II II ar II II a a II a allas II at II ar ar a II a a IV IV rassi arv a a a V a ar a ar a II liiera III IV IV liiera III l a at ar ar ar Pp.tie Vanha Turuntie Gamla Åbovägen Sailogränden Sailonuja Pp.tie K2 K559 K3 Pp.tie K2 Venevalamanuja Venevalamantie K7 117 Båtlänningsvägen K9 K8 mla Åbovägen K10 K9 K546 1052 Båtlänningsgränden K3 allas 1051 3 18 19 2 8 17 1:231 15 14 1 30 M601 8 13 1:451 M601 7 1:231 9 7L1 1:153 1:502 26 1:150 1:149 M603 1:427 21 2 32 7E1 33 22 1:427 2 M601 878-3-0 878-3-0 2:235 7L1 01 7P3 23 1:154 1:494 28 1 2 32 31 30 29 62 63 56 55 74 75 3333 57 76 58 118 59 61 35 25 45 22 51 54 52 53 36 48 49 50 119 65 64 37 47 46 39 38 45 44 24 44 31 43 21 91 2 31 40 311 30 41 32 312 27 14 13 320 42 26 22 24 25 16 28 29 23 1 32 33 34 117 70 71 69 1111 38 37 60 36 81 21 29 92 93 26 27 95 17 23 51 94 41 35 40 39 315 24 308 50 11 25 307 110 10 6 309 107 84 86 105 82 17 16 15 77 6 82 80 125 22 24 314 5 6 7 10 8 1 9 6 43.8 44.3 47.2 47.9 49.2 51.8 51.6 51.5 51.5 51.5 55 51.2 53.5 55.9 50.9 50.8 51.0 50.8 60 56.7 51.2 52.1 50 49.0 45.7 42.5 44.8 45.4 44.7 44.6 44.6 40 40.1 42.6 43.4 44.7 41.541.6 41.7 42.0 42.3 42.7 40.3 41.3 39.2 40.0 40 38.2 32.9 33.1 33.4 33.3 33.5 30.4 30.7 35 30.0 31.4 32.8 28.8 28.0 27.8 27.6 30.4 26.4 25.3 25.6 25.5 26.0 26.3 26.2 24.6 65 60 56.0 54.9 54.6 53.7 53.2 53.1 29.2 45 54.3 55.6 24.4 23.8 24.0 23.0 22.6 24.2 25 29.5 27.6 29.3 29.1 25.5 25.9 28.9 30 21.5 22.5 53.5 53.3 55 53.1 40 45 25 Siestanmäi Siestaberget 567 512 21 598 2 511 134 602 563 45.797 16 550 585 627 603 582 595 589 599 601 600 593 591 638 583 114 639 50 594 103 596 KAUNIAINEN GRANKULLA Asemaaavan muutos Ändring av detaljplan Havainneuva Illusation av planområdet 1:1000 27.11.2013 0 100 50 40 30 20 10 VAIHTOEHTOISET LISÄRAKENTAMISEN SIJOITUSPAIKAT TONTILLA
KOORDINAATTILUETTELO KOORDINATFÖRTECKNING TONTINMUODOSTUS TOMTBILDNING N:O 4611 4611 007 1052 0015 007 1052 0035 4020 3848 402 0001 0150 007 1052 0036 3738 007 1052 0037 5069 172 402 0001 0427 3213 007 1052 0021 211 007 1052 0022 301 402 0001 0150 13 402 0001 0427 5069 11 IV 7.5 48 liiera 7-1052-33 39 103 0 2.0 7-9903-300 315 IV 0.0 30 0 3.0 100 007 1052 0022 52.82 40 7-1052-22 35 8.3 20 37 95 26 6679000 6679000 27 25484200.1 0 9 5.2 10 7-1052-32 8 3.9 402-1-427 25484100 19 5069 m2 7-1052-21 36 314 r= b= 33. 19 00.3 8 007 1052 0034 III Kiinteistö/M-ala Fastighet/Outbr. område 21 81 3738 m2 402-1-494 4.1 1 Osap-ala Delareal 0 P-ala Areal.0 37 Tontti Tomt 27 a 93 9 4.1 10 20 402-1-150 41.7 35 4020 m2 402-1-150 96 K3 4 7. 3 1 37 99 78 68 6. 67 98 36.21 31 62 1 8. 402-1-149 62 118 7-1052-17 119 402-1-502 65 34 4611 m2 7-1052-17 K559 II K2 6679064.013 25484175.490 21 6678987.356 25484224.146 26 6678999.577 25484088.913 27 6678987.569 25484074.060 31 6678913.489 25483989.089 36 6678930.944 25484173.269 37 6678939.316 25484189.905 38 6678948.570 25484197.545 39 6679033.821 25484134.924 40 6679015.909 25484110.858 47 6678858.330 25484028.101 48 6678859.263 25484054.073 49 6678857.209 25484068.650 50 6678863.070 25484077.495 51 6678862.472 25484083.466 64 6678902.456 25484084.549 65 6678897.390 25484065.640 66 6678918.777 25484128.675 67 6678927.732 25484163.757 68 6678928.467 25484163.569 69 6678944.857 25484206.829 81 6678983.657 25484222.346 92 6678944.116 25484021.343 95 6679001.952 25484092.106 96 6678939.247 25484016.215 97 6678925.124 25484026.687 98 6678924.076 25484032.668 99 6678930.477 25484041.408 100 6679014.118 25484108.451 101 6678930.143 25484170.134 6.00 Vanha Turuntie II 58 TONTTIJAON MUUTOS ÄNDRING AV TOMTINDELNING 102 6678950.161 25484198.858 103 6679035.015 25484136.528 314 6679001.377 25484237.125 315 6679032.051 25484194.128 ETRS-GK25 / N2000 KAUNIAINEN GRANKULLA Asemaaavan muutos hyväsytty A 198 Stadsplaneändring godänd Edellinen tonttijao Föregående tomtindelning at 25.99 6678900 72 1:1000 50 47 11 allas 40.00 II ar.56 67 7-1052-15 25484100 25484000 19.58 K3 6678900 7-1052-14 ar II a 71 402-1-153 K2 64 70 59 61 II 69 0 117 1111 60 4 101 3.2 7-1052-19 66.01 41 2. 06 0 ar 36 7-1052-26 n nde ja ogr ä Sail ailon u S a 97 402-1-150 0.76 6.07 7-1052-30 ar.83 10 102 12.0 38 1 0.0 16 92 IV ja u n an nde m ä la gr v a gs 5 9.9 n e n in Ve tlän Bå 1052 29 4.8 87 a E 9 7-1052-2 N 48 14.72 49 Gamla 402-1-231 0 8.0 60 r= 11. 22 b= Åbovä g 52 51 53 Pohjaartan hyväsyi Basartan godände 21.11.2013 Kiinteistöinsinööri Fastighetsingenjör en Tonttijaoartan laati Tomtindelningsartan uppgjorde Las. HP tj-nro ti-nr 19.1.1990 235007105204 aup.osa stadsdel 7 ortteli varter 1052 tontit tomter 34-37 tj-artta ti-arta 1052/4 Johanna Määttälä 21.11.2013 Maanmittaustenio Lantmäteritenier Piirt. HP Hannu Pousi Tar. HP Kaupunginvaltuusto hyväsynyt asemaaavan muutosen yhteydessä Godänd av stadsfullmäige i samband med detaljplaneändringen
FCG Finnish Consulting Group Oy KAUNIAISTEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONTOSELVITYSTAR- PEEN ARVIOINTI Raportti P16630P002 24.10.2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavamuutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi P16630P002 24.10.2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUE... 1 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET... 1 3.1 Lähtötiedot... 1 3.2 Työn toteuttaminen... 2 4 LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET... 2 4.1 Kallio- ja maaperä... 2 4.2 Maisema... 2 4.3 Vesiluonto... 2 4.4 Kasvillisuus... 3 4.5 Eläimistö... 5 4.6 Arvoaat luontoohteet... 6 5 JOHTOPÄÄTÖKSET... 7 LÄHTEET... 8 Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 1 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä 24.10.2010 KAUNIAISTEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYSTARPEEN ARVIOINTI 1 JOHDANTO 2 SELVITYSALUE Tämän työn taroitusena on arvioida, ono Kauniaisten orttelin 1052 asemaaavan muutostyön yhteydessä tarpeellista laatia luontoselvitys. Asemaaavoitusessa luonnonympäristöä tulee vaalia eiä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 1 mom.). Selvitystarve arvioitiin olemassa olevien lähtöaineistojen seä maastoäynnin perusteella. Arvioinnin tei FM Tiina Mäelä FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. Selvitysalue sijaitsee Kauniaisten aupungin pohjoisreunalla, Espoon aupungin rajalla. Asemaaavamuutosen ohteena oleva alue on Vanhan Turuntien ja Venevalamantien väliin sijoittuva alueoonaisuus, joa äsittää voimassa olevan asemaaavan muaiset tontit 13 16 ja 20 22. Kuva 1. Selvitysalueen rajaus. Pohjaartta Maanmittauslaitos lupa nro 579/KP/06 3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT TIEDONLÄHTEET 3.1 Lähtötiedot Lähteenä selvitysalueen luontoselvitystarpeen arvioinnissa on äytetty Valtion ympäristöhallinnon Oiva -ympäristötietopalvelua (Hertta-ympäristötietojärjestelmä). Selvitysessä tarvittavat maastoartat seä ilmauvat on saatu maanmittauslaitosen arttapalvelusta (Maanmittauslaitos 2011). Lähteenä on äytetty myös Kauniaisten aupungin alueelta aiemmin laadittuja luontoselvitysiä, joita ovat Kauniaisten liito-oravaselvitys (Yrjölä 2008), Kauniaisten asvistoartoitus (Envibio Oy 2005), Kauniaisten linnustoselvitys (So- Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 2 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä 24.10.2010 3.2 Työn toteuttaminen lonen 2005) seä viereiselle asemaaavamuutosalueelle tehty Teollisuustien luontoselvitys (Pöyry 2007). Ennen maastoäyntiä suunnitellun asemaaavamuutos-alueen luonnonympäristön ominaispiirteisiin ja asvillisuusuvioihin tutustuttiin artta- ja ilmauvatarastelun seä Kauniaisten alueelta aiemmin tehtyjen luontoselvitysten avulla. Yleispiirteinen atsaus luotiin myös aavamuutosalueen lähiympäristöön. Suunnittelualueen maastoäynti tehtiin 14.10.2011. Alue uljettiin systemaattisesti läpi ja samalla erättiin tietoa mm. puustosta, asvillisuudesta seä mahdollisesta uhanalaisesta lajistosta. Lisäsi arvioitiin ohteiden luonnontilaisuutta. Alueen maisemasta ja asvillisuudesta pyrittiin muodostamaan yleisuva seä havaitsemaan mahdollisesti luonnon monimuotoisuuden annalta arvoaat ohteet seä alueet, jota saattaisivat sisältää mm. luonnonsuojelulain (LSL 29 ), metsälain (MetsäL 10 ) ja vesilain (VL 1 luu 15 ja 17a ) suojeltuja luontotyyppejä. Linnusto- ja muut eläimistöhavainnot irjattiin muistiin. Erityistä huomiota iinnitettiin siihen, ono alueella luontodireiivin liitteen IV(a) lajeille, liito-oravalle (VU) ja lepaoille soveliasta elinympäristöä. Liitoorava suosii varttuneita uusioita, joissa esiintyy seapuuna haapaa ja leppää. Lepaoiden osalta huomiota iinnitettiin raenteisiin, jota voisivat toimia lepaoiden lisääntymis- ja levähdysalueina (mm. olopuut, vanhat ivijalat, raennuset tms.). Myöhäisestä ajanohdasta johtuen, arviot alueella havaituista luontoarvoista ovat viitteellisiä. Liito-oravan annalta paras inventointiaia on eväällä. Maastoäynnin aiana suuri osa asvillisuudesta oli jo laastunut. 4 LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET 4.1 Kallio- ja maaperä Selvitysalue sijoittuu Hämeen migmatiittivyöhyeen amfiboliitti ja sarvivälegneissijuonteelle, jota ympäröi laajempi Kvartsimaasälpägneissialue. 4.2 Maisema Maaperä on selvitysalueen länsiosissa areaa hietaa ja etelämpänä myös hieaa. Alueen esi- ja itäosissa esiintyy myös alliomaata. Luoteisosassa on savialue. Alue uuluu valtaunnallisessa maisemamaauntajaossa eteläisen rantamaan eteläiseen viljelyseutuun. Selvitysalue muodostuu luoteeseen viettävästä metsäisestä ja osin allioisesta rinteestä, raennetusta ympäristöstä seä pienestä joutomaa-alueesta. Pohjoisessa aluetta rajaa teollisuusalue. Etelässä ja lännessä aluetta rajaa pientalovaltainen asutus ja Vanha Turuntie. Idässä levittäytyy uusivaltainen, raentamaton metsäalue. 4.3 Vesiluonto Selvitysalue uuluu Suomenlahden rannioalueen päävesistöalueeseen ja Espoonjoen valuma-alueeseen. Alueella tai sen lähialueilla ei sijaitse pohja- Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 3 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä 24.10.2010 vesialueita. Alueella ei ole myösään merittäviä pintavesimuodostumia tai lähteitä. Selvitysalueen eteläosassa on vesiuoppa. 4.4 Kasvillisuus Kuva 2. Selvitysalueella sijaitseva vesiuoppa. Selvitysalue uuluu hemiboreaaliseen asvillisuusvyöhyeeseen ja Uudenmaan eliömaauntaan. Aluetta luonnehtii allioisen mäen luoteisrinteellä asvava varttunut, lehtipuuvaltainen seametsä seä pientalojen väleihin jäävät ulttuurivaiutteiset puuryhmät. Vuonna 2005 tehdyssä Kauniaisten asvistoartoitusessa alueelta ei havaittu uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai harvinaisia asvilajeja (Envibio Oy 2005). Selvitysalueen pohjoisosan rinne on metsätyypiltään lehtomaista äenaalimustiatyypin (OMT, oxalis-myrtillus-tyyppi) angasta. Kenttäerrosen tyyppilajeja alueella ovat mustia, äenaali, ultapiisu, metsäastia seä lillua. Pääpuulaji alueella on varttunut raudusoivu. Seapuuna esiintyy varttunutta haapaa, harmaaleppää, vaahteraa seä hieman uusta. Rinteen alaosassa asvaa esi-iäisten haapojen muodostama tiheä puureunus. Pensaserrosessa esiintyy runsaasti pihlajaa, vadelmaa ja tuomea seä hieman orpipaatsamaa. Siellä täällä havaittiin pieniä tammen taimia. Alueella esiintyy paioin runsaastiin lahopuustoa seä maa- että pystypuuna. Rinteen itäosissa havaittiin tuoreen runsasravinteisen (HeOT, hepatica-oxalis-tyyppi) lehdon piirteitä ja alueella asvaa yleisenä sinivuooa. Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 4 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä 24.10.2010 Kuva 3. Selvitysalueen pohjoisosan sinivuooesiintymää Kesiosan alliorinteellä asvaa runsaasti ivioalvejuurta seä paioin myös allioimarretta. Selvitysalueen länsiosissa, vesiuopan lähiympäristössä esiintyy runsaasti vieraslajeja ja laajalle alueelle on levinnyt mm. japanintatarta. Vesiuopan ympäristössä esiintyy myös tavanomaista vesiasvillisuutta mm. osmanäämiä ja järviaislaa. Kuva 4. Alueelle on levinnyt runsaasti vieraslajeja mm. japanintatar. Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 5 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä 24.10.2010 4.5 Eläimistö Kauniaisten pesimäaiaiseen linnustoon uuluu ainain 80 lintulajia. Selvitysalueen pohjoispuolelle sijoittuva Lippajärven lounaisranta osteioineen ja metsäalueineen on arvioitu linnustoltaan paiallisesti arvoaasi ohteesi (Solonen 2005). Kohteen ja selvitysalueen väliin jää Turuntie seä teollisuusraennusia. Selvitysalueen sisäpuolella ei Kauniaisten linnustoselvitysessä havaittu uhanalaisia tai harvinaisia pesimälintulajeja. Kauniaisten lepaoselvitysen (Hagner-Wahlsten 2006) muaan lepaoiden annalta täreimpiä alueita Kauniaisissa ovat Galläsin alue, Lippajärvi, Kasavuori, Vesitorninmäi seä Kiiarivuori. Selvitysalueen itäreunalla, Sailonujan pohjoispäässä on tavattu olmena eri ertana pohjansiippa ja erran vesisiippa (Hagner-Wahlsten 2006). Alueen eteläosan tuntumassa Valonauhantien ja Vanhan Turuntien risteysessä on havaittu pohjansiippa (Hagner- Wahlsten 2006). Lepaoiden täreä ruoailualue ja siirtymisreitti ulevat lepaoselvitysen muaan asemaaavamuutosalueen itäpuolitse Galläsin länsipäästä pohjoiseen Pohjoisen Heielintien, Työväenaatiemian ja Sailonujan tuntumassa Lippajärven länsipäähän (Hagner-Wahlsten 2006). Kauniaisten liito-oravaselvitysessä 2008 (Yrjölä 2008) selvitysalueella ei havaittu liito-oravia. Aluetta ei myösään luoiteltu lajin mahdollisesi elinalueesi. Luontoselvitystarpeen arvioinnin maastoäynnillä selvitysalueen pohjoisrinteeltä uitenin löydettiin liito-oravan papanoita ahden uusen alla. Puut olivat ooltaan noin 50-55 cm rinnanoreudelta. Molempien puiden alla papanamäärä oli alle 10 appaletta ja puut luoiteltiin ns. papanapuisi. Reviiripuiden alla papanoita on yleensä yli 50 appaletta. Alueelta löydettiin lisäsi asi vanhaa olopuuta ja ysi uusi, jossa oli risupesä. Papana-, oloja risupesäpuiden sijainti on esitetty uvassa 5. Kuva 5. Maastossa havaitut liito-oravan papanapuut seä olo- ja risupesäpuut. Pohjaartta Maanmittauslaitos lupa nro. 579/KP/06 Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 6 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä 24.10.2010 4.6 Arvoaat luontoohteet Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura 2000 suojelualueverostoon uuluvia alueita eiä valtaunnallisiin suojeluohjelmiin uuluvia ohteita. Alueella ei ole myösään luonnonsuojelualueita. Alueelta ei ole tiedossa eiä alueella havaittu luonnonsuojelulain (LSL 29 15) suojeltuja luontotyyppejä. Alueelta ei löydetty vesilain (VL 1 luu 15 ja 17a ) arvoaita elinympäristöjä. Alueella havaittiin metsälain (MetsäL 10 ) arvoaasi elinympäristösi luoiteltava lehtolaiu seä liito-oravan elinympäristö. 1. Sinivuoolehto Pinta-ala: 0,3 ha Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: tuoreet runsasravinteiset lehdot (CR) Alueen oillisreunalla sijaitsee todennäöinen metsälain (MetsäL 10 ) taroittama rehevä lehtolaiu (uva 7). Alueella on tuoreen runsasravinteisen sinivuoo-äenaalityypin (HeOT) lehdon (CR) piirteitä. Tuoreet runsasravinteiset lehdot sijaitsevat yleensä alliojyränteiden tai harjurinteiden juurilla seä hievien, saven- tai hieanseaisten moreenimäien rinteillä. Tuoreita runsasravinteisia lehtoja esiintyy oo maassa, mutta niiden esiintyminen painottuu lehtoesusiin (Raunio ym. 2010). Tyyppi on luoiteltu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisesi (CR) (Raunio ym. 2010). Kuva 7. Lehtoalue selvitysalueen oillisreunalla. Pohjaartta Maanmittauslaitos lupa nro. 579/KP/06 2. Liito-oravametsä Pinta-ala: 2-4 ha (ruoailu- ja elinalue) Uhanalaiset ja harvinaiset lajit: liito-oravan (VU) Selvitysalueen pohjoisreunan lehtipuuvaltainen seametsä on ominaisuusiltaan liito-oravan ruoailualueesi sopivaa. Alueella esiintyy runsaasti lajin ravintopuita eli haapaa, oivua seä harmaaleppää. Kuusta on vähän. Alueella havaittiin liito-oravan papanoita ahden puun alla. Liito-oravan varsinaista elinaluetta on todennäöisesti selvitysalueen itäpuolella levittäytyvä uusivaltainen, varttunut mustiatyypin (MT, myrtillus-tyyppi) angasmetsäalue se- Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 7 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä 24.10.2010 ä Turuntien pohjoispuolinen Lippajärven rantametsä. Näitä alueita ei maastoäynnin yhteydessä inventoitu, vaan elinalueen rajauset ovat tulintaa. Lisääntymisalueen ja ruoailualueen tulitut rajauset seä mahdolliset uluyhteydet länteen on esitetty uvassa 6. Kuva 6. Tulitut Liito-oravan elin- ja ruoailualueet (pohjaartta maanmittauslaitos). Pohjaartta Maanmittauslaitos lupa nro. 579/KP/06 3. Lippajärven luonnonsuojelualue (YSA010036) Pinta:ala: 63,5 ha Selvitysalueen pohjoispuolella, lähimmillään noin 90 m etäisyydellä sijaitsee Lippajärven luonnonsuojelualue (YSA010036). Luonnonsuojelualueen täreimmät arvot esittyvät järven molemmissa päissä sijaitseviin ruovioalueisiin, jota ovat mm. linnustollisesti arvoaita (Lippajärven rauhoituspäätös, Uudenmaan ymp.esus LUO 617/9.11.1999). 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalue on luonnonympäristöltään melo tavanomaista, ulttuurivaiutteista aupuniluontoa. Alueen suurimmat luontoarvot esittyvät pohjoisreunan luoteeseen viettävälle, metsäiselle mäirinteelle. Selvitysalueen pohjoisosan sinivuooa asvava lehtoalue voidaan mahdollisuusien muaan jättää raentamisen ulopuolelle. Selvitysalueella ei ole havaittu aiemmissa selvitysissä vaateliasta asvi- tai eläinlajistoa. Kauniaisten lepaoselvitysessä alueen etelä- ja itäosien lähialueilta on tehty pohjansiippa- ja vesisiippahavaintoja. Molemmat lajit ovat luontodireiivin liitteen IV(a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaiojen hävittäminen ja heientäminen on ielletty. Maastoinventoinnissa alueelta löydettiin asi olopuuta, jota voivat toimia lepaoiden lisääntymis- ja levähdyspaioina (uva 5). Nämä seä aii muut alueella mahdollisesti sijaitsevat olopuut tulisi raentamisen yhteydessä pyriä säilyttämään. Miäli olopuita aadetaan, tulisi ne taristaa lepaoiden varalta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 8 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä 24.10.2010 Selvitysalueen pohjoisreunan metsäalueelta löydettiin liito-oravan papanoita ahden uusen alta seä vanha risupesä uusesta. Lehtipuuvaltainen metsiö on liito-oravan ruoailualueesi soveltuvaa aluetta. Elinalueesi soveliasta metsätyyppiä esiintyy myös selvitysalueen itä- ja pohjoispuolella (uva 6). Selvitysalueella havaittu risupesä saattaa olla lajin äytössä, vaiei papanoita puun alta maastoäynnin yhteydessä löydetty. Liito-oravan eri vuodenaiaiset pesät sijaitsevat useimmiten saman metsäalueen eri osissa eli sillä on ns. vaihtopesiä äytössään (Hansi ym. 2001). Suunnittelualueella havaitun risupesän ympärille tulisi jättää riittävä suojavyöhye (halaisijaltaan vähintään puun pituuden levyinen alue). Selvitysalueen itäpuolen varttuneen uusiangasmetsän ja raennettavan alueen väliin tulisi jättää vähintään 10 15 mein suuruinen äsittelemätön vyöhye. Lisäsi tonttien raentamiseen seä uluväyliin äytettävän alueen ulopuolisella alueella on säilytettävä liito-oravan annalta riittävästi puustoa. On myös huolehdittava siitä, että latvusyhteys idästä länteen säilyy (uva 6). Kuluyhteyspuisi voidaan jättää ylimpiin latvuserrosiin uuluvia, liito-oravalle suojaa antavia puita ja niiden myrsynestävyyteen on iinnitettävä erityistä huomiota. Liito-orava yenee liitämään 20 30 meiä leveiden aueiden alojen yli. Liidon pituuteen vaiuttavat luonnollisesti puuston oreus ja maaston oreuserot. Kuluyhteys voidaan vähimmillään muodostaa puista myös siten, että puut ovat oreintaan puun pituuden etäisyydellä toisistaan (Ympäristöministeriö 2005). Asemaaavamuutosella ei todennäöisesti ole vaiutusta Lippajärven luonnonsuojelualueeseen, sillä selvitysalueen ja luonnonsuojelualueen väliin jää Turuntie seä teollisuusraennusia. Miäli edellä mainitut luontoarvot voidaan huomioida raentamisessa, erillistä luontoselvitystä suunnittelualueella ei tarvita. Lisäselvitysillä voidaan tarvittaessa tarentaa liito-oravan ruoailu- ja elinalueen rajausta. FCG Finnish Consulting Group Oy Laatinut: Tiina Mäelä Biologi, FM LÄHTEET Envibio Oy 2005: Kauniaisten asvistoartoitus. Luonto- ja ympäristötutimus Envibio Oy, raportti. 29 s. Hansi, I. K. 2006: Liito-oravan Pteromys volans Suomen annan oon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen esusmuseo. Hansi, I. K., Henttonen, H., Liuo, U-M., Meriluoto, M. & Mäelä, A. 2001: Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. 130 s. Suomen ympäristö 459. Ympäristöministeriö, Helsini. Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc
FCG Finnish Consulting Group Oy Asemaaavan muutosalueen luontoselvitystarpeen arviointi 9 ( 11 ) P16630P002 Tiina Mäelä 24.10.2010 Huttunen, A. & Pahtamaa, T. 2002: Luonto- ja maisemaselvityset yleis- ja asemaaavoissa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöesusen moniste 24. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Reteilyasvio. Luonnontieteellinen esusmuseo, Kasvimuseo. Helsini. Joinen, A., Nygren, N., Haila, Y. & Schrader, M. 2007: Yhteiseloa liito-oravan anssa. Liito-oravan suojelun ja asvavan aupuniseudun maanäytön tarpeiden yhteensovittaminen. Suomen ympäristö 20. Piranmaan ympäristöesus. Kuusipalo, J. 1996: Suomen metsätyypit. 144 s. Kirjayhtymä Oy, Rauma. Pöyry 2007: Teollisuustien asemaaavamuutos, Luontoselvitys. Pöyry Environment Oy, raportti. 7s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerosi, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen irja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristöesus, Helsini. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1: Tuloset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristöesus. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008b: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien uvauset. Suomen ympäristö 8/2008. Suomen ympäristöesus. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö, Helsini. Solonen, T. 2005: Kauniaisten linnustoselvitys. Luontotutimus Solonen Oy, raportti. 15 s. Söderman, T. 2003: Luontoselvityset ja luontovaiutusten arviointi aavoitusessa, YVA -menettelyssä ja Natura arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristöesus. Toivonen, H. & Leivo, A. 1997: Kasvillisuusartoitusessa äytettävä asvillisuus- ja asvupaialuoitus. Koeiluversio. Metsähallitusen luonnonsuojelujulaisuja. Sarja A; 14. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen aavoitusessa. YM/1/501/2005. Yrjölä 2008: Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008. Ympäristötutimus Yrjölä Oy, raportti. 10s. Q:\Hi\P166\P16630_Asemaaavan_muutos_7_aupungin\Työaineisto\Luontoselvitystarpeen arviointi\luontoselvitystarpeen arviointi.doc
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAUNIAISTEN KAUPUNKI 7. aupunginosan orttelin 1052 asemaaavan muutosen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 21.11.2013 126-P16630
Raportti 1 (6) 126-P16630 Mauno Aho 21.11.2013 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun ohjearvot... 2 3 Lähtötiedot... 2 3.1 Maastoaineisto... 2 3.2 Liiennemäärät... 3 4 Melumallinnusmenetelmä... 3 5 Tuloset... 3 5.1 Havainneuvan muainen massoittelu... 3 5.1.1 Ääneneristävyysvaatimuset aavamerinnöissä... 3 5.2 Kerrostalo 4m etäisyydellä tontin rajasta... 4 5.2.1 Ääneneristävyysvaatimuset aavamerinnöissä... 4 5.3 Kerrostalo 6m etäisyydellä tontin rajasta... 4 5.3.1 Ääneneristävyysvaatimuset aavamerinnöissä... 4 6 Johtopäätöset... 5 Liitteet 1 Melutilanne päivällä 2 Melutilanne yöllä 3 Ääneneristävyysvaatimuset 4 Melutilanne päivällä, errostalo 4m tontin rajasta 5 Melutilanne yöllä, errostalo 4m tontin rajasta 6 Ääneneristävyysvaatimuset, errostalo 4m tontin rajasta 7 Melutilanne päivällä, errostalo 6m tontin rajasta 8 Melutilanne yöllä, errostalo 6m tontin rajasta 9 Ääneneristävyysvaatimuset, errostalo 6m tontin rajasta FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsini Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaia Helsini
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) 126-P16630 21.11.2013 7. aupunginosan orttelin 1052 asemaaavan muutosen meluselvitys 1 Taustaa FCG Suunnittelu ja teniia Oy laatii asemaaavan muutosta Kauniaisten aupungin 7. aupunginosan orttelin 1052 osaan. Asemaaavamuutosen ohteena on Vanhan Turuntien ja Venevalamantien väliin sijoittuva alueoonaisuus, joa äsittää voimassa olevan asemaaavan muaiset tontit 13-16 ja 20-22. Tässä meluselvitysessä on selvitetty edellä mainitun asemaaava-alueen melutilanne ennustetilanteessa. Kuvissa 1 on esitetty havainneuva laadittavasta asemaaavan muutosesta. KUVA 1. Havainneuva orttelin 7 asemaaavan muutosesta (suunnitelma 18.11.2013). FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsini Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaia Helsini
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (5) 126-P16630 21.11.2013 2 Ympäristömelun ohjearvot Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätösen VNp 993/1992 muaiset melutason ohjearvot. Tauluossa 1 on esitetty yseiset ohjearvot ulona. Tauluo 1: Yleiset melutasojen ohjearvot Ulona (VNp 993/1992) L Aeq, lo 7-22 L Aeq, lo 22-7 Asumiseen äytettävät alueet, viristysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä seä hoito- tai oppilaitosia palvelevat alueet Loma-asumiseen äytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulopuoliset viristysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja ooontumistilat 35 db - Liie ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo uitenin 45 db. 2) Oppilaitosia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti äytetä oleseluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen äytettävillä alueilla taajamassa voidaan uitenin soveltaa asumiseen äytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) 3 Lähtötiedot 3.1 Maastoaineisto Uudella alueella taroitetaan pääsääntöisesti vähintään orttelin ooista, aavaa laadittaessa raentamatonta aluetta, joille luodaan uutta infrasuuuria ja jolla laajennetaan aavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulintaan vaiuttaa lisäsi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Tässä meluselvitysessä Vanhan Turuntien varressa sijaitsevat iinteistöt on tulittu täydennysraentamisesi eli vanhoisi alueisi, joiden yöajan ohjearvo on 50 db. Alueen maastomalli laadittiin äyttäen Kauniaisten aupungin maastoaineistoa. Malliin lisättiin Turuntien varteen ja Venevalamantien eteläpuolelle raenteilla olevat tai jo valmistuneet uudet raennuset. Näiden raennusten oreus arvioitiin ertomalla errosluu 3 m:llä ja lisäämällä tuloon 1 m. Turuntien varteen mallinnettiin oo matalle meluaita, oreus 3m. Asemaaava-alueen ja Turuntien välissä olevat meluesteet mallinnettiin 2,4 m oreina. Lisäsi asemaaava-alueelle sijoitettiin uudet raennusmassat. Raennusmassoittelusta tutittiin olmea vaihtoehtoa, joissa errostalon sijainti muuttui lähemmäsi tietä; havainneuvan muainen tilanne, 4m päässä tontin lounaisreunan rajasta ja 6m päässä tontin lounaisreunan rajasta. Kaiissa tutituissa tilanteissa muut raennusmassat olivat samat. Koordinaatti- ja oreusjärjestelmä on VVJ/N60. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsini Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaia Helsini
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (5) 126-P16630 21.11.2013 3.2 Liiennemäärät Liiennemäärinä äytettiin samoja liiennemääriä uin Pöyry Oy:n laatimassa Kauniaisten Teollisuustien asemaaavan meluselvitysessä. Liiennemäärät on esitetty tauluossa 2. Tauluo 2: Kesimääräiset vuoroausiliiennemäärät (KVL) tie tieosa nopeus KVL KVL rasaat yön osuus Turuntie länteen Koo osuus 60 13020 1302 10 % Turuntie Itään Koo osuus 60 15960 1117 10 % Vanha Turuntie länteen Koo osuus 40 500 15 10 % Vanha Turuntie itään Koo osuus 40 3500 105 10 % Lippjärventie Koo osuus 50 9620 481 10 % 4 Melumallinnusmenetelmä 5 Tuloset Melulasennat tehtiin CadnaA 4.2-melulasentaohjelmalla. Ohjelma äyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia ja pohjoismaista tieliiennemelun lasentamallia. Melulasennoissa on otettu huomioon 1 heijastus. Kasvillisuuden vaimennusta ei ole huomioitu. Koo tuotantolaitosen alue äsiteltiin ääntä heijastavana, eli maaerroin G=0. Tuuliolosuhteista johtuvaa sääorjausta ei tehty. Lasennoissa melutasot lasettiin pisteisiin, jota sijaitsevat 5 mein välein tarasteltavalle alueelle sijoitetussa ruuduossa. Meluäyrät muodostetaan lasentaruuduoon lasettujen arvojen avulla interpoloimalla. Melulle lasettiin esiäänitasot. Lasentapisteiden oreus oli pohjoismaisen mallin muaisesti asi meiä maan pinnasta. Ohjelmalla laadittiin lasennan tulosten perusteella päiväajan, eli lo 7-22, esiäänitasovyöhyeet 5 db välein välille 40 70 db. 5.1 Havainneuvan muainen massoittelu Melualueartassa 1 on esitetty liiennemelun päiväajan esiäänitasot L Aeq lo 7-22. Kaiille iinteistöille, joille ollaan raentamassa uusia asuinraennusia jää oleselualueita, joilla ohjearvo 55 db ei ylity. Melualueartassa 2 on esitetty liiennemelun yöajan esiäänitasot L Aeq lo 22-7. Kaiille iinteistöille, joille ollaan raentamassa uusia asuinraennusia jää oleselualueita, joilla ohjearvo 50 db ei ylity. 5.1.1 Ääneneristävyysvaatimuset aavamerinnöissä Jotta ohjearvot uusissa iinteistöissä sisätiloissa eivät ylity, on liitteessä 3 esitetty tarvittavat ääneneristävyysvaatimuset aavaan merittävisi. Kahden asuinraennusen (tontti nro 14) Vanhan Turuntien puoleisen seinän raenteen tulee olla ääneneristävyydeltään 30 dba. Muissa aava-alueen uusissa raennusissa seinäraenteen tavanomainen ääneneristävyys 25 dba on riittävä. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsini Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaia Helsini
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (5) 126-P16630 21.11.2013 5.2 Kerrostalo 4m etäisyydellä tontin rajasta Melualueartassa 4 on esitetty liiennemelun päiväajan esiäänitasot L Aeq lo 7-22. Kaiille iinteistöille, joille ollaan raentamassa uusia asuinraennusia jää oleselualueita, joilla ohjearvo 55 db ei ylity. Melualueartassa 5 on esitetty liiennemelun yöajan esiäänitasot L Aeq lo 22-7. Kaiille iinteistöille, joille ollaan raentamassa uusia asuinraennusia jää oleselualueita, joilla ohjearvo 50 db ei ylity. 5.2.1 Ääneneristävyysvaatimuset aavamerinnöissä Jotta ohjearvot uusissa iinteistöissä sisätiloissa eivät ylity, on liitteessä 6 esitetty tarvittavat ääneneristävyysvaatimuset aavaan merittävisi. Kolmen asuinraennusen (tontit nro 13 & 14) Vanhan Turuntien puoleisen seinän raenteen tulee olla ääneneristävyydeltään 30 dba. Muissa aava-alueen uusissa raennusissa seinäraenteen tavanomainen ääneneristävyys 25 dba on riittävä. 5.3 Kerrostalo 6m etäisyydellä tontin rajasta Melualueartassa 7 on esitetty liiennemelun päiväajan esiäänitasot L Aeq lo 7-22. Kaiille iinteistöille, joille ollaan raentamassa uusia asuinraennusia jää oleselualueita, joilla ohjearvo 55 db ei ylity. Melualueartassa 8 on esitetty liiennemelun yöajan esiäänitasot L Aeq lo 22-7. Kaiille iinteistöille, joille ollaan raentamassa uusia asuinraennusia jää oleselualueita, joilla ohjearvo 50 db ei ylity. 5.3.1 Ääneneristävyysvaatimuset aavamerinnöissä Jotta ohjearvot uusissa iinteistöissä sisätiloissa eivät ylity, on liitteessä 9 esitetty tarvittavat ääneneristävyysvaatimuset aavaan merittävisi. Kolmen asuinraennusen (tontit nro 13 & 14) Vanhan Turuntien puoleisen seinän raenteen tulee olla ääneneristävyydeltään 30 dba. Muissa aava-alueen uusissa raennusissa seinäraenteen tavanomainen ääneneristävyys 25 dba on riittävä. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsini Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaia Helsini
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (5) 126-P16630 21.11.2013 6 Johtopäätöset Ennustetilanteessa tieliienteen melu ei ylitä asemaaava-alueella uusien raennusten oleselualueilla päiväajan ohjearvoa 55 db ja yöajan ohjearvoa 50 db missään tutituista tilanteista. Jos errostalo sijaitsee havainneuvan muaisessa ohdassa, eivät errostalon julisivut tarvitse ääneneristävyysvaatimusia. Tällöin ahden muun raennusen (tontti nro 14) Vanhan Turuntien puoleisen seinän ääneneristävyydesi suositellaan 30 dba. Jos errostalo sijoitetaan 4 tai 6 m etäisyydelle tontin lounaisreunan rajasta, tulee myös errostalon (tontti nro13) lounaispuolen julisivulle suositella 30 dba:n ääneneristävyyttä. FCG Suunnittelu ja teniia Oy Hyväsynyt: Mauno Aho projeipäälliö, insinööri Laatinut: Matti Manninen ympäristöasiantuntija, DI FCG Suunnittelu ja teniia Oy Osmontie 34, PL 950, 00601 Helsini Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaia Helsini
KAUNIAISEN VENEVALKAMANTIEN LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Teijä: Teemu Virtanen
1 Johdanto... 3 3 Menetelmät... 3 4 Tuloset... 3 5 Yhteenveto... 4 Lähteet... 5 2
1 JOHDANTO Kauniaisten aupuni tilasi eväällä 2013 Ympäristötutimus Yrjölä Oy:ltä liito-oravaselvitysen Venevalamantien ja Vanhan Turuntien väliin sijoittuvalle asemaaavamuutosalueelle. Selvitys osi myös em. alueen eteläpuolella sijaitsevaa aupungin omistamaa maa-aluetta (235-402-1-487). Selvitettävän alueen oonaispinta-ala oli noin 10 hehtaaria. Tässä raportissa esitellään selvitystyön tuloset ja suosituset alueen maanäyttöä varten. Liito-oravametsään liittyy termejä, joilla uvataan alueen meritystä liito-oravalle. Elinpiirisi soveltuva alue taroittaa uloisten merien perusteella määriteltyä aluetta, jolla liito-oravan voidaan olettaa elävän. Elinpiiri on se soveltuvan elinympäristön osa, jota yseinen liito-orava ysilö äyttää elinaianaan. Ydinalue on liito-oravan elinpiirin usein pienehö osa, jolla se viettää suurimman osan ajastaan. Elinpiiriä ei äytännössä voida määrittää uin pitäestoisessa telemeiatutimusessa, jossa ysittäistä liito-oravaa seurataan radiolähettimen avulla. Myös ydinalueen tararajainen määrittäminen voi olla vaieaa, mutta metsiön soveltuvuuden, papanalöydösten ja pesäpuiden avulla voidaan useimmiten perusteltu rajaus tehdä. Oleellista on, että säilytettäväsi taroitetulla alueella naaras selviää talven yli ja yenee lisääntymään. Kuva 1, Liito-oravametsää araerisoivia termit 3 MENETELMÄT Liito-oravalle soveltuvien elinympäristöjen arviointi tehtiin n. asiantuntija-arviona, jossa metsiön soveltuvuuden arviointi perustui artoittajan oemuseen liito-oravametsistä, seä radiopantaseurannoista saatuihin tutimustulosiin. Käytössä oli myös viimeaiaista tutimustietoa liito-oravan elinympäristöistä ja äyttäytymisestä aupuniympäristössä. Kartoitus tehtiin ahdella artoitusäynnillä huhtiuussa ja tououussa 2013. Alueen suurten uusten (halaisija yi 30 senttiä) alta etsittiin liito-oravan ulostepapanoita, jota ovat varmin meri alueella elävästä liito-oravasta. Papanoita etsittiin myös haapojen (halaisija yli 15 senttiä) alta. Samassa yhteydessä etsittiin mahdollisia oloja haavoista seä tavallisen oravan risupesiä uusista. 4 TULOKSET Kartoitusalueella havaittiin papanoita ahden uusen ja yhden haavan juurella. Kolopuita tai risupesiä ei havaittu. Elinympäristösi soveltuvaa aluetta oli Venevalamantien eteläpuolella rinteen alla ja se jatui 3
oilliseen yhtyen Espoon puolella suurempaan elinympäristösi soveltuvaan alueeseen. Papanahavainnot ja soveltuvan alueen rajaus on esitetty uvassa 1. Kartoitusalueen eteläisempi osa (235-402-1-487) osoittautui liito-oraville soveltumattomasi elinympäristösi ja on pääosin männiöä. Kuva 1, Kartoitusalue ja tehdyt havainnot,. (Maanmittauslaitosen Maastotietoannan 5/2013 aineistoa) 5 YHTEENVETO Tehdyt liito-oravaan viittaavat havainnot liittyvät todennäöisesti oillisessa ja pohjoisessa Lippajärven rannalla sijaitsevaan esiintymään. Selvitysalueen ulopuolella oillisessa sijaitsevan puron varressa havaittiin useita olopuita ja alue vaiutti muutenin liito-oravalle hyvin soveltuvalta ympäristöltä. Aluetta ei artoitettu tarasti, mutta ilmeisesti esiintymän ydinalue sijaitsee juuri tässä puronvarsiuusiossa. Nyt selvitetyllä alueella ei pesäpuita havaittu eiä niitä välttämättä alueella sijaitse. Liito-oravat näyttävät äyttävän aluetta uitenin ruoailuun ja liiumiseen. Liito-orava pystyy äyttämään myös raennettua ympäristöä osana elinpiiriään, miäli säästyvä puusto on tarpeesi tiheää ja järeää. Yhtenäisen uluyhteyden turvaamisesi alueen läpi oillisesta lounaaseen suositellaan säästettäväsi vähintään ymmenen meiä oreita puita enintään oreutensa päässä toisistaan. Säästettävisi puisi suositellaan järeimpiä haapoja ja uusia, mutta liito-orava voi äyttää uluyhteytenään myös muita puita esimerisi mäntyjä. Kartoitetun alueen eteläosan (235-402-1-487) maanäyttöä ei ole tarvetta ohjata liito-oravien huomioimisesi. 4
LÄHTEET http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501 Kauniaisten aupuni 2012: Asemaaavan muutos ortteli 1052 osa Luonnonsuojelulai 20.12.1996/1096 Ympäristötutimus Yrjölä Oy, 2008: Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 5