1. JOHDANTO VARHAISERITYISKASVATUKSEN JOHTAMISRAKENNE JA PÄÄTÖKSENTEKO PORVOON VARHAISERITYISKASVATUKSEN KEHITTÄMISKOHTEITA...

Transkriptio

1 VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET alkaen Sivistyslautakunta

2 Sisältö 1. JOHDANTO VARHAISERITYISKASVATUKSEN NYKYTILANNE PORVOOSSA Erityistä tukea tarvitsevat lapset vuoden 2012 alussa Erityisen tuen rakenteelliset ja muut tukitoimet VARHAISERITYISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN Varhaiskasvatuksen laadukas perusta sekä varhainen ja erityinen tuki Lapsen ohjautuminen varhaisen ja erityisen tuen piiriin Kiertävä erityislastentarhanopettaja TUKITOIMET JA NIIDEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Lapsen yksilölliset suunnitelmat varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Rakenteelliset tukitoimet Erityisen tuen resurssikertoimet Integroidut erityisryhmät Resurssierityislastentarhanopettaja Varhaiserityiskasvatuksen lisähenkilöstö Varhaiserityiskasvatuksen tukitoimista sopiminen ja päättäminen VARHAISERITYISKASVATUKSEN JOHTAMISRAKENNE JA PÄÄTÖKSENTEKO PORVOON VARHAISERITYISKASVATUKSEN KEHITTÄMISKOHTEITA LIITTEET... 24

3 1. JOHDANTO Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmaan vuodelle 2012 on kirjattu Varhaiserityiskasvatuksen linjausten laatiminen. Linjausten valmistelu käynnistettiin edellisenä vuonna, kun määriteltiin rakenteelliset tukitoimet, jotka sivistyslautakunta hyväksyi / 31. Näissä linjauksissa käsitellään varhaiserityiskasvatuksen nykytilaa ja tehdään linjauksia varhaiserityiskasvatuksen järjestämisestä. Porvoon kaupungin järjestämässä päivähoidossa oli 2/2012 erityistä tukea tarvitsevia lapsia 332. Lasten määrään sisältyvät sekä päivähoidossa että esiopetuksessa olevat lapset. Erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus päivähoidossa olevista lapsista on vuosina vaihdellut 7,48 prosentista 11,67 prosenttiin. Varhaiskasvatuksessa, sekä päivähoidossa että esiopetuksessa, lasten tuen tarpeisiin vastataan monella eri tapaa. Kaikille lapsille tarjotaan varhaiskasvatuksen laadukas perusta ja osalle lapsista tarjotaan varhaista ja erityistä tukea. On tärkeää, että lapsen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhain ja lapselle järjestetään hänen kasvuaan, kehitystään ja oppimistaan edistävä varhaiskasvatusympäristö sekä mahdollinen muu tarvittava tuki. Osalle lapsista myönnetään varhaiskasvatuksellisen tuen lisäksi erillisiä resursseja edellyttäviä rakenteellisia tukitoimia, joiden myöntämiskriteerit määritellään näissä linjauksissa. Linjausten koordinoinnista ja koonnista on vastannut projektiryhmä, johon ovat kuuluneet varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, varhaiskasvatuksen ohjaaja Marjaana Kantonen, kiertävä erityislastentarhanopettaja Anne Rytilahti ja päiväkodinjohtaja Jaana Häkkinen. Lisäksi linjausten valmisteluun ovat osallistuneet kiertävät erityislastentarhanopettajat sekä päiväkodinjohtajat. 3

4 2. VARHAISERITYISKASVATUKSEN NYKYTILANNE PORVOOSSA 2.1 Erityistä tukea tarvitsevat lapset vuoden 2012 alussa Porvoon kaupungin kunnallisessa ja ostopalvelupäivähoidossa oli 2/2012 erityistä tukea tarvitsevia lapsia 332. Lasten määrään sisältyvät sekä päivähoidossa että esiopetuksessa olevat lapset. Kuviossa 1 näkyy erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus ikäryhmittäin päivähoidossa tukea tarvitsevista lapsista sekä osuus päivähoidossa olevien ikäluokasta. Kuviossa 2 näkyvät erityisen tuen tarpeet kieliryhmittäin. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia on viisi vuotta täyttäneissä ja sitä vanhemmissa enemmän kuin nuorempien lasten ikäluokissa. Lievemmät lapsen oppimiseen ja kehitykseen liittyvät erityisen tuen tarpeet ilmenevät usein lapsen myöhemmässä kehitysvaiheessa ja 5-6-vuotiaista lapsista osallistuu suurempi osa päivähoitoon ja esiopetukseen kuin nuoremmista lapsista. osuus erityistä tukea tarvitsevista erityistä tukea tarvitsevien osuus päivähoidossa olevien koko ikäluokasta Alle 3-vuotiaat 3,6 % 2,0 % 3-5-vuotiaat 51,8 % 11,1 % 6-vuotiaat 44,6 % 20,1 % Taulukko 1 Erityistä tukea tarvitsevien lasten osuudet ikäluokittain päivähoidossa olevista lapsista osuus erityistä tukea tarvitsevista lapsista erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus päivähoidossa olevista lapsista suomenkieliset 64 % 7,6 % ruotsinkieliset 36 % 4,0 % Taulukko 2 Erityistä tukea tarvitsevien lasten osuudet kieliryhmittäin päivähoidossa olevista lapsista 4

5 Erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus kunnan järjestämässä päivähoidossa olevista lapsista on vuosina vaihdellut 7,48 prosentista 11,67 prosenttiin (kuvio 1). 14,00 12,00 10,00 8,00 Erityistä tukea tarvitsevien lasten %-osuus 11,67 10,26 9,89 8,48 7,48 6,00 4,00 2,00 0, Kuvio 1 Erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus kaikista kunnallisen ja ostopalvelupäivähoidon lapsista ajalla Erityistä tukea tarvitsevien lasten osuuden vaihtelun syistä ei ole tarkempaa tutkimusta. Osin vuosien 2010 ja 2012 välistä kasvua selittää asiantuntijaresurssien lisääntyminen ja esiopetuksessa käyttöön otetut oppimisvalmiuksien kartoitukset. Kyseiset kartoitukset tehdään kaikkien esiopetusikäisten kanssa ja ne mahdollistavat osaltaan entistä paremmin varhaisen tuen. 2.2 Erityisen tuen rakenteelliset ja muut tukitoimet Erityistä tukea tarjotaan lapsille sekä varhaiskasvatuksellisilla että rakenteellisilla tukitoimilla. Varhaiskasvatuksellisia tukitoimia ovat kasvatuskumppanuuden vahvistaminen, toiminnan ja oppimisympäristön mukauttaminen ja arjen kuntouttavat elementit. Rakenteelliset tukitoimet vaihtelevat hoitomuodoittain. Resurssikertoimia, varhaiserityiskasvatuksen lisähenkilöstöä ja resurssierityislastentarhanopettajan tukea (pilotointikokeilu ) käytetään päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoidossa. Integroidut erityisryhmät toimivat päiväkodeissa. Kerhoissa on käytössä resurssikerroin. Perhepäivähoidossa lapsen tarvitsema erityinen tuki huomioidaan perhepäivähoitajan tehtäväkohtaisessa palkassa. 5

6 Seuraavassa yhteenvedossa on koottu varhaiskasvatuksellisia ja rakenteellisia tukitoimia saaneiden lasten määrä sekä prosenttina että lukumääränä kaikista erityistä tukea saaneista lapsista 2/2012. tukitoimi varhaiskasvatukselliset tukitoimet % kaikista erityistä tukea tarvitsevista lapsista lukumäärä kaikista erityistä tukea tarvitsevista 35,5 117 resurssikerroin varhaiserityiskasvatuksen lisähenkilöstö resurssierityislastentarhanopettaja pilotointikokeilu ,5 7 intergroidut erityisryhmät 3 10 allergiaryhmä 3 10 yhteensä Taulukko 3. Varhaiskasvatuksellisia ja rakenteellisia tukitoimia saaneet lapset 2/2012 6

7 3. VARHAISERITYISKASVATUKSEN JÄRJESTÄMINEN 3.1 Varhaiskasvatuksen laadukas perusta sekä varhainen ja erityinen tuki Varhaiskasvatuksen lähtökohtana on kaikille lapsille yhteinen ja yhtäläinen laadukas varhaiskasvatus, jolla vastataan lasten tuen tarpeisiin monipuolisesti. Kaikkia lapsia tuetaan varhaiskasvatuksessa sen laadukkaalla perustalla sekä osaa lapsista varhaisella tuella ja erityisellä tuella. (Kuvio 2) Varhaiserityiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelmana toimii Varhaiserityiskasvatuksen kansio. Henkilöstölle tarkoitetussa sähköisessä kansiossa ( on tarkemmin kirjattu mm. varhaiseen ja erityiseen tukeen liittyvistä käytännöistä, varhaiskasvatuksellisista tukitoimista ja moniammatillisesta yhteistyöstä. Kuvio 2. Lapsen tukeminen varhaiskasvatuksessa. 7

8 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kielen ja kulttuurin tukemisessa toteutetaan Porvoon kaupungin monikulttuurista toimintaohjelmaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Varhaiskasvatuksessa työskentelee yksi suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja (S2-lto), jonka keskeinen tehtävä on ohjata ja konsultoida henkilöstöä maahanmuuttajataustaisten lasten suomenkielen kehittämisessä sekä järjestää tarvittaessa suomi toisena kielenä pienryhmätoimintaa yhteistyössä ryhmän henkilökunnan kanssa. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset kuuluvat varhaiserityiskasvatuksen piiriin, jos heillä on erityisen tuen tarve samoin perustein kuin muilla lapsilla. Varhaiskasvatuksen laadukas perusta Varhaiskasvatuksen laadukkaan perustan muodostaa henkilöstön pedagoginen osaaminen ja lapsen kehityksen tuntemus sekä tuen tarpeen varhainen tunnistaminen. Kaupungin varhaiskasvatuksen järjestämisen perusta on kuvattu Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmassa. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta rakentuvan toiminnan ja toimintaympäristön suunnitteleminen, järjestäminen ja muokkaaminen perustuvat lasten tarpeisiin. Lapsen ja perheen arkeen ja varhaiskasvatukseen voi liittyä muita tukipalveluja, mutta niiden osuus ei ole kovin suuri. Kaikille päivähoidossa ja esiopetuksessa oleville lapsille laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilöllinen suunnitelma. Varhainen tuki Varhainen tuki viittaa sekä lapsen varhaisvuosina tapahtuvaan tukemiseen että mahdollisimman varhain käynnistyviin tukitoimiin. Varhaisessa tuessa on tärkeää vaikeuksien ennaltaehkäisy ja lapsen kasvun ja kehityksen riskitekijöiden tunnistaminen. Varhainen tuki rakentuu henkilöstön vahvaan perusosaamiseen ja lapsen kehityksen tuntemukseen. Varhainen tuki tarjotaan lapsen lähiympäristössä osana päivittäistä toimintaa. Olennainen osa varhaista tukea ovat varhaiskasvatukselliset tukitoimet, joita ovat kasvatuskumppanuuden vahvistaminen, toiminnan mukauttamisen keinot ja arjen kuntouttavat elementit, jotka ovat suunnitelmallisesti käytössä lapsen arjessa. Tämä edellyttää koko henkilöstön vastuunottoa varhaisen tuen tarpeen havaitsemisesta, arvioinnista, puheeksi ottamisesta ja tuen toteuttamisesta. 8

9 Varhaisen tuen tarve voi olla väliaikaista tai pitkäkestoista. Lapsen kasvua ja kehittymistä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ja tukitoimia säädellään tarpeen mukaan. Erityinen tuki Varhaisen tuen varaan rakentuu erityinen tuki, joka edellyttää erityispedagogista osaamista. Varhaiserityiskasvatus on jo osa varhaiskasvatuksen laadukasta perustaa vaikka painottuukin enemmän varhaisen ja erityisen tuen vaiheissa. Varhaiserityiskasvatuksen tehtävänä on vaikuttaa oppimisympäristöön siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja oppia yhteisessä ympäristössä. Keskeistä on myönteinen asenne ja rakentava yhteistyö niin varhaiskasvatuspalvelujen sisällä, lasten huoltajien kuin muiden yhteistyötahojen kanssa. Varhaiserityiskasvatuksessa korostuu huoltajien osallisuus lapsen tuen tarpeen arvioinnissa ja kuntoutuksen toteutumisessa. On tärkeää, että tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhain ja lapselle järjestetään hänen kasvuaan, kehitystään ja oppimistaan edistävä varhaiskasvatusympäristö sekä mahdollinen muu tarvittava tuki. 3.2 Lapsen ohjautuminen varhaisen ja erityisen tuen piiriin Suurin osa lapsista tulee päivähoitoon tai esiopetukseen ilman tarvetta varhaiseen tai erityiseen tukeen. Lapselle tarjotaan laadukasta varhaiskasvatusta ja vanhempien kanssa tehdään yhteistyötä lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi. Lapsen tuen tarve havaitaan yleensä siinä vaiheessa, kun kasvatushenkilöstö on tutustunut paremmin lapseen tai vanhemmilla herää huoli lapsen kasvusta ja kehityksestä. Tällöin vanhemmat ja päivähoidon henkilöstö keskustelevat ja sopivat jatkotoimenpiteistä yhdessä. Tarvittaessa otetaan yhteyttä kiertävään erityislastentarhanopettajaan, joka havainnoi lasta ja lapsiryhmää ja osallistuu tarpeen mukaan yhteistyöhön perheen kanssa. 9

10 Kuvio 3. Lapsen ohjautuminen varhaisen ja erityisen tuen piiriin Osalla päivähoidon tai esiopetuksen aloittavista lapsista erityisen tuen tarve on tiedossa jo hakuvaiheessa. Tällöin lapsi sijoittuu päivähoitoon tai esiopetukseen seuraavasti Kuvio 4. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoito/esiopetusprosessi 10

11 3.3 Kiertävä erityislastentarhanopettaja Kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) on varhaiserityiskasvatuksen asiantuntija, jonka tehtävänä on antaa tietoa, ohjausta ja tukea vanhemmille ja päivähoidon henkilöstölle lapsen erityisen tuen tarpeen arvioinnissa ja erityisen tuen suunnittelussa ja toteutuksessa. Arjen vastuu erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoidosta ja kasvatuksesta on aina lapsiryhmän henkilökunnalla, jota erityislastentarhanopettaja tukee ja ohjaa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja valmistelee ja suunnittelee erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoitoa ja varhaiskasvatusta useassa päivähoitoyksikössä. Kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtäviin kuuluu myös selvittää, arvioida ja organisoida varhaiserityiskasvatusta kunnan tasolla. Sen lisäksi kiertävä erityislastentarhaopettaja osallistuu erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoitomuodon valintaan yhteistyössä vanhempien ja päivähoitoyksikön esimiehen kanssa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja osallistuu tarvittaessa rakenteellisten tukitoimien esityksen valmisteluun. Kiertävä erityislastentarhanopettaja toimii varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijana useissa moniammatillisissa verkostoissa joissa pohditaan lasten tarvitsemia tukitoimia yhteistyössä perheiden, henkilöstön sekä eri asiatuntijatahojen kanssa. Porvoossa työskentelee tällä hetkellä 5 kiertävää erityislastentarhanopettajaa, joista yksi toimii Varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikön esimiehenä. Kiertävän erityislastentarhanopettajan nimikemuutos konsultoivaksi erityislastentarhanopettajaksi on valmisteilla vuoden 2012 aikana. Yksityisten päiväkotien palveluntuottajien kanssa kiertävä erityislastentarhanopettaja tekee yhteistyötä erityisen tuen resurssikertoimen tarpeen arvioinnissa ja tuen toteutumisen seurannassa. Tämä prosessi on tarkemmin määritelty Palvelusetelin sääntökirjassa päiväkotihoidossa (sivistyslautakunta ). Lisäksi yksityisillä päiväkotihoidon palveluntuottajilla on mahdollisuus kaksi kertaa vuodessa kiertävän erityislastentarhanopettajan konsultaatioon. 11

12 4. TUKITOIMET JA NIIDEN JÄRJESTÄMISEN PERIAAT- TEET 4.1 Lapsen yksilölliset suunnitelmat varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Porvoon kaupungin päivähoidossa ja esiopetuksessa on otettu käyttöön uusitut lomakkeet lapsen yksilöllisen suunnitelman laatimista varten. Suunnitelmat laaditaan vuosittain jokaiselle lapselle yhteistyössä huoltajien kanssa. Seuranta- ja arviointikeskustelu käydään keväällä tai tarpeen mukaan useammin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan päivähoidossa oleville lapsille. Suunnitelma lähtee lapsen yksilöllisestä kehitysvaiheesta ja tarpeista. Suunnitelmassa korostetaan lapsen vahvuuksia ja myönteisiä puolia. Lapsen varhaisen tuen tarve ja toimenpiteet kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Jos lapsella on erityisen tuen tarve, tuen tarpeen määrittely ja sen järjestäminen kirjataan erityisen tuen suunnitelmaan (lomake). Erityisen tuen suunnitelma liitetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Esiopetuksessa oleville lapsille laaditaan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma (lomake). Tähän suunnitelmaan kirjataan lapsen tarpeen mukainen kasvun ja oppimisen yleinen tuki. Kun lapsen kasvun ja oppimisen yleinen tuki ei riitä ja tuen tarve on jatkuvaa, lastentarhanopettaja tekee tuen tarpeesta pedagogisen arvion (lomake), jonka perusteella lapsi voidaan siirtää tehostettuun tukeen. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma toimii myös tehostetun tuen suunnitelmana. Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta. Lapsen kasvua ja oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana huoltajien, esiopetuksen henkilöstön ja erityislastentarhanopettajan säännöllisissä yhteistyötapaamisissa. 12

13 Erityisen tuen piiriin kuuluvat ne lapset, joiden kohdalla tehostettu tuki osoittautuu riittämättömäksi. Lapsi siirretään pääsääntöisesti erityisen tuen piiriin silloin, kun hän aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuden. Ennen erityiseen tukeen siirtämistä erityislastentarhanopettaja tekee lapselle pedagogisen selvityksen (lomake). Selvityksessä kuvataan kokonaistilanne, lapsen saama yleinen ja tehostettu tuki, oppimisvalmiudet ja erityisvaikeudet. Erityisen tuen piirissä olevalle lapselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelma (HOJKS), jossa hyödynnetään lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaa sekä muiden mahdollisten kuntouttavien tahojen lausuntoja. HOJKS laaditaan esiopetuksen HOJKS-lomakkeelle ja sen laatimisesta vastaa erityislastentarhanopettaja. 4.2 Rakenteelliset tukitoimet Osalle varhaisen ja kaikille erityisen tuen lapsille myönnetään varhaiskasvatuksellisen tuen lisäksi erillisiä resursseja edellyttäviä tukitoimia, joita tässä yhteydessä kutsutaan rakenteellisiksi tukitoimiksi. Rakenteellisten tukitoimien haku- ja päätösprosessi on kuvattu sivulla 20. Rakenteelliset tukitoimet vaihtelevat hoitomuodoittain. Resurssikertoimia, resurssierityislastentarhanopettajan tukea ja varhaiserityiskasvatuksen lisähenkilöstöä käytetään päiväkoti- ja ryhmäperhepäivähoidossa. Integroidut erityisryhmät toimivat päiväkodeissa. Kerhoissa on käytössä resurssikerroin. Perhepäivähoidossa lapsen erityisen tuen tarve huomioidaan perhepäivähoitajan tehtäväkohtaisessa palkkauksessa Erityisen tuen resurssikertoimet Päiväkotiryhmissä on neljää alle 3-vuotiasta ja seitsemää yli 3-vuotiasta lasta kohden yksi hoito- ja kasvatustehtävissä toimiva henkilö. Porvoossa pääsääntöisesti näistä työntekijöistä kaksi kolmesta on lastentarhanopettajan ja yksi kolmesta lähihoitajan tehtävissä. Ryhmäperhepäivähoidossa on neljää lasta kohden yksi hoito- ja kasvatustehtävissä toimiva henkilö. 13

14 Ryhmän kokoa voidaan säädellä kertoimilla, kun lapsella ei ole muita rakenteellisia tukitoimia. Kun ryhmässä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, se edellyttää henkilöstöltä enemmän työpanosta ja käytännössä - lapsi saa toistuvasti päivän aikana aikuisen huomiota ja tukea - lapsen erityisen tuen tarve huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa - tarvitaan aikaa lapsikohtaisen suunnitelman laadintaan ja siihen liittyviin tapaamisiin vanhempien ja yhteistyötahojen kanssa Lapsella voi olla tällöin käytössä laskennallinen resurssikerroin 1,5-2,8 Resurssikertoimien kriteerit Sivistyslautakunnan vahvistamat Porvoon varhaiskasvatuksen kertoimet mukaan lukien varhaiserityiskasvatuksen resurssikertoimet otettiin käyttöön alkaen. Resurssikerroin 1,5 Lapsella on varhaiskasvatuksen moniammatillisen työryhmän ja/tai asiantuntijan toteama erityisen tuen tarve kasvussa, kehityksessä, oppimisessa ja/tai sosioemotionaalisessa käyttäytymisessä. Lapsi tarvitsee kohdennetusti aikuista päivän aikana kehityksen ja oppimisen tukemiseen ja tehtävissä/toiminnoissa suoriutumiseen ja/tai vapaissa tilanteissa (siirtymät/ulkoilu) käyttäytymisen säätelyyn. Tarvittaessa aikuinen tukee lasta myös mukauttamalla toiminnan sisältöjä ja menetelmiä. Resurssikerroin 2, erityisen tuen peruskerroin Lapsella on asiantuntijan toteama erityisen tuen tarve, vamma tai sairaus. Lapsi tarvitsee runsaasti kasvatushenkilöstön tukea päivän aikana ryhmässä toimimiseen ja oman toiminnan ohjaukseen ja/tai sosiaalisten taitojen harjoitteluun. Lapsi voi tarvita ajoittain hoitotoimenpiteitä tai hänellä voi olla sairauskohtausriski. 14

15 Resurssikerroin 2,8 Lapsella on asiantuntijan toteama vaikea somaattinen sairaus tai neurologinen/psyykkinen oireilu, vamma tai toiminnanvajaus. Lapsi tarvitsee erityistä ja toistuvaa aikuisen tukea ja/tai hoitotoimenpiteitä kaikessa toiminnassa. Hänellä voi olla myös jatkuva sairaskohtausriski. Tätä resurssikerrointa käytetään lapsella myös kun - lapsi on sijoitettuna integroituun erityisryhmään - lapsella on erikoissairaanhoidon lääkärin suositus avustajasta, mutta lisähenkilöstöä ei ole voitu myöntää Integroidut erityisryhmät Integroituihin erityisryhmiin sijoitetaan pääsääntöisesti 12 lasta, joista viisi on erityistä tukea tarvitsevia. Ryhmän muodostamisessa huomioidaan ensisijaisesti toiminnallinen kokonaisuus. Ryhmässä toimii kolme hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaa työntekijää: erityislastentarhanopettaja, lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Lisähenkilöstön tarve arvioidaan vuosittain. Integroidussa erityisryhmässä lapsi saa systemaattista kuntoutusta, joka edellyttää laajempaa erityispedagogista osaamista kuin tavallisessa päivähoidossa tukitoimin tai pienennetyssä ryhmässä voidaan tarjota. Porvoossa suomenkieliset integroidut erityisryhmät toimivat Gammelbackan, Hornhattulan ja Kevättuulen päiväkodeissa sekä ruotsinkielinen integroitu erityisryhmä Satumäen päiväkodissa. Integroitujen erityisryhmien lukumäärä arvioidaan vuosittain tarpeen perusteella. 15

16 4.2.3 Resurssierityislastentarhanopettaja Yksi rakenteellisten tukitoimien muoto on resurssierityislastentarhanopettaja (relto), joka työskentelee pääasiassa yhden toimintayksikön varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijana. Resurssierityislastentarhanopettaja-mallia on kokeiltu yhdessä päiväkodissa Resurssierityislastentarhanopettajan tehtäviä ovat; - lasten tukeminen arjessa yksilö- ja pienryhmätyöskentely, samanaikaistyöskentely koko ryhmässä - toiminnan suunnittelu ja toteutus yhdessä henkilöstön kanssa - henkilöstön konsultointi - yhteistyö vanhempien ja asiantuntijoiden kanssa Resurssierityislastentarhanopettajan työskentelyllä on mahdollisuus tukea erityistä tukea tarvitsevia lapsia heidän lähipäiväkodissaan. Lapsilla, jotka saavat relton tukea, ei ole käytössä muita rakenteellisia tukitoimia (resurssikerroin tai lisähenkilöstö), tällöin pystytään tarjoamaan enemmän päivähoitopaikkoja. Tavoitteena on käynnistää resurssierityislastentarhanopettajan toimintamalli Porvoon varhaiskasvatuspalveluissa vuonna Varhaiserityiskasvatuksen lisähenkilöstö Varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikössä työskentelee lähihoitajia, jotka sijoitetaan päivähoitoyksiköihin lisäresurssina. Keskeistä on turvata lapsen oppiminen ja osallisuus ryhmässä toimimiseen. Lisäresurssin tarkoituksena on tukea lapsen taitojen ja itsenäisyyden kehittymistä niin, että hän selviytyisi yhä enemmän ilman avustamista. Samalla halutaan mahdollistaa ryhmän jokaisen lapsen toimintaedellytykset ja turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö lapsen/lasten erityisen tuen tarpeista huolimatta. Varhaiserityiskasvatuksen lähihoitaja myönnetään harkinnanvaraisesti varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikön resurssien puitteissa. Edellytyksenä myöntämiselle on, että varhaiskasvatukselliset tukitoimet ovat suunnitelmallisesti käytössä lapsen arjessa. Lisäresurssin tarve käsitellään vuosittain varhaiserityiskasvatuksen työryhmässä. Päätökset 16

17 perustuvat tehtyihin esityksiin ja selvityksiin perusteluineen. Päätöstä tehdessään otetaan huomioon lääkärin tai muiden asiantuntijoiden lausunnot. Varhaiserityiskasvatuksen lisähenkilöstön myöntämisen perusteet E1: Erityisen tuen tarve jatkuva ja pysyvä Lapsella on alan asiantuntijan (erikoislääkäri, neuropsykologi tai vastaavan) toteama somaattinen sairaus tai neurologinen/psyykkinen oire, vamma tai toiminnanvajaus. Tuen tarve on pysyvää. Voidaan myöntää lapselle: joka tarvitsee kasvattajan jatkuvaa konkreettista tukea sekä mallittamista ja ohjaamista kyetäkseen hyödyntämään varhaiskasvatuksen tukitoimia sekä arjen kuntouttavia elementtejä. jos.ilman aikuisen valvontaa tai hoitotoimenpiteitä lapsen turvallisuus vaarantuu. jonka osallistuminen ja osallisuus ryhmätoimintaan estyy ilman avustamista. jonka HOJKS:ssa asetettujen yksilöllisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää henkilökohtaista avustamista. Tukea tarvitaan esimerkiksi: ryhmätoiminnassa ruokailuissa, wc-toiminnoissa, pukeutumisessa siirtymätilanteissa kommunikoinnissa toisten lasten ja aikuisten kanssa eriyttämisessä ja toiminnan sisältöjen ja menetelmien mukauttamisessa runsaasti henkilökohtaista oppimateriaalia ja apuvälineitä 17

18 E2: Erityisen tuen tarve säännöllinen, tarve vähenevä Lapsella on asiantuntijan toteama erityisen tuen tarve, vamma tai sairaus ja hän tarvitsee päivän aikana paljon aikuisen tukea, valvontaa tai hoitotoimenpiteitä. Tuen tarve on jokseenkin pysyvä, mutta vähenee, kun lapsi saa ajoissa ja riittävästi tukea. Voidaan myöntää lapselle: joka tarvitsee paljon tukea kyetäkseen hyödyntämään varhaiskasvatuksen tukitoimia ja kuntouttavia elementtejä arjessa. joka päivän aikana tarvitsee toistuvasti aikuisen tukea, valvontaa tai hoitotoimenpiteitä. jolla ilman tukea olisi vaikeutta osallistua ryhmätoimintaan. Lapsi tarvitsee tukea esimerkiksi: tarkkaavaisuuden suuntaamisessa ja ylläpidossa ryhmässä toiminnan aloittamisessa, etenemisessä sekä toiminnan loppuun saattamisessa oman toiminnan ohjauksessa käyttäytymisen ohjaamisessa sekä sosiaalisten taitojen harjoittelussa E3: Tukea pienryhmätoimintaan Lapsella on erityislastentarhanopettajan tai asiantuntijan (lääkäri, psykologi, vastaavan) toteama erityisen tuen tarve. Henkilöstöresurssi tukee kuntouttavan pienryhmätoiminnan ja muiden varhaiskasvatuksellisten tukitoimien toteuttamista. Tuen tarve vähenee kun lapsi saa riittävästi tukea. Voidaan myöntää lapselle: jonka osallistuminen ja osallisuus ryhmätoimintaan ilman tukea vaikeutuu kehityksellisten riskitekijöiden vuoksi. joka tarvitsee tehostetusti ja kohdennetusti tukea hyötyäkseen varhaiskasvatuksellisista tukitoimista. 18

19 4.3 Varhaiserityiskasvatuksen tukitoimista sopiminen ja päättäminen Varhaiskasvatukselliset tukitoimet tulee aloittaa välittömästi kun tuen tarve on havaittu. Päivähoitoyksikön esimies ja kasvatushenkilöstö arvioivat lapsen rakenteellisten tukitoimien tarvetta yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Tarvittaessa arvioinnin tukena käytetään kiertävää erityislastentarhanopettajaa. Päivähoitoyksikön esimies tekee yhteistyössä kasvatushenkilöstön kanssa esityksen tarvittavista tukitoimista (liite 1 Esitys/päätöslomake lapsen tarvitsemasta erityisestä tuesta varhaiskasvatuksessa). Esitykseen liitetään kuvaus lapsesta varhaiskasvatuksessa sekä mahdolliset asiantuntijan lausunnot. Esitykset erityisestä tuesta toimitetaan Varhaiskasvatuspalveluiden varhaiserityiskasvatuksen työryhmän käsittelyyn. Varhaiskasvatuksen toimintayksikkö TUEN TARVE HAVAITTU Välittömät varhaiskasvatukselliset tukitoimet Tarvittavien rakenteellisten tukitoimien arviointi Kelto havainnoi lasta Yhteistyö huoltaijien kanssa Toimintayksikön esitys tarvittavista tukitoimista Kuvaus lapsesta varhaiskasvatuksessa Asiantuntijan lausunnot Kelton kautta työryhmään Kelto tiedottaa tukitoimista Varhaiserityiskasvatuksen työryhmä, 3-4 krt/v. Keltot esittelevät tukitoimet Tukitoimista sopiminen Varhaiskasvatusjohtaja Varhaiskasvatuksenohjaaja Päiväkodinjohtaja x 2 Keltot Päätökset tukitoimista Tukitoimi vaihtoehdot Erityisentuen resurssikerroin VEK:in lisä henkilöstö Integroitu erityisryhmä Muu tukitoimi FL Kuvio 5. Varhaisen ja erityisen tuen haku- ja päätösprosessi 19

20 Varhaiserityiskasvatuksen työryhmään kuuluvat varhaiskasvatusjohtaja, varhaiskasvatuksen ohjaaja, kaksi päiväkodinjohtajaa sekä kiertävät erityislastentarhanopettajat. Työryhmän tehtävänä on sopia rakenteellisten tukitoimien jakamisesta resurssien mukaisesti. Kiertävät erityislastentarhanopettajat esittelevät päivähoitoyksiköiden tukitoimiesitykset ja työryhmä sopii tukitoimista. Varhaiserityiskasvatuksen lisähenkilöstöstä päätöksen tekee varhaiskasvatusjohtaja, resurssikertoimesta, resurssierityislastentarhanopettajasta ja perhepäivähoidon työn vaativuuden arvioinnin korvauksesta varhaiskasvatuksen ohjaaja sekä paikasta integroidussa erityisryhmässä päivähoitoyksikön esimies. Päätöksen jälkeen kiertävä erityislastentarhanopettaja lähettää tiedon vanhemmille, päivähoitoyksikölle ja varhaiserityiskasvatukseen Varhaiserityiskasvatuksen työryhmä kokoontuu erillisen aikataulun mukaisesti 3-4 kertaa vuodessa. 20

21 5. VARHAISERITYISKASVATUKSEN JOHTAMISRAKEN- NE JA PÄÄTÖKSENTEKO Porvoon varhaiserityiskasvatuksen koordinoinnista ja järjestämisestä vastaa Varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikkö. Tulosyksikön muodostavat Varhaiserityiskasvatuksen kustannuspaikka sekä Tulliportin päivähoito. Varhaiserityiskasvatukseen kuuluvat kiertävät erityislastentarhanopettajat, suomi toisena kielenä -lastentarhanopettaja ja varhaiserityiskasvatuksen lisähenkilöstö. Tulliportin päivähoito tarjoaa aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitysvammaisille koululaisille ja sen toiminnasta vastaa vastaava ohjaaja. Varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikön esimiehenä toimii yksi kiertävistä erityislastentarhanopettajista. Päivähoitoyksiköissä voidaan tarjota erityistä tukea integroiduissa erityisryhmissä sekä resurssierityislastentarhanopettajan työskentelyllä. Varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikön tukena toimii varhaiserityiskasvatuksen työryhmä. Tämä työryhmän tehtävänä on myös sopia varhaiserityiskasvatuksen rakenteellisten tukitoimien jakamisesta resurssien mukaisesti. Työryhmä seuraa, koordinoi ja valmistelee ja arvioi esityksiä varhaiserityiskasvatuksen kehittämiseksi yhdessä kiertävien erityislastentarhanopettajien ja tulosyksikön esimiehen kanssa. Työryhmän työskentely ja kokoonpano on kuvattu tarkemmin luvussa 4.3 Varhaiserityiskasvatuksen tukitoimista sopiminen ja päättäminen. Varhaiserityiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät ajankohtaiset asiat käsitellään tulosyksikön esimiesten tapaamisessa ja hyväksytään varhaiskasvatuksen johtoryhmässä. Päivähoitoyksiköiden varhaiserityiskasvatuksen johtaminen ja kehittäminen Päivähoitoyksikön esimies vastaa yksikössään toteutettavasta varhaiserityiskasvatuksesta. Tukena hänellä on yksikölle nimetty kiertävä erityislastentarhanopettaja. Esimies vastaa lasten rakenteellisten tukitoimien esitysten valmistelusta ja lapsille myönnettyjen tukitoimien asianmukaisesta kohdentumisesta ja toteutumisesta. 21

22 Lisäksi päivähoitoyksikön esimies vastaa tiedon siirrosta erityistä tukea tarvitsevan lapsen siirtyessä Porvoossa yksiköstä toiseen tai lapsen muuttaessa toiseen kuntaan sekä lapsen siirtyessä perusopetukseen. Esimies osallistuu esiopetusikäisten lasten oppilashuoltotyöryhmätyöskentelyyn yhdessä esiopetuksen henkilöstön ja erityislastentarhanopettajan kanssa. Päivähoitoyksikön esimies huolehtii, että tukea tarvitseville lapsille laaditaan erityisen tuen suunnitelma osana lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa sekä esiopetuksessa tehostetutun tuen suunnitelma osana lapsen esiopetussuunnitelmaa ja että nämä suunnitelmat arvioidaan säännöllisesti. Suunnitelmien laadinnasta vastaa lapsen ryhmän lastentarhanopettaja ja tukena on tarvittaessa kiertävä erityislastentarhanopettaja. Laadintaan osallistuvat lapsen huoltajat ja muut asiantuntijat. Suunnitelmat arvioidaan ja päivitetään kaksi kertaa vuodessa. 22

23 6. PORVOON VARHAISERITYISKASVATUKSEN KEHIT- TÄMISKOHTEITA Porvoon kaupungin Varhaiserityiskasvatuksen linjauksia laadittaessa, on noussut esiin palveluiden ja rakenteiden kehittämiskohteita, joista yhteenveto seuraavassa. kehittämiskohde varhaiserityiskasvatuksen työryhmän tehtävät kiertävän erityislastentarhanopettajan nimikemuutos suunnitelma / vastuuhenkilö työryhmän työskentely tukee varhaiserityiskasvatuksen kehittämistä / VEK-työryhmä nimikemuutos: kiertävä erityislastentarhanopettaja muutetaan konsultoivaksi erityislastentarhanopettajaksi / tulosyksikön esimies toimintamallin kehittäminen / varhaiskasvatusjohtaja resurssierityislastentarhanopettajan palvelut päivähoitoyksiköiden varhaiserityiskasvatuksen toteutumisen suunnittelu, seuranta, miehet ja kiertävät erityislastentarhanopettajat toimintamallien kehittäminen / yksiköiden esi- kehittäminen Taulukko 4. Varhaiserityiskasvatuksen kehityskohteet Kehittämistyö jatkuu suunnitelman mukaisesti ja Varhaiserityiskasvatuksen linjaukset arvioidaan ja päivitetään vuonna

24 LIITTEET Liite 1: PORVOON KAUPUNKI MENETTELYOHJE 4/2011 Varhaiskasvatus Varhaiserityiskasvatus ESITYKSEN JA PÄÄTÖKSEN TEKEMINEN LAPSEN TARVITSEMASTA VARHAISERITYIS- KASVATUKSEN RAKENTEELLISESTA TUKITOIMESTA VARHAISKASVATUKSESSA 1. Keskustellaan lapsen vanhempien, kiertävän erityislastentarhanopettajan ja mahdollisesti muun asiantuntijan kanssa tuen ja lausunnon tarpeesta. 2. Päivähoitoyksikkö täyttää lomakkeen esitetystä/päätetystä tukitoimesta ja käydään esitys läpi vanhempien kanssa allekirjoitusta varten. 3. Alkuperäinen lomake liitteineen lähetetään yksikön kiertävällä erityislastentarhanopettajalle. 4. Kiertävä erityislastentarhanopettaja esittelee tukitoimiesityksen Varhaiserityiskasvatuksen työryhmälle ja työryhmä sopii tukitoimesta. Varhaiserityiskasvatuksen lisähenkilöstöstä päätöksen tekee varhaiskasvatusjohtaja, resurssikertoimesta, resurssierityislastentarhanopettajan tuesta ja perhepäivähoidon työn vaativuuden arvioinnin korvauksesta varhaiskasvatuksen ohjaaja sekä paikasta integroidussa erityisryhmässä päivähoitoyksikön esimies. 5. Päätöksen jälkeen kiertävä erityislastentarhanopettaja lähettää päätöksen tiedoksi vanhemmille, päivähoitoyksikölle ja varhaiserityiskasvatukseen. Alkuperäinen hakemus/päätöslomake alkuperäisine liitteineen lähetetään päivähoitoyksikkön esimiehelle ja kopiot hakemuksesta liitteineen säilytetään Varhaiserityiskasvatuksen tulosyksikössä. Päätösten ja liitteiden kopioinnista ja lähettämisestä vastaa ko päivähoitoyksikön kiertävä erityislastentarhanopettaja. Tukitoimi edellyttää erityisen tuen suunnitelman tai maahanmuuttajataustaisen lapsen suomen kielen tukemisen suunnitelman laatimista. 6. Kiertävä erityislastentarhanopettaja merkitsee Efficaan sijoitusnäytölle sekä erityisen tuen näytölle päätöksen mukaisen palkkatarpeen, tukitoimen ja diagnoosin. ESITYKSEN JA PÄÄTÖKSEN TEON AIKATAULUTUS esitykset resurssikertoimista, resurssierityislastentarhanopettajan tuesta ja perhepäivähoidon TVA:n korvauksesta seuraavaksi toimintakaudeksi mennessä oman yksikön kiertävällä erityislastentarhanopettajalle. Päätökset näistä esityksistä tehdään viimeistään esitykset varhaiserityiskasvatuksen lisähenkilöstöstä seuraavaksi toimintakaudeksi. Päätökset tehdään viimeistään huom! lapsen siirtyessä yksiköstä toiseen ja/tai esiopetukseen esityksen tekemisestä vastaa ns lähettävä yksikkö / ryhmä toimintavuoden aikana esitykset rakenteellisista tukitoimista voidaan jättää mennessä syksyn osalta ja 15.1 mennessä kevään osalta erityisen tuen suunnitelma tai suomen kielen tukemisen suunnitelma on tehtävä marraskuun loppuun mennessä. 24

25 Liite 2: ESITYS / PÄÄTÖS varhaiserityiskasvatuksen rakenteellisista tukitoimista erityisestä tuesta varhaiskasvatuksessa / perhepäivähoitajan TVA:n vaikutus tehtäväkohtaiseen palkkaan (KVTES 4 2 mom) Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla tarkoitetaan lapsia, jotka fyysisen, psyykkisen ja/tai sosiaalisen kehityksensä tueksi tarvitsevat erityisiä hoidollisia, kasvatuksellisia ja/tai opetuksellisia tukitoimia varhaiskasvatuksessa. 1. Lapsen henkilötiedot Lapsen nimi Osoite Henkilötunnus Postitoimipaikka Neuvola 2. Hoitopaikka Päiväkoti / ryhmä tai perhepäivähoito Hoidon alkamispäivämäärä Edelliset hoitopaikat 3. Yhteistyö Huoltajien kanssa käydyt neuvottelut ja kasvatuskeskustelut Päivämäärä Yhteistyö asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa* ( esim. neuvola ja terveyskeskuksen erityistyöntekijä, koulupsykologi) Päivämäärä 25

26 4. Perustelut lapsen tarvitsemasta erityisestä tuesta liitteenä, rasti ruutuun päivähoidon näkemys lapsen tilanteesta yhteenveto yhteistyöpalaverista päivähoidossa Diagnoosi / keskeinen tuen tarpeen syy Päivämäärä 5. Jatkosuunnitelma Asiantuntijan lausunto Liitteenä Tulossa 6. Tukitoimenpiteet resurssikerroin ajalle Erityispäivähoidon henkilöstöresurssi ( edellyttää asiantuntijalausuntoa) Muuta, mitä Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / suomenkielen tukemiseen suunnitelma erityisen tuen suunnitelma on tehty / tehdään, milloin? kopio suunnitelmasta oman yksikön keltolle viim , päivitys Esityksen laatijat Päivämäärä Huoltajien allekirjoitus ja selvennys Esityksen laatijan allekirjoitus ja selvennys Päivähoitoyksikön/toimintayksikön esimiehen allekirjoitus ja selvennys 8. Kiertävän erityislastentarhanopettajan esitys Puollan, ajalle ryhmäkoon pienentämisen kerroin En puolla, perustelut Päivämäärä Kiertävän erityislastentarhanopettajan allekirjoitus ja selvennys 9. Päätös Esitys on hyväksytty Esitys hylätty, syy Päivämäärä Päättäjän allekirjoitus ja selvennys 26