Samanaikaisopetus, yhteisopettajuus Keinot onnistuneeseen yhteisopettajuuteen. 23.04.2014 Erityisluokanopettajat Miia Kareisto ja Pia Kvist
Samanaikaisopetuksen määrittelyä Samanaikaisopetuksella tarkoitetaan opetustilannetta, jossa kaksi tai useita opettajia työskentelee samassa opetustilassa yhteisten oppilaiden kanssa. Samanaikaisopettajaksi käy opettajan nimikkeellä koulussa työskentelevä henkilö. (Helsingin kaupunki, Opetusvirasto) Samanaikaisopetus on samassa tilassa tapahtuvaa, kahden tai useamman pedagogisen ammattilaisen heterogeeniselle oppilasryhmälle antamaa opetusta. (Cook & Friend, 1995)
Samanaikaisopetus eli yhteisopetus = opetus suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä Oppilaan omassa luokassa yhdessä erityisopettaja, aineenopettaja tai luokanopettaja Laaja-alaiset erityisopettajat käyttävät eniten, vähän yli puolet viikoittain Erityisluokanopettajista noin puolet lähinnä toisen erityisluokanopettajan kanssa Luokanopettajista noin kolmannes, aineenopettajat vähiten (Saloviita &Takala tutkimus 2009)
Samanaikaisopetuksen etuja Opettajat oppivat muuntamaan opetustaan tilanteen mukaan Opettajia on kaksi, jolloin oppilaat saavat nopeammin apua Tiedollisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin vastataan paremmin Jakaminen mahdollistuu osaamisen ja vastuun osalta Scruggs, Mastropieri& McDuffies2007; Takala ym. 2009
Samanaikaisopetuksen haasteet Suunnitteluajan puute Koulutusta, tietoa ja toimintamalleja vähän Työparin löytyminen haastavaa Toimintakulttuurin muututtava (Saloviita & Takala; Takala ym. 2009) Hyödyttää eniten vahvoja oppilaita (Egelund2009) Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat saavat yhä vähemmän huomiota luokanopettajalta (Magiera& Zigmond 2005) Takala 2011
Samanaikaisopetuksen kokemuksia (lo ja elo) OPETTAJIEN KANNALTA Työskentely helpottuu Monipuolisemmat työskentelymuodot Vuorovaikutus lisääntyy Äkillisissä tilanteissa ei ole yksin Positiivisuuden ja huumorin kehittyminen Työn jakaminen työparin kanssa OPPILAIDEN KANNALTA Ohjeiden vastaanottaminen useammalta aikuiselta Onko erityisoppilaiden saama tuki riittävä? Erilaisten oppijoiden sosiaalinen kanssakäyminen Oppilaalla on mahdollisuus valita aikuinen Koivisto 2010
Luokanopettajan ja erityisluokanopettajan samanaikaisopetus kodin kannalta PLUSSAT Useampi aikuinen Oppilaiden sosiaalinen tasavertaisuus Suvaitsevaisuus Opettajat tukevat toisiaan Mahdollisuus opiskella eri tavoin MIINUKSET Tuki ei riitä Leimautuminen (yleisopetuksen oppilaat) Äänen taso nousee suuressa ryhmässä Koivisto 2010
Miksi samanaikaisopetuksen periaate ei toteudu? Toinen parista on muu kuin opettaja Oppilasryhmän koostumus on homogeeninen Toisen mukaan tuleminen ei tuo lisäarvoa opetukselle Pysyvä oppilasjako opettajien välillä Suurin osa ajasta ollaan eri tiloissa
Samanaikaisopetus Avustava opetus Toinen opettaa, toinen kiertää Opetus on rinnakkaista Rinnakkaisopetus Opettajilla omat oppilasryhmät luokassa Opetus on rinnakkaista, työasemat, pysäkit Täydentävä opetus Opetus on jaettu opettajien kesken Opetus on peräkkäistä Tiimiopetus Opettajat puhuvat vapaasti vuorotellen Opetus on peräkkäistä, nopeasti limittyvää Saloviitaa (2009 ) mukaellen
Samanaikaisopetuksen muotoja Vuorotteleva opetus Yksi opettaja vetovastuussa, toinen tarkkailee, avustaa. Rooleja vaihdetaan. Jaetun ryhmän opettaminen Yhdessä suunnittelu. Opetusryhmä puolitetaan ja sisällöt opetetaan samanaikaisesti ryhmille. Pistetyöskentely Opetettava sisältö jaetaan opettajien kesken ja opetetaan luokkaan muodostetuissa työpisteissä.
Samanaikaisopetuksen muotoja Eriytyvä opettaminen Toinen opettaa suurryhmää, toinen pienryhmää kerraten, rikastaen. Ryhmien kokoonpanoa vaihdellaan. Joustava ryhmittely Oppilaita ryhmitellään opettajien kesken, yksi ryhmä voi työskennellä itsenäisesti. Ryhmäjakoja vaihdellaan. Tiimiopettaminen Opettajien jatkuva vuorovaikutteis uus opetuksessa. Joustava, luonteva vuoronvaihto opetuksessa.
Samanaikaisopetuksen mallit KAIKKI OPPILAAT YHDESSÄ 1. Avustava opetus - Yksi opettaa, toinen kiertää ja avustaa 2. Täydentävä opetus - Opetusta vuoroittain, vapaana oleva voi avustaa 3. Tiimiopetus - Saumaton yhteisopetus Saloviita, 2013 OPPILAAT JAETTU RYHMIIN Sama opetus: 4. Kiertävät työasemat - Työasemilla eri tehtävät, oppilaat kiertävät kaikilla 5. Rinnakkaisopetus - Luokka jaettu kahtia, sama opetus molemmille ryhmille Eri opetus: 6. Vaihtoehtoiset työasemat - Luokka jaettu ryhmiin, opetus erilaista ryhmissä 7. Henkilökohtainen opetus - Joillekin oppilaille eriytettyä opetusta
Yhteisopettajuus Tärkeintä on kuitenkin tunne hyväksytyksi tulemisesta juuri sellaisena kuin on saa olla tasa-arvoisena muiden joukossa! (Sirpa Oja, toim. Dahlgrén&Partanen: Yhteisopettajuuden edut ja kulmakivet, 2012)
Kehittyvä vai taantuva työyhteisö Kehittyvä Yhteisyyden kokemus Keskinäinen luottamus Tilaa monenlaisille käsityksille Moniäänisyys, kaikkien yhtäläinen oikeus osallistua Vuoropuhelu Dialogi Yhteisestä hyvinvoinnista huolehtiminen Taantuva Muodolliset yhteiset päämäärät Kilpailu, vastakkainolo Itseriittoisuus, omahyväisyys Yksiäänisyys, vahva pyrkimys yksimielisyyteen, herruus Väittely Monologi Toisten häpäiseminen, nolaaminen (Huhtanen 2011)
Kehittyvä vai taantuva työyhteisö Kehittyvä Itselle ja yhdessä nauraminen Tärkeää, mikä on oikein Kunnioittaminen ja arvostus Toisilta oppiminen ja avoimuus palautteelle, uusille näkökulmille ja itsensä kehittämiselle Taantuva Ryppyotsaisuus Tärkeää, kuka on oikeassa Oma virheettömyys: Minähän sanoin Oikeassa olemisen tarve (Huhtanen 2011) http://yhdessa.edu.hel.fi/pdf/ tiimiennakkoluulot.pdf
Miten pääsisimme yksimielisyyteen? Kuuntele muiden reaktioita ja mieti, ennen kuin tyrkytät omaa näkökantaasi. Vältä kiistelyä oman järjestyksen puolesta. Älä oleta, että jonkun täytyy voittaa ja jonkun hävitä keskustelussa. Etsi seuraavaksi paras, kaikkia tyydyttävä vaihtoehto. Älä muuta mieltäsi vain konfliktin välttämiseksi. Ole epäileväinen, jos yhteisymmärrys tulee liian nopeasti. Anna periksi vain sellaiselle näkemykselle, jolle on objektiiviset ja loogisesti kestävät perusteet. Vältä äänestämistä, keskiarvoja, kolikonheittoa tai kaupankäyntiä. Kun eri mieltä oleva jäsen lopulta myöntyy, älä oleta että hänen pitää saada pitää oma päänsä myöhemmin. Mielipide-erot ovat luonnollisia ja odotettavissa olevia. Tarkkaile niitä ja yritä saada jokainen mukaan päätöksentekoprosessiin. Erimielisyydet voivat auttaa päätöksenteossa, koska ryhmä voi keksiä vielä sopivampia ratkaisuja. (Sahlberg 1994)
Palautteen antamisen periaatteet 1. Kohdista palaute toimintaan, ei persoonaan. 2. Ilmaise havaintoja, ei tulkintoja ja uskomuksia. 3. Kuvaile, älä tuomitse. 4. Kuvaile tässä ja nyt tilanteita, älä abstrakteja silloinkin siellä huomasin, että tilanteita. 5. Harkitse, onko palautteesi toiselle ihmiselle arvokas, eli hänen tilannettaan hyödyttävä. 6. Valitse palautteen määrä. 7. Anna ideoita ja tietoja, älä neuvoja. 8. Valitse palautteen antamiseen sopiva paikka ja aika. 9. Tarkista, miten vastaanottaja on ymmärtänyt palautteen. (Leppilampi&Piekkari 2001)
Millä sosiaalisen vuorovaikutuksen tasolla liikumme? samassa tilassa muodollisesti sisäsiisteys toinen kohteena yksisuuntaisuus valta II sosiaalinen vaikuttaminen eriävät intressit toisen puhe kumotaan kilpailu III peli yhteinen tavoite työnjako sopimus IV yhteistyö luottamus arvostaminen V yhteis- toiminta Yhteistyöstä yhteistoimintaan I tilanteessa olo Arja Veijola 2010 (Mönkkönen 2002, 42-44)
Työparityöskentely luokanopettaja-erityisopettaja aineenopettaja-erityisopettaja opettaja-terapeutti opettaja-avustaja Joku muu?
Työparina opettaja-avustaja Koulunkäynti-, kouluavustaja, koulunkäynnin ohjaaja lähiesimies opettaja, jonka kanssa työskentelee opettaja keskustelee opetuksesta ja ohjaa tavoitteiden suuntaiseen toimintaan pedagoginen vastuu opettajalla, kasvatusvastuu yhteinen yhteinen suunnittelu ja toisen vahvuuksiin tutustuminen tärkeää avustajien keskittäminen, tiimiytyminen opettajien kanssa Avustajien tarve ja anti koulussa? Opettajainhuone vai henkilökunnan huone?
Lähteitä ja kirjallisuutta Ahtiainen, R. ym. 2011. Samanaikaisopetus on mahdollisuus. Tutkimus Helsingin pilottikoulujen uudistuvasta opetuksesta. Helsingin opetusvirasto. Yliopistopaino. Booth, T. & Ainscow, M. 2005. Koulu ja inkluusio työkirja osallistavan opetuksen järjestämiseksi. Kehitysvammaliitto. Havu, E. 2005. Opettajat oman työnsä johtajina. Sosiaali- ja terveysalan opettajien käsityksiä tiimityöstä. (Pro Gradu) Huhtanen, K. 2011. Tehostettu tuki perusopetuksessa. Työvälineeksi pedagoginen ennakointi. Hansaprint. Oja, S. (toim.) 2012. Kaikille kelpo koulu. Kolmiportaisen tuen toteuttaminen ja kehittäminen. Bookwell Oy. Katzenbach, J.R. & Smith, D.K. (1993). The Wisdom of Teams: Creating the High-performance Organization. Boston: Harvard Business School Koivisto, K. 2010. Yksi luokka kaksi opettajaa. Laadullinen tapaustutkimus erään samanaikaisopetuksen käytännöistä opettajien, vanhempien ja työyhteisön näkökulmasta (Pro Gradu) Mönkkönen, K. (2002). Dialogisuus kommunikaationa ja suhteena. Vastaamisen, vallan ja vastuun merkitys sosiaalialan asiakastyön vuorovaikutuksessa
Lähteitä ja kirjallisuutta Parker, G.M. (1994). Cross-functional teams: working with allies, enemies, and other strangers. San Francisco: Jossey Bass Publishers. Rimpiläinen, P. & Bruun, J. 2007. Värikkäät oppilaamme Inkluusio, tiimityö ja oppimistyyli Kuopion Pirtin koulussa. OPH Saloviita, T. (toim.) 2009. Meidän koulu. Keinoja työrauhan ja hyvän ilmapiirin saavuttamiseen. PS-kustannus. Saloviita, T. 2006. Yhteistoiminnallinen oppiminen ja osallistava kasvatus. PS-kustannus. Saloviita, T. 2013. Luokka haltuun! PS-kustannus. Scruggs, T.E. mastropieri, M.A. & McDuffie, K.A. 2007. Go-teaching in inclusive classrooms: A metasynthesis of qualitative research. Seppälä-Pänkäläinen, T. 2009. Oppijoiden moninaisuuden kohtaaminen suomalaisessa lähikoulussa. Etnografia kouluyhteisön aikuisten yhdessä oppimisen haasteista ja mahdollisuuksista. Takala, M. (toim.) 2010. Erityispedagogiikka ja kouluikä. Hakapaino. Takala, M. Saloviita, T. & Takala, M. 2010. Frequency of co-teaching in different teacher categories. European Journal of Special Needs Education. Takala, M. Yhteisopetus, luentomateriaali 2011 Veijola, A. Lasten kuntoutuksen kehityshaasteet, luentomateriaali 2010.