Alkuperäistutkimus Timo E. Strandberg ja Maria Strandberg Ennustaako tähtimerkki kuolemanriskiä? Astrologiassa tehdään syntymäpäivän mukaan määräytyvän tähtimerkin perusteella monenlaisia ennustuksia yksilön kohtalosta, ja monet uskovat näihin. Koska syntymän ajankohta raskausaika voi vaikuttaa sairastumisriskeihin, selvitimme tähtimerkin yhteyksiä kuolemanriskiin Johtajatutkimuksen 3 281 miehen joukossa, jota on seurattu 1960-luvulta vanhuusikään saakka. Osallistujien (syntyneet vuosina 1919 34) tähtimerkki ja ns. symbolinen elementti (tuli, maa, ilma tai vesi) määritettiin syntymäajan ja iltapäivä-- lehden horoskoopin mukaisesti. Kokonaiskuolleisuus selvitettiin Väestörekisterikeskuksen avulla 31.12.2004 saakka. Pisimmillään 41 vuoden seuranta-aikana miehistä 1 332 (40,6 %) kuoli. Kuolemanriskin ja 12 tähtimerkin välillä ei todettu systemaattista yhteyttä, ei myöskään symbolisen elementin ja kuolleisuuden välillä. Keski-ikäisten miesten kannattaa ennemmin mittauttaa kolesterolitasonsa kuin lukea horoskooppeja. strologian oppien mukaan ihmisen syntymähetki ja sen mukainen tähtien asento liittyvät yksilön tulevaisuuteen ja erilaisiin yksilöllisiin taipumuksiin»tähdet kertovat kohtalomme». Syntymäajan perusteella määräytyy ns. eläinradan tähtimerkki, joita on länsimaisessa horoskoopissa 12: oinas, härkä, kaksoset, krapu, leijona, neitsyt, vaaka, skorpioni, jousimies, kauris, vesimies ja kalat. Astrologien näille merkeille laatimat»tähtikartat» eli horoskoopit ovat aikakauslehtien ja iltapäivälehtien vakioaineistoa, ja astrologeja haastatellaan ja kohdellaan kuin ketä tahansa vakavasti otettavaa tiedemiestä. Niinpä 1990-luvulla tehdyn selvityksen mukaan 32 % opiskelijoista uskoo horoskooppeihin (Rapola 1994). Kaikki on tietysti mahdollista, ja koska tähtimerkki riippuu syntymäajasta, voisi raskauden ajankohta vaikuttaa sikiön kehitykseen, imeväisen elinoloihin ja myö- A Duodecim 2007;123:2853 8 2853
hempiin vaiheisiin. Ns. Barkerin (2007) teorian mukaan sikiökautiset tapahtumat muokkaavat kroonisten sairauksien riskiä, ja näin syntymän ajankohta todella voisi ennustaa sairauksia ja elinikää. Olisiko koko astrologia alun perin syntynyt tämänkaltaisista havainnoista? Mielenkiintoisia yhteyksiä tähtimerkkien ja sairauksien välillä onkin aiemmin todettu. Leijonaihmisten on katsottu olevan alttiita sydänsairauksille ja Cleveland-klinikan 32 386 henkilön aineistossa rasitustestissä käyneillä leijonilla olikin jonkin verran suurempi kuolleisuus seuranta-aikana (Gurm ja Lauer 2003). Vielä suuremmassa kanadalaisaineistossa (yli kymmenen miljoonaa sairaalapotilasta) leijonilla oli suurentunut maha-suolikanavan verenvuotojen riski, kun taas jousimiehillä oli lisääntynyt mahdollisuus saada olkavarren murtuma (Austin 2006). Biologisten selitysmallien keksiminen näille yhteyksille vaatinee hyvää mielikuvitusta, ja tuloksia onkin käytetty osoittamaan tilastollisiin analyyseihin liittyviä sudenkuoppia. Hoitojen vaikutuksen ja tähtimerkin yhteyksiä selvitettiin ISIS-2-tutkimuksesta, jossa vertailtiin asetyysalisyylihapon ja trombolyysihoidon tehoa akuutissa sydäninfarktissa. Alaryhmäanalyysissä paljastui, että kaksosilla ja vaakaihmisillä asetyysalisyylihappo lisäsikin kuolemanvaaraa (ISIS-2 Collaborative Group 1988). Tämä tulos on muodostunut klassiseksi varoitukseksi alaryhmäanalyysien pettävyydestä (Kala 1995). Jos tähtimerkillä on todellista vaikutusta kohtaloon, sen pitäisi näkyä myös vaikutuksena kuolemanriskiin. Koska emme löytäneet kirjallisuudesta pitkäkestoista seurantatutkimusta tähtimerkin ja kuolemanriskin yhteyksistä, päätimme selvittää sitä Helsingin Johtajatutkimuksen aineistosta. Kyseisessä tutkimuksessa on 1960-luvulta lähtien seurattu alun perin terveitä 30 45-vuotiaita miehiä ja kuolintiedot ovat nyt käytettävissä jo yli 40 vuoden ajalta. Aineisto ja menetelmät Johtajatutkimuksen aineistoa ja siihen liittyviä tutkimuksia on esitetty aiemmissa raporteissa (ks. Strandberg ym. 1995, 2005), joissa mm. kolesteroliarvon yhteys kuolemanriskiin pitkänä seurantaaikana on selvästi osoitettu. Alun perin 3 490 tervettä ja työkykyistä, vuosina 1919 34 syntynyttä miestä osallistui vuosina 1964 1973 Työterveyslaitoksessa tehtyihin tarkastuksiin, joiden yhteydessä annettiin myös terveyteen liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Käyntien yhteydessä tehtiin lääkärintarkastus, ergometriatesti ja laboratoriotutkimuksia lähinnä valtimotautien riskitekijöiden osalta. Nämä tiedot ovat olemassa 3 281 miehestä. Tähtimerkki määritettiin syntymäajan ja Ilta-Sanomien horoskoopin mukaisesti. Miehet jaettiin myös neljään ryhmään persoonallisuutta hallitsevan symbolisen elementin mukaan (Hunt 1997), jotka ovat tuli (oinas, leijona ja jousimies), maa (härkä, neitsyt ja kauris), ilma (kaksonen, vaaka ja vesimies) ja vesi (krapu, skorpioni ja kalat). Aineiston kuolleisuutta on seurattu säännöllisin väliajoin, ja kokonaiskuolleisuus selvitettiin Väestörekisterikeskuksen avulla 31.12. 2004 saakka. Seuranta-aika on pisimmillään 41 vuotta (mediaani 35 vuotta, interkvartiilirajat 30 ja 38 vuotta). Tilastoanalyyseissä käytettiin NCSS-ohjelmaa (www.ncss.com) ja tavanomaisia tilastomenetelmiä. Eloonjäämiskäyriä vertailtiin logrank-testillä, ja arvo p < 0,05 katsottiin merkitseväksi. Tulokset Aineiston lähtövaiheen tiedot on esitetty taulukoissa 1 ja 2. Aineisto jakautui varsin tasaisesti tähtimerkkien mukaan, joskin kaksosten merkissä (21.5. 21.6.) syntyneitä oli eniten. 2854 T. E. Strandberg ja M. Strandberg
T a u l u k k o 1. Tietoja Helsingin Johtajatutkimuksen 3 277 miehen aineistosta lähtövaiheessa. Muuttuja Keskiarvo (SD) Ikä vuonna 1964 (v) 37,3 (4,2) Painoindeksi (kg/m 2 ) 25,9 (2,9) Verenpaine mmhg systolinen diastolinen Seerumin kolesterolipitoisuus (mmol/l) interkvartiilirajat Yhden tunnin glukoosirasituskokeen arvo (mmol/l) Tupakoivia tai tupakoinnin lopettaneita (%) 136 (16) 86 (11) 6,6 (1,2) 5,8 7,3 6,3 (1,9) 44,9 T a u l u k k o 2. Tähtimerkkien jakauma Helsingin Johtajatutkimuksen aineistossa. Merkki Syntymäaika Miehiä Keskimääräinen ikä v. 1964 Oinas 21.3. 20.4. 296 37,5 Härkä 21.4. 20.5. 286 37,7 Kaksoset 21.5. 21.6. 354 37,9 Krapu 22.6. 22.7. 268 37,7 Leijona 23.7. 22.8. 273 37,9 Neitsyt 23.8. 22.9. 298 37,8 Vaaka 23.9. 23.10. 255 37,9 Skorpioni 24.10. 22.11. 249 38,0 Jousimies 23.11. 22.12. 268 38,3 Kauris 23.12. 20.1. 228 37,9 Vesimies 20.1. 19.2. 252 37,7 Kalat 20.2. 20.3. 250 37,8 Pisimmillään 41 vuoden seuranta-aikana aineiston miehistä 1 332 kuoli (40,6 %). Kuolemanriskin ja tähtimerkin välillä ei todettu mitään systemaattista yhteyttä ja logrank p oli suuri, 0,8 (kuva 1). Myöskään symbolisen elementin ja kuolleisuuden välillä ei ollut yhteyttä, p = 0,7 (kuva 2). Selvitimme vielä kuolleisuuden ja syntymävuodenajan mahdollista yhteyttä, ja tällöin saatiin viite ylikuolleisuudesta seurannan loppuvaiheessa niiden ryhmässä, jotka olivat syntyneet syys marraskuussa (p = 0,3, kuva 3). Ero syksyllä syntyneiden ja muiden välillä oli juuri ja juuri tilastollisesti merkitsevä (p = 0,04). Pohdinta Tämä tutkimus jatkaa osaltaan Duodecimin joulunumeron oululaista tähtimerkkeihin liittyvää tutkimusperinnettä. Vuonna 1998 osoitettiin tähtimerkin ja lääkäreiden tieteellisen tuotannon välinen mielenkiintoinen yhteys (Räsänen ym. 1998). Ihmiselämän ennusteen kannalta tähtimerkillä ei kuitenkaan oman tutkimuksemme mukaan ole vaikutusta. Tämän nyt jo iäkkään miesjoukon pitkä seuranta osoittaa, ettei horoskooppimerkillä ole mitään yhteyttä kuolemanvaaraan yli 40 vuoden seurannassa. Tulokset perustuvat suureen, sosioekonomiselta taustaltaan yhdenmukaiseen miesjoukkoon, joka oli seurannan alkaessa terve ja työssä käyvä eikä käyttänyt säännöllistä lääkitystä. Näiltä osin tähtimerkin ja kuolleisuuden välisiä yhteyksiä mahdollisesti sekoittavat tekijät (sosiaaliryhmä, lääkkeet, sairaudet) on ainakin alkuvaiheessa pitkälle eliminoitu. Kuolleisuusseuranta on luotettavaa ja perustuu kansallisten rekisterien käyttöön. Ennustaako tähtimerkki kuolemanriskiä? 2855
Kokonaiskuolleisuus 1,0 K u v a 1. Kokonaiskuolleisuus tähtimerkin mukaan. Logrank p ilmaisee tilastollisen eron eri ryhmien välillä. 0,5 Logrank p = 0,8 0,0 0 20 40 Seurantavuodet Kokonaiskuolleisuus 1,0 K u v a 2. Kokonaiskuolleisuus symbolisen elementin (tuli, maa, vesi ja ilma) mukaan. Logrank p ilmaisee tilastollisen eron eri ryhmien välillä. 0,5 Logrank p = 0,7 0,0 0 20 40 Seurantavuodet Kokonaiskuolleisuus 1,0 0,5 Logrank p = 0,3 Syksy Kevät Talvi Kesä K u v a 3. Kokonaiskuolleisuus syntymävuodenajan mukaan. Logrank p ilmaisee tilastollisen eron eri ryhmien välillä. 0,0 0 20 40 Seurantavuodet 2856 T. E. Strandberg ja M. Strandberg
Koska aineiston miehiä on alettu seurata vasta keski-iässä (keskimäärin 38 vuoden iästä) ns. survival bias on mahdollinen selitys negatiivisille tuloksille. Näin tulokset eivät sulje pois mahdollisuutta, että tähtimerkki ennustaisi nuorempien tai vastasyntyneiden kohtaloa. Näillä tuloksilla emme siis voi välttämättä horjuttaa monien opiskelijoiden todettua luottamusta horoskooppeihin. Tässä tutkimuksessa ei myöskään ollut mukana naisia, jotka kuitenkin lienevät horoskooppien säännöllisimpiä lukijoita. Syntymän ajankohdan yhteyttä sairauksiin ja elinikään on pohdittu tieteellisesti lähes 70 vuoden ajan, ensimmäisen kerran, kun Ellsworth Huntington vuonna 1938 julkaisi väitöskirjansa Season of birth: its relation to human abilities. Viime aikoinakin aiheesta on julkaistu useita tutkimuksia. Underwood (1991) totesi Tyynenmeren saaren väestössä syntymäajankohdan liittyvän moniin elämän tapahtumiin, mm. lasten kuolemanriskiin. Itävallassa ja Tanskassa tehtyjen väestötutkimusten mukaan elinikä oli pisin niillä, jotka olivat syntyneet syys joulukuussa, ja Australiassa kuusi kuukautta myöhemmin syntyneillä (Dolbhammer 1999, Dolbhammer ja Vaupel 2001). Samantyyppisiä tuloksia on saatu Ukrainasta (Vaiserman ym. 2002). Taustalla on arveltu olevan ravinnon saantiin ja myös ns. kohorttiefektiin liittyviä syitä. Yhteydet ovat olleet vanhoissa kohorteissa selvempiä. Ruokateoriaa vastaan puhuvat kuitenkin Gambiasta Afrikasta saadut tulokset. Vaikka vuodenaikaerot ravinnon saatavuudessa ovat hyvin selviä, nälkäisen ja kylläisen vuodenajan eroa ei todettu kroonisiin sairauksiin liittyvissä muuttujissa (Moore ym. 2001). Yksi mahdollinen mekanismi on lämpötila. Brittiläisessä naisia koskevassa väestötutkimuksessa todettiin kylmänä vuodenaikana syntyneillä olevan suurempi riski sepelvaltimotaudin, insuliiniresistenssin ja dyslipidemian kehittymiselle (Lawlor ym. 2004). Johtajatutkimuksenkin analyysissä saatiin viitettä myöhemmästä ylikuolleisuudesta syksyllä syntyneillä (kuva 3) eli niillä, joiden varhaislapsuus ajoittui kylmään vuodenaikaan. Tässäkin tapauksessa p-arvo oli kuitenkin melko vaatimaton, joten sattuman osuus on otettava huomioon. Emme siis todenneet vakuuttavia eroja kuolleisuuden ja syntymäajan välillä. Syynä voi olla liian lyhyt seuranta-aika koko elinkaaren arvioimiseksi:»vasta» alle puolet kohortista on kuollut. Toisaalta kaikki miehet kuuluivat ylimpään sosiaaliryhmään, mikä saattaa olla tasaamassa eroja. Koska suomalaiset lienevät paremmin varustautuneita kylmyyteen, voi myös tämä seikka häivyttää eroja kylmänä ja lämpimänä vuodenaikana varhaislapsuuttaan elävien välillä. Päätelmät Tämänkään tutkimuksen mukaan astrologia ei ole tiedettä, ja sen jatkuvalle suosiolle täytyykin olla muita perusteita. Selvityksemme viesti ja tärkein opetus on pohjimmiltaan vakava. Ainakin keski-ikäisten miesten kannattaa kuolemanriskiään arvioidessaan ennemminkin esimerkiksi mittauttaa kolesteroliarvonsa kuin lukea horoskooppeja. Ennustaako tähtimerkki kuolemanriskiä? 2857
* * * Helsingin Johtajatutkimukseen on eri vaiheissa saatu taloudellista tukea Sydäntutkimussäätiöltä sekä Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöltä. Tätä tutkimussuunnitelmaa ei kuitenkaan ole koskaan esitetty apuraha-anomusten perusteena. Johtajatutkimuksen nykyiseen tutkimusryhmään kuuluvat: Tatu A. Miettinen, Kaisu Pitkälä, Kirsi Rantanen, Veikko Salomaa, Arto Strandberg, Timo Strandberg ja Reijo Tilvis. Sidonnaisuudet Kirjoittajista toinen (TS) on oinas, ja Räsäsen ym. (1998) tutkimuksen mukaan julkaisujen impaktiluvut ovat suurimmat tähän merkkiin kuuluvilla. Toinen kirjoittajista (MS) on kala, joka em. tutkimuksen mukaan julkaisee vähän ja huonoissa lehdissä. Tämä julkaisu osoittanee horoskoopin epäluotettavuuden tässäkin asiassa. Kumpikaan kirjoittaja ei lue horoskooppeja tai ei ainakaan myönnä uskovansa niihin. Kirjallisuutta Austin PC, Mamdani MM, Juurlink DN, Hux JE. Testing multiple statistical hypotheses resulted in spurious associations: a study of astrological signs and health. J Clin Epidemiol 2006;59:964 9. Barker DJ. The origins of the developmental origins theory. J Intern Med. 2007;261:412 7. Doblhammer G. Longevity and month of birth: evidence from Australia and Denmark. Demogr Res 1999;1:1 22. Doblhammer G, Vaupel JW. Lifespan depends on month of birth. Proc Natl Acad Sci USA 2001;98:2934 9. Gurm HS, Lauer MS. Predicting incidence of some critical events by sun signs the PISCES Study. ACC Curr J Rev 2003; 12:22 4. Hunt D. You, your stars and your partner. Jäntti S, suom. Tähdet kertovat millainen olet ja kuka on se oikea. 7. painos. Juva: WSOY, 1997. Huntington E. Season of birth: its relation to human abilities. New York: John Wiley and Sons, 1938. ISIS-2 Collaborative Group. Randomized trial of intravenous streptokinase, oral aspirin, both, or neither among 17187 cases of suspected acute myocardial infarction: ISIS-2. Lancet 1988;2:349 60. Kala R. Mitä lääkkeiden mega-tutkimukset opettavat? Duodecim 1995;111:671. Lawlor DA, Davey Smith G, Mitchell R, Ebrahim S. Temperature at birth, coronary heart disease, and insulin resistance: cross-sectional analyses of the British women s heart and health study. Heart 2004;90:381 8. Moore SE, Halsall I, Howarth D, ym. Glucose, insulin and lipid metabolism in rural Gambians exposed to early malnutrition. Diabet Med 2001;18:646 53. Rapola J. Uskotko joulupukkiin? Duodecim 1994;110:2039. Räsänen P, Hakko H, Nieminen P. Tähdet kertovat, kuka EVO-lahjat saa. Duodecim 1998;114:2467. Strandberg TE, Salomaa VV, Vanhanen HT, Naukkarinen VA, Sarna SJ, Miettinen TA. Mortality in participants and non-participants of a multifactorial prevention study of cardiovascular diseases. A 28-year follow-up of the Helsinki Businessmen Study. Br Heart J 1995;74:449 54. Strandberg TE, Strandberg A, Rantanen K, Salomaa V, Pitkälä K, Miettinen TA. Kolesteroli, kuolemanvaara ja elämänlaatu vanhuusiässä. Suom Lääkäril 2005;48:4963 7. Underwood JH. Seasonality of vital events in a Pacific island population. Soc Biol 1991;38:113 29. Vaiserman AM, Collinson AC, Koshel NM, ym. Seasonal programming of adult longevity in Ukraine. Int J Biometeorol 2002;47:49 52. TIMO E. STRANDBERG, professori timo.strandberg@oulu.fi Oulun yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos ja OYS:n yleislääketieteen yksikkö PL 5000 90014 Oulun yliopisto MARIA STRANDBERG, opiskelija Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, sosiaali- ja terveysala ja HYKS:n yleissisätautien ja geriatrian klinikka 00029 HUS 2858