Osa-aikainen erityisopettaja Turun normaalikoulussa oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, saa osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Erityisopetus niveltyy oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kolmiportaisen tuen kaikissa vaiheissa. Opetus on suunnitelmallista, tavoitteellista, joustavaa ja oppilaan tarpeet huomioivaa. Oppilasta tuetaan kokonaisvaltaisesti. Osa-aikaisen erityisopetuksen tarkoituksena on tukea, ohjata ja opettaa niitä oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia yhdessä tai useammassa oppiaineessa tai sosiaalisissa taidoissa. Osa-aikaisella erityisopetuksella pyritään korjaamaan lieviä oppimista tai koulunkäyntiä haittaavia erityisvaikeuksia esimerkiksi puhe-, lukemis- ja kirjoitusvaikeuksia sekä matematiikan oppimisvaikeuksia. Osa-aikainen erityisopetus on kiinteä osa perusopetusta ja noudattaa koulun opetussuunnitelmaa. Osa-aikainen erityisopetus on oppilaan kasvua ja kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, johon jokaisella oppilaalla on oikeus sitä tarvitessaan. Pyrkimyksenä on vaikuttaa myönteisesti opiskelutottumuksiin, työskentelytapoihin ja koko koulumotivaatioon. Suunnittelun ja järjestelyjen lähtökohtana ovat oppilaiden yksilölliset tarpeet. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Osa-aikainen erityisopetus on tarkoitettu myös ennaltaehkäisemään ja korjaamaan oppimisvaikeuksia. Erityisopettajalla on asiantuntemusta oppimisvaikeuksista ja opetuksen käytössä olevista keinoista, joilla vaikeuksia voidaan ehkäistä. Hän voi yhdessä luokan- ja aineenopettajan kanssa pohtia keinoja, joilla oppimisen esteet saadaan ylitettyä. Osa-aikaisen erityisopettajan konsultaatiota tarvitaan myös silloin, kun suhteutetaan oppilaan oppimisvaikeutta ja sen vaikeusastetta ikätason taitoihin. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osaaikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Osaaikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollosta vastaavien kanssa. TUEN KOLMIPORTAISUUS Jokaiselle oppilaalle suunnattu tuki (YLEINEN TUKI) on ensisijainen tuen järjestämisen muoto. Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ehkäisemään tehostetun ja erityisen tuen tarvetta. Eriyttäminen, tukiopetus, kodin ja koulun välinen yhteistyö, joustavat opetusjärjestelyt, opettajien välinen yhteistyö, samanaikaisopetus, oppiaineiden palkittaminen, osa-aikainen erityisopetus ja läksykerhot ovat koulun tukimuotoja. Yleisen tuen tukimuotoja tulee järjestää oppilaalle heti, kun niihin ilmenee tarvetta. Yleinen tuki edeltää tehostettua tukea ja sen riittävyyttä arvioidaan pedagogisessa arviossa.
Yleinen tuki: eriyttäminen joustavat ryhmittelyt tiimiopettajuus kodin ja koulun yhteistyö oppilaan ohjaus tukiopetus ohjaus ja tukipalvelut (konsultaatioapu) TEHOSTETTU TUKI Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista ja monimuotoistumista sekä syrjäytymistä. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään opettajien yhteistyössä laatimaan pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä ja yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Oppilaalle pyritään järjestämään sekä laadullisesti että määrällisesti hänen kehitystasonsa että yksilölliset erityistarpeensa huomioivat tukitoimet. Tehostettu tuki sisältää: oppilashuolto oppimissuunnitelma osa-aikainen erityisopetus ERITYINEN TUKI- pedagoginen selvitys ja erityisopetuspäätös Kun oppilaalle annettu tehostettu tuki ei riitä, tehdään päätös erityisestä tuesta. Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta perusopetuslaissa määritellystä tuesta. Erityisopetus järjestetään oppilaan edun mukaisesti ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä. Erityinen tuki on suunnitelmallista ja yksilöllistä oppilaan tukemista sekä tavoitteellista yhteistyötä oppilaan tarvitsemien muiden tukipalveluiden kanssa. Opetuksen järjestäjänä selvitetään oppilashuollon avulla, voidaanko opetus sekä mahdollisesti tarvittavat tukipalvelut järjestää ensisijaisesti muun opetuksen yhteydessä oppilaan lähikoulussa vai tehdäänkö yhteistyötä kunnan opetuspalvelujen järjestäjien kanssa. Erityinen tuki sisältää: henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma- HOJKS osa-aikainen erityisopetus opetusjärjestelyt kuntouttava opetus Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien
aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Käytännössä 1-6 -luokkien erityisopettajan luona käy oppilaita 1-6 luokilta. Yhteistyössä opettajien, huoltajien ja tarvittaessa oppilashuollon kanssa sovitaan jaksoittain tai vuosittain oppilaat, jotka tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta. Oppilaat saavat 1-4 kertaa viikossa erityisopetusta joko samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai luokan yhteydessä olevassa tilassa. Opettajat arvioivat yhteistyössä muiden kanssa onko kyseessä yleinen, tehostettu vai erityinen tuki > tarvitaanko oppimisen tai opetuksen ohjausta osa-aikaista erityisopetusta oppilashuollollista apua kasvatuksellista / hoidollista tukea akuuttia tukea / parkkia Akuuteissa tilanteissa oppilas voi tulla osa-aikaiseen erityisopetukseen joko tunniksi, päiväksi tai pitemmäksi aikaa. Tällöin on kysymyksessä tilanne, jolloin oppilaalla esiintyy jatkuvaa tarkkaavuuden ja toiminnan ohjauksen ongelmaa isossa ryhmässä. Tähän liittyy usein sääntöjen toistuva rikkominen, aggressiivinen käytös ja / tai kiusaaminen. Oppilas ei pysty keskittymään isossa ryhmässä eikä hän anna muille työrauhaa. Oppilaan kanssa keskustellaan asioista, tehdään yhteistyötä oppilaan vanhempien, muiden opettajien ja oppilashuollon kanssa. Oppilas saa kaikki tehtävät osa-aikaiseen erityisopetukseen. Oppilaan kanssa keskustellaan asioista, hän tuetaan kokonaisvaltaisesti ja tavoitteena on vaikeuksien vähentäminen ja myönteisen koulunkäynnin sujuminen. Kontakti omaan opettajaan ja luokkakavereihin yllä pidetään myös parkin aikana. Kun oppilaan tilanne paranee, hänen motivaationsa oppimisen kasvaa ja koulunkäyntinsä alkaa sujua, hän voi palata aluksi joillekin luokan tunneille ja myöhemmin kokonaan. Tavoitteena on opiskelun sujuminen omassa luokkaympäristössä. Akuuteissa tilanteissa oppilasta auttaa oman opettajan ja erityisopettajan lisäksi rehtorit ja muu oppilashuollon henkilökunta. Mikäli parkkijakso on pitempiaikainen, ollaan tiiviissä yhteistyössä oppilaan vanhempien kanssa. Osa-aikainen erityisopettaja arvioi oppilaan tuen tarvetta arvioimalla ja havainnoimalla oppilaan oppimista yhteistyössä opettajien kanssa yhteistyössä huoltajien kanssa yhteistyössä oppilashuollon kanssa normeerattujen testien avulla oppilaan oman arvioin pohjalta nivelvaiheen mittareiden pohjalta yhteistyössä esiasteen opettajien ja KELTOJEN kanssa Tukea tarvitsevat oppilaat, jotka ovat vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan
joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden seurauksena joiden terve psykososiaalinen tai emotionaalinen kasvu ja kehitys ovat vaarassa joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyviä tai niitä vaarantavia riskitekijöitä Oppilaan tuen tarpeen syynä voi olla lukemisen tai kirjoittamisen vaikeus, (luki) tai muu kielellinen vaikeus - lukemisvaikeudessa voi olla kyse teknisen lukemisen tai luetun ymmärtämisen vaikeudesta matemaattinen erityisvaikeus kaikissa edellä mainituissa vaikeuksissa voi olla kyse puutteellisista opiskelustrategioista tai kognitiivisesta vaikeudesta puhealueen vaikeudet, lähinnä äänne- ja artikulaatio-ongelmat tarkkaavaisuushäiriö tai motivaatio-ongelmat lievä kokonaiskehityksen viivästymä läksyjen tekemättömyys, koulunkäynnin laiminlyönti sosiaaliset vaikeudet, vaikeudet toverisuhteissa tai ryhmässä toimimiseen, keskittymisvaikeudet ja vaikeus huomioida toiset oppilaat (esim. työrauhaongelmat) emotionaaliset vaikeudet (oppilas on esim. ahdistunut oppimistilanteessa tai hänellä on henkilökohtaisia huolia) oppilaalla on suomi toisena kielenä -vaikeuksien lisäksi edellä mainittuja vaikeuksia oppilaalla on pitkä poissaolo koulusta ja sen vuoksi tilapäistä oppimisvaikeutta oppilaalle on tehty erityisopetussiirto ja HOJKS jonkin oppiaineen osalta ja hän tarvitsee siihen erityistä tukea Varhainen puuttuminen ja tuki Tuen tarve voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Lievemmät oppimiseen ja/ tai sosioemotionaaliseen kehitykseen liittyvät pulmat saattavat olla ratkaistavissa, mikäli ongelmiin puututaan heti ja sovitaan menettelytavoista luottamusta ja keskinäistä kunnioitusta tukevassa ilmapiirissä. Tällöin voidaan tehostaa yhteistyötä oppilaan, hänen vanhempiensa, opettajien ja oppilashuollon välillä. Toisinaan oppilas tarvitsee tehostetumpaa tukea jollakin osa-alueella koko kouluajan ja silloin pohditaan yhdessä, miten oppilaan itsetuntoa, oppimisstrategioita ym. voidaan vahvistaa ja rakentaa oppiminen niitä vahvuuksia ja voimavaroja hyväksi käyttäen, mitä oppilaalla ennestään on. Useimmiten tehostettua tai erityistä tukea tarvitseva oppilas tarvitsee useammin kuin kerran viikossa osa-aikaista erityisopetusta. Tuen tarve voidaan arvioida: normeerattujen testien perusteella luokanopettajan tai aineenopettajan ehdotuksesta oppilashuollon aloitteesta (kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, rehtori, erityisopettaja) vanhemmat arvioivat lapsensa tarvitsevan tukea oppilas arvioi itse tarvitsevansa tukea
esiopetuksesta kouluun -siirtymävaiheessa kiertävät erityislastentarhanopettajat voivat ehdottaa kyseisen oppilaan tuntemuksen ja kouluvalmiustutkimusten tulosten perusteella jonkin tietyn osa-alueen arviointitarvetta heti alkusyksystä Arviointimenetelmät Kaikki 1. luokkalaiset oppilaat arvioidaan Tervetuloa kouluun tehtäväpaketin avulla, joka sisältää kielellisen ja matemaattisen alueen tehtäviä. Jos edellä mainituilla alueilla on isoja puutteita, oppilaita arvioidaan syksyn aikana lisäksi NMI: n lukemisvalmiuksien ja nimeämistaitojen arvioinnilla ja /tai lukukäsitteen ja laskutaitojen oppimisvaikeuksien seulontatestillä (NMI: n BANUCA - testi). Puhealueen kartoitus tehdään kaikille uusille 1. luokkalaisille ja myöhemmässä vaiheessa uusille oppilaille tilanteen ja tarpeen mukaan. Kielellisen ja matemaattisen osa-alueen taitoja seurataan kaikilla luokka-asteilla NMI :n ja OTUK :n testeillä ja arviointimittareilla. Niiden sekä luokanopettajan että erityisopetuksen yhteistyön perusteella kartoitetaan oppilaiden taitoja ja seulotaan oppilaat, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Em. arviointien ohella opettajien ja vanhempien omilla havainnoilla ja kartoituksilla on tärkeä merkitys oppilaan erityistuen arvioimisessa. Nopean sarjallisen nimeämisen testi tehdään (NMI) 6-12-vuotiaille erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Erityisesti hitaan nimeämiskyvyn ongelmat saattavat näkyä lukemis- ja oppimisongelmina.. Lukemisen aika-leikin taika-arviointimenetelmän avulla kartoitetaan lasten yksilöllisiä lukivalmiuksia alkuopetuksessa. (NMI) Lukivaikeutta arvioidaan lisäksi Lindemanin ALLU -testeillä, lukutestillä ja sanelulla. Lukemis- ja kirjoittamisvaikeutta arvioidaan lisäksi lukivaikeutta kartoittavan CD -n avulla. Eri luokka-asteiden oppilaille tehdään testejä tilanteen ja tarpeen mukaan. Jokaisen luokanopettajan kanssa (18 luokkaa) sovitaan alkusyksystä, mitä testejä tehdään koko luokalle vuoden aikana (erityisopettajalla lomake käytössä). Erityisopettajana teen em. lisäksi erityistä tukea tarvitseville oppilaille testejä, joiden avulla arvioidaan oppilaan erityistarve ja sen pohjalta oppilaan tarvitsema yksilöllinen tuki ja luokassa tarvitsema tuki. Testit ovat lähinnä kielellistä ja matemaattista osa-aluetta mittaavia Niilo Mäki-instituutin ja Turun oppimistutkimuskeskuksen testejä: sanelu, luetun ja kuullun ymmärtäminen, tekninen lukutaito, matemaattiset testit (mm. BANUCA, RMAT, MAKEKO), suomi toisena kielenä (S2) - testit, nopea sarjallisen nimeämisen testi ja tarpeen mukaan MASK- arviointi (sosiaalisia taitoja mittaava testi). Suomi toisena (S2)-oppilaiden arvioinnissa käytetään kielen kehityksen arviointia (KIKE :ä). Koko luokkaa koskevat ryhmätestit pitää erityisopettaja tai hänen opastuksellaan luokanopettaja. Yksilötestauksen suorittaa aina erityisopettaja. Mikäli testauksessa tai muussa yhteydessä havaitaan tarve tietyn tai tiettyjen aineiden opetussuunnitelman yksilöllistämiseen, otetaan yhteyttä oppilaan huoltajiin ja neuvotellaan psykologisten testien aloittamisesta. 6. luokkien monikulttuurisille oppilaille tehdään joulu-tammikuun aikana Turun kaupungin yhteinen, maahanmuuttajataustaisille oppilaille suunnattu kielellisten ja matemaattisten taitojen arviointi. Arviointi sisältää suomen kielessä rakennekokeen, sanelun, luetun ja kuullun ymmärtämisen sekä matemaattisen kokeen. Lisäksi oppilas arvioi itse omaa kielitaitoaan.
Tieto niiden oppilaiden tuen tarpeesta, jotka on havaittu jo luokilla 1-6 ja johon oppilaat ovat saaneet erityistä tukea, siirtyy yläluokkien erityisopettajan, opinto-ohjaajan ja oppilashuollon tietoon, millä varmistetaan, että kyseiset oppilaat saavat tarvitsemaansa tukea jatkossakin. Erityisopetuksen toteutuminen luokilla 1-6 Osa-aikaisen erityisopetuksen tuki kohdentuu erityisesti koulunkäynnin alkuvaiheeseen, luokille 1-3, jolloin oppilasta tuetaan yksilöllisesti tai pienryhmässä 2-3 kertaa viikossa 4-6-luokkien oppilaat saavat erityisopetusta yksilöllisesti tai pienryhmässä 1-2 kertaa viikossa. Erityisopettaja hakee usein pienemmät oppilaat erityisopetukseen, isommat tulevat itse. Erityisopettaja neuvottelee oppilaan tuen tarpeista luokanopettajan ja aineenopettajan kanssa, samalla sovitaan käytetyt materiaalit ja mahdolliset testit. Erityisopetuksen lähtökohdat Erityisopetuksen tavoitteet sekä opetusmateriaalit suunnitellaan yhdessä oppilaan itsensä ja oppilaan opettajan kanssa. Oppilaan vanhempien tulee olla tietoisia myös erityisopetuksen tavoitteista ja sisällöistä. Erityisopetuksen lähtökohtana on: oppilaan vahvuudet (mikä sujuu hyvin?), tukea tarvitsevat alueet (mikä ei suju tai mistä asioista ollaan huolissaan?), sopimukset tavoitteista (mihin asioihin toivotaan muutosta?) sovitut sisällöt (esim. opintokokonaisuudet) menettelytavat (miten tavoitteisiin päästään?) mitä apua tavoitteiden pääsemiseksi tarvitaan (vastuunjaot, muut tukitoimet) miten tavoitteiden saavuttamista seurataan (aikataulut, seurantapalaverit) Oppilasta voidaan tukea seuraavin keinoin Useiden oppilaiden kohdalla riittää, että oppimisympäristö tukee oppilaan oppimista. Tutkimusten mukaan voidaan sanoa, että mikäli oppimisympäristö on fyysisesti, sosiaalisesti ja emotionaalisesti oppilasta tukeva, se tukee myös oppilaan kognitiivista oppimista. Joskus voidaan opetusjärjestelyillä tukea oppilasta mm. seuraavasti: oppilas saa lisäaikaa kokeessa, oppilas saa kysymykset etukäteen tai joku lukee ne hänelle varmistetaan, että oppilas ymmärtää kysymykset oppilas saa tehdä kokeen suullisesti oppilas saa tutustua tunnilla käsiteltävään tekstiin etukäteen oppilas saa vähemmän kysymyksiä kuin muut oppilas tekee kokeen tuettuna mm. avustajan kanssa (ei valmiita vastauksia) suomi toisena kielenä -oppilailla on tärkeä, että he näkevät opettajan (huulilta kielen ääntämisen) oppilasta voi auttaa, kun kysymykset on kirjoitettu opetuksessa kuvamateriaalin hyödyntäminen, sanalistojen ja käsitekarttojen tekeminen sekä sanakirjojen käyttö tukee maahanmuuttajaoppilaan oppimista
Eriyttäminen tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla normaaliin opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Esimerkiksi oppilas, jolla on vaikeuksia hahmottaa tekstin sisältöjä lukemalla, voi saada käyttöönsä ääninauhan. Jos oppilas kärsii isossa ryhmässä voimakkaasta koepelosta tai jännityksestä, voi hän suorittaa kokeen muussa tilassa valvonnassa. Oppimissuunnitelma Oppilaan oppimisen tukemiseksi ja tuen tarpeen selkeyttämiseksi voidaan oppilaalle laatia yleisen tuen aikana ja erityisesti tehostetun tuen aikana tulee oppilaalle laatia oppimissuunnitelma, joka noudattaa peruskoulun yleistä OPS ia ja oppilasta arvioidaan myös yleisen opetussuunnitelman mukaan. Oppimissuunnitelma auttaa kokonaiskäsityksen luomista asioista, joita oppilaalta odotetaan ja tavoitteista, joihin oppilas pyrkii. Tavoitteiden ja niiden saavuttamista helpottavien lähitavoitteiden näkyväksi tekeminen palvelee kaikkia prosessiin osallistuvia. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman. Oppimissuunnitelma sisältää oppimiselle asetettujen tavoitteiden lisäksi erityiset painoalueet, valinnaiset opinnot ja opiskelulle suunnattavat tukitoimet. Oppimissuunnitelmaa laadittaessa lähtökohtana ovat havainnot oppilaan vahvuusalueista ja niistä tiedoista ja taidoista, jotka jo sujuvat hyvin. Kehittämistä tai tukea tarvitseviin asioihin liitetään suunnitelma tavoitteista ja menettelytavoista, joilla tavoitteisiin tai tilanteen selkiyttämiseen pyritään. Oppimissuunnitelmaan voidaan liittää tai kirjata ainekohtainen selvitys tavoitteista, sisältöjen eriyttämisestä tai tukiopetuksesta. Oppimissuunnitelman laatimista edellytetään esimerkiksi silloin, kun tutkitaan ja selvitetään oppilaan oppimisvalmiuksia ennen mahdollista erityisen tuen alkamista tai tavoitteiden saavuttamista seurataan esimerkiksi pitkän sairauden tai muusta syitä johtuvan poissaolon jälkeen. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, opettajien ja huoltajien sekä koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Erityisesti maahanmuuttajat voivat tarvita koulunkäynnin alkuvaiheessa tai puutteellisen kielitaidon takia koulutuksen eri vaiheissa oppimissuunnitelmaa, lisäaikaa opiskeluun ja/ tai pienen ryhmän tukea. Opetusharjoittelu erityisopetuksessa Luokan-, aineenopettajille, erityisopettajaksi opiskeleville ja muille aikuisopiskelijoille tarjotaan koulussamme mahdollisuus suorittaa osa kouluharjoittelua erityisopetuksessa. Harjoitteluun kuuluu alkuohjaus, väliohjaus, loppuohjaus sekä muuta ohjausta tarpeen mukaan. Harjoittelun voi tehdä joko erityisopetuksen tiloissa tai samanaikaisopetuksessa luokassa. Osa opetusharjoittelijoista haluaa tehdä muun koulutyön erityisopetuksessa. Opiskelijoita ohjataan kokeilemaan eriyttävien metodien toimivuutta oppilailla joko yksilöllisesti tai pienryhmissä. Ongelmaperustaisen opetussuunnitelman lähestymistapaa (PBL) on kokeiltu koulussamme opetusharjoittelijaryhmälle, joiden lähtökohtana oli erilaisen oppilaan kohtaamisen kouluyhteisössä ja /tai luokkatilanteissa. Opetusharjoittelijoille annetaan mahdollisuus itse tunnistaa ja etsiä tieto, jota heidän täytyy omaksua voidakseen lähestyä käsiteltyä ongelmaa ja
rakentaa täten siltaa teorian ja todellisuuden välille. Ongelmien käsittelystä alkava yhteisen tiedon rakentaminen on yksi olennainen tekijä tieteellisen ja moniammatillisen osaamisen tuottamisessa. Yhteistyö huoltajien ja erityisopettajan välillä Erityisopettaja osallistuu 1. luokan oppilaiden kouluun ilmoittautumiseen ja koulun tutustumispäivänä esittelee muun oppilashuoltoväen ohella omaa työtään. Yleensä erityisopettaja pyrkii osallistumaan kaikkien 1-2. luokkalaisten vanhempainiltaan ja muiden luokkien vanhempainiltaan sopimusten ja tilanteen mukaan. Kaikille vanhemmille, joiden lapsi käy erityisopetuksessa, menee tieto kotiin Wilman kautta. Erityisopettaja osallistuu joidenkin oppilaiden kehityskeskusteluun tai sopii kehityskeskustelun yhteyteen ajan vanhempien tapaamiseen. Uusiin vanhempiin otetaan yhteyttä joko puhelimitse, Wilman kautta tai tapaamisen merkeissä. Vanhemmat voivat olla halutessaan itse yhteydessä erityisopettajaan. Tehostetun tuen ja erityisen tuen yhteydessä, oppimissuunnitelmaa tai HOJKS in laadittaessa erityisopettaja ja luokanopettaja tekevät yhteistyötä vanhempien kanssa. Aina kun oppilas on parkissa pitempään, tieto menee kotiin. Oppilashuoltotyö Oppilashuollon kokoukset ovat yleensä kerran viikossa. Erityisopettaja toimii koordinaattorina ja oppilashuoltoryhmän vetäjänä luokilla 1-6. Opettajilta kerätään oppilashuoltoon liittyviä asioita etukäteen, erityisopettaja lähettää esityslistan OHR: n jäsenille, pitää kokouksista kirjanpitoa, tekee muistiot, jotka lähetetään oppilashuoltoryhmän jäsenille. Erityisopettaja on yhteydessä ennen oppilashuoltoryhmän kokousta kokoukseen osallistuviin henkilöihin, opettajiin, vanhempiin ja mahdollisesti koulun ulkopuolisiin asiantuntijoihin, jotka osallistuvat kokoukseen. Opettaja voi kokousta ennen täyttää lomakkeen, jossa hän on arvioinut, miten huolissaan hän on luokkansa oppilaan / oppilaiden koulunkäynnistä tai muusta. Yhteistyö oppilashuollon jäsenien kanssa on jatkuvaa ja erittäin tärkeää. Jokaisesta oppilashuollon kokouksesta, jossa käsitellään yksittäisen oppilaan asiaa, tehdään muistio. 1-6 -luokkien oppilashuoltoryhmään kuuluvat perusopetuksen (1-6-luokkien) apulaisrehtori, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja ja erityisopettaja. Yhteistyökokouksissa vanhempien kanssa ovat oppilashuoltoryhmästä mukana tilanteen mukaan erityisopettajan lisäksi oma opettaja, psykologi, terveydenhoitaja tai kuraattori. Joskus oppilaan ongelma on sentyyppinen, ettei erityisopettajan läsnäolo ole välttämätön, vaan tarvitaan sen sijaan esimerkiksi kuraattorin ja / tai rehtorin läsnäoloa. Yhdessä oppilashuoltoryhmän jäsenien kanssa kehitämme oppilashuollon toimintaa niin, että sen tavoite tukea yksittäistä oppilasta, opetusryhmiä, opettajia ja koko kouluyhteisöä voisi toteutua. Oppilashuoltoryhmät pitävät 1-2 kertaa vuodessa yhteiset, laajemmat kokoukset ja koulutusseminaarit. Muut koulutyöhön liittyvät tehtävät Opettajakokoukset, muut kokoukset
Erilaiset, oppilasta koskevat palaverit, Luokkien vanhempainillat, Esi- ja alkuopettajien palaverit, Erilaiset työryhmän kokoukset Yhteistyö Varissuon koulun kanssa-palaverit Erityisopettajakollegojen kanssa pidettävät kokoukset Esiasteen oppilashuoltopalaverit (1-2 kertaa vuodessa) Rehtorien koolle kutsumat suunnittelupalaverit Sovittelusta vastaavien oppilaiden ohjaus PBL- suunnittelupalaverit Opetusharjoittelutyöryhmän palaverit Yhteistyö eri norssien erityisopettajien välillä e Norssin kautta Yhteistyö Turun yliopiston eri opettajakoulutusten kanssa Erityisopettaja osallistuu koulun tapahtumiin, retkiin, juhliin, urheilu- ja muihin teemapäiviin tilanteiden mukaan. Ohjaus on jokapäiväistä; se voi tapahtua suullisesti, sähköpostilla tai puhelimitse: kouluavustajan ohjaus opiskelijoiden ohjaus vanhempien tuki ja ohjaus konsultaatio kentältä tuleviin kyselyihin Muita tehtäviä konsultoi opettajia ja opetusharjoittelijoita ohjaa ja antaa palautetta opetusharjoittelijoille kouluttaa opetusalalla olevia henkilöitä ym. seuraa alan tutkimuksia osallistuu täydennyskoulutuksiin toimii tarvittaessa asiantuntijana osallistuu ja koordinoi oppilashuoltoa (1-6) on yhteydessä koulun ulkopuolisiin tahoihin tarpeen mukaan tekee yhteistyötä koulun henkilökunnan kanssa KOLMIPORTAISEN TUEN SEURANTA JA OHJAUS> opettajien ja vanhempien konsultointi > Oppilaiden tuen tarpeen seuranta ja mahdollisten muutosten toimenpano yhteistyössä opettajien ja oppilashuollon kanssa. Annele Laaksonen, erityisopettaja