KIIKOINEN VUOLTEEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

050409.BP Tampere, 12.12.2005 KIIKOINEN VUOLTEEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Vireilletulo: Kaavoituksen vireilletulosta on päätetty ilmoittaa 14.9.2005. Kaavaluonnos: 14.9.2005 Kaavaehdotus: Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto:

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT TÄMÄ KAAVASELOSTUS KOSKEE 26.10.2005, TARK. 12.12.2005 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA. 1.1 Tunnistetiedot KIIKOINEN Asemakaava Vuolteen teollisuusalueen asemakaavan muutos Asemakaavan muutos koskee kortteleita 50-56 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu- ja erityisalueita. Muodostuu: Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelit 50-57 sekä niihin liittyviä virkistys-, katu-, liikenne- ja erityisalueita. Laatija: Maa ja Vesi Oy, Tampereen toimisto, Hämeenkatu 23 A, 33200 Tampere. Projektipäällikkö arkkit. SAFA Jarmo Lukka ja suunnittelija RA, arkkit.yo Pasi Vierimaa. Kiikoisten kunnan puolelta työssä ovat olleet mukana kunnanjohtaja Tapio Rautava sekä kunnanrakennusmestari Rauno Hepokorpi. Tampereella 12.12.2005 Jarmo Lukka projektipäällikkö Pasi Vierimaa RA, arkkit.yo Maa ja Vesi Oy Tampereen aluetoimisto

Vuolteen teollisuusalueen asemakaavan muutos Pasi Vierimaa Kaavaselostus 050409.BP 2 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kiikoisten kunnassa n. 2 km Kiikoisten keskustasta pohjoiseen. Alueen pinta-ala on noin 27 hehtaaria. Alueen sijainti ja likimääräinen rajaus on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Asemakaavamuutosalueen sijainti ja rajaus. Suunnittelualueen muodostaa Kiikoisten kunnan Vuolteen teollisuusalueen asemakaava-alue. Alueen pohjoispuolella kulkee valtatie 11 (Tampere Pori) ja itäpuolella kantatie 44 (Äetsä Kauhajoki). Alue rajautuu kyseisiin teihin voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Lännessä aluerajaus noudattaa asemakaavan mukaista viheralueen rajausta, etelässä viheralueen ja suojaviheralueen rajausta.

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo VUOLTEEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavamuutoksella on muutettu Vuolteen teollisuusalueen asemakaavaa seuraavasti: - Tiehallinnon liikenteen palvelualueelle osoitettua aluetta on muutettu siten, että se soveltuu paremmin tarkoitukseensa Tiehallinnon tarkentuneiden näkemysten mukaan. Myös palvelualueen liittyminen kantatiehen on huomioitu kaavassa. - Huoltoasemalle varattua korttelialuetta on tarkistettu mm. rakennusoikeuden ja sisäisten järjestelyjen osalta. Huoltoaseman läheisyydessä on tarkennettu liikerakentamisen järjestelyitä. - Teollisuus- ja liikerakentamisen rakennusoikeuksia on kasvatettu. - Lisäksi on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia, kuten muutoksia tonttijakoon ja katualueen kääntöpaikkaan. Kaava-alue: n. 27,0 hehtaaria Korttelialuetta: n. 12,1 hehtaaria Rakennusoikeutta: n. 36 040 kerrosneliömetriä 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2. TIIVISTELMÄ 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 2.2 Asemakaava 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 5 3. LÄHTÖKOHDAT 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 6 3.2 Suunnittelutilanne 8 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet 12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 13 5.1 Kaavan rakenne 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 14

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 4 5.3 Aluevaraukset 14 5.4 Kaavan vaikutukset 18 5.5 Ympäristön häiriötekijät 20 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 21 5.7 Nimistö 22 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 22 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 22 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 22 6.3 Toteutuksen seuranta 22 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. seurantalomake 2. osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 14.9.2005 3. ote Pirkanmaan 3. seutukaavasta 4. otteet Kiikoisten taajama-alueen osayleiskaavasta 5. ote voimassa olevasta asemakaavasta 6. vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen (26.10.2005) sekä kunnanhallituksen päätös (31.10.2005) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - pohjatutkimus, 15.12.2003, Geopalvelu Oy - Kiikoisten keskustan luontoselvitys 2002, Terhi Rajala - Kiikoisten rakennusperinne, Maakunnallisesti merkittävän rakennuskannan ja kulttuurimaisemien inventointi, 1998, Anneli Björkqvist - ABC-liikennemyymälä, alustava asemapiirros, 1:500, Ark.tsto H. Helpinen Ky, 30.11.2005 - Kiikoisten kunnan ja Satakunnan Osuuskaupan liikenteen palvelualuetta ja ABC-liikennemyymälää koskevat lehdistötiedotteet

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos on laadittu 14.9.2005. 14.9.2005 Kiikoisten kunnanhallitus päätti ilmoittaa kaavoituksen vireilletulosta. Samalla kunnanhallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen pidettäväksi julkisesti nähtävillä. Lisäksi kunnanhallitus päätti kaavoituksen aktiivisesta tiedottamisesta kunnan kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 15.9.-14.10.2005. Luonnoksesta jätettiin kaksi lausuntoa. Niihin on laadittu vastineet 26.10.2005. Kaavaehdotus on laadittu 26.10.2005. Kunnanhallitus käsitteli ja hyväksyi vastineet 31.10.2005. Samalla kunnanhallitus päätti hyväksyä kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi muutamin tarkistuksin sekä pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot. Kaavaehdotusta on tarkistettu päätöksen mukaisesti (26.10.2005, tark. 31.10.2005). Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 1.11.-30.11.2005. Saaduissa kuudessa lausunnossa ei esitetty huomautuksia. Vastineet on laadittu 8.12.2005. Vastineiden jatkotoimenpide-esityksessä on huomioitu ABCliikennemyymälän tarkentunut asemapiirros. Tältä osin kaavakarttaa on tarkistettu, pvm.. 2.2 Asemakaava Asemakaavamuutoksella on järjestetty voimassa olevan asemakaavan mukaisen korttelin 50 osaa ja siihen liittyvää katualuetta siten, että alueen käyttö Tiehallinnon liikenteen palvelualuetta, huoltoasemaa ym. toimintoja varten on luontevampaa. Kaavalla on muutettu mm. alueiden käyttötarkoituksia, rakennusoikeutta sekä sisäisiä järjestelyjä. Lisäksi teollisuus- ja liikerakennuskortteleiden rakennusoikeuksia on kasvatettu. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutuminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. Kaavan toteutumista valvoo Kiikoisten kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 6 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue on pääasiassa rakentamatonta peltoa tai metsää; tosin alueella on jo rakennettu kunnallistekniikka voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Rakennuksia ei ole toistaiseksi rakennettu. Suunnittelualueen itäosa on hyvin tasaista, mutta lännempänä maasto kohoaa harjanteeksi. Maisema avautuu peltoina valtatien pohjois- ja kantatien itäpuolella. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Luonnonolot, luonnon monimuotoisuus Vesistöt ja vesitalous Maisemaltaan kaavamuutosalueen itäosa on alavaa pelto-aluetta, joka liittyy edelleen valtatien pohjois- ja kantatien itäpuolella suurempiin peltoalueisiin. Näkymät avautuvat tähän suuntaan hyvinkin kauas. Kaavamuutosalueen länsiosa on maastonmuodoltaan korkeampaa ja osin metsäisempää, jossa näkymät rajautuvat lähimaastoon. Maisemakuva on muuttumassa voimassa olevan asemakaavan toteutumisen myötä. Alueen kunnallistekniikka on rakennettu. Kaavamuutosalueen itäosat ovat hyvin tasaista peltoa. Länteen päin maasto nousee hieman yli 10 metriä n. 100 metrin matkalla. Alavimmat alueet ovat n. 65 m mpy ja korkeimmat n. 82 m mpy. Alueella on tehty pohjatutkimus, jonka perusteella kantava maaperä on paikoin hyvinkin syvällä ja kyseiset alueet soveltuvatkin hyvin huonosti rakentamiselle. Huonoimmat alueet sijaitsevat kaavamuutosalueen koillisneljänneksessä, lähellä risteysaluetta. Kiikoisten taajama-alueen osayleiskaavatyön yhteydessä on tehty Kiikoisten keskustan luontoselvitys 2002, jonka yhteydessä on kartoitettu tyypilliset metsä- ja suotyypit, luontoarvoiltaan arvokkaat elinympäristöt, sekä tehty havainnointeja pesimälinnustosta ja muista eläimistä. Selvityksen perusteella alueella esiintyviä kasvillisuustyyppejä ovat kuivahko puolukkatyypin mäntykangas, tuore mustikkatyypin mänty-, kuusi- tai lehtipuukangas, käenkaali-mustikkatyypin lehtomainen kangas sekä niitty. Näillä ei ole erityisiä luontoarvoja. Alueelta ei ole löytynyt myöskään sellaista eläimistöä, jolla olisi erityisiä arvoja. Kaava-alueella ei ole luonnonmuistomerkkejä tai maiseman tai luonnon historiallisia ominaispiirteitä. Suunnittelualueella ei ole vesistöjä. Kaavamuutosalueen korkein kohta on länsiosassa pohjois-etelä suuntainen harjanne, joka toimii alueellisena

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 7 Maa- ja metsätalous Luonnonsuojelu vedenjakajana. Alueen kadut ojineen on juuri rakennettu. Muuten suunnittelualue on toistaiseksi rakentamatonta, joten pintavedet joko valuvat ojiin, imeytyvät maahan tai haihtuvat. Aiemmin tehdyn pohjatutkimuksen yhteydessä on pohjaveden korkeutta tutkittu havaintoputken avulla. Tutkimusajankohtana 3.12.2003 pohjaveden pinta oli tasossa +63,97 eli n. 1,4 m:n syvyydessä. Kaavamuutosalueen länsiosa on aiemmin ollut peltoa, mutta viljely on sittemmin loppunut. Länsiosat ovat pääasiassa hakkuuaukeita ja nuorta metsää. Alueella ei sijaitse luonnonsuojelualueita, suojeluohjelmien alaisia tai luonnonsuojelu- tai metsälain mukaan suojeltavia alueita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö, yhdyskuntarakenne, taajamakuva, asuminen, palvelut ja työpaikat Virkistys Liikenne Tekninen huolto Erityistoiminnat Kaavamuutosalueella ei ole lainkaan olemassa olevia rakennuksia. Välittömässä läheisyydessä kaavamuutosalueen länsi- ja eteläpuolella sijaitsee yhteensä kolme tilaa. Jonkin verran enemmän asutusta löytyy n. 500 m:n päästä kaakosta keskustan suunnalta. Palvelut sijaitsevat Kiikoisten keskustassa n. 2 km:n päässä. Alueella ei ole virkistyspalveluita. Osa alueesta on voimassa olevan asemakaavan mukaan lähivirkistysaluetta. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella kulkee itä-länsisuunnassa valtatie 11 (Tampere Pori) ja itäpuolella pohjois-eteläsuuntainen kantatie 44 (Äetsä Kauhajoki). Kaavamuutosalueella on toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaisten katujen rakentaminen. Kaavamuutosalueelle on rakennettu vesi- ja viemäriverkostot, joissa on huomioitu myös liittymät kaavamuutosalueen tonteille. Aluetta sivuaa Kiikoinen Lavia yhdysvesijohto sekä paineviemäriputki. Kaavamuutosalueella ei ole jännitelinjojen vaara-alueita eikä puolustusvoimien alueita. Alueen eteläpuolella kulkee sähkölinja, mutta sen suojaalue ei yllä kaava-alueelle.

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 8 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Valtatie 11 ja kantatie 44 aiheuttavat suunnittelualueelle jonkin verran meluhaittoja ja päästöjä. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi Kiikoisten kunnan omistuksessa. Vain pienet alueet itä- ja länsiosissa ovat yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Seutukaava Yleiskaava Asemakaava Alueella on voimassa Pirkanmaan 3. seutukaava, joka on vahvistettu 6.6.1997. Seutukaavassa osa kaavoitettavasta alueesta on osoitettu vaihtoehtoiseksi tai tarvittaessa myöhemmin käyttöön otettavaksi teollisuustoimintojen alueeksi (Tr). Osa alueesta on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Valta- ja kantatien risteys on osoitettu eritasoliittymäksi. Ote seutukaavasta on liitteenä 3. Seutukaavan vahvistamisen jälkeen Kiikoisten kunta on liitetty Satakuntaan. Satakunnan maakuntakaavan laatiminen on vireillä. Alueella on voimassa Kiikoisten taajama-alueen osayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.6.2004. Osayleiskaava on oikeusvaikutteinen. KHO on hylännyt osayleiskaavasta tehdyn valituksen 19.8.2005. Osayleiskaavassa asemakaavamuutosalue on osoitettu palvelun ja hallinnon alueeksi (P), teollisuus- ja varastoalueeksi (T), teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä suojaviheralueeksi (EV). Aluevaraukset P, T ja TY-1 ovat voimassa olevaan yleiskaavaan nähden uusia tai olennaisesti muuttuvia alueita. Alue on osoitettu suunnittelutarvealueeksi. Ote hyväksytystä osayleiskaavasta on liitteenä 4. Alueella on voimassa Vuolteen teollisuusalueen asemakaava, joka on hyväksytty Kiikoisten kunnanvaltuustossa 29.6.2004. Siinä suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia toimintoja: P-1 Palvelurakennusten korttelialue. Alue on tarkoitettu liikenteen palvelualueen ja huoltoaseman toteuttamiseen. Toteutuksesta valtio ja kunta sopivat keskenään tarkemmin. KL Liikerakennusten korttelialue. T Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 9 Rakennusjärjestys Tonttijako ja rekisteri Pohjakartta Rakennuskiellot Suojelupäätökset TY-1 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Teollisuustilojen lisäksi kullekin tontille saa rakentaa yhden asunnon. TY-2 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka aiheuttaa haitallisia vaikutuksia lähialueen asumiselle. VL Lähivirkistysalue. ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. EV Suojaviheralue. Ote voimassa olevasta asemakaavasta on liitteenä 5. Alueella on voimassa Kiikoisten kunnan rakennusjärjestys. Alue kuuluu kiinteistörekisterijärjestelmän piiriin. Asemakaavan pohjakarttana on Kiikoisten kunnan Kiikoisten ja Jaaran kylien kaavoituksen pohjakartta 1:2000, joka on hyväksytty 21.10.1991. Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Alueella ei ole tehty suojelupäätöksiä. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet voimaan tai ovat suunnitteilla Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Turun tiepiiri on tehnyt 12.11.2003 toimenpidepäätöksen palvelualueen toteuttamiseksi valtatien 11 ja kantatien 44 liittymään. Kiikoisten kunta, Satakunnan Osuuskauppa ja Insinööritoimisto MarPau Oy ovat sopineet keskenään toimintamallista, jonka avulla on tarkoitus rakentaa ABC-liikennemyymälä kaavamuutosalueen koilliskulmaan, lähelle valta- ja kantatien liittymää. Alueen myymisestä on tehty esisopimus. Kiikoisissa on voimassa Pirkanmaan 3. seutukaava ja osassa kuntaa Kiikoisten taajama-alueen osayleiskaava. Lähiympäristössä ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 10 Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut tai aikaisemmat selvitykset, mm. inventoinnit Osayleiskaavaan liittyen Kiikoisten alueella on tehty Kiikoisten keskustan luontoselvitys 2002 (Terhi Rajala). Alueen alavimmalla peltoalueella on tehty pohjatutkimus (15.12.2003, Geopalvelu Oy). Kiikoisten kunnan alueella on tehty seutukaavatasoinen rakennuskannan ja kulttuurimaisemien inventointi (1998, Anneli Björkqvist). Sen mukaan suunnittelualue kuuluu osittain laajaan Tervahaudan kulttuurimaisemaan. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tarve asemakaavamuutokselle on syntynyt kun on todettu, että Tiehallinnon liikenteen palvelualueen sekä huoltoaseman toteuttaminen kortteliin 50 ei voimassa olevan asemakaavan mukaan ole mahdollista luontevalla tavalla. Muutostarve liittyy korttelin tontteihin 4-5 ja niiden sisäisiin järjestelyihin, kuten tonttijakoon ja rakennusoikeuksiin ja aloihin. Myös liikenteen palvelualueen liittyminen kantatiehen tulee ottaa toisella tavalla huomioon. Kaavassa tulisi myös paremmin huomioida liikerakentamisen järjestäminen huoltoaseman läheisyydessä. Kaavamuutoksella tarkistetaan lisäksi muiden teollisuus- ja liikerakennuskortteleiden rakennusoikeuksia. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavamuutokseen on ryhdytty kunnan omasta aloitteesta. Kunnanhallitus käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavamuutosluonnoksen 14.9.2005 ja päätti samalla ilmoittaa kaavoituksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Huoltoasema-alueen myymisestä on tehty Kiikoisten kunnan ja Insinööritoimisto MarPau Oy:n välinen esisopimus. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat: 1. Kaavoitettavan alueen maanomistajat 2. Julkishallinnon ja yrityselämän osalliset

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 11 4.3.2 Vireilletulo - Kiikoisten kunta - Satakuntaliitto - Lounais-Suomen ympäristökeskus - Museovirasto - Satakunnan Museo - Tiehallinto, Turun tiepiiri - Sastamalan perusturvakuntayhtymä - Fortum Oyj 3. Muut osalliset - lähialueiden maanomistajat ja asukkaat - aluetta käyttävät tahot Kunnanhallitus päätti 14.9.2005 ilmoittaa asemakaavamuutoksen vireilletulosta. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavoituksen lähtökohdista ja tavoitteista on neuvoteltu Tiehallinnon Turun tiepiirin kanssa 12.9.2005. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavamuutosluonnos on laadittu 14.9.2005. Kunnanhallitus päätti 14.9.2005 kaavoituksen vireilletulosta ja em. asiakirjojen julkisesti nähtäville asettamisesta 15.9.-14.10.2005. Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan kunnan ilmoitustaululla ja Tyrvään Sanomissa. Kunnanhallitus päätti myös tiedottaa kaavoituksesta aktiivisesti kunnan kotisivuilla. Kaavaluonnoksesta jättivät lausuntonsa Museovirasto ja Satakunnan museo. Lausuntoihin on laadittu vastineet 26.10.2005. Kaavaehdotus, jossa on huomioitu vastineessa esitetyt muutokset, on laadittu 26.10.2005. Kunnanhallitus käsitteli ja hyväksyi vastineet 31.10.2005. Samalla kunnanhallitus päätti hyväksyä kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi seuraavin muutoksin: kantatien linja-autopysäkille tarkoitettua varausta (LT) jatketaan valtatien risteykseen ja kyseiseltä LT-alueelta osoitetaan suojaviheralueen halki kortteliin 57 johtava ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Kunnanhallitus päätti myös pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot. Vastineet sekä kunnanhallituksen päätös on liitteenä 6. Kaavaehdotusta on tarkistettu päätöksen mukaisesti (26.10.2005, tark. 31.10.2005). Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 1.11.-30.11.2005. Kaavaehdotuksesta jätettiin kuusi viranomaislausuntoa, joissa ei esitetty huomautuksia. Vastineet on laadittu 8.12.2005. Vastineiden jatkotoimenpideesityksessä on huomioitu ABC-liikennemyymälän tarkentunut asemapiirros. Muutos koskee liikennemyymälän (LH-1) ja liikerakennuksen (KL) kort-

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 12 telialueiden välisen kahden rajan sijaintia. Tältä osin kaavakarttaa on tarkistettu, pvm.. Kunnanhallitus käsittelee vastineet jatkotoimenpide-esityksineen sekä tarkistetun asemakaavan 12.12.2005. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvotteluja ei ole järjestetty. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kunnan tavoitteena on muuttaa asemakaavaa siten, että kaava-alueen koillisosan maankäyttö mahdollistaa luontevammin Tiehallinnon esittämien uusien näkemysten mukaisen liikenteen palvelualueen toteuttamisen ja sen liittymisen yleiseen tiehen. Samalla tarkistetaan myös muita ko. alueen rakennusoikeuksia ja rakentamisen järjestelyjä, mm. liikerakentamisen osalta. Tavoitteena on myös tarkistaa kokonaisuudessaan teollisuus- ja liikerakennuskortteleiden rakennusoikeuksia. Seutukaava Pirkanmaan 3. seutukaavassa suunnittelualue on osoitettu vaihtoehtoiseksi tai tarvittaessa myöhemmin käyttöön otettavaksi teollisuustoimintojen alueeksi (Tr) sekä maa- ja metsätalousalueeksi (MT). Asemakaavamuutoksen tavoitteet ovat osittain ristiriidassa seutukaavan kanssa. Seutukaavan vahvistamisen jälkeen Kiikoisten kunta on liitetty Satakuntaan. Satakunnan maakuntakaavan laatiminen on vireillä. Yleiskaava Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Kiikoisten taajama-alueen osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu palvelun ja hallinnon alueeksi (P), teollisuus- ja varastoalueeksi (T), teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä suojaviheralueeksi (EV). Aluevaraukset P, T ja TY-1 ovat voimassa olevaan yleiskaavaan nähden uusi tai olennaisesti muuttuva alue. Alue on osoitettu suunnittelutarvealueeksi. Asemakaavamuutoksen tavoitteet eivät ole ristiriidassa voimassa olevan osayleiskaavan kanssa. Alueen rakennetulla tai luonnonympäristöllä ei ole sellaisia ominaisuuksia, jotka antaisivat erityisiä tavoitteita asemakaavoitukselle.

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 13 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kunnan tavoitteet Osallisten tavoitteet Muut tavoitteet - Tiehallinnon Turun tiepiirin mukaan tulisi kaavamuutosalueen itäreunassa huomioida linja-autopysäkin rakentamismahdollisuus (kantatien varsi). - 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavamuutosalueesta ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja. 4.5.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 14.9.2005 Kiikoisten kunnanhallitus päätti ilmoittaa kaavoituksen vireilletulosta, hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavamuutosluonnoksen asetettavaksi julkisesti nähtäville ja että kaavamuutostyöstä tiedotetaan aktiivisesti kunnan kotisivulla. 31.10.2005 kunnanhallitus käsitteli ja hyväksyi vastineet kaavaluonnoksesta saatuun palautteeseen. Samalla kunnanhallitus päätti hyväksyä kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville asetettavaksi muutamin tarkistuksin. Kunnanhallitus päätti myös pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Alueelle ei sijoitu asuinalueita. Kahteen kortteliin on sallittu teollisuustilojen lisäksi yhden asunnon rakentaminen. Tällaisia tontteja on yhteensä kuusi (tonttijako on ohjeellinen). Väestöä muodostunee näin ollen alle 20 henkeä. Työpaikat sijoittuvat teollisuusrakennuksiin, mutta jonkin verran myös liikerakennuksiin sekä huoltoasemalle varatulle korttelialueelle. Työpaikkojen lukumäärä on riippuvainen teollisuusyritysten toimialoista. Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on n. 26,95 hehtaaria. Liikerakennusten korttelialuetta (KL) on n. 1,8 ha (lisäystä voimassa olevaan asemakaavaan n. 0,2 ha). Teollisuusalueita (T + TY) on yhteensä n. 9,6 ha (±0 ha). Virkistysaluetta (VP + VL) on n. 7,7 ha (+0,2 ha). Erityisalueita (ET + EV) n. 3,0 ha (-0,1 ha). Katu-, liikenne- ja torialueita on n. 4,8 ha (+2,4 ha).

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 14 Kaavamuutoksella poistuu palvelurakennuksen korttelialuetta (P) n. 2,8 ha. Rakennusoikeutta kaavamuutosalueella on n. 36040 k-m² (+18480 k-m²). Kaavamuutosalueen tehokkuus (e) on 0,13. Voimassa olevan kaavan mukainen tehokkuus on 0,07. 5.1.2 Palvelut Väestön vähäisyyden vuoksi kaavamuutos ei aseta erityisiä paineita lähiympäristön palvelujen kehittämiselle. Asemakaavamuutoksen toteutuessa alueelle sijoittuu tieliikenteen palveluita (huoltoasema ja kahvila) sekä liikerakennuksiin mahdollisesti tehtaanmyymälöitä, käsityöpajoja, jne. Teollisuuden muoto voi vaihdella pienteollisuudesta aina raskaampaan teollisuuteen. Huoltoaseman toteuttamiseksi on suunnittelu käynnissä. Tarkoitus on, että huoltoasemalle osoitetulle korttelialueelle rakennetaan ABCliikennemyymälä, joka sisältää ABC-marketin ja kahvila-ravintolan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Iso osa kaava-alueesta on osoitettu erityyppisiksi teollisuusalueiksi. Lievemmät TY-1 ja TY-2 alueet on osoitettu länteen mäenharjanteen päälle, jossa ne sijoittuvat hieman lähemmäksi kaava-alueen ulkopuolella olevaa tilan talouskeskusta. Tonttien rajat on ohjeellisia ja rakennusalan raja on yleensä osoitettu yhtenäisenä koko korttelialuetta kiertäväksi. Näin on mahdollista muodostaa juuri tarvittavan kokoisia tontteja, jolloin alueen maankäyttö toivottavasti tehostuu turhan piha-alueen minimoituessa. Samalla taajamakuvasta muodostunee niin tiivis kuin se teollisuusalueella on mahdollista. Kaavamääräyksissä on otettu kantaa huoltoaseman (liikennemyymälän) mainostornin korkeuteen. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kortteli 50 Voimassa olevassa asemakaavassa korttelin 50 tontit 1-3 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Rakennusalan raja on osoitettu väljästi korttelinosan rajoja mukaillen yhtenäisenä tontinrajojen yli. Kerrosluvuksi on osoitettu II, rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.15. Korttelin eteläiselle rajalle on osoitettu ajoneuvoliittymäkielto. Kaavamuutoksessa kortteli 50 on pienentynyt käsittäen enää vain kyseiset tontit 1-3. Kaavamuutoksella on suurennettu tonttia 1 Tekijänkujan uuden kääntöpaikan mukaan sekä nostettu tonttien rakennusoikeuksia; uusi tehokkuusluku on e=0.30. Muita muutoksia ei ole osoitettu.

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 15 Kortteli 51 Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on osoitettu kokonaisuudessaan merkinnällä KL (Liikerakennusten korttelialue). Tontteja on kolme. Rakennusalan raja on osoitettu väljästi korttelinosan rajoja mukaillen yhtenäisenä tontinrajojen yli. Rakennusalan kantatien puoleinen raja on osoitettu sivuksi, johon rakennus on rakennettava kiinni. Kerrosluvuksi on osoitettu II, rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.15. Kaavamuutoksella on ainoastaan nostettu rakennusoikeutta; uusi tehokkuusluku on e=0.30. Kortteli 52 Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on osoitettu kokonaisuudessaan merkinnällä T (Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue). Tontteja on neljä. Rakennusalan raja on osoitettu väljästi korttelin rajoja mukaillen yhtenäisenä tontinrajojen yli. Kerrosluvuksi on osoitettu II, rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.15. Kaavamuutoksella on ainoastaan nostettu rakennusoikeutta; uusi tehokkuusluku on e=0.30. Kortteli 53 Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on osoitettu kokonaisuudessaan merkinnällä T (Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue). Tontteja on viisi. Rakennusalan raja on osoitettu väljästi korttelin rajoja mukaillen yhtenäisenä tontinrajojen yli. Kerrosluvuksi on osoitettu II, rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.15. Kaavamuutoksella on ainoastaan nostettu rakennusoikeutta; uusi tehokkuusluku on e=0.30. Kortteli 54 Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on osoitettu kokonaisuudessaan merkinnällä TY-1 (Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Teollisuustilojen lisäksi kullekin tontille saa rakentaa yhden asunnon). Tontteja on kolme. Rakennusalan raja kulkee yhtenäisenä tontinrajojen yli sijoittuen syvyyssuunnassa tontin keskiosaan. Kerrosluvuksi on osoitettu II, rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.15. Asuintiloja saa rakentaa korkeintaan 50 % rakennusalalle sallitusta kerrosalasta. Kaavamuutoksella on nostettu rakennusoikeutta; uusi tehokkuusluku on e=0.30. Samalla asumisen sallivaa osuutta on laskettu siten, että asuintiloja saa rakentaa korkeintaan 30 % rakennusalalle sallitusta kerrosalasta. Kortteli 55 Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on osoitettu kokonaisuudessaan merkinnällä TY-1 (Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Teollisuustilojen lisäksi

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 16 kullekin tontille saa rakentaa yhden asunnon). Tontteja on kolme. Rakennusalan raja on osoitettu tontin kadun puoleiseen reunaan, jossa se on maaston korkeimmassa osassa. Rakennusalan raja kulkee yhtenäisenä tontinrajojen yli. Kerrosluvuksi on osoitettu II, rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.15. Asuintiloja saa rakentaa korkeintaan 50 % rakennusalalle sallitusta kerrosalasta. Kaavamuutoksella on nostettu rakennusoikeutta; uusi tehokkuusluku on e=0.30. Samalla asumisen sallivaa osuutta on laskettu siten, että asuintiloja saa rakentaa korkeintaan 30 % rakennusalalle sallitusta kerrosalasta. Kortteli 56 Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on osoitettu merkinnällä TY-2 (Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueella ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka aiheuttaa haitallisia vaikutuksia lähialueen asumiselle.). Kortteli muodostuu yhdestä tontista. Rakennusalan raja on osoitettu tontin itäreunaan maaston korkeimpaan osaan. Kerrosluvuksi on osoitettu II, rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.15. Kaavamuutoksella kortteli on jaettu kahteen erilliseen tonttiin. Rakennusalan raja on osoitettu yhtenäisenä tontinrajan yli, kuitenkin yhä painottuen maaston korkeammalle osalle. Rakennusoikeutta on nostettu; uusi tehokkuusluku on e=0.30. Kortteli 57 Voimassa olevassa asemakaavassa alue on osa korttelia 50 ja osoitettu merkinnällä P-1 (Palvelurakennusten korttelialue. Alue on tarkoitettu liikenteen palvelualueen ja huoltoaseman toteuttamiseen. Toteutuksesta valtio ja kunta sopivat keskenään tarkemmin). Alueelle on osoitettu erilliset rakennusalat huoltoasemaa ja muuta rakentamista varten (rakennusoikeudet 500 + 300 k-m²), sekä polttoaineen jakeluasemaa ja kunnan infoaluetta varten. Kaavamuutoksessa kortteli on jaettu kahteen eri käyttötarkoitukseen. Tontti 1 on osoitettu merkinnällä LH-1 (Huoltoaseman korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa huoltoasematoimintaan liittyvää päivittäistavaran myymälätilaa ja kahvila-ravintolatilaa. Mainostornin kokonaiskorkeus saa olla enintään 19 m mitattuna tontin pysäköintialueen keskikorkeustasosta). Kerrosluvuksi on osoitettu II ja rakennusoikeudeksi 1200 k-m². Tontin eteläosa on osoitettu pysäköimispaikaksi (p). Tontille on osoitettu ohjeelliset alueet kahta polttoaineen jakeluasemaa (pj) varten. Tontti 2 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Kerrosluvuksi on osoitettu II ja rakennusoikeudeksi 600 k-m². Rakentamisen järjestelyihin ei ole otettu tarkemmin kantaa, jotta esim. pysäköintijärjestelyt voidaan luontevasti ratkaista tontin 1 kanssa.

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 17 5.3.2 Muut alueet Virkistysalueet Voimassa olevaan asemakaavaan nähden virkistysalueisiin ei kohdistu juurikaan muutoksia. Kortteleiden väliin jäävät alueet on osoitettu pääasiassa merkinnällä VL (Lähivirkistysalue). Vanhalle pohjois-etelä suuntaiselle tieuralle on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Ainoa muutos on uusi puistoalue (VP) Verstastien varressa. Voimassa olevassa asemakaavassa kyseinen alue on osa korttelin 50 palvelurakennusten aluetta (P-1), ja raskaiden ajoneuvojen pysäköimispaikkaa (p-2). Alue on rakentamiselle epäsuotuisaa. Liikennealueet Kortteleiden 50 ja 57 väliin jäävä alue on voimassa olevassa asemakaavassa osa korttelia 50 ja osoitettu merkinnällä P-1 (Palvelurakennusten korttelialue. Alue on tarkoitettu liikenteen palvelualueen ja huoltoaseman toteuttamiseen. Toteutuksesta valtio ja kunta sopivat keskenään tarkemmin). Kyseinen alue on osoitettu pysäköimispaikaksi henkilö- ym. kevyitä ajoneuvoja varten (p-1), osa alueesta on raskaiden ajoneuvojen pysäköimispaikkaa (p-2), joka jatkuu vielä etelämmäksi. Kaavamuutoksessa alue on osoitettu merkinnällä LT-1 (Yleisen tien alue. Alue on tarkoitettu liikenteen palvelualueen toteuttamiseen). Alue on tarkoitettu Tiehallinnon käyttöön, ja uusi merkintä noudattaa paremmin Tiehallinnon nykyistä käytäntöä. Käytännössä alueen käyttö ei muutu. Sekä kevyiden että raskaiden ajoneuvojen vaatima ala sopii uudelle LT-1 alueelle. Taitajantien katualueen osa, joka liittää liikenteen palvelualueen kantatiehen, on muutettu yleiseksi tieksi (LT). Syy on hallinnollinen: Tiehallinnon omistamat alueet ovat näin yhteydessä toisiinsa. Liikenteen palvelualueen lisäksi yleinen tie palvelee suoraan huoltoaseman korttelialuetta sekä tarvittaessa korttelin 51 pohjoisinta tonttia. Etelään kääntyessään tie muuttuu katualueeksi. Yleisen tien alue jatkuu kantatien varressa pohjoiseen. Tällä on mahdollistettu linja-autopysäkin ja sille johtavan jalankulkuyhteyden rakentaminen kantatien varteen. Katualueet Kaavamuutoksessa katualueet ovat säilyneet pääasiassa ennallaan. Kuten edellä on mainittu, Taitajantien osa on muutettu yleiseksi tieksi. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesti kantatieltä on osoitettu lisäksi yksi katuliittymä (Verstastie), joka jatkuu vanhan tieuran paikalla länteen rinnettä ylös ja osa haarautuu etelään palvellen teollisuusalueita. Tekijänkujan päähän on osoitettu kääntöpaikka. Voimassa olevan asemakaavan mukaisen korttelin 50 osa Verstastien varressa on muutettu torialueeksi, koska alue on rakentamiselle epäsuotuisaa. Erityisalueet Erityisalueisiin ei ole tehty oleellisia muutoksia voimassa olevaan asemakaavaan nähden.

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 18 Valta- ja kantatien reuna-alueet on pääasiassa osoitettu tien keskilinjasta mitattuna n. 40-50 m:n levyiseksi suojaviheralueeksi (EV). Suojaviheralueen reunaan kortteliin 51 liittyen on osoitettu jätevedenpumppaamoa varten yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET). Suojaviheraluetta on hieman kavennettu kantatien varressa korttelin 57 kohdalla linja-autopysäkin tilavarauksen vuoksi. Suojaviheralueen kautta pysäkiltä huoltoaseman kortteliin on osoitettu ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella on vaikutuksia rakennettuun ympäristöön voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna, koska rakentamisen määrä kasvaa lähes kaksinkertaiseksi. Kaavan perusrakenne (korttelialueet, katuverkosto) säilyy lähes ennallaan, joten vaikutus näkyy tehokkaammin rakennettuina tontteina. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen lienee myönteinen rakenteen tiivistyessä. Taajamakuva voi jäädä vielä kuitenkin suhteellisen väljäksi, koska teollisuustoiminnan luonteeseen yleensä kuuluu suhteellisen suuret ja kokoonsa nähden matalat hallit, joiden väliin jää laajoja piha-alueita. Toisaalta ohjeellinen tonttijako mahdollistaa tarvittavan kokoisten tonttien muodostamisen. TY-1 korttelialueilla on teollisuustilojen lisäksi sallittu yhden asunnon rakentaminen tonttia kohden. Kyseisiä tontteja on kuusi, joten koko asemakaava-alueelle syntyy korkeintaan kuusi asuntoa joko erillisinä asuinrakennuksina tai osana teollisuustiloja. Asuntojen lukumäärä ei muutu voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Väestöä alueelle muodostunee näin ollen enintään parikymmentä henkeä. Kaavamuutoksella on jonkin verran vaikutusta palveluihin ja työpaikkoihin. Vaikka rakentamisen määrä lähes kaksinkertaistuu, voi palveluiden ja työpaikkojen luonne ja määrä muotoutua enemmän alueella toimivien teollisuus- ja liikeyritysten toimialojen mukaan. Liikerakentamisen lisääntyminen lisää jonkin verran myös palvelutarjontaa. ABC-liikennemyymälän toteutumisen myötä Kiikoisten Jaaran nykyinen Sale myymälä lopettanee toimintansa. Tämä huomioiden myymäläpinta-ala kasvanee lähes kaksinkertaiseksi. Työpaikat lisääntyvät tämän siirtymän yhteydessä noin seitsemällä. Kaavamuutoksella ei ole oleellisia vaikutuksia virkistykseen. Voimassa olevan asemakaavan mukainen tilanne säilyy ennallaan lukuun ottamatta uutta puistoaluetta Verstastien pohjoispuolella. Kaavamuutoksella ei ole vaikutusta tie- tai katuverkostoon, joten liikenteelliset vaikutukset jäävät todennäköisesti hyvin vähäisiksi. Osa Taitajankujasta on muutettu yleiseksi tieksi (Taitajantie), jonka yhteydessä on joillekin korttelialueille osoitettu ajoneuvoliittymien likimääräisiä liittymäkohtia. Lisääntynyt rakennusoikeus saattaa lisätä jonkin verran liikennettä, mutta vaikutus kokonaismäärään jäänee vähäiseksi, koska tonttien lukumäärä on säilynyt lähes ennallaan. Taitajantien-kantatien sekä Verstastien-kantatien risteysalueen suojaviheralueille on osoitettu näkemäalueet, joilla on liikenneturvallisuutta parantava vaikutus.

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 19 Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön tai muinaismuistoihin, erityistoimintoihin, ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin tai sosiaaliseen ympäristöön. Asemakaavassa on rakentaminen pyritty osoittamaan pois pohjatutkimuksessa havaituilta rakentamiseen huonosti soveltuvilta alueilta. Kortteleiden 50-53 ja 57 alueella huonosti kantavan maaperän joutuu huomioimaan rakentamisessa. Tähän on otettu kantaan asemakaavakartan yleismääräyksissä: ko. korttelien tonteilla tulee rakennuslupahakemukseen liittää kyseisellä tontilla erikseen teetettyyn pohjatutkimukseen ja perustamistapalausuntoon pohjautuva perustamissuunnitelma. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonympäristö tulee muuttumaan voimassa olevaan asemakaavaan nähden vain vähän. Vaikutus maisemakuvaan ja maisemarakenteeseen jäänee vähäiseksi. Rakentamisen määrä kasvaa lähes kaksinkertaiseksi, mutta maisemalliselta kannalta muutos ei liene oleellinen voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Alueella ei vielä ole rakennuksia, joten nykytilanteeseen verrattuna maisemallinen vaikutus on huomattava. Liikennemyymälän yhteyteen tullaan todennäköisesti rakentamaan mainostorni. Torni tulee sijoittumaan kaavamuutosalueen alavimmalle kohdalle. Alue liittyy maisemallisesti erityisesti idän pohjoisen puoleisiin peltoalueisiin. Lännessä maisemallisesti rajaavan taustan muodostaa harjanne, joka nousee enimmillään n. 83 m:n tasoon (merenpinnan yläpuolelle). Kaavamääräyksissä on otettu kantaa mainostornin korkeuteen; suurin sallittu kokonaiskorkeus pysäköintialueen keskikorkeustasosta mitattuna on enintään 19 m. Jos valmis maanpinta tornin kohdalla tulisi olemaan esim. n. 68 m mpy, nousisi torni näin ollen korkeuteen 87 m, eli jonkin verran harjanteen maanpinnan yläpuolelle. Harjanteen puusto ja lännempänä jatkuva metsä huomioon ottaen torni ei muodostane räikeää silhuettia kauempaa idästä katsottuna. Vaikutukset luonnonoloihin ja luonnon monimuotoisuuteen jäänevät vähäisiksi, koska asemakaavan rakenne ei oleellisesti muutu voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Nykyiseen, paikan päällä vallitsevaan tilanteeseen verrattuna muutos on kuitenkin huomattava, koska vasta kunnallistekniikka on rakennettu. Vaikutus pienilmastoon saattaa olla negatiivinen rakennusoikeuden ja mahdollisesti liikenteen kasvaessa. Kuitenkin alueelle rakentuvan teollisuuden luonne vaikuttaa viime kädessä ilmanlaadun kehittymiseen. Vaikutukset vesitalouteen jäänevät erittäin vähäisiksi, koska asemakaavan rakenne ei oleellisesti muutu voimassa olevasta tilanteesta. Toteutumisen myötä iso osa kaava-alueesta tulee rakennetuksi, jolloin pintavesien imeytyminen maahan vähenee. Käytännössä sadevedet tulee kuitenkin hoidetuksi kunnallisteknisin ratkaisuin. Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia maa- ja metsätalouteen eikä luonnonsuojeluun.

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 20 5.4.3 Muut vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Lyhyellä aikavälillä kunta saa tuloja tontteja myydessään. Toisaalta voimassa olevan asemakaavan mukaisen kunnallistekniikan rakentaminen on ollut kunnan velvoitteena. Työpaikkoja muodostuu lyhyellä aikavälillä alueen rakentamisen yhteydessä sekä pidemmällä aikavälillä pysyvien työpaikkojen muodossa. Kaupalliset vaikutukset Alueelle on osoitettu kolme erillistä liikerakennusten korttelialuetta. Lisäksi huoltoasemalle osoitetulla korttelialueella on sallittua rakentaa toimintaan liittyvää päivittäistavaran myymälätilaa ja kahvila-ravintolatilaa. Huoltoaseman (ABC-liikennemyymälän) toteutumisen myötä Jaaran Sale myymälän toiminta tulee todennäköisesti loppumaan. Näiden yhteisvaikutus huomioiden myyntipinta-ala kasvaa lähes kaksinkertaiseksi (118 m² > 210 m²). Rakennusoikeuden puolesta alueelle ei ole mahdollista rakentaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Liikerakennukset, liikennemyymälä ja liikenteen palvelualue parantavat kunnan palvelutarjontaa ja todennäköisesti lisäävät kauttakulkuliikenteen matkustajien asioimista kunnan alueella. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen pohjois- ja itäpuolelta ohittavat valta- ja kantatiet aiheuttavat jonkin verran liikennemelua ja päästöjä. Tie- ja suojaviheralueisiin rajoittuville korttelialueille ei ole osoitettu asumista sallivaa rakentamista. Valtatien osalta meluarvoja on tarkasteltu aiemman kaavoituksen yhteydessä Turun tiepiiristä saatuihin liikennemääriin perustuen. Tarkastelu on tehty ilman maastonmuotojen huomioimista olettaen, että tienvarsi on tasaista. Valtatie 11:n nopeusrajoitus on tiepiirin tietojen mukaan 100 km/h, keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on n. 2400 ajoneuvoa, josta raskasta liikennettä on n. 350 ajoneuvoa eli n. 14,5 %. Tarkastelun perusteella on voitu todeta, että n. 150 m:n päässä tiestä, jossa asumisen salliva rakentaminen TY-1 -alueilla on mahdollista, päiväajan meluarvio jää alle 49 db:n ja yöajan meluarvio alle 40 db:n. Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaan ohjearvot ovat päivällä 55 db ja yöllä 45 db (uudet alueet), joten voidaan olettaa, että kyseisellä alueella melu jää selvästi ohjearvojen sallimiin rajoihin. Lisäksi asemakaavan mukaan kortteliin 56 rakentuva teollisuusrakennus toimii rakenteellisena meluntorjujana. Asemakaavan toteutumisen myötä alueelle rakentuu teollisuusalueita, jotka toiminnan luonteesta riippuen voivat aiheuttaa eri asteisia ympäristöhäiriöitä. Korttelialueen ulkopuolelle teollisuuden aiheuttamia häiriötekijöitä vähentävät etelä- ja länsipuolelle osoitetut lähivirkistysalueet.

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 21 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset

Pasi Vierimaa Kaavaselostus 22 5.7 Nimistö Taitajankujan yleiseksi tieksi muuttuva osa on muutettu Taitajantieksi. Muuten kaavamuutosalueen nimistö on voimassa olevan asemakaavan mukainen. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta ei ole tehty havainnekuvaa. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteutuminen on ollut mahdollista voimassa olevan asemakaavan mukaisesti, eikä se välttämättä ole muodostanut ristiriitaa muutostavoitteiden kanssa. Asemakaavan lopullinen toteutuminen on mahdollista kaavan saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Alueen toteutumista valvoo Kiikoisten kunnan rakennusvalvontaviranomainen.