Kasvun ja oppimisen tuen linjaukset varhaiskasvatuksessa

Kasvun ja oppimisen tuen linjaukset varhaiskasvatuksessa Työryhmän raportti 4.9.2012 Opetuslautakunta 1.10.2012

Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kasvun ja oppimisen tuki Vantaan varhaiskasvatuksessa... 4 2.1 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa... 4 2.1.1 Yleinen tuki... 6 2.1.2 Tehostettu tuki... 6 2.1.3 Erityinen tuki... 7 3 Kasvun ja oppimisen tuen kehitys viime vuosina... 8 3.1 Kasvun ja oppimisen tuen tukitoimien kohdistuminen... 9 3.2 Tukitoimien kustannukset... 10 4 Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Vantaalla... 11 4.1 Lapsen ohjautuminen kasvun ja oppimisen tuen piiriin... 11 4.1.1 Konsultoivat erityislastentarhanopettajat... 12 4.2 Tuen tarpeen arviointi ja tukitoimien valmistelu... 13 4.2.1 Alueellinen kasvun ja oppimisen tuen työryhmä... 13 5 Tukitoimet ja niiden järjestämisen periaatteet... 13 5.1 Kasvun ja oppimisen tuen suunnitelmat... 14 5.2 Rakenteelliset tukitoimet... 14 5.2.1 Avustajapalvelut... 14 5.2.2 Pienennetty ryhmä... 15 5.2.3 Resurssierityislastentarhanopettaja... 15 5.2.4 Integroidut ryhmät... 15 5.2.5 Erityisryhmät... 15 5.2.6 Kasvun ja oppimisen tuki perhepäivähoidossa... 16 5.2.7 Kuljetus... 16 5.3 Tukitoimien jakautuminen... 16 6 Yhteistyö kasvun ja oppimisen tuen osana... 17 6.1 Palveluohjaus varhaiskasvatuksessa... 17 6.2 Hyvinvointityö ja oppilashuolto... 17 6.3 Moniammatillinen yhteistyö... 18 6.3.1 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto... 18 6.3.2 Psykososiaaliset palvelut... 18 6.3.3 Yhteistyö lasten terapiapalveluiden kanssa... 19 6.3.4 Lastensuojelu... 19 6.3.5 Lasten kuntoutustyöryhmä... 20 6.3.6 Yhteistyö vammaispalvelujen kanssa... 20 6.3.7 Yhteistyö perusopetuksen kanssa... 20 7 Kasvun ja oppimisen tuen johtamisrakenne ja päätöksenteko... 20 7.1 Vantaan kasvun ja oppimisen tuen johtaminen ja kehittäminen... 20 7.2 Tulosyksiköiden kasvun ja oppimisen tuen johtaminen ja kehittäminen... 21 7.3 Päivähoidon toimintayksiköiden kasvun ja oppimisen tuen johtaminen ja kehittäminen... 21 8 Yhteenveto ja johtopäätökset... 22 2

1 Johdanto Vantaan varhaiserityiskasvatuksen linjaukset ovat vuodelta 2009. Varhaiserityiskasvatuksen linjausten toteutumista on ollut tukemassa varhaiserityiskasvatuksen koordinaatioryhmä. Linjausten myötä uusina rakenteellisina tukitoimina otettiin käyttöön resurssiavustaja ja lasten ja henkilöstön välisiä suhdelukuja väljentäviä resurssikertoimia lisättiin. Resurssierityislastentarhanopettajan työnkuva laadittiin ja toimintaa vakiinnutettiin työmuotona. Vantaalla esiopetus siirtyi kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen järjestettäväksi 1.8.2011 alkaen. Esiopetusta määrittävän perusopetuslain muutoksesta (642/2010) johtuen Vantaan opetuslautakunta hyväksyi 14.3.2011 Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman osauudistuksen, johon sisältyy myös lapsen tukeminen esiopetuksessa. Uudistettu Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelma otettiin käyttöön 1.8.2011. Lasten tukemisessa esiopetuksessa siirryttiin käyttämään perusopetuslain mukaisia käsitteitä kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa, sekä yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Koska esiopetus on osa lapsen varhaiskasvatusta, nähtiin tärkeäksi yhdenmukaistaa käsitteet koskemaan koko varhaiskasvatusta ja samalla päivittää ja uudistaa vuonna 2009 tehdyt varhaiserityiskasvatuksen linjaukset. Uusien Vantaan varhaiskasvatuksen kasvun ja oppimisen tuen linjausten tavoitteena on yhdenmukaistaa ja turvata laadukas kasvun ja oppimisen tuki riittävän varhain ja joustavasti. Yhtenä tavoitteena on vahvistaa yleisen tuen toteutumista varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on lisätä annettavan tuen suunnitelmallisuutta ja tehostaa nykyisten tukitoimien käyttöä. Tavoitteena on myös taata alueellinen yhdenmukaisuus sekä linjata erilaisten rakenteellisten tukitoimien käyttöä niiden vaikuttavuuden näkökulmasta. Perhe- ja sosiaalipalveluja sekä lastensuojelua määrittävään lainsäädäntöön on tullut myös muutoksia. Uuden neuvolatoimintaa koskevan asetuksen mukaan neuvoloilla on aiempaa suurempi vastuu lapsen hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta (338/2011). Ehkäisevä lastensuojelu on entistä selkeämmin kirjattu uudistuneessa lastensuojelun lainsäädännössä osaksi varhaiskasvatuksen tehtävää (417/2007). Uusissa kasvun ja oppimisen linjauksissa onkin nostettu vahvemmin esiin monialainen yhteistyö. Tässä raportissa esitellään kasvun ja oppimisen tuen nykytilaa sekä tehdään linjauksia kasvun ja oppimisen tuen järjestämisestä. Viimeisessä kappaleessa kuvataan johtopäätöksiä sekä toimintaehdotuksia kasvun ja oppimisen tuen kehittämiseksi. Perustana valmistelulle ovat päivähoitolainsäädännön lisäksi valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 sekä valtakunnallinen ja paikallinen asiantuntijatieto lapsen tukemisesta varhaiskasvatuksessa. Lisäksi valmistelussa on otettu huomioon perusopetuslaki. Valmistelusta on vastannut työryhmä: Leena-Mari Tornivaara Katjamaria Halme Anne Peltonen Sirpa Räsänen-Västinsalo Eeva Kari Päivi Ruotsalainen Sohvi Neuvonen varhaiskasvatuspäällikkö, Tikkurila, puheenjohtaja varhaiskasvatuksen asiantuntija varhaiskasvatuksen suunnittelija päiväkodin johtaja, Louhelan toimintayksikkö päiväkodin johtaja, Satomäen toimintayksikkö konsultoiva erityislastentarhanopettaja, Hakunilan tulosyksikkö konsultoiva erityislastentarhanopettaja, Korso-Koivukylän tulosyksikkö Työskentelyn eri vaiheissa valmistelun apuna ovat olleet konsultoivat erityislastentarhanopettajat ja varhaiskasvatuspäälliköt. Kasvun ja oppimisen tuen linjauksia on käsitelty varhaiskasvatuksen johtoryhmässä 9.2.2012 ja 31.5.2012. Linjaukset ovat olleet kommentoitavana perusopetuksen ja ruotsinkielisten palvelujen tulosalueilla sekä varhaiskasvatuksen alueellisissa AVEK- työryhmissä. 3

2 Kasvun ja oppimisen tuki Vantaan varhaiskasvatuksessa Kasvun ja oppimisen tuki Vantaan varhaiskasvatuksessa perustuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Tarve käsitteiden uudistamiselle on saanut alkunsa esiopetusta määrittävän perusopetuslain muutoksesta (642/2010) sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteista (Opetushallituksen määräys 51/011/2010) ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden muutoksista ja täydennyksistä (Opetushallituksen määräys 50/011/2010), jotka ovat tulleet voimaan vuoden 2011 alussa. Vantaalla suomenkielinen esiopetus siirtyi 1.8.2011 kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen järjestettäväksi. Tästä syystä on tarpeen selkiyttää varhaiskasvatuksessa käytettävät käsitteet yhteneviksi esiopetuksessa käytettävien käsitteiden kanssa. Yhtenäinen käsitteistö helpottaa työntekijöitä tuen kokonaisuuden ymmärtämisessä. Yhtenäinen käsitteistö helpottaa myös yhteistyötä perheiden kanssa, jolloin tuen jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetuksen kautta perusopetukseen sujuu joustavasti. Taulukko 1. Uudet ja käytöstä poistuvat käsitteet Uusi käyttöön otettava käsite Käytöstä poistuva käsite Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa Varhaiserityiskasvatus Kasvun ja oppimisen tuen linjaukset Vantaan varhaiskasvatuksessa Vantaan varhaiserityiskasvatuksen linjaukset Yleinen tuki Varhainen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Erityinen tuki Kasvun ja oppimisen tuen koordinaatioryhmä Varhaiserityiskasvatuksen koordinaatioryhmä Alueellinen kasvun ja oppimisen tuen työryhmä Alueellinen varhaiserityiskasvatuksen työryhmä Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma/tehostetun tuen Lapsikohtainen suunnitelma (LAKSU) suunnitelma 1-5-vuotias Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma / tehostetun tuen suunnitelma Lapsen esiopetuksen suunnitelma/ Henkilökohtaisen Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma / henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma opetuksen järjestämistä koskeva suunni- (HOJKS) telma (HOJKS) Integroitu ryhmä Integroitu erityisryhmä 2.1 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on kaikille lapsille yhteinen ja yhtäläinen laadukas varhaiskasvatus. Lasten kasvun ja kehityksen tukeminen toteutuu varhaiskasvatuksen arjessa laadukkaan pedagogiikan ja suunnitellun kasvu- ja oppimisympäristön keinoin. Tämä edellyttää varhaiskasvatuksen henkilöstöltä lasten kasvun ja kehityksen tuntemista, vahvuuksien ja tuen tarpeen varhaista tunnistamista sekä lasten tarpeista lähtevän kasvatustoiminnan ja toimintaympäristön muokkaamista. Kaikille varhaiskasvatukseen osallistuville lapsille tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Esiopetusikäiselle lapselle laaditaan vastaavasti lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Päiväkodin johtaja vastaa, että päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma toteutuu sekä varmistaa, että lapset saavat tarvitsemansa tuen. Päiväkodin johtaja vastuulla on tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät ratkaisut. Monikielisten ja -kulttuuristen lasten kielen ja kulttuurin tuki toteutetaan Vantaan monikielisten ja - kulttuuristen lasten päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelujen toteuttamissuunnitelman sekä pääkaupunkiseudun toimintamallin ja työmenetelmien mukaisesti. Päivähoitoon on palkattu kieli- ja kulttuurikoordinaattoreita (3) lasten suomenkielen tukemiseen. Monikieliset ja -kulttuuriset lapset kuuluvat kasvun ja oppimisen tuen piiriin, jos heillä on tehostetun tai erityisen tuen tarve samoin perustein kuin muilla lapsilla. 4

Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa jaotellaan kasvun ja oppimisen yleiseksi, tehostetuksi tai erityiseksi tueksi (kaavio 1). Tuen perustana ovat yhdessä kodin kanssa sovitut tavoitteet, jotka tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua. Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Lapsen tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan ja vähäisestä vahvempaan tai yhden pedagogisen tukimuodon tarpeesta useamman pedagogisen tukimuodon tarpeeseen. Lapsen tarvitsema tuki tulee rakentaa siten, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua toimintaan joustavin pedagogisin järjestelyin. Kasvatushenkilöstöltä vaaditaan vankkaa pedagogista asiantuntijuutta, jotta tukea voidaan tarjota oikea-aikaisesti ja oikein tukimuodoin. Kaavio 1. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa Lasta autetaan erilaisin tukimuodoin, jotka riippuvat vaikeuksien laadusta ja laajuudesta. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi lasten kasvua ja oppimista arvioidaan jatkuvasti. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä. Huomiota kiinnitetään kasvun ja oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. Tuen järjestämisessä huomiota kiinnitetään toiminnan toteuttamiseen ja oppimisympäristöön liittyviin tekijöihin. Lapsen saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisesti kuin se on tarpeen. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat tärkeitä kasvun ja oppimisen turvaamiseksi. Mitä aikaisemmin lapsi saa tarvitsemansa tukea, sitä paremmin voidaan välttää vaikeuksien lisääntyminen ja kasaantuminen. Lapsen näkökulmasta on tärkeää, että tuki muodostaa suunnitelmallisen jatkumon lapsen siirtymävaiheissa. Tuen tarpeen arvioinnissa hyödynnetään myös lapselle tehtyjen terveystarkastusten ja muiden arviointien tuloksia. Tuen toteuttamisessa liikutaan vain yhdeltä tasolta toiselle: yleisestä tuesta tehostettuun tukeen ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen ja päinvastoin, jos tuen tarve vähenee. Taulukossa 2 on kuvattu tuen eri muodot varhaiskasvatuksessa intensiteetin mukaan. Tuen eri muodot on kuvattu esimerkinomaisesti. Havainnointi YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI Eriyttäminen Oppimisympäristön muokkaaminen Vuorovaikutuksen lisääminen Yhteistyön lisääminen Pienryhmätoiminta Päivä- ja viikkostruktuuri Lääkitys, apuvälineet ym. Hyvinvointityö ja oppilashuolto Rakenteelliset tukitoimet Taulukko 2. Tuen eri muodot varhaiskasvatuksen intensiteetin mukaan (mukautettu opetushallituksen kuvion pohjalta) 5

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on vaikuttaa oppimisympäristöön siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja oppia yhteisessä ympäristössä. Lapsen tulee voida osallistua toimintaan osana muuta ryhmää. Kasvattajan tehtävänä on tukea lapsen tasavertaista osallistumista ryhmän toimintaan. Keskeistä on myönteinen asenne ja rakentava yhteistyö niin varhaiskasvatuspalveluiden sisällä kuin muiden yhteistyötahojen kanssa sekä kasvatuskumppanuus lasten vanhempien kanssa. On tärkeää, että tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhain ja lapselle järjestetään hänen kasvuaan, kehitystään ja oppimistaan edistävä varhaiskasvatusympäristö sekä mahdollinen muu tarvittava tuki heti tuen tarpeen ilmettyä. 2.1.1 Yleinen tuki Yleinen tuki perustuu lapsen oikeuteen saada ohjausta ja tukea kasvuun ja oppimiseen. Varhaiskasvatuksessa lapsen tuen tarpeen arvioinnin lähtökohtana ovat vanhempien ja kasvatushenkilöstön mahdollisimman varhaiset havainnot lapsen kehityksestä ja siihen liittyvistä pulmista. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän ja /tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla. Tuen tarve voi myös syntyä tilanteessa, jossa kasvuolot vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä. Tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu jokaisen kasvatusvastuullisen työhön ja kaikkiin päivittäisiin tilanteisiin. Työyhteisön toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että lasten yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja lasten erilaisuus voidaan ottaa huomioon mahdollisimman hyvin. Kun lapsen tuen tarve havaitaan, hoito- ja kasvatushenkilöstö kiinnittää huomiota tapaansa toimia ja ohjata lasta. Samalla arvioidaan varhaiskasvatuksessa käytettäviä menetelmiä sekä muokataan oppimisympäristöä lapsen kasvua ja kehitystä tukevaksi. Yleisen tuen keinoja ovat muun muassa päivä- ja viikkojärjestyksen strukturointi, pienryhmätoiminnan lisääminen sekä puhetta tukevat ja korvaavat keinot. Tukimuotoja määriteltäessä huomioidaan kunkin lapsen oppimistyylit sekä kieli- ja kulttuuritausta. Yleinen tuki on muun muassa lapsen toiminnan yksilöllistä strukturointia ja sensitiivistä vuorovaikutusta. Yhteistyössä huoltajien ja kasvatushenkilöstön sekä tarvittaessa konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa sovitaan yleisen tuen muodoista ja ne kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Vantaan yleisen tuen valikkoa (liite 1) hyödynnetään yleisen tuen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa lapsiryhmässä. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja tukee ja ohjaa kasvatushenkilöstöä yksilöllisten pedagogisten tukitoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä tekee tarvittaessa yhteistyötä vanhempien kanssa. 2.1.2 Tehostettu tuki Mikäli yleinen tuki ei riitä, käynnistetään toimenpiteet tehostetun tuen järjestämiseksi lapselle. Yleisen tuen erilaisia menetelmiä täytyy olla kokeiltuna ennen tehostetun tuen aloittamista. Tehostettu tuki on lapsen kasvun ja oppimisen yleistä tukea vahvempaa ja yksilöllisempää tukemista, joka suunnitellaan aina kokonaisuutena yksittäistä lasta varten. Tehostettu tuki on säännöllistä, päivittäistä ja voi sisältää useita pedagogisia tukimuotoja samanaikaisesti. Lisäksi tehostettu tuki sisältää erityispedagogisia menetelmiä ja varhaiskasvatuksen rakenteellisia tukitoimia. Tehostettu tuki järjestetään laadultaan ja määrältään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Tehostetun tuen muodoista sovitaan yhteistyössä huoltajien, kasvatushenkilöstön ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja mahdollisten asiantuntijoiden kanssa ja ne kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaa täydentävään tehostetun tuen suunnitelmaan. Tehostetun tuen muotoja ovat lapsen perustaitojen harjaannuttaminen ja kasvun ja opetuksen yksilöllistäminen. Tehostetussa tuessa korostuu lapsen yksilöllisen ohjauksen, joustavien ryhmittelyjen, erityislastentarhanopettajan antaman tuen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. On tärkeää huolehtia että lapsi saa onnistumisen kokemuksia oppimisesta. Lapsen tulee voida olla ryhmän täysipainoinen jäsen sekä saada tukea myönteiselle minäkuvalleen. 6

Tehostetun tuen aikana lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Jos lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, tehostetun tuen suunnitelmaa tarkistetaan vastaamaan tuen tarvetta. Alle esiopetusikäisten lasten kohdalla tehostettu tuki perustuu lapsen huoltajien, kasvatushenkilöstön, konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteiseen tilannearvioon ja suunnitteluun. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin perustuu päivähoidon kuvaukseen lapsesta, mahdollisiin asiantuntijalausuntoihin sekä tukitoimianomukseen. Tehostetun tuen aloittamisesta tai lopettamisesta ja rakenteellisesta tukitoimesta sovitaan alueellisessa kasvun ja oppimisen tuen työryhmässä. Esiopetukseen osallistuvalla lapsella tehostetun tuen aloittaminen perustuu lastentarhanopettajan laatimaan pedagogiseen arvioon ja mahdollisiin asiantuntijalausuntoihin. Tehostetun tuen aloittaminen käsitellään alueellisessa lasten kasvun ja oppimisen tuen työryhmässä. 2.1.3 Erityinen tuki Kun tehostettu tuki ei riitä, käynnistetään toimenpiteet erityisen tuen järjestämiseksi lapselle. Erityistä tukea annetaan lapsille, joiden varhaiskasvatusta ei heidän kasvun, kehityksen ja oppimisen vaikeuksien vuoksi voida järjestää muuten. Pääsääntöisesti nämä lapsen ovat vaikeasti monivammaisia, kehitysvammaisia ja/tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia lapsia. Erityinen tuki sisältää jo yleisen ja tehostetun tuen aikana käytössä olleet menetelmät. Erityinen tuki on peruspedagogisen ja varhaiseen tukeen liittyvän osaamisen lisäksi erityispedagogista osaamista sekä rakenteellisia tukitoimia. Erityispedagoginen osaaminen on suunnitelmallista ja yksilöllistä lapsen tukemista, jossa hyödynnetään erityispedagogisia menetelmiä sekä tavoitteellista yhteistyötä vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa. Erityisen tuen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon huoltajan, ryhmän lastentarhanopettajan/erityislastentarhanopettajan, konsultoivan erityislastentarhanopettajan sekä lasta tutkivien ja kuntouttavien tahojen näkemys lapsen tuen tarpeesta. Lapsen erityisen tuen tarve arvioidaan yhteistyössä huoltajan kanssa ja tuen järjestämisestä sovitaan yhdessä. Erityisen tuen muodoista sovitaan yhteistyössä huoltajien, kasvatushenkilöstön ja konsultoivan erityislastentarhanopettajan ja mahdollisten asiantuntijoiden kanssa ja ne kirjataan tehostetun tuen suunnitelmaan. Esiopetukseen osallistuville lapsille, jotka tarvitsevat oppimisensa tueksi erityistä tukea, tehdään perusopetuslain mukainen yksilöllinen erityisen tuen päätös. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuullaan huoltajaa ja mahdollisuuksien mukaan lasta. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman lisäksi hänelle laaditaan lapsen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityistä tukea saavat lapset sijoittuvat pääsääntöisesti integroituun ryhmään tai erityisryhmään ja/tai heillä on avustajapalveluja. Erityisen tuen toteuttamisesta vastaa erityislastentarhanopettaja ja opetusta antaa ryhmän erityislastentarhanopettaja tai lastentarhanopettaja. Myös erityisen tuen rakenteellisesta tukitoimista sovitaan alueellisessa kasvun ja oppimisen tuen työryhmässä. 7

3 Kasvun ja oppimisen tuen kehitys viime vuosina Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten osuus kunnallisessa sekä kunnan järjestämässä (kunnallinen ja ostopalvelut yhteensä) päivähoidossa olevista lapsista on 2000-luvun alkupuolella ollut korkeimmillaan yli yhdeksän prosenttia ja alhaisimmillaan 7,5 prosenttia (kaavio 2). Lapsimäärään ja osuuteen sisältyvät päivähoidon järjestämän esiopetuksen lapset. 10,0 8,0 7,8 7,4 8,3 7,8 9,2 9,0 8,7 8,6 8,2 7,7 7,6 7,5 7,9 7,7 8,5 8,5 8,7 8,3 8,3 8,5 8,0 7,9 6,0 4,0 2,0 Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien osuus % kunnallinen ja ostopalvelut yhteensä Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien osuus % kunnallinen 0,0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kaavio 2. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten osuus kunnallisen sekä kunnan järjestämän päivähoidon lapsista vuosien 2002-2011 joulukuussa Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten tilastointitapaa muutettiin ja rakenteellisten tukitoimien valikkoa lisättiin vuoden 2009 alusta lukien. Tällöin otettiin laajemmin käyttöön kasvun ja oppimisen tuen kertoimet ja samalla luovuttiin niiden lasten tilastoinnista, joille kasvun ja oppimisen tukeen ei liity rakenteellisia tukitoimia. Muutoksilla ei näytä olleen merkittävää vaikutusta kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten osuuteen. Elokuusta 2011 alkaen suomenkielisen esiopetuksen järjestäminen siirtyi kokonaisuudessaan varhaiskasvatuksen tulosalueen vastuulle. Noin 200 lapsen esiopetuksen siirtäminen perusopetuksesta varhaiskasvatukseen ei vaikuttanut kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten osuuteen kaikista päivähoidossa ja esiopetuksessa olevista lapsista. Kun kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten osuutta tarkastellaan ikäluokittain, esiopetuksen siirtämisellä on ollut vaikutusta. Edellisiä linjauksia tehtäessä 6-vuotiaiden lasten osuus kaikista kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevista lapsista oli 32,6 %. Vuoden 2011 lopussa heidän osuutensa oli jo 38,1 %. Alle 5-vuotiaiden ikäryhmissä sekä 7 vuotta täyttäneillä lapsilla kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten osuus tukea tarvitsevista ja oman ikäluokan vantaalaisista lapsista on sen sijaan pienentynyt. Eri ikäisten kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten osuus kaikista kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevista lapsista ja Vantaan vastaavasta ikäluokasta joulukuu 2008 joulukuu 2011 Osuus tukea tarvitsevista Osuus vast. Osuus tukea ikäluokasta tarvitsevista Osuus vast. ikäluokasta 10 kk-2-vuotiaat 4,2 % 0,6 % 2,5 % 0,4 % 3-vuotiaat 12,6 % 4,3 % 9,3 % 2,8 % 4-vuotiaat 20,1 % 6,8 % 19,5 % 6,3 % 5-vuotiaat 27,4 % 9,6 % 28,6 % 9,0 % 6-vuotiaat 32,6 % 11,6 % 38,1 % 13,0 % 7-vuotiaat 3,0 % 1,1 % 2,0 % 0,7 % Taulukko 3. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten osuudet ikäluokittain 2008 ja 2011 8

3.1 Kasvun ja oppimisen tuen tukitoimien kohdistuminen Kaavoissa 3 kuvataan, miten kasvun ja oppimisen tuen tukitoimien kohdentuminen on muuttunut vuodesta 2009, jolloin otettiin käyttöön Vantaan varhaiserityiskasvatuksen linjaukset. Uusina tukitoimina tulivat resurssiavustajat ja resurssikertoimet otettiin laajemmin käyttöön. Samalla kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten, joilla ei ollut rakenteellisia tukitoimia, tilastoinnista luovuttiin. Syksystä 2011 alkaen resurssierityislastentarhanopettajan (relto) tukikäytännöt yhtenäistettiin ja heidän tukemansa lapset alettiin myös tilastoida erikseen. Kaavio 3. Kasvun ja oppimisen tuen tukitoimien kohdentuminen vuosina 2009-2012 Seurantajaksolla kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten määrä on pienentynyt hieman. Heistä henkilökohtaista avustajaa tarvitsevien lasten osuus on pysynyt samalla tasolla. Muu avustaminen on jakautunut ryhmä- ja resurssiavustajille sekä resurssierityislastentarhanopettajan antamaksi tueksi. Integroiduissa ryhmissä olevien lasten osuus on kasvanut hieman ja samalla pienennetyissä ryhmissä olevien osuus on pienentynyt. Resurssikertoimia on annettu 16-17 prosentille kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevista lapsista. Osuus on samalla tasolla kuin aiemmin kerrointen käyttö ja varhaiskasvatuksellisen tuen (yleisen tuen) käyttö ilman rakenteellisia tukitoimia yhteensä. Varhaiskasvatuksen tulosyksiköittäin tarkasteltuna tukitoimien kohdentuminen on muuttunut taulukossa 4 kuvatun mukaisesti vuoden 2009 syyskuusta vuoden 2012 tammikuuhun. Myyrmäki Kivistö-Aviapolis Tikkurila Hakunila Korso-Koivukylä Vantaa VUOSI 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 Yleinen tuki (lapsen tukeminen 4 % 0 % 10 % 0 % 2 % 0 % 5 % 0 % 25 % 0 % 10 % 0 % varhaiskasvatuksen keinoin) Resurssikerroin 7 % 28 % 0 % 9 % 16 % 22 % 7 % 14 % 1 % 12 % 6 % 18 % Pienennetty ryhmä 4 % 4 % 7 % 2 % 13 % 5 % 21 % 21 % 7 % 11 % 9 % 8 % Lapsella reltotuki 0 % 6 % 0 % 6 % 0 % 6 % 0 % 4 % 0 % 9 % 0 % 6 % Integroitu erityisryhmä 20 % 23 % 17 % 19 % 23 % 25 % 20 % 23 % 24 % 30 % 21 % 24 % Erityisryhmä 0 % 0 % 0 % 0 % 4 % 4 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 1 % Avustaja 65 % 40 % 66 % 63 % 42 % 38 % 47 % 37 % 43 % 38 % 53 % 43 % Taulukko 4. Tukitoimien prosentuaalinen jakautuminen tulosyksiköittäin ja Vantaalla keskimäärin vuonna 2009 ja 2012 9

3.2 Tukitoimien kustannukset Rakenteellisten tukitoimien kustannukset sisältyvät varhaiskasvatuksen eri hoitomuotojen kokonaiskustannuksiin, niitä ei ole pääosin mahdollista eritellä talouden suunnittelussa ja seurannassa. Kustannusten arvioinnissa käytetään kustannuslaskentaa, jossa pohjana ovat 3-6-vuotiaan lapsen kokopäivähoidon päiväkodissa laskennalliset vuosikustannukset. Laskennassa tukitoimien tuomat lisäkustannukset kohdennetaan niitä saaville lapsille. Kaaviossa 4 on eriteltynä nämä lapsikohtaiset vuosikustannukset ilman tukitoimia sekä eri tukitoimien kanssa. 0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 40 000 45 000 3-6-vuotiaan lapsen kokopäivähoito päiväkodissa 9 383 Resurssikerroin 1,5 13 260 Resurssikerroin 2 17 145 Resurssikerroin 3 Pienennetty ryhmä: 14 lasta, joista 3 tukea tarv. 24 899 27 503 Resurssiavustaja 5 lapsella 15 471 Ryhmäkohtainen avustaja 3 lapsella 19 529 Henkilökohtainen avustaja 39 822 Resurssierityislastentarhanope ttaja 5 lapsella 18 140 Integroitu erityisryhmä 25 632 Integroitu eritysryhmä, jossa ryhmäk. avustaja 31 720 Kaavio 4. 3-6-vuotiaan lapsen kokopäivähoidon laskennalliset vuosikustannukset päiväkodissa ilman tukitoimia sekä eri tukitoimien kanssa Taulukko 5. Laskelma rakenteellisten tukitoimien kustannusten vaikutuksesta varhaiskasvatuksen kokonaiskustannuksiin Lasten määrä Kustannukset RAKENTEELLISET TUKITOIMET 1/2012 /vuosi Resurssikerroin 1,5 57 220 985 Resurssikerroin 2 86 667 521 Resurssikerroin 3 1 15 516 Pienennetty ryhmä 65 1 177 824 Lapsella resurssierityislton tuki 52 455 373 Integroitu erityisryhmä 196 3 184 834 Erityisryhmä 6 156 710 Resurssi- tai ryhmäkohtainen avustaja 387 2 944 973 Henkilökohtainen avustaja 48 1 461 072 Rakenteellisten tukitoimien laskennalliset vuosikustannukset 898 10 284 807 10

Taulukossa 5 tukitoimien laskennallisten kustannusten erotus verrattuna 3-6-vuotiaan lapsen kokopäivähoidon vuosikustannuksiin on kerrottu ko. tukitoimea tammikuussa saaneiden lasten määrällä. Mikäli eri tukitoimia saavien lasten määrä pysyy samana koko vuoden ajan, rakenteellisten tukitoimien laskennalliset vuosikustannukset ovat 10,3 miljoonaa euroa. 4 Kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen Vantaalla Lapsi voi saada varhaiskasvatuksessa yleistä, tehostettua tai erityistä kasvun ja oppimisen tukea. Tuen tarve pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhain ja lapselle järjestetään hänen kasvuaan, kehitystään ja oppimistaan edistävä varhaiskasvatusympäristö sekä mahdollinen muu tarvittava tuki. Kasvun ja oppimisen tuella vaikutetaan oppimisympäristöön siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja oppia yhteisessä ympäristössä. Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisessä on keskeistä myönteinen asenne sekä rakentava yhteistyö lasten vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 4.1 Lapsen ohjautuminen kasvun ja oppimisen tuen piiriin Suurin osa lapsista tulee päivähoitoon tai esiopetukseen ilman tuen tarvetta. Lapselle tarjotaan laadukasta varhaiskasvatusta ja vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi (kaavio 5). Vanhemmat Lapsi haetaan päivähoitoon Yhteistyö Tuen tarpeen havaitseminen Konsultoivan erityislastentarhanopettajan (kelto) palvelut Lapselle haetaan tukitoimia Tieto tuesta Lapsi Päiväkoti Ryhmäperhepäivähoito Perhepäivähoito Yhteisistä toimintatavoista sopiminen lapsen hoidossa, kasvatuksessa ja opetuksessa. (lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelma) Keskustelu lasta hoitavan henkilöstön ja vanhempien välillä. Sopiminen jatkotoimenpiteistä. Keskustelu ja jatkotoimenpiteistä sopiminen Lapsen tukitoimista päättäminen Lapsen tarpeen mukainen tuki Vantaan varhaiskasvatus Päivähoitopaikan järjestäminen Yhteistyö Yleinen tuki Varhaiskasvatuksen laadukas perusta Tuen tarpeen havaitseminen Kaavio 5. Lapsen ohjautuminen kasvun ja oppimisen tuen piiriin Konsultoivan erityislastentarhanopettajan (kelto) palvelut Tehostettu tuki Tulosyksikön alueellisen kasvun ja oppimisen tuen työryhmän esitys ja vk-päällikön päätös tukitoimista Erityinen tuki Tuen järjestäminen Päivähoitohenkilöstö seuraa lasten kasvua ja kehitystä. Mikäli lapsella havaitaan tuen tarvetta, asia otetaan puheeksi lapsen vanhempien kanssa. Myös vanhemmat saattavat tuoda esille huolensa lapsensa kasvusta ja kehityksestä. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja tukee hoito- ja kasvatushenkilöstöä yleisen tuen järjestämisessä. Hän on ryhmän tukena havainnoimassa lasta oppimisympäristössään. Kasvatushenkilöstö ja vanhemmat keskustelevat ja sopivat jatkotoimenpiteistä. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja (kelto) osallistuu tarpeen mukaan jatkotoimenpiteistä sopimiseen ja palavereihin. Yleinen tuki on riittävää osalle lapsista. Rakenteellisia tukitoimia myönnetään tehostetun ja erityisen tuen lapsille, joiden tuen tarve on välttämätön. 11

Osalla päivähoidon tai esiopetuksen aloittavista lapsista tuen tarve on tiedossa jo hakuvaiheessa. Tällöin lapsi sijoittuu päivähoitoon tai esiopetukseen kaavion 6 mukaisesti. Kaavio 6. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevan lapsen päivähoito- ja esiopetusprosessi 4.1.1 Konsultoivat erityislastentarhanopettajat Konsultoiva erityislastentarhanopettaja (kelto) on kasvun ja oppimisen tuen ja erityispedagogiikan asiantuntija, jonka tehtävänä on ohjata päivähoidon henkilöstöä lapsen kasvun ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa, lasten tuen tarpeen havainnoinnissa ja arvioinnissa. Hän valmistelee ja suunnittelee tukea tarvitsevien lasten päivähoitoa useasta päivähoitoyksiköstä muodostuvalla alueella. Konsultoiva erityislastentarhanopettajan työssä on tärkeää varmistaa, että lapsi saa tuen mahdollisimman oikea-aikaisesti. Hän toimii yhteistyössä perheen ja alueen päiväkodin johtajien kanssa kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevan lapsen sijoittamisessa päivähoitoon. Hän ohjaa ja konsultoi päivähoidon henkilöstöä pedagogisten menetelmien ja ratkaisujen löytämisessä ja käyttämisessä yleisen tuen vaiheessa ja osallistuu tarvittaessa yhteistyöhön vanhempien kanssa. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja ohjaa päivähoidon henkilöstöä tehostetun tuen suunnitelman ja HOJKS:n laadinnassa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Hän vastaa omalta osaltaan pedagogisen selvityksen laadinnasta ja kokoamisesta. Hän tekee yhteistyötä kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten vanhempien, lasta tutkivien ja hoitavien tahojen sekä alueen päivähoitoyksiköiden henkilökunnan kanssa. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja ohjaa, mallintaa ja kouluttaa päivähoitohenkilöstöä sekä koordinoi kasvun ja oppimisen tukea yhdessä tulosyksikön lasten tuesta vastaavan varhaiskasvatuspäällikön kanssa. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja vastaa yhteistyössä päiväkodin johtajien kanssa alueensa lasten tuen tarpeen arvioinnista ja tarvittavien tukitoimien valmistelusta ja hän toimii esittelijänä alueellisessa kasvun ja oppimisen tuen työryhmässä. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja toimii jäsenenä Sujuvasti kouluun - prosessissa huolehtien omalta osaltaan lapsen kasvun ja oppimisen tuen jatkumosta perusopetukseen. Hän osallistuu moniammatillisiin työryhmiin kasvun ja oppimisen tuen asiantuntijana ja kehittäjänä. Konsultoivalla erityisopettajalla on tärkeä rooli kasvun ja oppimisen tuen linjausten jalkauttamisessa omalla alueellaan. 12

4.2 Tuen tarpeen arviointi ja tukitoimien valmistelu 4.2.1 Alueellinen kasvun ja oppimisen tuen työryhmä Kaaviossa 7 kuvataan kasvun ja oppimisen tuen hakuprosessia. Pedagogiset tukitoimet aloitetaan välittömästi, kun tuen tarve on havaittu. Päiväkodin johtaja ja lasta hoitava kasvatushenkilöstö arvioivat rakenteellisten tukitoimien tarvetta yhdessä huoltajien, konsultoivan erityislastentarhanopettajan sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Päiväkodin johtaja laatii yhteistyössä lasta hoitavan kasvatushenkilöstön kanssa Esityksen tarvittavista tukitoimista. Lisäksi laaditaan Päivähoidon kuvaus lapsesta -lomake tai esiopetusikäiselle pedagoginen arvio tai pedagoginen selvitys. Arvioon tai selvitykseen liitetään mahdolliset asiantuntijalausunnot. Kaavio 7. Rakenteellisten tukitoimenpiteiden valmistelu Esitys tarvittavista tukitoimista -lomake liitteineen toimitetaan varhaiskasvatuksen tulosyksikön kasvun ja oppimisen tuen työryhmän käsittelyyn. Konsultoiva erityislastentarhanopettaja esittelee oman vastuualueensa lasten tukitoimiselvitykset. Puheenjohtajana työryhmässä on varhaiskasvatuspäällikkö, joka päättää tulosyksikön resurssien kohdentamisesta. Kun työryhmässä on sovittu lapsen tukitoimista, konsultoiva erityislastentarhanopettaja vastaa niiden tiedottamisesta päivähoidon toimintayksiköihin ja toimistosihteerille. Toimistosihteeri kirjaa sovitut tukitoimet Vantaan päivähoidon asiakastietojärjestelmään (VATJ). 5 Tukitoimet ja niiden järjestämisen periaatteet Tässä kappaleessa on kuvattu varhaiskasvatuksen tukitoimet. Tukitoimien määrittelyn tavoitteena on yhtenäistää niiden sisältöä ja käyttöä koko Vantaalla. Tukitoimien kohdentuminen kirjataan päivähoidon asiakastietojärjestelmään tukitoimikohtaisilla koodeilla. Tukitoimien säännöllisellä seurannalla niiden käyttöä voidaan arvioida ja kehittää. 13

5.1 Kasvun ja oppimisen tuen suunnitelmat Kaikille päivähoidossa ja esiopetuksessa olevilla lapsille laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma osana laadukasta varhaiskasvatusta. Jos lapsella ilmenee yleisen tuen tarvetta, yleinen tuki kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Jos yleinen tuki on intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa, suunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään useammin kuin muilla lapsilla ja konsultoiva erityslastentarhanopettaja tukee lapsen hoito- ja kasvatushenkilöstöä säännöllisesti. Alle esiopetusikäiselle lapselle laaditaan tehostetun tuen suunnitelma, kun hänellä on tehostetun tai erityisen tuen tarvetta (liite 2). Esiopetukseen osallistuvalle lapselle laaditaan tehostetun tuen suunnitelma, kun hänestä on laadittu pedagoginen arvio, jonka perusteella hän saa tehostettua tukea. Esiopetukseen osallistuvalle lapselle, jotka tarvitsevat oppimisensa tueksi erityistä tukea, tehdään erityisen tuen päätös ja laaditaan lapsen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Siihen kirjataan ne käytännön toimet ja pedagogiset ratkaisut, joiden avulla lapsi saa esiopetuksessa tarvitsemaansa erityistä tukea. Tehostetun tuen suunnitelma tai HOJKS tehdään yhteistyössä vanhempien ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta vastaa ryhmän lastentarhanopettaja tai erityislastentarhanopettaja yhdessä muun hoito- ja kasvatushenkilöstön kanssa sekä perhepäivähoidossa päiväkodin johtaja yhdessä perhepäivähoitajan kanssa. Kasvun ja oppimisen tuen suunnitelmat liitetään osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa tai esiopetuksen oppimissuunnitelmaa. Suunnitelmien toteutumista arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa yhdessä vanhempien ja tarpeen mukaan muiden lasta tutkivien ja kuntouttavien tahojen kanssa. 5.2 Rakenteelliset tukitoimet Pedagogisten tukitoimien lisäksi ryhmiin, joissa on tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevia lapsia myönnetään rakenteellisia tukitoimia. Rakenteelliset tukitoimet vaihtelevat hoitomuodoittain. Päiväkodeissa on käytössä avustajapalveluja, resurssierityislastentarhanopettajia, integroituja ja erityisryhmiä sekä pienennettyjä ryhmiä. Pienennetty ryhmä ei ole pysyvä rakenteellinen tukitoimi, vaan sen tarvetta arvioidaan vuosittain. Perhepäivähoidossa on käytössä hoitoisuuskertoimet. Poikkeustapauksissa lapselle voidaan myöntää integroidun ryhmän tai erityisryhmän lisäksi avustajapalvelua. Edellytyksenä rakenteellisten tukitoimien myöntämiselle on, että yleinen tuki on suunnitelmallisesti käytössä. Rakenteellisten tukitoimien tarve arvioidaan vähintään kerran vuodessa alueellisessa kasvun ja oppimisen tuen työryhmässä, tavoitteena on pitkäjänteinen tukitoimien suunnittelu. 5.2.1 Avustajapalvelut Avustajapalvelulla turvataan lapsiryhmälle lisäresurssia, jolla mahdollistetaan hoito- ja kasvatushenkilöstön suunnittelema ja toteuttama kasvun ja oppimisen tuki sekä tarkoituksenmukaisen pedagogisen toiminta. Lapsi voi tarvita avustajapalvelua esim. päivittäisissä toiminnoissa, ryhmässä toimimisessa tai toimintaan osallistumisessa. Keskeistä avustajapalveluiden kohdentamisessa on turvata lapsen osallisuus oppimiseen ja ryhmässä toimimiseen. Avustamisen tarkoitus on tukea lapsen taitojen ja itsenäisyyden kehittymistä niin, että hän selviytyisi yhä enemmän ilman avustamista. Avustajapalveluiden järjestämisessä käytetään sekä vakituisen henkilöstön palkkaamista että palvelujen hankintaa henkilöstöpalveluyritykseltä (Seure Oy). Varhaiskasvatuksen tulosalueelle vakituiseen palvelussuhteeseen palkattavilla avustajilla tulee olla vähintään koulunkäyntiavustajan tai muu vastaava tutkinto. 14

1) Avustaja 3 6 lapselle (entinen resurssiavustaja) Avustaja 3 6 lapselle on kahden lapsiryhmän yhteinen avustaja, joka mahdollistaa hoito- ja kasvatushenkilöstön suunnitteleman ja/ tai toteuttaman kasvun ja oppimisen tuen. Avustamisen kohteena on 3-6 tukea tarvitsevaa lasta. Näillä lapsilla on asiantuntijaryhmän ja/tai alan asiantuntijan toteama tuen tarve. Avustaja 3 6 lapselle voidaan myöntää tilanteessa, jossa lapset tarvitsevat tehostetusti ja kohdennetusti tukea hyötyäkseen varhaiskasvatuksen pedagogisista tukitoimista. Avustajaa tarvitaan myös tilanteessa, jolloin lasten osallistuminen ja osallisuus ryhmätoimintaan ilman tukea vaikeutuvat kehityksellisten riskitekijöiden vuoksi. 2) Avustaja 2-4 lapselle (entinen ryhmäkohtainen avustaja) Avustaja 2-4 lapselle on suunnattu lapsille, joilla on varhaiskasvatuksen ja/tai alan asiantuntijan toteama tuen tarve ja/tai alan asiantuntijan toteama vamma, sairaus tai oireilu. Avustaja työskentelee yhdessä lapsiryhmässä. Avustaja 2 4 lapselle voidaan myöntää tilanteessa, jossa lapset tarvitsevat paljon tukea kyetäkseen hyödyntämään varhaiskasvatuksen pedagogisia tukitoimia sekä arjen kuntouttavia elementtejä. Avustajaa tarvitaan myös, kun lapset tarvitsevat päivän aikana toistuvasti aikuisen tukea, valvontaa ja/tai hoitotoimenpiteitä. 3) Avustaja yhdelle lapselle (entinen henkilökohtainen avustaja) Avustaja yhdelle lapselle myönnetään, kun lapsella on alan asiantuntijan (esim. erikoissairaanhoidon) toteama somaattinen sairaus tai neurologinen/psyykkinen oire, vamma tai toiminnanvajaus. Avustaja voidaan myöntää silloin kun, lapsi tarvitsee kasvattajan jatkuvaa apua, tukea sekä mallittamista ja ohjaamista kyetäkseen hyödyntämään varhaiskasvatuksen tukitoimia; kasvatustoiminnan mukauttavia keinoja sekä arjen kuntouttavia elementtejä. Avustajaa tarvitaan, kun lapsi tarvitsee jatkuvaa ja henkilökohtaista aikuisen valvontaa ja/tai hoitotoimenpiteitä. Ilman avustamista lapsen tai lapsiryhmän turvallisuus vaarantuu tai lapsen osallistuminen ja osallisuus ryhmätoimintaan estyy. 5.2.2 Pienennetty ryhmä Pienennetty ryhmä on määräaikainen, toimintayksikön ja tulosyksikön kokonaistilanteeseen liittyvä ratkaisu. Pienennettyyn ryhmään sijoitetaan kolme vuotta täyttäneitä kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevia lapsia, jotka eivät saa tarvitsemaansa tukea tavallisessa ryhmässä. Ryhmän lasten kokonaismäärä on 14-16 lasta, heistä 2-4 on kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevia lapsia. Ryhmän kolmesta työntekijästä vähintään yksi toimii lastentarhanopettajan tehtävässä. 5.2.3 Resurssierityislastentarhanopettaja Resurssierityislastentarhanopettajan (relto) tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa tukea tarvitsevien lasten kasvua ja oppimista yhteistyössä huoltajien ja ryhmän muun henkilökunnan kanssa. Hän suunnittelee, kehittää ja arvioi oppimisympäristöä yhdessä henkilöstön kanssa sekä mallittaa erityispedagogisia toimintatapoja. Reltolle määriteltyjen lasten määrä voi olla 4-6. Nämä lapset tarvitsevat enemmän erityispedagogisia keinoja ja menetelmiä kasvun ja oppimisen sekä osallisuuden tueksi, mutta eivät jatkuvaa ohjausta. Relto työskentelee pääsääntöisesti 1-2 lapsiryhmässä. Alueellinen kasvun ja oppimisen tuen työryhmä määrittelee vuosittain toimintayksikön, jossa resurssierityislastentarhanopettaja työskentelee. 5.2.4 Integroidut ryhmät Integroidussa ryhmässä on 12 lasta, joista 5 on kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevia. Alueellinen kasvun ja oppimisen tuen työryhmä valitsee lapset näihin ryhmiin. Ryhmän muodostamisessa huomioidaan ensisijaisesti toiminnallinen kokonaisuus. Ryhmässä toimii kolme hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa työntekijää: erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Integroidussa ryhmässä lapsi saa systemaattista kasvun ja oppimisen tukea, joka edellyttää laajempaa erityispedagogista osaamista kuin muilla rakenteellisilla tukitoimilla voidaan tarjota. Integroituja ryhmiä on kaikissa tulosyksiköissä (lähipalveluna). 5.2.5 Erityisryhmät Erityisryhmä muodostuu 6-8 erityistä tukea tarvitsevasta lapsesta. Ryhmässä on neljä hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa työntekijää, erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja, kehitysvammaistenhoitaja ja ryhmäkohtainen avustaja. Lisäksi erityisryhmässä voi olla muuta henkilöstöä. Ryhmään sijoite- 15

taan lapsia, joiden tuen tarve on intensiivistä ja mittavaa, ja joita ei voida varhaiskasvatuksen muiden rakenteellisten tukitoimien avulla riittävästi tukea. 5.2.6 Kasvun ja oppimisen tuki perhepäivähoidossa Perhepäivähoidossa on rakenteellisena tukitoimena käytössä hoitoisuuskriteerit. Kriteerit ovat osa perhepäivähoitajan palkan määräytymisperusteita. 5.2.7 Kuljetus Päivähoidossa olevalle lapselle voidaan poikkeustapauksessa järjestää myös tarpeelliset kuljetukset (L lasten päivähoidosta 1990/451 1 5 mom.). Tämä ohje koskee päivähoidossa olevia eritystä tukea tarvitsevia lapsia. Päävastuu lapsen kuljettamisesta päivähoitoon on aina lapsen huoltajilla. Vantaan kaupunki voi määrärahojen puitteissa järjestää lapselle kuljetuksen päivähoitopaikkaan pääsääntöisesti yhteen suuntaan. Opetuslautakunta päätti päivähoidossa olevien erityistä tukea tarvitsevien lasten kuljetusten perusteista 20.10.2009 10. Päivähoitokuljetus on aina harkinnanvarainen, poikkeuksena vain esiopetuksessa olevat lapset, joilla on tietyin edellytyksin oikeus koulukuljetukseen tai matka-avustukseen. Lasten vanhemmat hakevat lapselleen kuljetusta ja varhaiskasvatuspäällikkö tekee siitä hallintopäätöksen. 5.3 Tukitoimien jakautuminen Tavoitteena on, että kasvun ja oppimisen tukea saavien lasten osuus kunnan järjestämän päivähoidon lapsista pysyy alle 8 prosentissa. Tavoitteena on, että yleisellä tuella voidaan auttaa lasta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja että laadukkaalla pedagogisella tuella ehkäistään tehostetumman tuen tarvetta. Kaikkien lasten kasvun ja oppimisen tuen tarve ei edellytä rakenteellisia tukitoimia, vaan yleinen tuki ja suunnitelmalliset pedagogiset tukitoimet yhdessä mahdollisten muiden kuntouttavien tahojen kanssa edistävät hyvin lapsen kehitystä. Kaikille kasvun ja oppimisen tukea tarvitseville lapsille järjestetään joko yleistä tukea pedagogisina tukitoimina tai tehostettua ja erityistä tukea, joihin sisältyy pedagogisen tuen lisäksi rakenteellisia tukitoimia. Kappaleessa 3.1 on kuvattu rakenteellisten tukitoimien kohdistumista, joita kohdennetaan tehostetun ja erityisen tuen lapsille. Yleisen tuen kohdistumisesta ei ole toistaiseksi seurantaa. Osa yleisen tuen lapsista saa merkittävää pedagogista tukea sekä lapsen hoito- ja kasvatushenkilöstöltä että konsultoivilta erityislastentarhanopettajilta. Muun muassa yhteistyötä vanhempien kanssa tiivistetään, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään useammin kuin muilla lapsilla ja konsultoiva erityslastentarhanopettaja tukee lapsen hoito- ja kasvatushenkilöstöä säännöllisesti. Tavoitteena on, että yleisen tuen kohdistumista aletaan seurata ja sitä kohdennetaan 10 prosentille kasvun ja oppimisen tuen lapsista. Rakenteellisia tukitoimia järjestetään tehostettuna ja erityisenä tukena 90 prosentille kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevista lapsista. Tavoitteena on, että vaikuttavuudeltaan merkittävämpiä tukitoimia lisätään ja samalla tukitoimista, joiden vaikuttavuuden arvioidaan olevan vähäisempi, luovutaan tai niitä vähennetään. Tukitoimien vaikuttavuutta suhteessa niiden kustannuksiin on arvioitu sekä tilastollisen että kokemuksellisen tiedon perusteella. Tavoitetasojen asettaminen ei saa nostaa kasvun ja oppimisen tuen kustannuksia. Vaikuttavuudeltaan merkittävämpien tukitoimien tarvitsema lisäresurssi katetaan yleisen tuen osuuden kasvulla ja vähentämällä päällekkäisiä tukitoimia sekä muiden vähemmän vaikuttavien tukitoimien käyttöä. Kaaviosta 3 (s. 9) voidaan poimia lapset, jotka tuen kolmiportaisen mallin mukaan kuuluisivat yleisen tuen piiriin. Näitä lapsia on lähinnä niissä lapsissa, joilla on tällä hetkellä käytössä resurssikerroin. Tällaisia lapsia arvioidaan olevan noin 10 % tukea tarvitsevista eli noin 80 lasta. 16

Taulukko 6. Tavoite tukitoimien kattavuudesta ja prosentuaalisesta jakautumisesta Toteuma 2012 Tavoite 2015 Tavoite 2020 Kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten osuus kunnan 7,9 7,9 7,8 järjestämän päivähoidon lapsista Tukitoimi Kattavuus, prosentille kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevista lapsista Yleinen tuki: Toteuma 2012 Tavoite 2015 Tavoite 2020 Pedagogiset tukitoimet 0 % 10 % 10 % Tehostettu ja erityinen tuki: 100 % 90 % 90 % Integroitu ryhmä 22 % 25 % 28 % Resurssierityislastentarhanopettaja 6 % 7 % 9 % Muut tukitoimet 72 % 58 % 53 % Seuraavassa taulukossa 7 on arvioitu eri tukitoimilla olevien lasten määrä, mikäli tavoiteprosentit toteutuvat. Lasten määrän laskenta on tehty vuoden 2011 väestöennusteen pohjalta painottaen 3 vuotta täyttäneitä lapsia, joille suurin osa tukitoimista kohdentuu. Taulukko 7. Tukitoimien kohdentuminen vuonna 2012 sekä arvio niiden kohdentumisesta vuosina 2015 ja 2020 Lasten määrä, joilla tukitoimi, Tukitoimien jos tavoitetason mukaiset %- kohdentuminen osuudet tammikuu 2012 vuosi 2015 vuosi 2020 Pedagogiset tukitoimet 0 85 87 Rakenteelliset tukitoimet yhteensä 830 767 780 Integroitu ryhmä 195 215 240 Resurssierityislastentarhanopettaja 52 60 75 Muut rakenteelliset tukitoimet 583 492 465 6 Yhteistyö kasvun ja oppimisen tuen osana Lasten hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen tukeminen edellyttää kasvatuskumppanuuden lisäksi moniammatillista yhteistyötä. Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä perusopetuksen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja oppimista tukevien toimijoiden kanssa. Alla on kuvattu niitä yhteistyötahoja, joiden kanssa varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä. Tarkemmat toimintaohjeet yhteistyölle on kuvattu Vantaan varhaiskasvatuksen Intran sivuilla. 6.1 Palveluohjaus varhaiskasvatuksessa Palveluohjauksen merkitys korostuu perheen hakiessa tukea tarvitsevalle lapselleen hoitopaikkaa. Konsultoivilla erityislastentarhanopettajilla on tärkeä rooli tässä tehtävässä, jotta varhaiskasvatuspalvelut kohdentuvat tarkoituksen mukaisesti lapsen kasvun ja oppimisen tueksi. Omalta osaltaan palveluohjauksesta vastaavat päiväkodin johtajat, henkilökunta ja toimistosihteerit. 6.2 Hyvinvointityö ja oppilashuolto Varhaiskasvatuksen hyvinvointityö ja sen osana esiopetuksen oppilashuolto ovat lapsen, vanhempien sekä kasvattajien ja koko yhteisön tukemista. Varhaiskasvatuksen hyvinvointityö koskee varhaiskasvatuksen kaikkia hoitomuotoja mukaan lukien myös kerhot ja avoin varhaiskasvatustoiminta. 17

Varhaiskasvatuksessa hyvinvointityö muodostuu kasvatuskumppanuudesta, turvallisesta kasvulle ja oppimiselle suotuisasta kasvuympäristöstä, lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisesta sekä hyvinvointityötä tukevasta yhteistyöstä. Kaikilla esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus oppilashuoltoon. Esiopetuksen oppilashuolto on oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista osana muuta varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Jokaisessa esiopetuksen järjestämispaikassa toimii oppilashuoltoryhmä. Oppilashuoltotyötä toteutetaan aina yhteistyössä lapsen ja huoltajien kanssa. Keskeistä esiopetuksen oppilashuollossa on lapsen eheän oppimispolun turvaaminen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kiinteällä yhteistyöllä. Esiopetuksen oppilashuoltotyöhön kuuluu Esiopetuksesta kouluun - tiedonsiirtoprosessin (EsKo-tiedonsiirtoprosessi) sekä Sujuvasti kouluun -prosessin toteuttaminen. 6.3 Moniammatillinen yhteistyö 6.3.1 Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Yhteistyö neuvolan terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä huoltajien, päivähoidon ja neuvolan kesken. Lastenneuvolan perustehtävä ja tavoite ovat lapsen sekä hänen perheensä fyysisen ja psyykkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Lastenneuvolan keskeiset toimijat ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Lääkäri osallistuu lapsen terveyden ja kasvun seurantaan sekä sairauksien ja kehityksen poikkeavuuksien seulontaan. Leikki-ikäiset tarkastetaan kuusi kertaa, joista lääkärillä kahdesti (18 kk, 4 v). Neuvolatoimintaa säätävän uuden asetuksen (338/2011) tultua voimaan, on neuvolatoiminnalla aiempaa suurempi rooli lasten hyvinvoinnin ja terveyden seurannassa. Uuden neuvola-asetuksen myötä Vantaalla otettiin käyttöön leikki-ikäisten laaja terveystarkastus (Hyve-malli), joka sisältää sekä neuvolaterveydenhoitajan että lääkärintarkastuksen. Sen tavoitteena on koko perheen hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen. Aiemmat laajat 5-vuotistarkastukset on varhennettu tehtäväksi 4-vuotiaana. Tiedonsiirto varhaiskasvatuksen ja neuvolan välillä on lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta erittäin tärkeää. Tarkemmat ohjeistukset Hyve4-mallista löytyvät Intran sivuilta. Yhteistyö neuvolan perhetyön kanssa Neuvolan perhetyöntekijän tehtävänä on tukea ja edistää tukea tarvitsevien perheiden elämänhallintaa. Neuvolan tarjoama perhetyö on perheen tarpeista lähtevää, perheen omaa asiantuntijuutta ja voimavaroja vahvistavaa, nopeasti tarpeeseen vastaavaa ja lyhytkestoista, ennaltaehkäisevää ja luottamuksellista. Asiakkaat ohjautuvat perhetyön piiriin ensisijaisesti terveydenhoitajan kautta. Lapsiperheiden kotipalvelua on mahdollista saada tilapäisesti alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun syyn perusteella. 6.3.2 Psykososiaaliset palvelut Psykologipalvelut Psykologit palvelevat lasta odottavia vanhempia sekä alle kouluikäisiä lapsia ja heidän perheitään. Lapsiperheet ohjautuvat palvelualueen psykologille lähetteellä, jonka voi saada neuvolan terveydenhoitajalta tai lääkäriltä sekä päivähoidosta. Varhaiskasvatuksessa konsultoiva erityislastentarhanopettaja tekee yhteistyötä huoltajien ja henkilöstön kanssa lähetteen laadinnassa. Psykologin työmuotoja ovat yksilö-, perhe- ja ryhmätapaamiset, psykologiset selvitykset ja tutkimukset, lasten kasvatusohjanta vanhemmuuden tukemiseksi, vanhempien ohjaaminen lasten kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä tuen tarjoaminen lasten kuntoutuksen suunnittelussa ja perheen kriisitilanteissa. Psykologit tekevät yhteistyötä päivähoidon henkilöstön kanssa kasvun ja oppimisen tukemisessa. Perheneuvola Perheneuvolasta voi saada erilaista konsultaatiopalvelua yhteistyötahoille. Perheneuvolan konsultaatiopuhelimeen voi soittaa huoltajan luvalla lapsen kasvuun ja kehitykseen ja perhe-elämään liittyvissä asioissa. Puhe- 18

linkonsultaatio on tarkoitettu sellaista konsultaatiota varten, jossa asiakas ei ole perheneuvolan asiakkuudessa. Tällöin voidaan olla yhteydessä mihin perheneuvolan toimipisteeseen tahansa. Jo asiakkuudessa olevan asiakkaan asiassa konsultoitaessa otetaan suoraan yhteyttä asiakkaan omaan työntekijään perheneuvolassa. Perheneuvolan työntekijät antavat konsultaatiota konsultaatiokäynneillä joko perheneuvolassa tai päiväkodissa. Perheneuvolan työntekijät tekevät jalkautuvaa konsultaatiota tulemalla päivähoitopaikkaan, silloin kun halutaan perheneuvolan asiantuntemusta ja asiakas ei ole perheneuvolan asiakkaana. Neuropsykologi Lasten neuropsykologisten tutkimusten tarpeellisuudesta neuvotellaan alueellisesti kokoontuvissa lasten kuntoutustyöryhmissä. Lapsi ohjautuu neuropsykologisiin tutkimuksiin useimmiten kehitystason ja erityisvaikeuksien selvittelyä, oppimisvaikeuksien syiden erittelyä, kehityksellisten aivotoimintahäiriöiden diagnosointia sekä tukitoimenpiteiden ja kuntoutustarpeen arviointia varten. Sosiaali- ja kriisipäivystys Sosiaali- ja kriisipäivystys vastaa psykososiaalisen tuen järjestämisestä arki- ja suuronnettomuustilanteissa. Sosiaali- ja kriisipäivystys tukee äkillisissä elämän kriisitilanteissa ja järjestää onnettomuustilanteissa uhreille ja omaisille psykososiaalista tukea. Sosiaali- ja kriisipäivystys toimii päivystävänä sosiaaliviranomaisena virkaajan ulkopuolella ja vastaa tällöin kiireellisestä lastensuojelutyöstä. Palvelumuotoja ovat puhelinpäivystys, asiakastapaamiset, jatkohoitoon ohjaaminen ja jälkipuintien järjestäminen. Varhaiskasvatuksella on suunnitelma, miten toimitaan kriisi- ja suuronnettomuustilanteissa. Yhteistoimintamalli suuronnettomuuksissa löytyy varhaiskasvatuksen Intran sivuilta. 6.3.3 Yhteistyö lasten terapiapalveluiden kanssa Varhaiskasvatuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä eri terapiapalveluiden kanssa. Näitä ovat muun muassa puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti ja tarvittaessa ravitsemusterapeutti. Erilaisten häiriöiden varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy on olennaista terapeutin työssä. Hän ohjaa lapsen vanhempia ja varhaiskasvatuksen henkilöstöä oman osaamisalueensa näkökulmasta. Kunnalliset tai yksityiset terapeutit osallistuvat yhteistyössä vanhempien ja henkilökunnan kanssa lapsen kuntoutuksen suunnitteluun sekä ovat mahdollisuuksien mukaan laatimassa lapsikohtaista suunnitelmaa tai esiopetusikäisen lapsen kohdalla tehostetun tuen tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa. 6.3.4 Lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tarvetta voidaan vähentää havaitsemalla varhain alle kouluikäisten lasten huolenpitoon ja kasvatukseen liittyvät ongelmatilanteet sekä tarjoamalla perheille varhaista tukea niistä selviytymiseksi. Lapsen tuen tarve voi johtua lapsen elinoloista ja niiden vaarantuessa tehdään yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on ryhdyttävä lastensuojelulain 7 luvun 34 :n mukaisiin avohuollon tukitoimiin viipymättä, jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä; taikka jos lapsi käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Lastensuojelun on pyrittävä ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lastensuojelulain mukaan koko lapsen lähiyhteisön tulee huolehtia lasten hyvinvoinnista. Sen korostamiseksi laissa on määritelty ilmoitusvelvollisuus lapsesta, joka voi huonosti. Lain mukaan tulee ilmoittaa lastensuojeluviranomaiselle lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat tekijät tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus lastensuojelutarpeen arvioimista varten. Joissakin tapauksissa varhaiskasvatus toimii lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä. Päivähoidossa lastensuojeluilmoituksen tekeminen on päiväkodin johtajan vastuulla. Tarvittaessa konsultoiva erityislastentarhanopettaja tukee ryhmää tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä järjestämisessä. 19

6.3.5 Lasten kuntoutustyöryhmä Moniammatilliset lasten kuntoutustyöryhmät toimivat Vantaan eri alueilla ja ne ovat keskeinen osa perusterveydenhuollon kuntoutusyksikön toimintaa. Lapsen asioita käsitellään luottamuksellisesti ja vain vanhempien luvalla. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua lastaan koskevaan asian käsittelyyn. Kuntoutustyöryhmän tehtävänä on lapsen jatkotutkimusten tarpeen arviointi, niihin ohjaaminen, lapsen kuntoutuksen suunnittelu, sekä toteutus ja seuranta. Lasten kuntoutustyöryhmän jäseninä toimivat lääkäri (työryhmän puheenjohtaja), puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, neuropsykologi, psykologi tai koulupsykologi, neuvola- tai kouluterveydenhoitaja, konsultoiva erityislastentarhanopettaja, perheneuvolan ja lastensuojelun työntekijä sekä kuntoutussihteeri. 6.3.6 Yhteistyö vammaispalvelujen kanssa Kehitysvammaisten ja autististen lasten kohdalla tehdään yhteistyötä vammaispalvelun kanssa. Kehitysvammaisten palveluissa toimii kaksi palveluohjaajaa kehitysvammaisille alle 18-vuotiaille sekä yksi autistien palveluohjaaja. Palveluohjaaja kartoittaa yhdessä perheen kanssa asiakkaan tilannetta, arvioi palvelujen tarvetta sekä laatii tuki- ja palvelusuunnitelman (mm. vammaispalvelut, omaishoidon tuki lapsiperheiden palvelut). Mahdollisuuksien mukaan palveluohjaajat osallistuvat yhteistyöneuvotteluihin perheiden ja päivähoidon kanssa. 6.3.7 Yhteistyö perusopetuksen kanssa Yhteistyötä perusopetuksen kanssa tehdään erityisesti esiopetusikäisten kouluun siirtymisen vaiheessa. Siirtyminen varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen suunnitellaan huolella yhteistyössä vanhempien kanssa. Vantaalla on käytössä EsKo-tiedonsiirtomalli esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa. Es- Ko-tiedonsiirron avulla pyritään tarjoamaan jokaiselle lapselle mahdollisimman hyvä koulunaloitus. Riittävän tiedonsiirron avulla varmistetaan lapsen tuen ja mahdollisten tukitoimien jatkuminen esiopetuksesta perusopetukseen. Tiedonsiirron tavoitteena on mahdollistaa lapsen elinikäisen oppimisen jatkumo sekä yksilöllinen opinpolku. Tiedonsiirron avulla välitetään tietoa lapsen taidoista ja valmiuksista sekä mahdollisesta tuen tarpeesta opetuksen yksilöllistä suunnittelua varten. Sujuvan koulunaloituksen edellytyksenä on lapsen tarvitseman tuen ennakointi ja suunnittelu ennen koulunaloittamista. Suurin osa lapsista siirtyy esiopetuksesta/kotoa kouluun ilman erityistä huolta, jolloin koulun aloittamisen tueksi riittää yhteistyössä esiopetuksen henkilökunnan ja vanhempien kanssa tehty tiedonsiirto. Osa lapsista tarvitsee kuitenkin koulun alkaessa joko tehostettua tai erityistä tukea. Näiden lasten tukeminen esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa edellyttää tiivistä yhteistyötä kaikilta lapsen kanssa työskenteleviltä (Sujuvasti kouluun malli). Sujuvasti kouluun -prosessin tavoitteena on moniammatillisena yhteistyönä suunnitella ja toteuttaa jokaisen tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevan lapsen mahdollisimman toimiva ratkaisu koulunkäynnin aloitukselle. EsKo-tiedonsiirto ja Sujuvasti kouluun -prosessit on sovittu ja kuvattu Vantaan esiopetuksen opetussuunnitelman osauudistuksessa 14.3.2011 sekä Sujuvasti kouluun - työntekijöiden oppaassa. 7 Kasvun ja oppimisen tuen johtamisrakenne ja päätöksenteko 7.1 Vantaan kasvun ja oppimisen tuen johtaminen ja kehittäminen Lasten kasvun ja oppimisen tuen järjestämisestä vastaavat varhaiskasvatuksen ja ruotsinkielisten palvelujen tulosalueet kumpikin omalta osaltaan. Vantaan kasvun ja oppimisen tuen kehittymistä koordinoi kasvun ja oppimisen tuen koordinaatioryhmä. Työryhmään kuuluu puheenjohtajana varhaiskasvatuspäällikkö, kasvun ja oppimisen tuesta vastaava asiantuntija, konsultoivien erityislastentarhanopettajien sekä päiväkodin johtajien edustaja jokaisesta tulosyksiköstä sekä ruotsinkielisten varhaiskasvatuspalveluiden edustaja. Varhaiskasvatuksen johtoryhmä nimeää jäsenet tulosyksiköiden esitysten pohjalta. Ruotsinkieliset palvelut nimeää oman edustajansa työryhmään. Koordinaatioryhmän tehtävänä on kasvun ja oppimisen tuen seuranta, koordinointi ja johtamisen tukeminen. Työryhmän tehtävänä on arvioida ja tehdä esityksiä kasvun ja oppimisen tuen rakenteiden tasapainoiseksi kehittämiseksi varhaiskasvatuksen tulosyksiköissä. Työryhmä kokoontuu 2-4 kertaa vuodessa. 20