Olli Vilkki, Satu Luojus, Eeva Haikonen Laurea ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (digitaalinen media) Tutkimalla oppiminen ammattikorkeakoulussa välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä Abstrakti Tarkastelemme artikkelissamme Keravan Laurean tietojenkäsittelyn (digitaalinen media) koulutusohjelmassa tehtyä opetuskokeilujen sarjaa, jonka kohteena oli toisaalta tutkimalla oppiminen ja toisaalta käyttäjäkeskeinen suunnittelumalli. Kehittämistyötä varten yhdistimme viisi opintojaksoa yhdeksi 25-30 opintopisteen kokonaisuudeksi. Kirjallisuuden, asiantuntijahaastattelujen ja yritysvierailujen pohjalta kehitimme opiskelijoiden kanssa käyttäjäkeskeistä suunnittelumallia. Opetuskokeilu sisälsi kaksoistehtävän. Opiskelijaryhmien tehtävänä oli (1) todellisen kehittämistehtävän pohjalta suunnitella käyttäjäkeskeisiä järjestelmiä ja (2) samalla kehittää sellaisia käyttäjäkeskeisiä menetelmiä, jotka soveltuvat käyttäjän ja suunnittelijan yhteistyöhön sekä yhteisen käsityksen muodostamiseen. Opiskelijoiden työskentely oli kolmitasoista: (1) he perehtyivät kehittämisvälineisiin ja -malleihin sekä niiden teoreettiseen taustaan, (2) he sovelsivat teoriaa käytäntöön ja (3) he arvioivat teoriaa, toimintaa, kehittämisprosessia, välineitä ja niiden käyttöä. Teorian ja toiminnan refleksiivinen tarkastelu edisti välineiden ja mallien monimuotoista ja luovaa käyttöä. Opiskelijat kokivat epäselvän ja sumean alkutilanteen turhauttavana. Opintokokonaisuutta pidettiin vaativana, mutta antoisana. Tilanne oli myös opettajille haastava: kehittämistehtävän tulos ei ollut myöskään heille selvä. Todelliseen kehittämistehtävään yhdistetty opetus tuotti ratkaisuja, jotka ylittivät opetussuunnitelman vaatimukset. Opiskelijoiden tutkimus- ja kehittämispanos tuotti tuotteiden lisäksi perusteltua tietämystä käyttäjäkeskeisestä suunnitteluprosessista. Opiskelijoiden tuotokset olivat yleisesti ottaen parempia kuin yksittäisten kurssien harjoitustyöt. Ryhmien polarisoitumisen takia tuloksissa oli myös suuria vaihteluja. Johdanto Uusi ammattikorkeakoululaki (21.5.2003/351) määrittelee ammattikorkeakoulun kokonaistehtävän muodostuvan kolmesta osatehtävästä: opetuksesta, aluekehityksestä sekä tutkimus- ja kehittämistyöstä. Näin ollen ammattikorkeakoulun tehtävä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen ja taiteellisiin lähtökohtiin pohjautuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiatuntijatehtäviin sekä tukea ammatillista kasvua. Edelleen ammattikorkeakoulun tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tutkimus- ja kehittämistehtävä asettaa uuden vaativan elementin ammattikorkeakoulun toimintaan.
Laurean tahtotila on olla täysivaltainen ja kansainvälinen innovaatiotoiminnan ammattikorkeakoulu vuonna 2010. Laurean pedagogisen strategian (2002) lähtökohtana on, että Laureassa opitaan opettamalla, tutkimalla ja kehittämällä. Laureassa on kehitetty tahtotilan saavuttamiseksi ja strategian toteuttamiseksi uusi toimintamalli: Learning by Developing, tutkiva oppiminen hankkeissa. Hankkeilla on merkittävä tehtävä opetus-, oppimis- ja ohjausprosesseissa. Opetus etenee työelämän kanssa tehtävissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joissa haetaan ratkaisuja aitoihin työelämän ongelmiin. Learning by Developing on Laurean pedagogisesta strategiasta kehitetty pedagoginen sovellutus, jonka avulla voidaan toteuttaa ongelmalähtöisen oppimisen (Problem based Learning) seuraavaa kehitysvaihetta, jota kasvatustieteellisessä kirjallisuudessa kutsutaan tutkivaksi oppimiseksi (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999). Tutkivasta oppimisesta (Hakkarainen, Lonka & Lipponen 1999, Rauhala, Raij & Suomala 2005) ja Engeströmin (1995) kehittämästä ekspansiivisesta oppimisesta sekä ongelmapohjaisesta opetuksesta (Poikela 2001) on löydettävissä paljon yhteneväisyyksiä Laurean tutkiva oppiminen hankkeissa (LbD) -opetusmalliin. Learning by Developing tarkoittaa yhteistyöprosessia työelämän kanssa. Tässä oppimisprosessissa oppimisen kohteena ovat autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet. Näihin vastataan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistyöllä. Learning by Developing hakee järjestelmällisesti vastausta sellaiseen ongelmaan, jonka ratkaiseminen vaatii uuden tiedon luomista. Toimintamallin ytimen muodostaa oppimisen kohdistuminen työelämän aitoon kehittämiseen. Oppimisella on selvä kohde ja oppiminen tapahtuu uuden osaamisen tuottamisen prosessissa. T&K hanke on keino oppimisen kohteellistamiseen ja oppimisprosessin hallintaan. Hankkeissa oppimiseen osallistuvat opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat kukin omista lähtökohdistaan (Rauhala, Raij & Suomala 2005.) Opetuskokeilun taustaa Uusi pedagoginen ajattelu tarjosi mahdollisuuden uudistaa opetusta. Halusimme soveltaa uuden ammattikorkeakoululain ja opetusajattelun henkeä opetuksessa. Siksi lähdimme kehittämään uuden juonneopetussuunnitelman mukaista koulutusta. Digitaalisen media-alan ammattilaisten tulee hallita ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen lainalaisuudet. Perinteinen käsikirjoituslähtöinen suunnittelu ja tietojärjestelmän suunnittelu eivät kumpikaan yksinään ratkaise interaktiivisuuden mukanaan tuomia vaatimuksia. Laurea-ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn vanha opetussuunnitelma ja sen toteutus seurasivat 1990-luvun alun tietojenkäsittelyn yliopisto-opintojen kaavaa: teorialuennot, harjoitustehtävät, harjoitustyö ja tentti. Opintojaksoista muodostui kokonaisuus, jonka eri osien välille ei välttämättä syntynyt yhteyttä. Osa-alueet opittiin hyvin, mutta tiedon käyttöyhteys ja merkitys saattoivat jäädä hämäräksi. Opetussuunnitelma oli laadittu vahvasti tietojenkäsittelyn perinteistä tietojärjestelmäsuunnittelua ja ohjelmistotuotantoa tukemaan. Digitaalisen median suuntautumisopinnot aloitettiin vasta opintojen loppuvaiheessa (Laureaammattikorkeakoulu 2005).
Valitsimme kokeilun tutkimus- ja kehittämistehtäväksi käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin, joka painottaisi erityisesti ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta. Yhdistimme digitaalisen median tuotantoprosessin kehittämishankkeessa työelämän ja korkeakoulujen asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja opettajien kokemusta ja asiantuntemusta. Kokeilu toteutettiin Keravan Laureassa lukuvuonna 2005 2006 osana tietojenkäsittelyn koulutusohjelman digitaalisen median aikuiskoulutusta ja nuorisototeutusta. Kehittämistoimintaa jatketaan edelleen nyt meneillään olevien aikuiskoulutus- ja nuorisototeutusten kanssa. Yhdistimme seuraavat opintojaksot (Laurea-ammattikorkeakoulu 2005) yhtenäiseksi tuotantoprosessiksi noin 30 opintopisteen työelämälähtöisiksi hankekokonaisuuksiksi: Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu 5 op, Tietojärjestelmäprojektin hallinta 3 op, Käyttöliittymien suunnittelu 3 op, Tietojärjestelmän rakentamisen perusteet 6 op, Tiedonhallinnan perusteet 4,5 op, Java ohjelmointi 4,5 op ja Käytettävyyden arviointi ja arviointimenetelmät 4 op. Tietojärjestelmäprojektin hallinta -opintojakso oli koko prosessia ohjaava ja kesti koko tuotantoprosessin ajan. Kahden uuden valinnaisopintojakson (Käyttäjäkeskeinen tuotesuunnittelu sekä Käytettävyyden arviointi ja arviointimenetelmät) avulla opetuskokonaisuus saatiin vastaamaan käyttäjäkeskeistä suunnitteluprosessia. Kehittämisen aikana prosessimallia kehitettiin kirjallisuuden ja artikkelien pohjalta sekä asiantuntijoiden ja opettajien kanssa käydyn dialogin pohjalta. Teimme yhteistyötä mm. seuraavien yritysten asiantuntijoiden kanssa: TietoEnator Digital Solutions, Veikkaus Oyj, Cybelius Oy ja Cap Gemini Technology Services. Opetuskokeilun tavoitteet Kokeilua ohjaavan hankkeen (Luojus & Vilkki 2005) tavoitteena oli (1) Välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä; (2) Tutkiva, kehittävä ja ongelmaperusteinen ammattikorkeakoulumainen ote; (3) Opetuksen työelämälähtöinen tuotantoprosessi yhteistoiminnassa alan yritysten kanssa; (4) Kehittämisvälineiden ja mallien joustava käyttö sekä hallinta eri työvaiheissa; (5) Välineiden ja menetelmien käyttötarkoituksen syvällinen ymmärtämien ja kokonaisuuden hallinta (samalla kun opiskelijat soveltavat käyttäjäkeskeistä prosessia, he kehittävät ja arvioivat sitä, siihen sisältyviä mallintamistapoja, eri kehittämisvaiheiden sisältöjä, dokumentointia ja niiden liittymistä toisiinsa); (5) Ongelmanratkaisu, tiedon hankinta, jäsentäminen ja soveltaminen todellisissa kehittämistilanteissa ja; (6) Digitaalisen median käyttäjälähtöisen tuotantoprosessin kehittäminen: tarkasteltiin myös opetusta tukevia käytettävyyssuunnittelun tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristöjä. Halusimme sitouttaa kokeilun pitkäjänteisellä työskentelyotteella opiskelijat ryhmäänsä ja tutkivaan työotteeseen sekä parantaa opiskelijoiden valmiuksia kohdata työelämän haasteita ja kehittää työelämän käytänteitä. Opetuksen alkutilanteen runkona ja kehittämistyön pohjana käytettiin yrityskumppanin käyttäjäkeskeistä prosessimallia ja seuraavaa tuotekehitysprosessikaaviota (kuva 1).
Tuotekehitysprosessi Tarvekartoitukset, Käyttäjähaastattelut Kokemukset olemassaolevista tuotteista Skenaariot, Käyttäjä- ja tehtäväkuvaukset Läpikäynnit, heuristiset menetelmät, pienet käytettävyystestit Hyväksymistesti(t) Tuotekehitysprojekti Tuotemäärittely Vaatimusmäärittely Toteutus Pilotti Käyttöönotto Projektin lopetus Kuva 1: Tuotekehitysprosessi. Parkkinen 2002. Kokeilujen tuotantoprosessi Kokeilujen tuotantoprosessi oli mahdollisimman lähellä todellista digitaalisen median tuotantoprosessia. Opetushanketta tuki verkko-opetusympäristö (Optima), jonka avulla työskentelyä ohjattiin, ja johon opiskelijoiden ja ryhmien töiden tuloksia tallennettiin. Kokeilu käsitti kolme toisiinsa liittyvää opetusvaihetta. Alun tärkeä vaihe oli (1) teoriaperustan haltuunotto. Suunnittelun pohjaksi tutustuttiin kirjallisuuteen ja syntyneet tuotokset tallennettiin teoreettiseen portfolioon. Seuraavaksi (2) suunniteltiin ja toteutettiin interaktiivinen prototyyppi. Totutukseen liittyi projektin ohjaus, käyttäjätutkimuksen teko, tietojen ja toimintojen määrittely, tietokannan toteutus, käyttöliittymän suunnittelu, järjestelmän prototyypin koodaus ja käytettävyyden ja toiminnallisuuden testaaminen. Lopuksi vielä (3) arvioitiin teoriaa ja toimintaa. Arvioinnin kohteina olivat ryhmän oivallukset ja havainnot, suunnittelumallin ja eri työvaiheiden yhteydet, kytkennät ja liittyminen toisiinsa, vaihtoehtoiset työtavat, kehittämisvälineiden käyttökelpoisuus ja käyttökohteet, asioiden välisten yhteyksien pohdinta jne. Siis sekä teoria, tuotantoprosessi, välineet että tuote olivat reflektoinnin kohteina. Opinnot aloitettiin käytettävyystutkimuksen menetelmäopinnoilla, joiden aikana harjoiteltiin havainnointia, käyttäjätiedon analysointia ja tulkintaa. Menetelmäopintoja sovellettiin käyttäjätutkimuksessa. Muut teoriaopinnot järjestettiin siten, että opiskelijaryhmät saivat tehtäväksi selvittää ennalta määritellyt aihealueet ja sen jälkeen heidän piti soveltaa niitä käytäntöön. Ryhmät laativat yhteistyössä teoriaperustaa käsittelevän raportin. Laajempien tietokokonaisuuksien osalta kirjoitettiin ensin henkilökohtaisia esseitä, joista koottiin olennaisimmat asiat yhteiseen teoriaportfolioon. Siinä pyrittiin yleisten esimerkkien lisäksi käyttämään kehittämisalueen esimerkkejä. Ryhmillä oli käytössään yrityskäytössä toimivaksi havaittu käyttäjäkeskeisen suunnitteluprosessin malli (kuva 2). Teoriaan
perehtymisessä ja sen soveltamisessa oli tärkeää arvioida siinä kuvatun tiedon, menetelmien ja välineiden käyttöä. milloin, missä yhteydessä, miksi ja miten niitä käytetään. Konseptointi Concept Innovaatioprosessi Innovate & Focus Fokusointi Focus (Group) RoadMap Käyttäjäanalyysi User analysis Suunnittelun ydin UCD Core Visuaalinen määritys Visual Spesification Rautalankamalli proto Fire Frame Model Käyttäjäprofiilit User Profiles Käyttäjäryhmäanalyysi User Group Analysis Informaatioarkkitehtuuri Information Arcitecture Mentaalimalli Mental Model Käyttötapaukset Use Cases Toiminnallinen määritys Fuctional Spesification Testaus ja arvioiti Test & Validate Käytettävyystesti Usability testing Auditointi Auditing Kuva 2. Yhteistyöyrityksestä peräisin oleva mukailtu Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessimalli Tämän jälkeen opiskelijat tutkivat erilaisia mallinnustapoja, opettelivat käyttämään mallinnuksen apuvälineitä, suunnittelivat projektin etenemistä, dokumentoivat suunnittelun tuloksia. Opiskelijaryhmät presentoivat työskentelyn etenemistä lähiopetustuntien alussa muille ryhmille. Presentaatioista käytiin keskustelua. Tässä yhteydessä opettaja toi omia näkökulmiaan ja huomioitaan teoreettisen pohjan kehittämiseksi. Aikuistoteutuksen ryhmät arvioivat suunnittelumallin toimintaa ja eri osien suhdetta ja suoritusjärjestystä: aikuistoteutuksen lopputehtävänä oli yhteinen suunnittelumallin arviointi, jolloin pohdittiin mm. tehtävien suoritusjärjestystä, mallin (kuva 2) toimintalogiikkaa ja eri osien merkitystä tuloksen kannalta. Tutkimalla oppiminen hämmensi aluksi opiskelijoita. Alkuhankaluuksien ja vastarinnan jälkeen opiskelijat olivat valtaosin innostuneita uudenlaisesta tavasta opiskella ja oppia. Vastarintaa kärjisti alkutilanteen ulkopuolinen käsittely, mutta se mahdollisti myös laajan pohdinnan oppimisen olemuksesta. Seuraava opiskelija-arvio kuvaa opiskelijoiden yleisiä kurssikokemuksia: Kurssin projektimuotoinen toteutus oli uudenlainen tapa oppia. Aluksi työmäärä tuntui valtavalta, mutta kun projekti oli paloiteltu helposti hallittaviin ja järkeviin osakokonaisuuksiin, työskentely sujui kutakuinkin ongelmitta. Välillä toki tuntui, että deadlineja oli harva se päivä ja eikä aika riitä mitenkään, mutta näin jälkeenpäin ajatellen kaikki sujui kuitenkin varsin hyvin eikä edes normaalia kurssin loppuun ajoittuvaa paniikkikiirettä tullut. Paljon keskustelua herättänyt LbD -oppimistyyli toimi tämän kurssin puitteissa oikein hyvin. Kun tehtävänannot ovat mietittyjä ja selkeitä, on tutkivan oppimisen periaatetta helppo toteuttaa.
Kuuma-portaali on aiheena mielenkiintoinen ja nyt tuntuu, että projekti lähti tämän kurssin mukana todella liikkeelle. Alun sekavuuden jälkeen projekti on alkanut hahmottua. On mukavaa ja mielekästä työskennellä oikeaan elämään liittyvässä hankkeessa. Itselleni projekti on varsin osuva, sillä sen puitteissa käsiteltävät aiheet kuten käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja käytettävyys ovat juuri se aihealue josta haluan oppia uutta. Oli kuitenkin mielestäni hyvä, ettei kurssin toteutus pyörinyt aivan täysin pelkästään portaalin suunnittelun ympärillä, vaan osaamista haettiin myös muihin aiheisiin liittyvien tehtävien kautta. Esimerkiksi esteettömyyteen liittyvä tiedonhankinta tutustumiskäynteineen oli yllättävän antoisa. Myös kurssin tutustumiskäynti Idean Researchiin oli hyvä lisä ohjelmaan ja konkretisoi käsiteltyjä aiheita työelämän puolelle. Oppimisen arviointi tehtiin pääasiassa tuotantoprosessin ja tuotosten (tuotteet ja niiden dokumentaatio) perusteella. Muita arvioperusteita olivat reflektointi, teoriapohja, projektinhallinta, teorian soveltaminen, välineiden käyttö, tutkimus- ja kehittämisote, innovaatiot, oivallukset ja erilaiset löydökset, itsearvioiti ja vertaisarviointi. Opettajien rooli Kokeilutoiminnan alkuvaiheissa opettajan rooli oli avustava ja kysymyksiä asettava. Rooli muuttui tietoa jakavasta tiedonkäsittelyä ohjaavaksi. Opettaja ei välttämättä ole kaikkitietävä, mutta osaa johdattaa erilaisille tietolähteille ja auttaa vaikeiden ongelmanratkaisutilanteiden yli. Opiskelijat olivat aluksi arkoja pyytämään apua. Yhteistyön edetessä opettajat omaksuivat vanhemman kollegan roolin. Opettajien ja opiskelijoiden yhteistyötä tuki toimintamalli, jossa hankkeen projektin ohjausta ja projektityöskentelyä ohjasi opettaja, jonka rooli oli pitää kokonaisuuden kaikkia lankoja yhdessä ja käydä dialogia ryhmien erilaisista käytännön ongelmista. Ryhmät saivat keskustelun kautta mahdollisuuden vaikuttaa kokeilun kulkuun. Projektin ohjaus toimi erityisen hyvin kärjistyneissä tilanteissa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka saa voimansa toteuttajiensa, tutkijoiden ja opiskelijoiden mielenkiinnosta, tuottaa tuloksia. Hyvä yhteishenki, innostus ja aito dialogi mahdollistavat toimivan yhteistyön ja edistävät tutkimus- ja kehittämistyötä (vrt. Vilkki 2003). Opetuskokeilun tulokset Hankkeiden käynnistys oli ongelmallinen. Perinteiset harjoitustehtävät ovat selviä ja yksiselitteisiä, niissä kerrotaan kehittämisympäristöstä kaikki tarpeellinen, opettaja on perehtynyt aiheeseen, kaikki eteen tulevat asiat ovat ennalta nähtävissä. Todellinen maailma ja siihen liittyvä kehittäminen taas on epäselvää ja rajaamatonta. Jotta päästäisiin liikkeelle, tarvitaan perehtymistä kehittämisalueeseen. Sumea alku mahdollisti aidon tutkimus- ja kehittämisasetelman.
Kokeilujen alkuvaiheessa lähdimme liikkeelle oletuksesta, että teorian rakentamisessa riittää perusaihealueiden listaaminen tutkimustyön pohjaksi. Tämän vuoksi tehtävänannot olivat ylimalkaisia. Jatkokehittelyssä olemme saaneet hyviä tuloksia strukturoitujen tehtävien avulla ohjatusta työskentelystä. Strukturoidut tehtävät näyttävät hieman tasaavan ryhmien välisiä eroja. Oppilaiden tuotosten arvioinnin perusteella voidaan vetää johtopäätös, että parhaat ryhmät saavuttivat huikeita tuloksia verrattuna perinteisiin harjoitus- ja oppimistehtävien tasoon. Suoritukset ylittivät oppimistavoitteet ja liikkuvat alueella, joka oli opettajallekin vierasta. Opiskelijat käyttivät myös tekniikkaa ja välineitä, jotka eivät olleet opetussuunnitelmassa. Heikoimmatkaan ryhmät eivät alittaneet perinteisten opintojaksojen suoritustasoa. Aikuisopiskelijoiden ryhmätuotokset olivat tasaisempia ja niiden laatu ylitti nuorisototeutuksen tuotosten laadun. Opiskelijoiden panos käyttäjäkeskeisen suunnittelumallin kehittämisessä oli huomattava. Suunnittelun eri vaiheitten toimivuutta testattiin aidossa ympäristössä. Käyttäjälähtöinen suunnittelu, käyttäjätutkimus ja tutkimustulosten tulkinta poikkitieteellinen ajattelu näytti kiinnostavan opiskelijoita aidosti. Uudenlainen toimintamalli johti toisinaan tilanteisiin tai ongelmiin, joissa kenelläkään ei ollut selkeää etenemismallia tai valmista ratkaisua. Tämä tuntui saavan opiskelijat hämilleen, toisinaan ehkä epäilemään kokeilun mielekkyyttä. Paitsi opettajilla, myös opiskelijoilla on uudessa toimintamallissa hyvin paljon perinteisestä opettajajohtoisesta opetusmenetelmästä poikkeava rooli (Luojus & Vilkki 2005 ja 2006.) Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuloksena syntyi paranneltu käyttäjäkeskeinen kehittämisprosessi, jossa sen eri osien roolit ja tehtävät olivat selkeitä ja pohdittuja. Mallinnuksessa korostuivat erityisesti havainnolliset ja konkreettiset välineet. Suunnittelijan yleensä käyttämiä mallinnusvälineitä korvattiin erilaisilla vuorovaikutteisuutta ja innovatiivisuutta korostavilla välineillä ja menetelmillä kuten seinätekniikalla, paperiprototyypeillä, toiminnallisilla prototyypeillä tms. Tärkeä oppimisen tulos opiskelijoille oli se, että suunnitteluprosessin eri vaiheisiin voi suhtautua kriittisesti ja että niitä voidaan muuntaa ja soveltaa eri tarkoituksiin. Suunnitteluprosessi joustaa tehtävän mukaan. Sen avulla voidaan kuvata toimintaa, tietoja ja interaktiota käyttäjän lähtökohdista. Opetuskokeilu muutti opetusta siten, että digitaalisen median koulutusohjelman ammattiopinnot toteutetaan uudessa opetussuunnitelmassa (Laureaammattikorkeakoulu 2006) kolmena vaatimuksiltaan kovenevina noin 20 opintopisteen opetusteemoina, joissa teoria ja ammatillinen käytäntö yhdistyvät todellisissa työelämähankkeissa. Hankkeissa reflektoidaan toimintaa, teoriaa, toiminnan tuloksia sekä kokonaisuuksien ja osien välisiä suhteita. Oppimisprosessin kehittämistarpeina nousi esiin muutamia asioita. Opintokokonaisuuksille on tarpeen luoda mahdollisimman tarkat aikataulut (osatehtävien palautuspäivämäärät ja presentaatioiden aikataulut). Tehtävät on syytä määritellä ja rajata opintojakson alussa kokeilua tarkemmin. Tämä helpottaisi opiskelijoiden työnsuunnittelua ja opintokokonaisuuden hahmottamista.
Pohdintaa Tutkimalla ja kehittämällä oppimisen malli, jossa opiskelijat rakentavat kirjallisuuden ja muiden lähteiden pohjalta suunnitteluprosessin eri vaiheiden sisältöä, menetelmiä, vaiheistusta ja eri vaiheiden liittymistä toisiinsa havaittiin vaativaksi opintokokonaisuudeksi. Opetusmallin liittyminen oikeaan kontekstiin ja todellisiin tilanteisiin oli lisäulottuvuus, joka motivoi opiskelijoita. Teoria ja sen soveltaminen eivät olleetkaan vain irrallisten harjoitustöiden sarja, vaan tilaaja hyödyttävä tuotos. Kun työskentelyyn liittyi voimakas välineiden, työvaiheiden, menetelmien käytön ja käyttötarkoitusten reflektointi, se mahdollisti suunnitteluprosessien sisäistämisen. Suunnitteluprosessin arviointi ja sen kehittäminen lisäsi opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia soveltaa käyttäjäkeskeistä suunnitteluprosessia erilaisissa tilanteissa. Mallien ja välineiden kriittinen tarkastelu antoi niiden soveltamiseen käytännön tilanteisiin liikkumavaraa. Uusien mallien ja välineiden omaksuminen on helpompaa, jos pystyy paremmin ymmärtämään niiden käyttötarkoituksen ja -yhteyden. Tämän tyyppinen tutkimalla ja kehittämällä oppiminen täyttää mielestämme laissa ammattikorkeakouluopetukselle asetettavat vaatimukset opetuksen, aluekehityksen sekä tutkimus- ja kehittämistyön yhdistämisestä. Välineiden ja mallien käytön kehittäminen niiden käytössä ja käyttöyhteydessä toi lisäarvoa oppimisprosessiin Pidämme menetelmän jatkokehityksen kannalta tärkeänä kehittää projektityön ohjausta, välineitä ja menetelmiä sekä sumeiden tilanteiden hallintaa. Opiskelujen alussa pitäisi harjoitella tutkimus-, dialogi- ja yhteistoiminnallisen tiedonmuodostuksen taitoja. Tarvitaan myös opiskelijoiden valmentamista kohtaamaan, käsittelemään ja voittamaan vaikeita ja epämääräisiä tilanteita. Opettajan tärkein tehtävä voisi olla vuorovaikutus- ja selviytymistaitojen ohjaus. Kokeilun toteutuksen yhteydessä kehitettiin Laurean opetusajattelua (Learning by Devoloping). Se ajoittui yhtäaikaisesti Laurea-ammattikorkeakoulun juonneopetussuunnitelmauudistuksen valmistelujen kanssa. Kehittämishankkeella oli vaikutusta tietojenkäsittelyn koulutusohjelman digitaalisen median uuden opetussuunnitelman (Laurea-ammattikorkeakoulu 2006) rakenteeseen, lähtökohtiin ja totutustapoihin. Kokeilu todensi sen, että opettajien yhteistoiminta on välttämätöntä laajojen tutkimalla oppimisjaksojen aikana. Tarvitaan hyvää koordinointia ja toiminnan läpinäkyvyyttä. Opettajien yhteistyöprosessi voisi hyötyä hyvästä projektinohjauksesta ja yhteisistä projektipalavereista. Uuden pedagogisen ajattelun edistäminen edellyttää laajaa johdon tukea, pelkkä henkinen tuki ei riitä.
Lähteet: Ammattikorkeakoululaki (351/2003). Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Porvoo: WSOY. Engeström, Y. 1995. Kehittävä työntutkimus: tuloksia, haasteita ja näköaloja. Helsinki: Painatuskeskus. Häkkinen, J. (toim.) 2005. Opinto-opas 2005 2006 Laurea-ammattikorkeakoulu. Nurmijärvi: Kirjakas Ky. Vuori-Simola, V., Komulainen, J. & Aho, P. (toim.) 2006. Opinto-opas 2006 2007 Laurea-ammattikorkeakoulu. Helsinki: Edita Prima Oy. Parkkinen, J. 2002. Hyvään verkkopalveluun. Käytettävyysopas verkkoviestijöille. Helsinki: Inforviestintä Oy. Poikela, E. 2001. Ongelmaperusteinen oppiminen yliopistossa. Teoksessa. Poikela E. & Öystilä S. (toim.) Tutkiminen on oppimista ja oppiminen tutkimista. Tampere: University Press. Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.) 2005. Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2005 2006. Korkeakoulujen arviointineuvosto. Rauhala, P. & Raji, K. & Suomala J. & Pirinen R. & Fränti, M. Laurea ammattikorkeakoulu. s. 59 82. Tampere: Tammerpaino Oy. Vilkki, O. 1998. Työsuojeluopettajien työn kehittäminen: opettajien yhteistyön tukeminen tietotekniikan avulla. Lisensiaattityö. Helsingin yliopisto sosiaalipolitiikan laitos. Vilkki, O. 2003. Verkkopohjainen ryhmäopetus ja sen välineet. Jaetun tilan käyttö verkko-opetuksessa ja sen kehittämisessä. Väitöskirja. Valtiotiellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Julkaisemattomat lähteet: Luojus, S. & Vilkki, O. 2005. Asiakas- ja käyttäjälähtöisten älykkäiden mediatuotteiden tuotekehitys. Työelämän hyvät käytänteet ja niiden jalostaminen digitaalisen median opiskelijoiden tutkivan ja kehittävän opetuksen perustana. Kehittämisprojektin raportti. Laurea ammattikorkeakoulu. Luojus, S. & Vilkki, O. 2006. Käytettävyyden suunnittelu digitaalisen median suuntutumis-vaihtoehdon opetuksessa sekä käytettävyyssuunnittelun tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristön suunnittelu Keravan Laureaan. Taideteollisen korkeakoulun käytettävyyssuunnittelun koulutusohjelman kehittämisprojektin raportti Luojus, S. 2005. Kotiutuneen teknologiatuotteen aikaansaaman käyttäjäkokemuksen kerääminen ja mallintaminen osallistavin menetelmin. Kehittävän työntutkimuksen
metodologian soveltaminen käyttäjäkokemuksen tutkimiseen. Väitöskirjan tutkimussuunnitelma. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos. Vilkki O., Paasovaara S., Luojus S. 2006. LivingLabin ja muutoslaboratorion käyttö toiminnan kehittämisen menetelmänä. Hämeen kesäyliopisto. Interaktiivinen Tekniikka Koulutuksessa 2006. Vilkki, O. 2006. Kehittämällä oppiminen ja työelämän hyvien toimintamallien ja työkäytänteiden kehittäminen digitaalisten mediatuotteiden käyttäjäkeskeisessä suunnitteluprosessissa Ammatillisen ja amk-koulutuksen tutkimuspäivät. 12. 13.10.2005. Helsinki, Stadia.