Liekki valmennus Oppiminen ja yrittäjyys 14.-15.9.2010 Morva Yrityskasvatuksen ehjä polku - hanke
Aloituskierros & 1. treeni Tunnelmat ja ajatukset Luetut kirjat, ideat, opit ja kopit? Tämän jälkeen jako ryhmiin & ensimmäinen treeni, oppimissopimusten läpikäynti - minkälaista oli tehdä - miten tavoitteet löytyivät - entä keinot ja mittarit
Fiiliskierros Johanna: Lueskelun alla Hakkarainen, Lonka, Lipponen: Tutkiva oppinen. Kirjasta reflektointia 90-lukuun, jolloin oppiminen oli muutosta itsessä. Lonkan kirjassa on sulattelemista, koska kirjan mukaan oppiminen on ratkaisukeskeistä. Leevi: kiirettä työssä ja koko viikko on mennyt kiireessä. Läksyt on tullut tehtyä eli oppimissopimus ja kirja lueskelun alla. Hanna: Jämsän kipinä päivä juuri takana. Tuntuu hyvältä kuin selvisi oppimisen valmennussessioon Morvaan. Lueskelun alla Olli Luukkaisen Opettajan matkakirja tulevaisuuteen -opus. Oppimissopimuksen kirjoittaminen tuntui tosi mukavalle. Tuntuu kuin ois lomalla. Marja: Kirjavalintana Heikki Peltolan Jokaisella on juttunsa kirja. Pohdinnan alla kysymys: Voiko kaikki tehdä työssään muutoksen? Suositteluna, että pomot ja esimiehet voisivat lukea tuon kirjan. Janne: Kirjastosta tarttunut kaksi kirjaa: Heikkilä: Tiimit, Heikkilä&Heikkilä: Dialogi. Oivalluksina avoimen ilmapiirin luominen ja ryhmädynamiikan käyttäminen dialogisessa työskentelyssä. Kuuntelemisen taito tärkeys. Taavi: Kirja hätäkassin esittely - kassi sisälsi kirjat: Projektilla tulokseen, Yrittäjämäinen elämänasenne, Dialogi ja Matkaopas projektiseikkailijoille. Kassin sisältöä suositellaan aina akuutista tarpeesta kolleegoille tai sitten omille opiskelijoille. Oivalluksena johdonmukaisuus omassa työssä kun käytettään tutkivan oppimisen ja tiimi oppimisen mentelmiä, joissa harjoitellaan dialogitaitoja.
Susanna: Puolessa välissä Tammisen Aurinkokuningas - menesty omassa joukkueessa. Oivalluksina omien arvojen merkitys ja tärkeys ennen kuin voi toisille antaa mitään itsestään. Lisäksi oma joukkueen tuntemus on avain menestyksen saavuttamisessa. Johtajan rooli, välittäminen ja harjoittelun merkitys jäivät myös mieleen oppeina. Martti: Lueskelun alla Tammisen Teamwork - menestyksen askeleet ryhmätyössä. Oivalluksina asenne, joka lähtee jokaisesta ja se määrittää tekemisen tason. Joukkue on synonyymi työpaikalle. Lisäksi kolahduttavan Tamin kuuluisat prinsiipit: 20/80. Heli: Tietoisena valintana on Coelhon Elämä -kauneimmat mietelauseet. Kirjan mietelauseet ovat liian monimerkityksellisiä ja vaivasi lauseiden irroittaminen asiayhteyksistä, mutta Coelhon muille kirjoille voi antaa vielä tilaisuuden. Tuovin motivaatio hakea ja saada tietty kirja ja lukea sitä vielä ennen oppimisen valmennussessiota on hieno motivaatiosta kertova case esimerkki. Paulin valintana kirjoista oli Jari Sarasvuon Sisäinen sankari ja Nalle Puh ja johtajuus -kirja. Oppeina kirjoista tavoitteet ja niiden asettaminen: mihin tavoitellaan ja mitä se jokaiselle tarkoittaa. Paulin omin sanoin: Kyllä lähti. Marika ja Tuovi olivat valinneet lukemisen kohteeksi saman kirjan: Luukkainen & Vuorinen: yrittävä elämänasenne. Ajatus yrittäjien ominaisuuksista vahvistui ja samoja asioita yritetään koulussakin vahvistaa. Täynnä erilaisten johtajien ja yrittäjien tarinoita. Heidi: Valinnut kirjan matkaopas projektiseikkailijoille mutta lukeminen vielä aloittamatta. Haastetta sovittaa aikaa tälle valmennusprosessille. Oppimissopimus on tehty. Matti: Kirjavalintana ja lukukohteena yrittäjyyskasvatus käytännössä. Kirjassa on kokemuksia mitä yrittäjyyskasvatus on, mutta tarjoamassa virtuaaliyritykset ja myyjäiset eikö sitä voisi muutekin kouluissa hoitaa? Vinkkejä positiiviseen ajatteluun ja henkilökohtaiseen menestymiseen. Jaana on lukenut iltaisin pääasiassa YPK:ta. Orientaatiokerralla Jounin tutkimus teki syvän vaikutuksen ja kertoi asiasta työpaikalla. Nyt fiilarit, että ei koskaan pitäis innostua mistään koulutuksessa. Siitäpä lukuvalintana Richard Carlson: älä hikeenny työasioista. Opona kokee olevansa yksin vaikka tekee kaikkien kanssa yhteistyötä. Ja pitää tuumata miten vie asioita eteenpäin työpaikalla.
Treenin kiteytys Lukemisen näkökulmasta Liekki1-ryhmä on hyvällä tasolla ja teoriapohja alkaa pikku hiljaa täyttymään. Oivalluksia ja kolahduksia kirjoista on jo tullut ja niiden reflektoimiselle täytyy antaa aikaa ja tilaa. Innostuksen tappamiseen Esa Saarinen on lanseerannut termin latistuksen mankelit, joita vastaan muutosagentin pitää pystyä suojautumaan. Kirja on käyttöesine ja lukemisen tapoja on monia. Suositellaan käytettäväksi ja kokeiltavaksi erilaisia tapoja kuten Välähdys-tekniikka Pekka Himasen yhden kysymyksen tekniikkaa. Päätä kysymys johon haluat vastauksen ja etsii vastauksia kirjasta. Valitse kirjoja, joka erilaistavat lukemisen kuten Oppimisen vallankumous tai Esa Saarisen: Muodonmuutos. Itsekäs kirjalukeminen on hyvä juttu.
The Wisdom of Strategic Learning Oppimissopimus Oppimissopimuksessa vastaat seuraaviin kysymyksiin ja teet niiden kautta sopimuksen itsesi kanssa Missä olen ollut? (historia) Missä olen nyt? (nykyhetki) Minne olen menossa? (tulevaisuuskuva) Miten pääsen perille? (keinot) Mistä tiedän olevani perillä (mittarit)
Treeni1 ja sen koonti: oppimissopimukset ja niiden tekeminen Ryhmissä keskustellen omista oppimissopimuksista, sen kirjoittamisesta ja oivalluksista oppimissopimuksesta työkaluna Koontia: Paulin oivalluksena oli oppimissopimuksen käyttäminen esimerkiksi työhyvinvointi-iltapäivänä kollegoille. Tämä voisi olla hyvä tehtävä työkavereiden herättämisenä ja yrittäjyyskasvatuksen liikkeelle panijana. Tiimin tai projektiryhmän työkaluna oppimissopimus toimii myös. (koko porukalle)
Liekki oppiminen, tavoitteet Uudenlainen menetelmä tutuksi opettajille (sanasto, oppijalähtöisyys, prosessin synnyttäminen yhdessä) Yhteisön oppimisen näkökulman korostaminen (nopeammin/paremmin oppivassa yhteisössä yksilökin oppii nopeammin) Opettajasta valmentajaksi mitä se tarkoittaa? Rakettimalli hieman tutuksi, liikkeelle Sengen vauhtipyörien avulla
Lisätietoa: www.partus.fi Partus Arvot Tiimiyrittäjävalmentajan arvoja 1. Henkilökohtainen mestaruus Tiimiyrittäjävalmentaja toimii mestarillisen elämän tavoittelijana ja synnyttää hehkua omassa elämässään. Tavoitteena on tulla siksi, mitä minun on tarkoitus olla. 2. Synnyttäminen Syttyä toisesta ja sytyttää toista, halu synnyttää yhdessä. Tiimivalmentajien tehtävä on auttaa synnytyksessä. Opimme parhaiten kun synnytämme itse oppeja, jotka asetamme dialogiin ja viemme käytäntöön. 3. Hätkähdyttäminen Kyseenalaistaminen vahvistaa jokaisen taipumusta ihmettelyyn sekä yllyttää jokaista ajattelemaan itse omista lähtökohdistaan. 4. Tiimioppimisen seikkailu Tiimioppiminen on seikkailua kohti uutta ja arvaamatonta. Oppiminen on uskallusta lähteä tälle matkalle. 5. Leikki ja elämykset Oppiminen, valmentaminen ja yhteisöllisyys tuottavat iloa.
Treeni 2. Parikävely ulkona Mikä kysymys on yrittäjyyskasvatukseen tai yrittäjyyskasvatuksen oppimiseen liittyvä nyt tärkein/kiinnostavin? (vrt. Jaana Venkulan kirjaan, Kysymisen taito) Yksi kysymys per pari
Koonti: treeni2 - Heränneet kysymykset: 1. Miten työyhteisön saa sitouttaminen yrittäjämäiseen työskentelyyn? 2. Miten opettajat saadaan innostumaan yrittäjyyskasvatuksesta? 3. Miten saada työyhteisö syttymään yrittäjyyskasvatukseen? 4. Mitä annettavaa yrittäjyyskasvatuksella on koululle tai oppilaalle? 5. Miten yrittäjyyskasvatus toimii jo kouluissamme? 6. Miten opettaa vuorovaikutustaitoja ja toisen huomioon ottamista? 7. Millaisella prosessilla saa yrittäjyyskasvatuksen maanläheiseksi? (case tahvonen). 8. Miten yrittäjyyskasvatus tukee alisuoriutujia?
Heränneitä kysymyksiä treeniin liittyen Taavi pohti voiko yrittäjyyskasvatuksella saada työvälineitä oman elämän hallintaan erityisesti alisuoriutujille Susannan tarina yrittäjyyskasvatuksen linkittämisestä oppijan omiin lähtökohtiin ja elämään. Muuramen yläkoulussa järjestetyillä harrastemessuilla mopopoikien oma messuosasto. Miten saisi itse tehtyä mahdollisimman vähän ja oppilaiden tekemään mahdollisimman paljon? Olisiko tämä linkissä valmentajuuden kanssa?
Keskiössä oppiva yksilö, Pesukone Kolb: Kokemuksellinen oppiminen Kokemukset Kokeilut Ajatukset Konkretisointi
The Knowledge-Creating Company Nonakan ja Takeuchin tietoteoria Dialogi Tacit-tieto Sosialisaatio (höpötys) Sisäistäminen (käytäntö) Ulkoistaminen (synnytys) Yhdistäminen (teoria) Eksplisiittinen tieto Learning by Doing Nonakan ja Takeuchin tietoteoria on mallinnus, joka havainnollistaa tietämyksen virtausta neljän ikkunan kautta. Se on Partus Rakettimallin lautasten ydin. Jokainen lautanen on sovellutus perusteoriasta.
Lautaset Laaja verkosto Rihmasto (ydinverkosto) Tiimi Yksilö Partus Rakettimallin prosessit koostuvat päällekkäisistä lautasista. Ne kuvastavat prosessin tarkastelutasoa lähtien liikkeelle yksilöstä ja siirtyen kerroksittain laajaan verkostoon. Yksilö on keskiössä hän saa lautaset pyörimään Nonakan ja Takeuchin tietoteorian mukaisesti.
Yksilön oppimisprosessi Verkosto-oppiminen Ristipölytys koko talossa Oman tiimiyrityksen tuella syntyy oppimisdokumentit Dialogi Treenipäiväkirja Oppimissopimus ja taitoprofiili Teorian soveltaminen tiimiyrityksen projekteissa Kirjat, esseet ja lukuohjelma Learning by Doing Ristipölytys
Tiimioppimisprosessi Verkosto-oppiminen Ristipölytys koko talossa Tiimiyritys Dialogi Treenit Synnytykset Toteutus asiakkaan kanssa Treenien, synnytysten ja lukuohjelmien kiteytys Learning by Doing Ristipölytys
Tiimiyrityksen oppimisprosessi Verkosto-oppiminen Koko talon kulttuuri Millä mielikuvilla tiimiyrityksemme toimii? Dialogi Kenelle teemme? (Heimot) Miksi teemme? (Tarkoitus) Miten teemme? (Keinot käytännössä) Mitä teemme? (Tarjooma) Learning by Doing Mielikuvat Miten hyödynnämme koko talon osaamisen? Missä verkostoissa opimme eniten?
Treeni3: Mitä tästä? koonti Teoria tuli vauhdilla. Treenin kysymyksen pohjalta yritetään teoriaa konkretisoida. Pohdinnassa miksi parikävelyn kysymykset jäivät seinille? Miten ne liittyvät teoriaan vai pitääkö niiden edes liittyä? Ryhmän 2 purkua: Miksi tekemisen ruutu on niin vähällä? Ja mitä oikeastaan kokemukset ovat? Jos teorian nelikentän ruuduista yksi ruuduissa on hukassa, niin muutkaan ruudut eivät toimi. Arkielämässä kohdataan aikakysymys: ei ole koskaan aikaa jakaa kokemuksia kollegoiden kesken tai oppijoiden kesken. Henkilökohtaisten kokemusten jakamista: Oppi-poika, kisälli mallilla Pohdintaa keskustelussa aiheesta miten tieto voisi siirtyä. Teorian soveltamisessa opettajan ajankäytön merkitys ja sen rajallisuus. Sepän lukion yhteisöllisyyden kehittämiseen käytettyjä työvälineitä ( case yhteisöllisyyden työviikko): Väärän opettajan tunti - opettajan vaihto : kielten opettajat opettivat esim. fysiikkaa. Opettajien pukeutuminen unelmien ammattiin päiväksi. Huipennuksena koko koulun näytelmä: kerättiin opettajien ja oppilaiden tyypillisiä maneereja -> äidinkielen opettaja kirjoitti näytelmän -> esitys: oppilaat esittivät opettajia (tunnistettavia) ja opettajat olivat opiskelijoita (ei tunnistettavia). Onnistunut näytelmä ja hyvällä maulla tehty!
jatkoa Opetushenkilöstön palkkapolitiikka kehittämistyötä rajoittava kannustava palkkaus innostaisi kehittämistyöhön. Jos sitä ei ole niin kehittämistyö tuntuu negatiiviselta. Opetus/opiskelija menetelmän muuttaminen. Pitäisikö muuttaa valmentamisen suuntaan? Tietoa ei kaadeta opettajana vaan valmennetaan etsimään tietoa ja keskitytään oppimisen prosessiin. Heidillä jo käynnissä oman roolin miettiminen valmentamisen suuntaan. Mikä on oppilaan velvollisuus? Oppilaan velvollisuutena on oppia minun opetuksestani huolimatta. Palautteen antaminen ja saaminen koetaan ongelmalliseksi onko siihen mahdollisuutta kaikissa kouluissa? Lukion puolella koetaan, että on erilaisia palaute mekanismeja olemassa mutta oppilaat itse eivät sitä arvosta. Ajan varaaminen dialogille on vähäinen silloin myös kokemusten jakaminen on vähäistä.
VÄITE: Oppiminen on hitaampaa ja nopeampaa Voiko oppinen tapahtua jaksomuotoisessa syklissä? Onko oppija valmis antamaan palautetta opettajalle omasta oppimisestaan? Oivalluksia oppijoille tulee mutta ne tulevat myöhemmin Opettajan/valmentajan pitää ymmärtää myös yksilön oppimisprosessi ja sen missä vaiheessa oppija on Susannan oma kokemus, kun oivallukset yliopistoaikaisista luennoista tulevat 15 vuoden jälkeen
Glass: Management Masterclass (sovellutus tiimiyrittäjyysvalmennuksen kontekstiin) Valmennustyyli vaihtelee... Hierarkia Valmentaja antaa käskyjä tai tietoa, ei dialogia Kyvykkyyksien kehittämistyyli Valmentaja kehittää tiimin oppimiskyvykkyyttä antamalla sille tilaa harjoittaa dialogia Tukeminen Valmentaja tukee tiimin dialogia ideoilla ja näkökulmilla - tiimi itse kontrolloi dialogin kulkua Kokematon tiimin jäsen Kokenut tiimin jäsen Kouluttajatyyli Valmentaja keskellä, hallitsee dialogia Kolleegatyyli Valmentaja osallistuu dialogiin tasavertaisena jäsenenä... tiimin kokemustason ja tarpeiden mukaisesti.
Senge: The Fifth Discipline Fieldbook Osallistamisarsenaali Muutosprosessin haastavuus Yhdessä rakentaminen Tehdään tämä yhdessä! Myyminen Tämä on hyvä juttu. Näin kannattaa tehdä. Testaaminen Olisiko sinulla parannusehdotuksia tähän? Konsultoiminen Mitkä ovat keskeiset ajatuksenne tästä? Kertominen Joko teet tai lähdet kävelemään. Osallistamisen määrä
Ajatuksia valmentajan roolista: Valmennustyylin vaikeus kun rooli tiimissä tai ryhmässä muuttuu. Pelko ja kokemukset auktoriteetin menettämisestä: Menettääkö opettaja auktoriteettiään luokkahuoneessa, jos välillä toimii valmentajana osalle oppilaista? Kokemukset liiallisesta oppilaiden tuttavallisuudesta, asettaa opettajan tilanteeseen, jossa tunne oppijoiden eriarvoisuudesta Kaikki eivät koe tilannetta ongelmalliseksi vaan osoitukseksi luottamussuhteesta oppijaan. Mitä tehdä pelolle menettää auktoriteetti? Vastakkaisia kokemuksia on paljon kuten Voionmaan lukiossa. Pelko menettää auktoriteetti jos on valmentaja! Valmentajan roolissa ei menetetä auktoriteetti roolia. Valmentaja ei ole tasa-arvoinen tiimin jäsen! Eikä voi olla eikä pidä siihen pyrkiä. Valmentajan roolina on auttaa tiimiä saavuttamaan tavoitteensa ja tukea jokaisen tiimiläisen oppimisprosessia. Omat mielenmallit estävät valmentajamaista toimintaa. Miten niitä voisi työstää?
Treeni4: kysymykset (oma luokka vs työyhteisö) Valitse aiemmista parikysymyksistä yksi (paitsi ei kysymys nro5:ttä) tai sitten näkökulma aiheeseen minä itse/oma opettajuus tai luokkahuone Miten omaa valmentajuutta voisi viedä eteenpäin?
Ryhmien fläpit
Ryhmien fläpit
Treeni 4: purku Taavi: näkökulmana työyhteisö: Työyhteisössä kaikkien pitää tajuta ja osata mitä yrittäjyyskasvatus on. Kannustaminen positiiviseen ajatteluun ja opettajuuden tukemiseen on tärkeää. Työyhteisön tyypillisiin kysymyksiin vastaaminen : Mitä hyötyä tästä on minulle? Miten valmentajuus eroaa perinteisestä mallista? Miksi yrittäjyyskasvatus pitää yleensä ottaa huomioon? Konkretiaan linkitys: mitä yrittäjyyskasvatus on vinkit, ohjeet ym. jakoon koko työyhteisössä. Lisäksi prosessin käyminen läpi ja roolien selvyys työyhteisössä. Tehokas yrittäjyyskasvatuksen liikkeelle lähtö kaikille yhteisellä päätöksellä. Oppilaskeskeisten työtapojen kokeileminen, kokemusten jakaminen. Liikkeelle lähtö kokeilujen kautta. Oman esimerkin voima itse tekee, perustelee ratkaisut ja lisäksi ottaa huomioon oppilaat positiivisina markkinoijina, niin se vie viestiä eteenpäin. Hyvä pyrkimys on aikaansaada ryhmäfiilis. Ratkaisuna työhallinto ja hierarkkisuuden poistaminen. Työyhteisön tasa-arvoistaminen ja tiimimäinen toimiminen työyhteisössä. Rehtorien johtamiskoulutus voisi auttaa. Resurssointi järkiperästyisi taitojen ja kiinnostusten mukaan. Peruskoulun ja lukion ero resursseissa Heidin kiteytys keskustelusta - työyhteisössä valmentajana: pienet askeleet vievät kohti päämäärää Rajalliset resurssit huomioitavana Lääkkeitä polarisaatioon Temaattinen opetus kokeilemisen arvoinen ja Sepän lukiossa jo osittain toteutettuna
purkua Minne häviää keskiarvo-oppilas? Ääripäiden yhdistämisen vaikeus hyvä / huonot - lääkkeitä Temaattinen opetus aihekokonaisuudet: norssin ala-asteella hieno kokeilu: lukujärjestyksessä lukee ainoastaan teema esimerkiksi uhanalaiset elämet. Teemasta tehdään portfoliotyyppisesti erilaisia töitä/näytteitä/oppimisentuloksia (vaikkapa käsinukke, aine, piirustus, wikipedian käyttämistä, äänitteitä hyödyntäen yksilö vai ryhmä työskentelytapoja. Voisiko tätä kokeilla esim. luokanopettajan ympäristössä. Temaattinen opetus tai yrittäjyyskasvatuksen raja-aidat: Opetussuunnittelma tai toimintasuunnitelma vs temaattinen opetus. Toisaalta temaattinen opetus onnistuu niin lukiossa, yläasteella ja ala-asteella: Vaatii vain opettajalta keksimistä, uskallusta ja aikaa miettiä. Ryhmäkeskustelun oivalluksena opettajalähtöisyyden ja oppijalähtöisyyden huomioinen oppiaineen mukaan. Oivalluksena, että tutkielman tekemisessä Muuramen yläkoululla voisi valmentajuutta hyvin soveltaa. Miten saataisiin valinnaispalkki hyötykäyttöön? Mihin asioihin voit itse vaikuttaa ja miten voit laajentaa omaa vaikutuspiiriäsi? (Conveyn vaikutuspiiri) Kannattaako hukata energiaa asioihin, joihin ei voi itse vaikuttaa?
The Seven Habits of Highly Succesful People Coveyn vaikutuspiiri Et voi vaikuttaa Voit vaikuttaa Fokus Keskittymällä fokukseen fokuksesi kasvaa Keskittymällä vaikutuspiiriin vaikutuspiirisi kasvaa
Lähde: The Dance of Change, Peter Senge Vauhtipyörät Uudet käytännöt Viive Kestävät tulokset Viive Kyvykkyyksien kehittyminen Y1, Y2 ja Y3 viittaavat rakettimallin prosesseihin Tulokset, hitain, koko kultturin muutos (Y3) Sitoutuneet ihmiset Henkilökohtaiset tulokset Yksilön kehä keskinopea, lukuohjelmat ja oppimissopimus (Y1) Viive Kulttuurin siirto (diffuusio) Yhteisön kehä, nopein, tarvitaan valmentajaa (Y2) Investointi aloituksiin Uskottavuus Innostus & halukkuus sitoutua
Vauhtipyörästä: Miten sytyttää omaa työyhteisöä vauhtipyörien näkökulmasta? Keskimmäinen on yksilön, toimijan kehä. Sisäkehä, yhteisön kehä (oma ryhmä,tiimi ym), pyörii kovempaa ja on valmentajan toimintaympäristöä. Laajin kehä, kulttuurin kehä, on hitain. Uloin kehä ei voi pyöriä, jos sisemmät kehät eivät pyöri. Kehittämishankkeissa usein unohtuu yksilönkehän pyörittäminen. Mikä on tiimi? Katzenbach & Smith (1993,53) Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin, ja ryhmä on yhteisvastuussa suorituksistaan.
Suoritustehokkuus Tiimit ja tuloksekas yritys Tiimin suorituskäyrä Huipputiimi Työryhmä Todellinen tiimi Potentiaalinen tiimi Valetiimi Aika
The Discipile of Teams Y-malli Yhden johtajan disipliini 1. Yksilölliset tavoitteet + ryhmän tarkoitus (suoritustulos) 2. Jäsenet työskentelevät enimmäkseen yksilöllisissä tehtävissä jotka vastaavat heidän taitojaan 3. Työtulokset ovat enimmäkseen yksilöllisiä. 4. Tiukka johtajan määräämä työskentelytapa. 5. Vahva yksilön vastuu. Tavoitteet Tehtävien luonne Tuloksien luonne Työskentelytapa Vastuu Tehokkaan ryhmän perustat 1. Selvä valtuutus 2. Hyvä viestintä 3. Määritellyt jäsenten roolit 4. Aikarajoitteinen prosessi 5. Hyväksyttävä vastuu Tiimidisipliini 1. Pakottava tarkoitus suoritukseen (ajaa ohi yksilöllisten tavoitteiden) 2. Jäsenet työskentelevät yhteisesti integroidakseen täydentävät kyvyt ja taidot. 3. Työtulokset ovat enimmäkseen kollektiivisia tai yhteisötuloksia. 4. Sopeutuva työskentelytapa jota jäsenet muokkaavat ja vahvistavat 5. Yhteinen + yksilön vastuu!
Keskustelua teorioista: Tiimin jäsenten valikoituminen. Miten ryhmätöitä ja niiden tekemistä voisi parantaa? Motivoinnin merkitys Yhteistoiminnallisen oppimisen malleja ryhmätöihin. Vastuiden määrittäminen ja tekeminen. NLP menetelmän mukaan opit 10% asiasta toiselta (mm. opettaminen), 50% oppii asiasta kun hankit tiedon itse (tarveperäinen tiedonhankinta) ja osaat 80% kun pystyt opettamaan asiaan toisille. Itsetunnon vahvistaminen ja itsetuntemus ryhmätyön etuna Opetusministeri Virkkusen suuntaus: opettamisen painopiste älykkäiden/ lahjakkaiden opettamiseen. Mikä vaikutus? Oivallus, että tiimi ei sovi kaikkeen organisointiin. Missä voi /kannattaa tiimityötä käyttää? Millaisia erilaisia tiimejä on? Ad Hoc- tiimit vaatii tietämyksen jäseniltään tiimityöstä ja tiimioppimisen malli. Ollaanko me Liekki1 tiimi? Täyttyvätkö kriteeri? Täyttyykö Liekki1-ryhmän kohdalla yhteisen päämäärän tarkoitus? Oppimisen tavoite, oppimisyhteisö, jossa itse oppii ja jakaa ja antaa oppimisen kokemuksen myös toisille.
Valmennustyyli Downey: Effective Coaching Valmennustyylit Vetäminen (Pull) Valmentava Non-Directive Kuunteleminen Reflektointi Sanotun kertaaminen Yhteenvetojen tekeminen Valmentajan tulisi pyrkiä pysymään tällä alueella 80% ajasta. Kysymysten kysyminen Vaihtoehtojen tarjoaminen Palautteen antaminen Neuvominen vinkeillä (omat ideat) Työntäminen (Push) Opettava Directive Ohjeiden antaminen Neuvominen suorasukaisesti
Prosessioppiminen Oppiminen on pitkällinen prosessi. Yksittäiset tapahtumat ja oivallukset jäsentyvät eteenpäin. Lopulta niistä syntyy yhdistelmiä. Oppimisen prosessimaisuus edellyttää, että myös valmennus toteutetaan prosessina. Irrallisten koulutustilaisuuksien vaikuttavuus on usein kyseenalainen [ei kuitenkaan aina]. Oman oppimisen prosessia tulee lähestyä tutkimuksellisesta näkökulmasta. Tällöin oppija tutkii omaa oppimistaan, mallintaa sitä sekä pyrkii reflektoimaan sitä muiden kanssa.
15.09.2010 Aamufiiliskierros Orientaationa: Mitä ajatuksia on herännyt eilisestä? Mikä jäi mietittymään? Hiljaisuus ryhmässä ei juurikaan aamufiiliksiä jaettu. Leo näki hulluja unia mutta aamulla kuitenkin pirteä fiilis. Useimmilta näytti onnistuvan aivojen napsautus Off-asentoon saunan jälkeen. Nyt on vuorossa koneen käynnistäminen. Laura tuli prosessiin mukaan uutena jäsenenä aamusta. Koneen käynnistäminen aloitetaan synnytyksellä. Aiemmin synnytyksestä käytettiin nimeä näyttökoe, joka ei kuitenkaan kerro todellisesta luonteesta. Synnytyksen tarkoituksena on kiteyttää asiakokonaisuus. Pikakertauksena eiliseltä: Oppimisen näkökulmasta käytiin läpi yksilön, tiimin ja yhteisön oppiminen ja neljäntenä muuttujana yrittäjyyskasvatukseen tulee vielä ulkopuolinen muuttuja: Did You Know? video http://www.youtube.com/watch?v=cl9wu2kwwsy
Synnytyksen toimeksianto: Yrittäjyyden pesukoneen käyttöopas Aikaa 1,5h Kriteerit: Uutta tietoa synnyttävä Kaikki tiimin jäsenet osallistava Teorian sovellus Käyntäntöön vieminen Prosessi & tuotos
Palapeli
Liekki-pesukone
Johannes 201
Ryhmä 3 Kuva: selvitys (kaksi vain mukana) Käyttöohjeet: 1. Laita pistoke seinään ja avaa hana 2. Lajittele pyykki 3. Valitse pesuohjelma 4. Valitse lämpötila 5. Lisää pesuaine 6. Käynnistä kone 7. huolla
Ryhmä 5: Johannes201 Jokainen osallistuu Vesi oppimisympäristönä oppija ei tarvitse vettä myöhemmässä vaiheessa vaan pärjää kuivana Ei pikaratkaisua pyykkiä pitää pestä usein Rikkonaiset vaatteet voi korjata pesun aikana Kirjopesu tiimin valintaa Valmentaja/opettaja miettii pyykin pesuohjelman Oma rooli työyhteisössä tulee selkeimmiten esille. Työyhteisölle uuden koneen markkinointi Äänen tuottaminen koneeseen!
Palautteen antaminen synnytyksestä: Ryhmiin jakautuminen ja arviointi: miten meni oma juttu miten menivät toisten ryhmien synnytykset Arviointijärjestys: toisten arviointi, itsearviointi ja valmentajien arviointi Ryhmä1: palapeli: Toisten ryhmien palaute: palapelin tekeminen ja ratkaiseminen oli hauska idea. Hämmentävänä kokemuksena ohjeet, tilanne ja ratkaiseminen. Hyviä oivalluksia kyselemisestä, tavoitteiden asettamisesta ja ratkaisun hakemisesta, mutta ehkä olennaiset osat jäivät havainnoimatta. Puutteena, että käyttöohjeet puuttuivat kokonaan. Pauli aikoo kokeilla epämääräistä tehtävänantoa töissä jossain tilanteessa. Epävarmuuden tila oppimiskokemuksena voi olla hyväkin. mukavan erilainen synnytys, toisten osallistavuus purkutilanteessa oli hyvä vaikkakin loppu jäi kesken. Ryhmän itsearviointi: synnytykseen lähdettiin synnytyksen kriteerit pohjana: osallistavuus oli pohjaajatuksena. Tiedollinen puoli jäi vähemmälle. Tarkoituksena oli uuden tiedon synnyttäminen, joten ratkaisumallina käytettiin pohdintatehtäviä valmiiden sanojen sijasta. Työtapana valinta oli itsestään selvästi osallistavana. Hämmennystä mikä tässä prosessissa pitää oikeasti olla osallistavaa? Kaikki ryhmät ovat saaneet samanlaisen toimeksiannon mutta silti erilaiset työt. Valmentajat: Kaikki synnytykset olivat valtavan upeita huolimatta prosessin lyhyestä ajasta. Valmentajan tehtävänä on pohtia oppijan kannalta kumpi on tärkeämpää arvioida synnytyksen kokonaisprosessi vaan vain se minkä näkee synnytyksen tuotoksen. Palapeli oli hieno demo työtavasta. Selvä hämmennys ja epävarmuus palapelin tekovaiheessa osallistujilla: Miltä tuntui alkaa tekemään palapeliä?
palaute jatkuu Ryhmä3: perusmallikone & ohjeet: Toiset: Kuvassa oli valtavasti informaatiota ja se oli loistava. Vertauskuvat olivat toimivia, luontevia ja loppuun asti mietittyjä. Innostuneesti kerrottu kokonaisuus vaikkakin siitä puuttui toiminnallisuus ja muun ryhmän osallistaminen. Hyvin klassinen esitystapa valittu tyyliksi. Kuva ja ohjeet oivaltavia juttuja mutta synnytys ei ehkä tuottanut uutta tietoa. Toimivaa kiteytystä. perusmallikone. Mistä oli valmennussession aikana puhuttu niin se oli höpötystä tässä se nyt kiteytyi ja konkretisoitui. Itsearviointi: pesukoneen synnytys tuntui keskoselta juuri osallistuvuuden osalta. Ryhmässä synnytysprosessiin osallistuminen oli kaikkien osalta hyvää ja prosessi oli itsessään hyvä. Toimeksiantoa ryhdyttiin suorittamaan ja ei juurikaan mietitty ohjeistusta eikä vaatimuksia. Innostuneesti tehtiin kunnes aika loppui. Marja kaipasi synnytykseltä rautalangan vääntämistä omaan työhön. Valmentaja: Tässä synnytyksessä näkyivät selkeästi ja hienosti valmennussession aikana läpikäydyt eri tasot. Lisäksi mielenkiintoinen kuvaus opettajan/valmentajan roolista. Se oli kuvattuna vetenä.
palaute jatkuu Ryhmä5:Johannes 201- pesukone: Toiset: pesukoneen malli oli kyllä uusinta uutta. Metaforia toimi pesukoneessa kuin myös kaikki osat. Synnytyksen loppu, jolloin kone käynnistettiin, oli hieno huipennus. Toiminnallinen osa synnytyksessä oli tosi hyvä. Itsearviointi: Synnytys oli arvokas ja hieno prosessi, johon kaikki osallistuivat. Toimeksianto ja kriteerit pohdituttivat mutta töihin päästiin hyvin käsiksi. Valmentajat: Hienoja oivalluksia ja kiteytyksiä. Tämän jälkeen pyykin pesu on valtavan mukavaa. Kahdessa viimeisessä synnytyksessä huomattavaa on opettajan/valmentajan rooli ja metafora. Mikä on opettajan/valmentajan metafora: vesi vai kone? Ja mitä pesukoneessa oikeastaan pyörii? Opiskelijat, yrityskasvatus vai mikä? Ja mitä on lika? Kolmen sanaa tehtävä: Ota pari, jonka kanssa mietitte ja valitsette synnytyksistä: a) teoreetikko, b) osallistajat, c)visionäärit synnytyksen tuotoksen. Purku: yksimielinen tulos palapeli synnytys oli osallistava, talo synntys oli teoreettinen ja johannes 201-kone oli visionäärinen.
Entisaikaan.
Treeni: kehittämistehtävä Treenin aiheena on kehittämistehtävä ja mikä on lopulta tärkeää? Paneudutaan kehittämistehtävän käytäntöön vientiin. Aikaa 30min Purkua: aika meinasi loppui kesken. Valmennussession aikana on virinnyt yllättäviä yhteistyöhankkeita Sepän ja Voionmaan lukion välille. Kehittämistehtäviä voi tuoda kysymyksinä kohtaamisiin: oivalluksina, kysymyksinä ym. teemaan mukaan! Voimme myös yhdessä pohtia kysymyksiä treeneissä tai tuo se casena esille Paulin auttavat kädet case on loistava esimerkki. Myös synnyksen teemat voi vetää omiin hankkeisiin ja kehitystehtäviin. Ajatuksia kohtaamisiin voi myös meilata tai soittaa valmentajille etukäteen!
Motorola Mikä meni hyvin? Mikä meni huonosti? Mitä opin? Mitä vien käytäntöön?
Mikä meni hyvin? Motorolan purku Ryhmätyöskentely, ajatusten ja näkemysten vaihtaminen, osallistuminen oli aktiivista, oppi tuntemaan enemmän, levollinen paikka ja levollinen tunne, tunne että syntyy jotain uutta jota ei voi vielä itsekkään pukea sanoiksi. Taidollisesti: pesukone jutut, huomaa miten ryhmässä oppiminen on tehokkaampaa. Onnistumisia itsekurissa. Konkreettisesti näkee miten joukkueena saa aikaiseksi enemmän kuin itse. Saa palautetta omista ajatuksista suoraan vertaiseltaan. Mikä meni huonosti? Eilinen teoria oli raskasta. Kävelyn jälkeen teoriaa negaatiota ilmapiirissä. Teoria tuli rysähdyksessä. Mikä on tavoitteen asettaminen jokaisen kohdalla? Vaikea saada kiinni mitä tässä yritetään. Vakavaa harkintaa onko tämä minun paikkani? Saanko minä tästä mitään irti? mietintää palaanko tänne enään saanko työhöni tarpeeksi ja nopeasti. Valmennuksessa liian vähän oikeasti uutta oivallettavaa kun omat tavoitteet on jo konkreettisemmat kuin ehkä toisilla. Olenko minä tässä prosessin vaiheessa? Elisalle kysymys: mitä se oikein tilas? Majakosken päivät olivat jotain ihan eriä kuin tämä. En ole saanut itseni nyt innostumaan kyynistyminen.
Motorola jatkuu Mitä Opin? Epäselvä toimeksianto ja mahdollisuudet mitä saa aikaiseksi. Pesukone-projekti oli mielenkiintoinen synnytystä voisi käyttää omiin projekteihin. Markkinointia omista ideoista ja tekemistä jutuista. Positiivinen näkökanta auttaa asiaa. Tänäänkin oppinut jotain uutta. Antoisaa hitaasti hyvää tulee. Päässä on erilaisia ajatuksia ja paljon. Pienistä asioista lähtevät suuretkin asiat liikkeelle. Opettajuuden muuttaminen: hektisyys ja sen poistaminen: miten annan vastuun oppijoille? Oppijoille vastuun antaminen ja sen oivaltaminen sekä myös vastuuta työyhteisöön ja omaa oppiaineeseen. Draaman keinot olivat unohtuneet ja taas ne ovat tulleet uusina ideoina. Kyllä minä tästä vielä joskus hyödyn. Nauttinut epävarmuuden tilasta (luokassa aina paras tiedollisesti, opona ei koskaan voi olla tiedollisesti pätevä) tämä on hyvä tapa hahmottaa suurempaa kokonaisuutta. Ihanaa pääntuulettamista. Mitä vien Käytäntöön? Projekteihin käytäntöjä (pois kirjaoppineisuudesta) sovelluksia ja työkaluja. Paulin esityksen mukaan konkreettisia tuotteita pääsylippujen sijaan.
Valmennussession loppurinki mitä vien työhön? Laura: Vain toisena päivänä läsnä, mutta silti did you know-video pysäytti tulevaisuus näkökulmallaan. Tulevaisuus näkökulma myös itselle ja omaan työhön. Hanna: Aikoo saada itselleen markkinointipuheenvuoron opettajankokoukseen, positiivisen viestin vieminen, toisten kannustaminen Susanna: ajatuksiin jäi väärän opettajan päivä, Jannen kanssa eteenpäin kehittämisjutussa. Pienin askelin edetään. Janne: Heräsi ja syventyi yrittäjyyskasvatuksen ajatukseen, joka on selkeästi laajentunut tällä kerralla. Jaana: sain omaan ajatteluun paljon aineksia Taavi: kyynisyys ja sen näkyminen opettajan arvioinnissa ja toiminnassa. Huomion kiinnittäminen minkälaista palautetta minä annan tuotoksista, joita saan. Mihin voin vaikuttaa omassa toiminnassani? Vaikutuspiirin laajentaminen. Case esimerkki Sata-EDUSTA. Positiivinen ja tietoinen asioiden suurenteleminen: Satakunnassa opettajat kehuvat rehtoreitaan ja päättäjiään, joka seurauksena positiivinen palaute on parantanut opettajien mahdollisuuksia kehittää omaa työkenttää. (HOPE hanke) Eräänlainen versio anna hyvän kiertää - ajatuksesta. Asioita voi aina viedä positiivisesti eteenpäin. Heidi: pesukone on toimiva pesukone prosessin kuvauksena. Metaforakokeiluja ehkä luovassa kirjoittamisessa. Leevi: päättää lähteä liikkeelle mahdollisuuksista omassa työssään.
Johanna: asialista mitä oikeasti aloitetaan tekemään. Yrittäjämäisen oppimisympäristön muokkaaminen. Lukeminen. Myllätä ja möyhentää kursseja jaksamisen mukaan. Marja: Paulin tuotteet pääsylippujen sijaan omassa työssä. Paulin esitys parasta antia koko valmennussessiossa. Ei konkreettista omaan työhön. Heli: jatkuvuus ja näkyväksi tekeminen koko koulussa. Opettajien pitää tulla luokkahuoneesta ulos ja jatkuvuutta alakoulusta yläkouluun. Luotto riittävyydestä: good enough is good enough. Valmentaja: Hyvää että valmennussessio on pystynyt herättämään ajatuksia Tämän valmennuksen pyrkimyksenä on luoda luottamusyhteisö, johon kuuluu myös negatiivisten asioiden esiintuominen. Ilman luottamusta tietoa ei voi vapautuneesti jakaa. Tarkoituksena on haastaa jokainen tuomaan omia menetelmiään ja myös viemään toisten menetelmiä omaan työhön. Sen saat mitä annat periaatteella. Se vaatii jokaiselta osallistujalta heittäytymistä. Valmennuksessa kyse on ryhmäprosessista, jonka yhtenä osana luottamusyhteisö toimii. Kaikki valmennussessiot koostavat kokonaisprosessi, joka vaatii sitoutumista ja mukanaolemista henkisesti ja fyysisesti.
Välitehtävät Lue vähintään 1 asiakkuuksien kirja (YPK) Piirrä tai kuvaa omat asiakasyhteistyöverkostosi Tuo mukanasi yksi asiakas-case Vie omaan kehittämistehtävääsi eteenpäin
Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku projektin toteuttajaorganisaatioiden logot: