Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp



Samankaltaiset tiedostot
VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

Viljakaupan näkymät Euroopassa Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Mallasohranviljelijän puheenvuoro TAMPERE Esa Similä

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Ajankohtaista viljamarkkinoilla

Viljakaupan markkinakatsaus

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Vilja-alan markkinanäkymät Tapani Yrjölä

Missä mennään viljamarkkinoilla

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Petri Lintukangas Markkinariskien hallinta-hanke

VILJAMARKKINAT Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

Ajankohtaista viljamarkkinoilla. Kasvuohjelma-seminaari, Tampere Tarmo Kajander

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Lauri Vuori, Tapani Yrjölä

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

NÄKÖKULMIA VILJAMARKKINOIHIN 2013

Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

Raision sopimusviljely

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Kevät Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Viljakaupan tilanne ulko- ja kotimaassa. Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Joensuu Raisioagro Oy Jari Eeva

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satoennuste 2013 TNS

VILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Luomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

VILJAMARKKINAT Kevät ( projisointi) Max Schulman / MTK

Viljatutkimus 10/2007

Maatalouden tulevaisuusseminaari Kälviä, Seppo Aaltonen MTK/Maatalouslinja

Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari , Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly

Vilja- ja Raaka-aineet markkinatilanne Taneli Rytsä Hankkija-Maatalous Vilja- ja Raaka-aineryhmä

Maatalouden ja viljamarkkinoiden näkymät

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Viljamarkkinatilanne. Salo Tarmo Kajander

PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari

VILJAVUOSI

Tervetuloa! Välkommen! T.G

LUOMUVILJAN LAATU JA MARKKINAKATSAUS. Tarmo Kajander Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne. Marraskuu Eero Vanhakartano, ProAgria Länsi-Suomi ry

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Tuottajahinnat ja edunvalvonta. Realismia maatilojen talouslaskelmiin Laskijaverkoston seminaari Vallila

Vilja- ja öljykasviketjujen strategiaraportin päivitys Csaba Jansik

Kansainvälinen viljamarkkinatilanne ja tulevaisuuden näkymät

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Vilja ja öljykasvikaupassa käytettävät sopimukset 2012

VILJAVUOSI Julkaisupäivämäärä

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Luomukinkeritilaisuudet 2016

TARPEET JA TOIVEET. Kaija Viljanen Avena Nordic Grain Oy SUUNNANNÄYTTÄJÄ ELINTARVIKEÖLJYISSÄ JA VALKUAISREHUISSA

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

KV-Vilja- ja öljykasvimarkkinakatsaus Avena Nordic Grain Oy - Sam Tallberg, Trade Manager. Rusko

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

VYR kylvöalaennuste 2016

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2015 TNS

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Odotukset viljakaupassa kevät ja kesä -16 Korpisaari Rautakesko Oy 19. ja

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Mallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Ajankohtaista vilja- ja siemenmarkkinoilta

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Transkriptio:

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv ivä johdatus päivp ivän n aiheisiin Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi (Markkinoiden osalta tilanne/näkemys 8.2.2012, joka voi muuttua) Viljamarkkinoiden ajankohtaispäivä. Ravinteet ja eurot talteen 10:00 Johdatus päivän aiheisiin Toiminnanjohtaja Juha Lappalainen, MTK Keski-Suomi 10:30 Kasvinsuojelun haasteet poikkeuksellisina kasvukausina, Markkinointipäällikkö, Lasse Matikainen Berner Oy 11:45 Tauko 12:15 Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK 13:30 Mitä tapahtuu viljamarkkinoilla 2012? MTK:n vilja-asiamies Max Schulman 14:45 Viljelijän puheenvuoro Kalle Hankamäki 15:00 Päivän päätös

Viljamarkkinat vrt. osakemarkkinat viime vuodet on käytännössä eletty ns. hintaputkessa Lähde: VYR Mikä merkitys hintavaihtelulla on? Jos kauran/ohran hinta on syksyllä 2012 alle 100 e/t, niin keskimääräisillä satotasoilla ei saada katettua edes muuttuvia kustannuksia (lannoite, polttoaine, kasvinsuojelu) Syksystä 2009 syksyyn 2010 rehuviljojen hinta nousi noin 90 e/t Noin 130 kuution viljavaraston arvo nousi vuodessa yli 7 000 e Tällaisessa tilanteessa varastosiilon takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt Tuotantopanosten, lähinnä lannoitteiden hinta muuttuu edellisen satokauden viljan hintojen mukaan, joten viljan hintojen noustessa viljelijä väliaikaisesti hyötyy ja toisaalta viljan hintojen laskiessa kantaa riskin, ellei ole suojautunut viljan hintojen laskulta Hintavaihtelut ovat suhteessa huomattavasti suurempia kuin raakapuukaupassa

Viljojen ja öljykasvien maailmanmarkkinahinnat Leipäviljan tuottajahinta Suomessa 2002-2010 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 Kiinteän hinnan tarjoukset syksylle 2012 ovat tällä hetkellä n. 175 e/t Vehnä Ruis 02 03 04 05 06 07 08 09 10

Rehuviljan tuottajahinta Suomessa 2002-2010 Kiinteän hinnan tarjoukset syksylle 2012 ovat tällä hetkellä n. 160 e/t

Miten suojautua hintavaihteluilta? Jakamalla hintariskiä Futuurikauppa Kiinteähintainen viljelysopimus (laatu- ja määräriski) Ei viljelysopimusta -> voi hakea myyntiajankohdan ja ostajan vapaasti Avohintainen viljelysopimus -> mikä on tosiasiallinen hyöty viljelijälle??? Lisäksi muita hinnoitteluvaihtoehtoja Riittävät varastointitilat -> myynnin siirto seuraavalle satokaudelle Kasvilajivalikoimalla Tuotantopanosten oston ajoituksella Suunnittelemalla tuotanto markkinalähtöisesti Markkinoihin sovitettu tuotannon määrä ja laatu Satokauden aikana hintakehitys on erilainen yli- ja alituotantotilanteessa Hyvä maksuvalmius on oleellinen edellytys Riskinsietokyky on yksilöllistä, joten ei ole mitään yleissääntöä riskienhallintaan Toisaalta, jos ei suojaudu, niin silloinkin kantaa itse vastuun, eikä voi syyttää muita Esimerkkejä hinnan kiinnityksen vaikutuksesta Rehukauraa 40 t sopimus 3/2011 kiinteä hinta 160 e/t ja markkinahinta 2/2012 175 e/t Erotus -600 e koko sopimusmäärässä 1/2007 kiinteä hinta 130 e/t ja markkinahinta 3/2008 165 e/t Erotus -1 400 e koko sopimusmäärässä Mallasohraa 40 t 4/2008 kiinteä hinta 233 e/t ja markkinahinta 2/2009 125 e/t Erotus 4 320 e koko sopimusmäärässä 3/2011 kiinteä hinta 175 e/t ja markkinahinta 11/2011 220 e/t Erotus -2 200 e koko sopimusmäärässä

Viljojen loppuvarasto satokauden päättyessä Maailma mrd. kg ja Suomi milj. kg Maailma 2006 2007 2008 2009 2010 2011E Keskiarvo Erotus Vehnä 130 127 167 202 200 210 173 21,62 % Ruis 1,2 1,6 2,5 2,8 1,8 1,5 1,9-21,05 % Ohra yht. 21 20 31 37 25 23 26-12,10 % Kaura 2,9 3,4 4,8 4,5 3,2 3,5 3,7-5,83 % Suomi 2006 2007 2008 2009 2010 2011E Keskiarvo Erotus Vehnä 538 534 612 703 554 644 598 7,78 % Ruis 121 128 137 141 142 135 134 0,75 % Ohra yht. 595 415 821 1527 515 706 763-7,49 % Kaura 345 408 390 462 256 363 371-2,07 % Varastotilanne yhdessä satoennusteiden kanssa määrää markkinoiden suuntaa Yhteenvetoa markkinoilta verrattuna edellisvuoteen (maailma) tai 2006-20011 keskiarvoihin (FI) Maailma Tuotanto 11/12 Vienti 11/12 Loppuvarasto 31.7.2012e Vehnä Kasvaa Kas vaa Kasvaa Ruis Kasvaa Alenee Alenee Ohra Kasvaa Ennallaan Alenee Kaura Kasvaa Alenee Kasvaa Suomi Tuotanto 2011 Vienti 11/12 Loppuvarasto 31.7.2012e Vehnä Yli Yli Yli Ruis Alle Alle Yli Ohra Alle Alle Alle (Huom!) Kaura Yli Alle Alle

Muita markkinoita sotkevia tekijöitä Venäjä Sijoitusrahastot Politiikka Euron ja dollarin vaihtosuhde Jne. Mitä opimme vuodelta 2011 Kokonaisviljelyala pysyi hallinnassa Suositeltiin vehnää, jota saatiin laarit täyteen Näkynee hinnoissa ja myös tarjonnassa vielä tulevalla satokaudella Futuurit toimivat erityisesti vehnällä Ohran sato pettymys niin määrällisesti kuin laadullisesti Markkinat kysynnän puolella, mikä on turvannut hinnat Sama tilanne mallasohralla Rypsillä huono satovuosi Talven kiinteät hinnat olivat lähellä syksyn hintoja Lannoitteiden hinnat ovat edelleen nousseet

Viljelyn kannattavuus 2011-2012 Kustannukset öljy +0,20 e/l alv 0% lannoitteet +100 e/t alv 0 % Viljan hinnan pitäisi nousta n. 30 e/t nykytasosta, jotta kate pysyy ennallaan Kiinteät hinnat nyt: Ruis 175, mallasohra 190, kaura 165, rypsi 415, rehuohra 155 e/t ja vehnä 170 e/t

Esimerkkejä katelaskelmista Kate 1 = (myyntitulot + tuet) - muuttuvat kustannukset Katteella on katettava oma palkka + koneet + rakennukset + pellon kustannus Myyntihinnat Raision hintoja 7.2.2012 + kiinteät hinnat 2012 Kate 1 B Sato t/ha 2011 e/ha 2012e e/ha Muutos e/ha Vehnä 4,0 808 651-157 Ruis 3,3 809 621-188 Mallasohra 3,5 930 756-174 Rehuohra 3,5 807 648-159 Kaura 3,8 874 751-123 Rypsi 1,4 945 836-109 Kate 1 C1 Sato t/ha 2011 e/ha 2012e e/ha Muutos e/ha Vehnä 4,0 804 647-157 Ruis 3,3 925 737-188 Mallasohra 3,5 896 722-174 Rehuohra 3,5 773 614-159 Kaura 3,8 840 717-123 Rypsi 1,4 1 011 902-109 Mitä satotaso tai myyntihinta vaikuttaa katteeseen? Jos edellisen esimerkin mukaan 2012 Rypsin sato nousee 400 kg/ha -> 135 e/ha Rypsin sato alenee 400 kg/ha ja hinta +50 e/t -> -210 e/ha Rypsin kate on vehnää parempi, vaikka vehnän sato olisi 3 t/ha suurempi Kauran sato alenee 800 kg/ha -> -116 e/ha Kauran keskisato on tilatasolla 3,3 t/ha ja rehuohran 4,0 t/ha niin tällöin rehuohra on kannattavampi viljelykasvi Rukiin keskisato on 4,0 t/ha ja hinta +40 e/t -> +250 e/ha Rukiin keskisato on 2,0 t/ha -> -200 e/ha Satotasovaihtelussa saattaa tuotantopanosten käyttö olla lähes identtinen, mutta pellon kasvukunto ja kasvinsuojelu vaikuttavat huomattavasti lopputulokseen

Lähde: VYR Markkinariskin hallinta 2011/12 Tuotantopanosten oston ajoitus, valittavan kasvin valinta, kasvinsuojelu ja myyntiajankohta Väitän vaihteluvälin olleen enimmillään yli 500 e/ha Ja hyvinkin pienillä päätöksillä 150 e/ha Miten satokaudella 2012/13? Edellisen lisäksi pellon kasvukunto vaikuttaa riskienhallintaan erityisesti erilaisten kasvukausien välillä Taloudellinen optimi on eri asia suurin mahdollinen sato

Mitä päätöksiä viljelijät tekevät keväälle 2012? Kauran ja ohran hinta on ollut odotuksia parempi Vehnän hinta oli puolestaan pettymys Rypsillä on nyt kaksi perättäistä huonoa satovuotta Lannoitteiden hinnannousu syö viljelyintoa Kokonaisviljelyala kasvanee maltillisesti Kauran ja mallas/rehuohran viljely lisääntynee Vehnän viljelyala pienenee Rypsin viljelyalaa lienee vaikea kasvattaa Kannattaa seurata tilannetta myös kylvöalaennusteen osalta (vyr.fi) ja muistaa, että kotimaan viljankulutus on edelleen laskussa