkitys valo lapsen takaa Suosiiko lapsi joitain värejä, kuten punaista ja keltaista? Aivoperäisissä näkövammoissa värien havaitseminen on usein säilynyt Värejä on hyvä käyttää maamerkkeinä : tietyn toiminnan paikka tietyn värinen Asioiden ennakointi (struktuuri) Näönvarainen suuntautuminen: oma paikka Värien oppimisessa mielikuvat tukevat
KUVAT JA NIIDEN MERKITYS Harjoitellaan merkin huomioimista Muodolla ja värillä oma tarkoitus harjoitellaan katseen suuntaamista merkkiin ja merkin valinnasta seuraavaa syys-seuraus suhdetta Kuvien merkityksiä ei opi hetkessä (Bailey & Downing, 1994)
KUVAT KOMMUNIKOINNISSA selkeät kuvat äänipalkkio Pienellä liikkeellä herätetään katsomaan Tyhjä kortti parina: valinta Tarkkaavaisuuden ohjaaminen
ÄÄRIVIIVAPIIRROKSET Tehdään yhdessä ja otetaan mukaan valintoihin Auttaa suuntaamaan huomion kaksiulotteiseen kuvaan Oma lempilelu merkkinä motivoi ja avaa AAC:n merkitystä Tumma alusta tukee näkemistä: kynnysmatto on monikäyttöinen
KUVAT KOMMUNIKOINNISSA Lapsi kiinnittää helpommin katseensa kuvaan, jonka hän hahmottaa parhaiten: tarjoa eri mahdollisuuksia musta ääriviiva tehostaa ja kosketeltava kuvan osa (esim. hevosen häntä) kiinnostaa ja aktivoi tarkkailemaan huom: koskettelukirjat kontrasti esiin, taustavärit vastaväreillä on tehokas keino Raamit selkeyttävät, huomioi myös merkkien etäisyys toisistaan
KAAOKSESTA YKSINKERTAISEEN
KUVAT KOMMUNIKOINNISSA rohkeutta kuvien käyttöön: taustavärejä ja yliampuvia kuvia ja tehosteita värikkäät kuvat sitovat kuvaa, vaikka näkökenttä olisi reikäinen väritykset tukevat muistamaan Väri nostaa esille Mielikuvavärit jos kaksi liian samannäköistä kuvaa, voidaan toinen vaihtaa esim. vastaavaan Pictogrammiin
Sovittu AAC-keino AINA mukana ja käytössä Suunnitelmallisuus kommunikointipassi mallittaminen lähellä tärkeätä teksti ohjaa muita nimeämään kuvan aina samalla tavalla AAC
AAC Struktuuri Kehoviittomat Monta keinoa rinnan
AAC Kommunikointilaitteet mahdollistavat osallistumisen sosiaalisiin tilanteisiin Ääni vahvistaa valinnan ja toimii palkkiona Motivointi Toistot ja pysyvyys
AAC Auditiivinen askeltaminen Kansiolla Laitteella Nalle kertoo, auta Nallea Marja Liikanen Linda Burkhart
MUISTETTAVAA Näkövammaisten lasten kommunikoinnin / näön arviointi hoituu hoitovastuussa olevassa terveydenhuollon yksikössä kommunikointiasiat tulisi ottaa huomioon mahdollisimman ajoissa ja saada näkömonivammaiset lapset tuen ja kuntoutuksen piiriin myös kommunikointiasioissa. Monet ongelmat, jotka on diagnosoitu vuorovaikutuksen ongelmiksi tai autistisiksi piirteiksi, eivät välttämättä ole tätä vaan näön ja/tai kommunikoinnin ongelmia. Myös näihin tapauksiin tulisi saada tuki mahdollisimman ajoissa. Diagnoosi ei ole välttämätön kuntoutuksen aloittamiseksi
Näkömonivammaisen lapsen arviointi on haasteellista ja aikaa vievää Moniammatillisuus tärkeätä Kaikki ratkaisut on tehtävä yksilökohtaisesti, kokeiltava, etsittävä, muunneltava ajan kanssa
MATERIAALIA Bailey and Downing: Using Visual Accents to enhance attending to communication symbols for students with severe multipledisabilities, 1994 Nya Synvärlden nr 4 2005: Ett språk för barn som inte pratar Nevada dual impairment project (Internet): Visual adaptations, Using cues to Enhabce Expressive communication Sacks and Silberman: Educating Student who have visual impairment witt other disabilities, Brookes98, s. 413 http://papunet.net/tietoa/materiaalit/nakomonivammainen-lapsi.html http://www.utoronto.ca/ http://tigger.uic.edu/~politano/vision_for_aac.htm http://www.utoronto.ca/