Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö
Perustettu 1997 Ammattikulutussäätiön ja Opetusalan kulutussäätiön yhdistymisen myötä Taustayhteisöinä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, valtakunnallisia ammatillisia pettajayhdistyksiä sekä Lastentarhanpettajaliitt Timinta-alina kulutus, tutkimus, julkaisut, apurahat ja erillisprjektit Vastaa Oppilaitsten kestävän kehityksen sertifiinnista www.kka-saati.cm
Oppilaitsten kestävän kehityksen sertifiinti Hallinta ja kehittäminen: OKKA-säätiö Oppilaitsten kestävän kehityksen kriteerit Kehittämisen työkalu Sertifikaatin myöntämisen perusta Yhteistyötaht: OKM, YM, OAJ, OPH, Sumen ympäristöpist SYKLI, Ec-One, Sumen Ympäristökasvatuksen Seura, ammattikrkeakulut ja ylipistt Auditijaverkst (65 auditijaa) Ulkiset auditinnit Käytäntöjen levittäminen Sertifiinnin kehittäminen Tukimateriaali Arviintityökalut Esimerkit ja taustat Palvelu www-sivuilla Opettajien kulutus Keke-hjelmat Itsearviinti ja auditinti Yli 1000 pettajaa 2002-2011 46 sertifiitua ppilaitsta 10/2012 Kulut ja ppilaitkset Kestävä kehitys petukseen ja timintakulttuuriin Henkilöstön ja ppilaiden hyvinvinnin edistäminen Jatkuva parantaminen
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerien piltintihanke Tavitteet Tutetaan Oppilaitsten kestävän kehityksen kriteereistä vapaan sivistystyön kentälle sveltuva versi, jta kansanpistt, kansalaispistt, pintkeskukset ja kesäylipistt vivat käyttää timintansa arviintiin ja kehittämiseen sekä sertifikaatin hakemiseen. Tuetaan kriteerien piltintiin sallistuvien ppilaitsten kehitystyötä ja verkstitumista. Resurssit Kriteerien kehittäminen: YM-hankeavustus Opistjen sisäinen kehitystyö: LAKE-rahitus Kulutustuki: OPH-täydennyskulutusrahitus
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit, hankkeen tteuttajat Pilttipistt Petäjä-pist Valkeakski-pist Timelan pist (Helsinki) Raahe-pist Kallilan kansalaispist (Helsinki) Vakka-Sumen kansalaispist Kivaljen seutupist (Keminmaa, Tervla, Sim) Etelä-Karjalan kansalaispist Harjulan kansalaispist (Lahti) Otava-pist Sisal-pist (Varkaus) Hiiden pist (Lhja) Kkklan seudun pist Psin kansalaispist Taivalksken kansalaispist Kuusam-pist Jyväskylän kristillinen pist Seurakuntapist (Järvenpää) Espn työväenpist Keskusjärjestöt Sumen Kansanpistyhdistys Opintkeskukset ry Kansalaispistjen liitt Setlementtiliitt Kehittäjät OKKA-säätiö (hankkeen krdininti) Osuuskunta Ec-One
Tteutus 1. Kriteerilunnksen suunnittelu (5/2012 10/2012) OKKA-säätiö, Ec-One, pilttippilaitsten edustajat Yleissivistävän ja ammatillisen kulutuksen kriteerien ja vapaan sivistystyön hankkeiden hyödyntäminen 2. Kriteerien testaus pilttippilaitksissa (11/2012 1/2013) Itsearviinnit, palaute kriteerien ja työkalujen timivuudesta Vahvuudet ja kehittämistarpeet ppilaitksen kehittämistyön tueksi 3. Lpullisten kriteerien tuttaminen (1/2013 6/2013) Kriteerien viimeistely palautteen perusteella Kriteerit vahvistaa OKKA-säätiön hallitus Ohjeiden ja itsearviintityökalujen laatiminen Paintutteen ja web-versin tekeminen Tavite: Vapaan sivistystyön ppilaitksilla n mahdllisuus sertifikaatin hakemiseen syksyllä 2013.
Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerien sa-alueet (ehdtus) 1. SUUNNITTELE 4. PARANNA 1. Strateginen jhtaminen 2. Lakisääteiset vaatimukset 3. Organisaati ja resurssit 4. Kestävän kehityksen hjelma 5. Opetus: tavitteet, sisällöt, menetelmät ja ppimisympäristöt 6. Timintakulttuuri 7. Kumppanuudet ja hankkeet 8. Timinnan arviinti ja kehittäminen 3. ARVIOI 2. TOTEUTA
Ehdtukset vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteereiksi piltintia varten 1) Strateginen jhtaminen Kriteeri 1: Kestävä kehitys sisältyy pistn arvihin, ja ne näkyvät tietisina valintina pistn timinnassa. Arvjen sisältöä ja merkitystä n käsitelty henkilöstön kanssa. Arvista ja pistn kestävän kehityksen timinnasta viestitään piskelijille ja sidsryhmille. Miten pistssamme valitaan timintaa hjaavat arvt? kestävä kehitys sisältyy arvphjaan? käsitellään yhteisesti arvja? arvista viestitään piskelijille ja sidsryhmille? arvjen tteutumista arviidaan?
2) Lakisääteiset vaatimukset Kriteeri 2: Opist n tietinen timintaansa kskevista, kestävän kehityksen eri sa-alueisiin liittyvistä säännöksistä ja määräyksistä. Henkilöstö tuntee vastuualueisiinsa liittyvien säännösten ja määräysten merkityksen pistn timinnassa. Kriteeri 3: Opistlla n ajantasaiset, lakisääteiset tai määräyksiin perustuvat kestävään kehitykseen liittyvät kartitukset, hjelmat ja suunnitelmat, jiden sisältöä n käsitelty henkilöstön ja piskelijiden kanssa. Miten pistssamme n tunnistettu kestävään kehitykseen liittyvät säännökset ja niiden vaatimukset? seurataan ja ylläpidetään tietja lainsäädännöstä? hulehditaan lakisääteisten kartitusten, hjelmien ja suunnitelmien päivittämisestä? viestitään henkilöstölle ja piskelijille säännösten merkityksestä, kartituksista ja hjelmista ym.?
3) Organisaati ja resurssit Kriteeri 4: Opistlla n kestävän kehityksen ryhmä tai muu työryhmä, jka krdini ja arvii pistn kestävän kehityksen työtä ja tiedttaa pistn yhteisöä sen tavitteista ja etenemisestä. Kriteeri 5: Kestävän kehityksen työllä n määritellyt vastuut ja tarvittavat resurssit. Jht kannustaa ja lu edellytyksiä henkilöstön ja piskelijiden yhteisölliseen kestävän kehityksen timintaan. Kriteeri 6: Henkilöstöllä n riittävä kestävän kehityksen asiiden hallintaan sekä kestävän kehityksen petuksen sisältöihin ja menetelmiin liittyvä saaminen. Miten pistssamme n rganisitu ja resursitu kestävän kehityksen työtä? jht tukee kestävän kehityksen työtä? n selvitetty henkilöstön kestävän kehityksen saaminen? hulehditaan kestävän kehityksen saamisen täydentämisestä?
4) Kestävän kehityksen hjelma Kriteeri 7: Opistlla n kestävän kehityksen hjelma tai muu timintasuunnitelma, jka sisältää tavitteet ja timenpiteet pistn valitsemien kestävän kehityksen teemjen *) edistämiseksi petuksessa ja pistn timintakulttuurissa. Henkilöstö ja piskelijat sallistuvat teemjen valintaan ja hjelman suunnitteluun. *) Esimerkkejä keke-teemista: Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys Energian ja veden säästö Kuljetukset ja liikkuminen Ravint ja terveys Turvallisuus Henkilöstön ja piskelijiden hyvinvinti Syrjäytymisen ehkäisy Kulttuuriperintö Mnikulttuurisuus ja kansainvälisyys Muut kestävän kehityksen eri saalueisiin liittyvät teemat Miten pistssamme n tunnistettu keke-teemihin liittyvät kehittämistarpeet? n suunniteltu keke-hjelman tavitteita henkilöstön ja piskelijiden kanssa? n laadittu hjelmaan knkreettiset, petusta ja timintakulttuuria kskevat tavitteet ja timenpiteet? seurataan hjelman tteutusta ja päivitetään sitä?
5) Kulutusten suunnittelu ja tteutus Kriteeri 8: Opist n suunnannut kulutustarjntaansa kestävään kehitykseen liittyviin teemihin ja aiheisiin ttaen humin paikalliset, alueelliset ja glbaalit näkökulmat, ajankhtaiset teemat ja eri asiakasryhmien tarpeet. Miten pistmme kulutustarjnnassa sekä petuksen tavitteissa ja sisällöissä tetaan humin seuraavat kestävään kehitykseen liittyvät teemat ja aiheet? keken eri ulttuvuuksiin liittyvät teemat ja aiheet glbaali/planetaarinen näkökulma paikallisesti/alueellisesti tärkeät teemat ja aiheet pistn eri asiakasryhmien tarpeet ihmisten elämänpiiriin kytkeytyvät teemat ja aiheet ajankhtaiset yhteiskunnallisesti tärkeät teemat ja aiheet
Kriteeri 9: Kestävän kehityksen ppimistavitteita n tettu humin petuksen tavitteissa ja sisällöissä. Kestävän kehityksen aiheiden petuksen suunnittelua tehdään petushenkilöstön yhteistyönä. Miten pistmme petuksen tavitteissa ja sisällöissä tetaan humin seuraavat ppimistavitteet? tietisuus kestävästä kehityksestä kestävien timintatapjen ppiminen ihmisenä kasvaminen ja man elämän hallinta arvjen ja merkityksen syntymisen tukeminen sallisuuden ja vaikuttamisen taitjen vahvistaminen vastuuseen kasvamisen tukeminen kestävän elämäntavan maksuminen muutksen tekijäksi kasvaminen
Kriteeri 10: Opetuksen tteutuksessa hyödynnetään kestävän kehityksen valmiuksia tukevia petusmenetelmiä ja ppimisympäristöjä. Miten keke-teemjen ja aiheiden käsittelyssä hyödynnetään seuraavia pedaggisia lähestymistapja? 1 kknaisuuksien ymmärtäminen kriittinen ajattelu ja reflektiivinen ppiminen timinnallinen ja yhteisöllinen ppiminen kkemuksellinen ja tunneperäinen ppiminen piskelijan maan elämänpiiriin liittyvien kkemusten hyödyntäminen ppimisessa arvjen ja merkitysten syventäminen prjektippiminen sallistumisen ja vaikuttamisen kytkeminen petukseen ja ppimiseen ppimisen mtivaatitekijöiden humin ttaminen
Kriteeri 10: Opetuksen tteutuksessa hyödynnetään kestävän kehityksen valmiuksia tukevia petusmenetelmiä ja ppimisympäristöjä. 2 Miten kestävän kehityksen teemjen ja aiheiden käsittelyssä hyödynnetään erilaisia ppimisympäristöjä? lunt ja rakennettu ympäristö ssiaaliset, vurvaikutuksesta syntyvät ympäristöt kulttuuriset ympäristöt taludelliset ympäristöt (esim. kauppakeskus tms.) virtuaaliset ympäristöt Miten kestävät timintatavat näkyvät pistn mien ja ulkpulisten ppimisympäristöjen käytännöissä?
6) Timintakulttuuri Kriteeri 11: Opist n nstanut esille timintakulttuurissaan kestävän kehityksen teemja, jihin liittyviä käytäntöjä n vakiinnutettu pysyväksi saksi jkapäiväistä timintaa. Kriteeri 12: Henkilöstö ja piskelijat vat sallistuneet kestävän kehityksen teemjen tteutukseen. Opistn arjen kestäviä timintatapja hyödynnetään petuksessa. Miten pistssa n nstettu esiin kestävän kehityksen eri teemja? n vakiinnutettu kestävän kehityksen eri sa-alueisiin liittyviä käytäntöjä saksi päivittäistä arkea? n sallistettu henkilöstöä ja piskelijita kestävän kehityksen käytäntöjen suunnitteluun ja tteutukseen? n hyödynnetty arjen / timintakulttuurin kestäviä timintatapja petuksessa?
7) Kumppanuudet ja hankkeet Kriteeri 13: Opist etsii aktiivisesti kestävän kehityksen eri teemihin liittyviä kumppanuuksia ja sallistuu hankkeisiin, jilla tuetaan kulutustarjntaa ja pistn timintakulttuurin kehittämistä sekä vaikutetaan ympäristön tilaan, ihmisten hyvinvintiin, kulttuuriseen kestävyyden tteutumiseen ja kestävän elämäntavan taitjen maksumiseen. Millä tavin pist verkttuu yhteiskunnan eri timijiden kanssa ja miten se etsii kestävän kehityksen eri teemihin liittyviä kumppanuuksia? Mitä yhteistyötahja pistlla n kestävän kehityksen eri teemihin liittyen ja miten yhteistyöllä tai hankkeilla edistetään kestävää kehitystä?
8) Timinnan arviinti ja kehittäminen Kriteeri 14: Opist seuraa ja arvii kestävän kehityksen tteutumista petuksessa ja timintakulttuurissa. Arviintitieta käsitellään yhteisesti ja sitä hyödynnetään timinnan kehittämiseen. Opist raprti sidsryhmilleen kestävän kehityksen työnsä tulksista. Millä mittareilla/indikaattreilla pist seuraa kestävän kehityksen timintaansa? Miten arviintitiet kerätään ja miten sitä käsitellään pistssa? Miten ja missä yhteydessä arviintitieta hyödynnetään esimerkiksi keke-hjelman laadinnassa tai petuksen tai timintakulttuurin kehittämisessä? Miten pist raprti sidsryhmilleen kestävän kehityksen työnsä tulksista?
Itsearviintityökalu Kriteeri 5: Kestävän kehityksen työllä n määritellyt vastuut ja tarvittavat resurssit. Jht kannustaa ja lu edellytyksiä henkilöstön ja piskelijiden yhteisölliseen kestävän kehityksen timintaan. Arviintikysymyksiä Miten pistn kestävän kehityksen vastuuhenkilöiden työtä n resursitu? Miten jht kannustaa ja lu edellytyksiä pistn yhteisölliseen kestävän kehityksen työhön? Kriteerin tteutumisen arviinti 0 = ei tteudu lainkaan 1 = tteutuu sittain, ei selkeää käytäntöä 2 = tteutuu hyvin, käytäntö lemassa 3 = vakiintunut timintapa: hjeet, vastuut, työkalut, seuranta lemassa (laatujärjestelmä) Havaitut pistn mat kehittämistarpeet Kmmentit kriteeristä 5
Piltinnin tteutus Piltintia varten pistssa perustetaan arviintiryhmä, jssa n mnipulisesti mukana pistn eri tehtävissä timivia ihmisiä. Ryhmä käy läpi arviintikriteerin kerrallaan vastaten arviintikysymyksiin ja tehden kriteeristä yhteiseen keskusteluun phjautuvan tteutumisen arvin asteiklla 0-3. Lpuksi ryhmä kirjaa kriteeriin liittyvät pistn kehittämistarpeet sekä antaa kriteeriä kskevat kmmentit ja kehittämisehdtukset. Kun kaikki kriteerit n arviitu, ryhmä keskustelee kriteerien kknaisuudesta ja kirjaa ylös kehittämisehdtukset.
Piltinnin aikataulu Piltinti käynnistyy 1.11.2012. Täytetty itsearviinnin kysymyslista ja kmmentit kriteereistä palautetaan OKKA-säätiöön Erkka Lainiselle 18.1.2013 mennessä (erkka.laininen@kka-saati.cm). Arviinnin tulksia (pistjen kehittämistarpeet) hyödynnetään tammi-helmikuussa käynnistyvässä täydennyskulutuksessa (Tampere ja Oulu). Lisätieta ja hjausta kriteerien piltintiin: Erkka Laininen OKKA-säätiö erkka.laininen@kka-saati.cm p. 050 3729 195 Rist Tenhunen Ec-One rist.tenhunen@ec-ne.fi p. 0400 946 612
Erkka Laininen OKKA-säätiö Oppilaitsten kestävän kehityksen sertifiinti Rautatieläisenkatu 6 A 00520 Helsinki erkka.laininen@kka-saati.cm puh. 050 3729 195 www.kulujaymparist.fi