Sipoon Myyraksen kiilan kaava-alueen sekä Vantaan Pirttirannan kesämaja-alueen synty ja myöhempi kehitys Vantaan III tulvaseminaari ti 16.4.2013 Ulla-Maija Rimpiläinen
Vantaan Pirttiranta o o Sipoon Myyraksen kiila
Sipoon Myyraksen kiilan omakotialue, Lahdenväylä ja Keravanjoki Vantaan kaupunki: ortokuva v. 2011
Sipoon Myraksen kartanon Jokiranta kartta Sipoon Myras v. 1933
Sipoon Myyraksen kiilan kaava-alueen synty Omakoti Oy osti maa-alueen Sipoon Myyraksesta 1945 yhtiön tarkoituksena oli edistää omakotiasumista yhtiö myi halukkaille suunnittelemattomasti erikokoisia tontteja Maankäytön ohjaus kolme tontin ostanutta halusi kiinteistön muodostamisen 1947 lohkomistoimituksen alkukokouksessa ilmeni alueen taaja-asutus alueella oli jo 30 kesämajaa ja 4 asuinrakennusta valitettava kehitys osa rakennuksista sijaitsi aivan joen rannassa alueelle päätettiin laatia rakennussuunnitelma valmistui vasta 1954 Lainsäädäntö maalaiskunnissa rakentaminen oli vapaata vuoteen 1958 asti Rakennuslaki 1958 kuitenkin taaja-asutus edellytti aina suunnittelua Asemakaavalaki 1932
Sipoon Myraksen Rakennussuunnitelma 1954 Haluttiin säännöstellä rakentamista ja estää alueen kehittymisen epäedullisemmaksi ja tiheämmäksi. Tontit ulottuivat Keravanjokeen asti, mutta rannat esitettiin jätettäviksi rakentamatta. Uutta olivat yhteinen ranta-alue ja kaksi (puisto)metsikköä. Rakennukset olivat sekä yksiasuntoisia että yksikerroksisia. Talojen korkeutta rajoitettiin. Matalat rakennukset istuvat tasaiseen ja avoimeen maisemaan korkeita paremmin etenkin rakennusten muodostaessa hyvin tiiviin ja muusta maisemasta erillisen kokonaisuuden. Tontin osia olivat etupuutarha, rakentamaton alue sekä alueet viemäröinnille ja talousrakennukselle. Määräykset koskivat myös rakennusten kokoa, rakentamisen tehokkuutta ja talousrakennusten (käymälöiden) sijoittelua. Suunnitelma vahvisti tonttijaon, rakennusten sijoittelun sekä alueen kulkuväylät. Liitteenä ollut rakennusjärjestys kielsi rakentamisen mm. alle 2 m korkeudelle keskivedestä
Sipoon Myras, rakentamissuunnitelma 1954 49 tonttia, pinta-ala osalla alle 1000 m2 rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala 1/20 rakennusoikeus 5% tontin pinta-alasta asuinrakennus 90 m2 ja harja max. 3,5 m. talousrakennus sai olla 30 m2 ja harja max. 3 m. kaksi puistoa ja yhteisranta 9.12.2013
Suurtulva 1966 ja Sipoon Myras
Sipoon Myraksen uuden rakennuskaavan (1985) lähtökohdat Rakennusoikeus oli käytetty kokonaan. Rakentaminen oli tapahtunut poikkeamisluvilla ja alue oli siksi epäyhtenäinen. Uuden kaavan ja päätavoite oli alueen eheyttäminen lisäämättä rakentamista. Vantaan kanssa oli perustettu kaavayhteistyöryhmä. Yhteistyötä tarvittiin vesihuollon ja ajoyhteyksien järjestämisessä. Uusi kaava edellytti vesihuollon vaihto-ehtojen selvittämistä ja alueen liittämistä Vantaan vesihuoltoverkkoon. Lahden moottoritie (1974) katkaisi yhteydet Sipoon suuntaan. Alueelle liikennöitiin Vantaan Pirjontien kautta. Ajoyhteys piti järjestää tulevan Ali-Keravantien kautta. Moottoritie sijaitsi 100-200 metrin päässä ja 2 metriä aluetta ylempänä. Melu haittasi ajoittain. Itä-Uudenmaan vaiheseutukaava määräsi Keravanjoen rannat rakentamattomiksi, Keravanjoen ranta-alueelle piti muodostaa puistovyöhyke. Helsingin vesipiiri toivoi Myraksen itäiseen osaan uimarantaa.
Sipoon Myras, rakennuskaava 1985 Myraksen kaava 1985 rasitteet vesihuoltoa varten ainoana naapurina Vantaan kaupunki
Sipoon Myraksen Rakennuskaavan muutos ja laajennus 1985 Uudessa ehdotuksessa tarkistettiin tie- ja puistoalueiden rajat sekä rakennusoikeudet, maatilan tilustie sekä alueen vesi- ja viemärijärjestelyt. Rantaan johtavien teiden päihin tulisi kääntöpaikat. Vesihuolto piti järjestää Päiväkummun kautta. Kaavoituslautakunta esitti 100 k~m2 rakentamisoikeutta vielä rakentamattomille alueille. Keravanjokea suojaisi rantaa myötäilevä, yhtenäinen puisto-alue. Leppätien päähän osoitettiin uimaranta. Puisto olisi välttämättön; lisäksi alueella voisi olla pallo-kenttä. Rannan 5 rakennusta eivät olleet aikaisemmankaan kaavan mukaisia. Rakennusoikeuden laskutapaa muutettiin jottei ranta-alueen rakennusoikeus vähenisi. Rakennusoikeus määritettiin erikseen joka tontille. Lisäksi annettiin ikkunoiden äänieristysmääräyksiä. Alimpia uudisrakennustasoja perusteltiin Keravanjoen ylävedenpinnalla. Rakennuskielto olisi voimassa kunnallistekniikan tuloon saakka.
Sipoon Myras asemakaavaehdotus 2010 Keravanjoen järjestely tehty 1993-94
Sipoon Myraksen kiilan kaavaehdotus 2010 Asemakaavan muutoksen piti nykyaikaistaa kaavatilanne, mahdollistaa lisä- ja täydennysrakentaminen, parantaa alueen tieverkostoa, tutkia virkistysalueiden tarve ja sijoitus sekä parantaa alueen melu- ja tulvasuojausta. Alueen aiempi rakennusoikeus on jo käytetty. Kaavan lisää asukkaiden määrää arviolta 200:stä 450:aan. Keravanjoki tulvi voimakkaasti 1966. Vuosina 1993-94 toteutettu perkaus on estänyt tulvimista. Alustava tulvasuojelu hoidettiin jokea ruoppaamalla, sillä tulvavalleille ei ole tilaa. Tulvasuojelua on myös rakennusten korkeusasemaa säätely. Rakennuksen pitää kestää ylin tulvakorkeustaso +31,20. Alueella ei sallita kellareita. Myyrakseen tulee hulevesiä pohjoiskautta ja alueen geo-tekninen vakavuus on heikko. Savipatjan paksuus on onneksi vain 5 m. Liikennemelu on niin suuri, ettei 4 m meluvalli auta. Tonteille on rakennetaan uusia rakennuksia, joiden katveessa olevilla pihaalueilla melutaso saadaan vaatimusten tasolla.
Sipoon Myyras ja pääkaupunkiseudun maankäyttö Rajanaapurit pohjoinen naapuri Tuusulan kunta - rakennussuunnitelmaehdotus 1951 Keravan kauppala - vahvistettu rakennussuunnitelma 1954 Vantaa - asemakaava 1985 ja kaavaehdotus 2008 rajanaapuri lounaassa Helsingin maalaiskunta - rakennussuunnitelmaehdotus 1951 sekä rakennussuunnitelma 1954 Vantaa - asemakaava 1985 ja kaavaehdotus 2008
[kpl] 60 50 Sipoon Myyraksen kiilan rakennusten käyttötarkoitus vak.as. [kpl] loma-as. [kpl] as. yht. [kpl] 40 30 20 10 0 1947 1954 1960 1964 1970 1975 1979 1985 1990 1995 2005 2005 2010
Sipoon Myyraksen Kiilan rakennusoikeuden kehitys 600% 500% 400% kerrosalan kasvu [%] kerrosala [%] 300% 200% 100% 0% 1947 1957 1967 1979 1985 1997 2010* esitys
Pirttiranta ja Vantaanjoki Vantaan kaupunki: ortokuva v. 2009 Vantaan kaupunki, Ulla-Maija Rimpiläinen 23 9.12.2013
Uudenmaan lääninhallituksen päätös Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 24 9.12.2013
Uudenmaan lääninhallituksen palstoitussuunnitelma ja Pirttirannan nykyiset rakennukset Uudenmaan lääninhallitus vahvisti 15.11.1956 Pirttiranta Oy:n palstoitussuunnitelman. Toivotun 65 palstan sijasta vain 56 palstaa vahvistettiin. Jokea lähin palstarivi poistettiin. Palstan koko on noin 650 m 2. Kesämajat ja käymälät piti sijoittaa palstoitussuunnitelman mukaan. Lisäksi vahvistettiin käymälärakennusten ja kahden kesämajan tyyppipiirustukset. Kesämajojen tyyppi-piirustukset: 15 m 2 maja, ei lämmitystä 20 m 2 maja, uuni tai takka Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 25 Muilta osin piti noudattaa Pirttiranta Oy:n järjestyssääntöjä esimerkiksi alueella sai oleskella vain15.4.-30.10.! 9.12.2013
Pirttiranta Oy osakeyhtiö kaksi kiinteistöä: 416-4-200 ja 416-4-233; yht. 5 ha (1,2 +3,8 ha) 56 osakasta osake oikeuttaa keskimäärin 650 m2 palstan hallintaan palstoilla 0-2 rakennusta yhtiön käytössä 2 palstaa ainakin osa asukkaista mieltää Pirttirannan omakotialueeksi Helsingin Sanomien asunnonmyynti-ilmoitukset loma-asunto-alue alueella ei voi asua virallisesti, kuitenkin asuttu jo 1960-luvulla uudet loma-asunnot eivät eroa laadullisesti asunnoista erona on kuitenkin, ettei alueelle saa pysyvää osoitetta ja siksi Pirttirantaan ei ulotu koulukyyti äänestyspaikkana on Vantaan kaupungintalo kaikilla osoitteettomilla virallinen posti ei kulje (ilmoitukset koulun aloittamisesta, kutsunnoista, äänioikeudesta ) sekä äitiyspakkaukset
Pirttirannan asukkaat ja rakennukset v. 2012 Pirttirannan asukkaat v. 2012 v. 2004 ikä 0-6 3 ikä 0-18 ikä 7-15 2 yht. 12 ikä 16-24 6 ikä 19-24 ikä 25-64 26 yht. 37 ikä 65-84 12 10 ikä yli 85 - - as.yht. 49 59 miehiä 27 naisia 22 asutut rak. 27 36 loma-as. 29 20 rakennuksen käyttötarkoitus vapaa-ajan rakennus 29 kpl vapaa-ajan rakennus 25 kpl muu rakennus 13 kpl rakennuksia yhteensä 67 kpl
Pirttiranta ja suurtulva 1966
Kesätulva 2004
Maankäyttö Pirttiranta Oy sytyi Uudenmaan lääninhallituksen päätöksellä (15.11.1956) palstajakoa on noudatettu rakennukset olivat usein suurempia kuin läänihallituksen päätöksessä on myös ollut (rakennus)luvatonta rakentamista Kaavatilanne Pirttirantaan ei ole laadittu asema- eikä rantakaavaa Vantaan yleiskaavan 1982 merkintä oli loma-asutusalue (RA) Vantaan yleiskaavan 1992 merkintä oli myös loma-asutusalue (A3) Vantaan yleiskaavan 2007 merkintä on myös loma-asutusalue, mutta rakentamisen edellytyksenä on alueen tulvasuojaus yleiskaava 2007 ei ole oikeusvaikutteinen Pirttirannassa tulvasuojaus jo olevalle rakennuskannalle toteutettiin v. 2012 samoin vesihuolto Sijainti tulva-alueella tulvat 1962 ja 1966 Maaperän geo-tekninen vakavuus
Vantaan yleiskaava 2007 ja Pirttiranta Vantaan Yleiskaava 2007 "RA1 Loma-asuntoalue Alue varataan yksiasuntoisille loma-asunnoille ja ryhmäpuutarhoille. Alueella voidaan sallia myös aluetta palvelevia yhteistiloja. Rakentaminen edellyttää, että alue on suojattu tulvilta."
Kaupungin epäjohdonmukainen toiminta maankäytön ohjauksen toimimattomuus pysyvän asutuksen synty 1960-luvulla virkamiehiltä hylkäysesityksiä lämpöeristettyjen asuntojen rakennusluville, mutta lautakunta hyväksyi luvat rakennusten koon kehittyminen lääninhallituksen päätöksestä ei ole välitetty kaupungin organisaatioiden ristiriitaiset viestit yleiskaavamääräykset ja -merkinnät Keravanjoen tulva-alueille ei rakennuslupia, Pirttirantaan kyllä Vantaan kh:n päätös kaavoittaa alue 6.11.1978 rauennut? uusia rakennuslupia 2000-luvun alussa kolme toteutettu kesätulvan 2004 jälkeen alueelle ei saanut rakentaa Kuitenkin vesihuollon tuominen rajalle 2009 nykyistä rakennuskantaa suojeleva tulvavalli toteutettu v. 2012 myönnetty uusi rakennuslupa tulvavallin ohella rakennettiin alueen sisäinen vesihuolto
Pirttirannan rakennusten määrä Pirttirannan rakennusmassan kehittyminen [m2] 60,0 50,0 [m2] 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lääninhallituksen päätöksessä palstan kesämajan sai olla 15 m 2 tai 20 m 2. Pirttirannan rakennukset ovat koko ajan kasvaneet. Loma-asunnon suurin koko on nyt 100 m 2 - Myönnettyjä rakennus-lupia on 44 ja ne kohdistuivat 30 palstaan. Rakennuslupia ei löydy lainkaan 26 palstalle. Palstoja on kaikkiaan 56.
Pirttirannan pinta-aloja [m2] Pirttirannan pinta alat [m2] [ha] kiinteistö 92 416 4 200 12050 1,21 kiinteistö 92 416 4 233 38110 3,81 Yhteensä 50160 5,02 Parkkipaikka 623 0,06 Tiealueet 3605 0,36 Yhteinen ranta alue 9245 0,92 yleiset alueet yht. 13473 1,35 Asuin alueet 36687 3,67 palsta keskimäärin 655 0,07 Yhteensä 50160 5,02
Pirttirannan rakennusluvat Huoneistoalojen keskiarvot Pirttirantaan eri vuosikymmenillä myönnetyissä rakennusluvissa [m2] Palstatehokkuuksien keskiarvot Pirttirantaan eri vuosikymmenillä myönnettyjen rakennuslupien perusteella
Samanlaiset alueet: - Sipoon Myyraksen kiila - Vantaan Pirttiranta Alueiden alkuperäinen luonne loma-alueena Loma-asutuksen hidas muuttuminen pysyväksi asutukseksi Sekä vanhoja mökkejä että uusia asuintaloja Alueiden rakennuskannan kasvu *5 Myyraksen tonttitehokkuus 0,05 > 0,25 Pirttirannan palstan tehokkuus 0,03 > 0,15 Viemäröinnin puutteesta johtuneita haittoja viemäröinti poisti haitat (Myyras 1985, Pirttiranta 2012) Alun perin pahoja tulva-alueita tulvia jopa 5 vuoden välein toteutettu tulvasuojelu nykyiselle asutukselle estää ainakin pienistä tulvista johtuvat tulvavahingot ovat edelleen tulvariskialueita Maapohja pehmeää savea Myyras 5 m Pirttiranta lähes 30 m Ongelmallinen ajoyhteys Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 38 9.12.2013
Erilaiset alueet: - Sipoon Myyraksen kiila - Vantaan Pirttiranta Alueiden synty: Pirttirannan kesämaja-alue syntyi lääninhallituksen päätöksellä pohjana palstoitussuunnitelma ei muita suunnitelmia Myyras syntyi suunnittelemattomasti, villi taajama virheitä korjattiin kaavoituksen avulla Nyt 3. kaavaehdotus kaavojen rakennusoikeus kasvoi koko ajan korjaavat toimenpiteet eivät toteutuneet Alueiden nykyinen luonne Pirttiranta on edelleen loma-asutusaluetta palstojen rakennusoikeus? rakennuskanta on vaatimaton, pari uutta asuntoa Myyras on asemakaava-aluetta tonteilla on rakennusoikeutta silti tulvariskialuetta uusia taloja, myös joku vanha mökki Myyraksessa moottoritien meluhaitat ja Vuolirata Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 39 9.12.2013
Kiitos mielenkiinnosta!