30400 Patologia. Asiasisältö 1 2 3 A B C



Samankaltaiset tiedostot
Ilkka Vauhkonen Peter Holmström. Sisätaudit. Sanoma Pro Oy

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

Suomalaisten sairaudet

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

KEUHKOSAIRAUDET. Asinus = alveolit+ alveolaariset duktukset+respiratoriset bronkiolit. = keuhkon toimiva, kaasunvaihdosta huolehtiva osa.

Onko akuuttia sisätautista vatsaa olemassa? Jorma Lahtela TAYS, Sisätaudit

Munuaisen parenkyymisairaudet

Autoimmuunitaudit kliinikon näkökulma. Heikki Julkunen

4.1 SAIRAALAINFEKTIOLUOKAT

AIH PSC. Autoimmuunimaksasairaudet LT Henna Rautiainen Jorvin sairaala, HYKS

Lääkeaineet ja toksiinit DILD. Johanna Arola Haartman-instituutti HY ja HUSLAB

Luennon sisältö. Lastenpatologiaa. Patologian työnjako (HUSLAB) Mitä lastenpatologia on? Mitä lastenpatologi tutkii? Mitä lastenpatologia on?

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Keuhkojen vaskuliittien radiologiset löydökset. Kirsi Volmonen

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

FINRISKI terveystutkimuksen mukaan

Tiedoston nimi: ASL_ohje_ doc. Sairausluokitus

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Yhdistelmäehkäisyvalmisteen aloitus ja käyttö

! Ruoansulatusentsyymien tuotto!! Ravinteiden imeytyminen!! Imeytymishäiriöt (keliakia, giardia)! ! Umpilisäke!! Paksu- ja peräsuoli!

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016

Pinnallisesti invasoiva levyepiteelikarsinooma (Stage IA1; invaasio < 3 mm, laajuus < 7 mm)

Aneurysmaattinen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) Aivojen arteriovenoosimalformaatiot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

Avohoidon Sairausluokitus (ASL ) Luokituksen käytön ohjeet

PALVELUHINNASTO

Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain

Endometriumbiopsian indikaatiot 1/2

PALVELUHINNASTO

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala

Avohoidon potilasryhmitys Luokitusten käytön ohjeet Versio

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Apteekkien taksan uudistus ehdotettujen mallien vaikutukset sairausvakuutusmenoihin

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS

Lisäkilpirauhasen patologiaa. Juha Näpänkangas OYS

DGN KUVANTAMISMENETELMÄT, NIIDEN FYSIKAALISET PERUSTEET, TEKNIIKAT JA KÄYTTÖ DIAGNOSTIIKASSA JA KLIINISTEN ONGELMIEN SELVITTELYSSÄ

Ruokatorven tauteja. Ruokatorven patologiaa. Ari Ristimäki. Kliinisen patologian professori, HY Osastonylilääkäri, HUSLAB

Harvinaiset haavat -hoitotyön näkökulma. Ulla Dunder, sh YAMK, auktorisoitu haavahoitaja Iho- ja allergiasairaala, HUS

AIKUINEN CF-POTILAS AIKUINEN CF- POTILAS DIAGNOOSI AIKUISIÄSSÄ DIAGNOOSI AIKUISIÄSSÄ 01/04/14 AIKUISEN CF - EPIDEMIOLOGIA

AIKUINEN CF- POTILAS. Katriina Kahlos

PATOLOGIA PATOLOGIAN TUTKIMUSNIMIKKEET

Sydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio

KANDIDAATTIOPETUKSEN OPPIMISTAVOITTEET SISÄTAUTIEN OSASTO Yleissisätaudit Kimmo Kontula

PAKKAUSSELOSTE. Vagifem 10 mikrog emätinpuikot. Estradioli

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Jorma Anttinen, Matti Juhola, Jukka Pekka Mecklin, Helena Sundström, Mervi Viinikainen KESKI SUOMEN ALUEELLINEN SYÖVÄNSEURANTATIEDOSTO

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Syöpä Esipuhe 2. 2 Syöpätilanne Ilmaantuvuus ja kuolleisuus 4. 4 Potilaiden elossaolo 13

Eksudatiivinen pleuriitti - haaste kliinikolle

VALMISTEYHTEENVETO. Valkoinen tai melkein valkoinen, tasainen, viistoreunainen, jakouurteellinen tabletti, halkaisija n. 9 mm, koodi ORN 276.

SISÄLLYS. N:o Valtioneuvoston asetus. Senaatti-kiinteistöistä. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2003

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala

Keski-ikä oli 38,5 vuotta.

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

Vatsan turvottelun ja lihavuuden endokrinologiset syyt. Juha Alanko, dosentti Sisätautien ja endokrinologian el

Eronnut rekisteröidystä parisuhteesta Leski rekisteröityneen parisuhteen jälkeen

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA

COPYRIGHT. Heikki Mäkisalo. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

Hirvensalmi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Kangasniemi. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Terveyskeskuslääkärin työn sisältö on muuttunut Tukeeko 15 vuoden kattava käyntisyyseuranta olettamusta?

Mäntyharju. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

IAP:n lasiseminaari Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto

Infektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ

JÄKÄLÄIHOTTUMAT. Pia Halonen LL, eval Alueellinen koulutuspäivä

Pruritusani. LL Sinikka Salmenkylä

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Kelan sairausryhmäkohtaisten kurssien muutokset

KELA LÄÄKELUETTELOT SISÄLLYSLUETTELO. Lääkeluettelot

Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky.

SUU JA YLEISSAIRAUDET

KELAN ETUUDET EUROINA 2017

HIV ja hepatiitit HIV

Runsaat kuukautiset Käypä hoito

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Naistentaudit ja synnytykset (JIM )

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ

Gastriitin luokittelu

Elinsiirrot käypää hoitoa jo 40 vuoden ajan. Kaija Salmela, Krister Höckerstedt, Ulla-Stina Salminen ja Pekka Hämmäinen

LUOKITUSPERUSTEITA INTERNATIONAL ACADEMY OF PATHOLOGY SUOMEN OSASTO LAADUNVARMISTUSTYÖRYHMÄ

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Pieksämäki. Menetetyt elinvuodet (PYLL)

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ PALVELUHINNASTO

Transkriptio:

30400 Patologia A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys Taso Asiasisältö 1 2 3 A B C 1 Elinpatologia 1.1 Verisuonitaudit 1.1.1 Verisuonimalformaatiot 3 B 1.1.2 Verenpainetauti 1.1.3 Ateroskleroosi 1.1.4 Aneurysmat 1 B 1.1.5 Dissekoituma 1 B 1.1.5.1 Marfanin oireyhtymä 1.1.5.2 Kystinen medianekroosi 1.1.6 Vaskuliitit 1.1.6.1 Suurten suonten vaskuliitit 1.1.6.2 Pienten suonten vaskuliitit 1.1.7 Laskimoiden ja imuteiden taudit 1.1.7.1 Suonikohjut 1.1.7.2 Tromboflebiitti 1.1.7.3 Lymfangiektasiat 1.1.8 Suonikasvaimet 1.1.8.1 Hemangioomat 1 B 1.1.8.2 Lymfangioomat 1.1.8.3 Glomangioomat 1.1.8.4 Hemangioendoteliooma 1.1.8.5 Kaposin sarkooma 1.1.8.6 Angiosarkooma 1.2 Sydäntaudit 1.2.1 Sydäninsuffisienssi 1.2.1.1 Vas. puoleinen insuffisienssi 1.2.1.2 Oik. puoleinen insuffisienssi 1.2.2 Iskeeminen sydänsairaus 1.2.2.ngina pectoris 1.2.2.2 Sydäninfarkti 1.2.2.3 Krooninen iskeeminen sydänsairaus 1.2.3 Hypertensiivinen sydänsairaus 1.2.3.1 Vas.puoleinen hypertensiivinen sydänsairaus 1.2.3.2 Cor pulmonale 1.2.4 Synnynnäiset sydänviat 1.2.5 Myokardiitit 1.2.6 Kardiomyopatiat 1.2.6.1 Dilatoivat kardiomyopatiat 1.2.6.2 Hypertrofiset kardiomyopatiat

1.2.6.3 Restriktiiviset kardiomyopatiat 1.2.7 Sydämen läppäviat 1.2.7.1 Synnynnäiset läppäviat 1.2.7.2 Infektiiviset läppäviat 1.2.7.3 Metaboliset läppäviat 1.2.8 Sydänpussin taudit 1.2.8.1 Perikardiitti 1.2.8.2 Tamponaatio 1.2.9 Sydämen kasvaimet 1.3 Veritaudit 1.3.1 Sytopeniat 1.3.1.nemiat 1.3.1.2 Leukopeniat 1.3.1.3 Trombosytopeniat 1.3.2 Reaktiivinen leukosytoosi 1 B 1.3.3 Myeloisen sarjan taudit 1.3.3.1 Myeloproliferaatio (polysytemia vera) 1.3.3.2 Myelodysplastinen syndrooma 1.3.3.3 Akuutti myeloinen leukemia 1.3.3.4 Krooninen myeloinen leukemia 1.3.4 Lymfaattisen sarjan neoplasiat 1.3.4.kuutti lymfaattinen leukemia 1.3.4.2 Krooninen lymfaattinen leukemia 1.3.4.3 B-soluiset non-hodgkin lymfoomat 1.3.4.4 T-soluiset non-hodgkin 2 C lymfoomat 1.3.4.5 NK-soluiset non-hodgkin lymfoomat 1.3.4.6 Hodgkinin tauti 1.3.5 Hyytymishäiriöt 1.3.5.1 DIC-oireyhtymä 1.3.5.2 Hyytymistekijäpuutokset 1.3.5.3 Hyytymisalttius 1 B 1.3.6 Pernan taudit 1.3.6.1 Splenomegalia 1.3.6.2 Pernan ruptuura 2 C 1.3.6.3 Pernan lymfoomat 1.3.7 Thymuksen taudit 1.3.7.1 Hyperplasia 1.3.7.2 Tymoomat 1.4 Keuhkosairaudet 1.4.1 Obstruktiiviset keuhkosairaudet 1.4.1.1 COPD 1.4.1.2 Emfyseema 1.4.1.3 Astma 1.4.2 Restriktiiviset keuhkosairaudet 1.4.2.1 Interstitiellit keuhkosairaudet 1.4.2.2 Keuhkofibroosi

1.4.2.3 Pölykeuhkot (pneumokonioosit) 1.4.2.4 Sarkoidoosi 1.4.2.5 Vaskuliitit 1.4.3 ARDS 1.4.4 Keuhkoembolia ja -infarkti 1.4.5 Pulmonaalinen hypertensio 1.4.5.1 Primaariset 1.4.5.2 Sekundaariset 1.4.6 Keuhkoinfektiot 1.4.6.1 Bakteeripneumoniat 1.4.6.2 Viruspneumoniat 1.4.6.3 Sienipneumoniat 1.4.6.4 Aspiraatiopneumonia 1 B 1.4.6.5 Tuberkuloosi 1 B 1.4.6.6 Atyyppiset mykobakteerit 1.4.7 Keuhkokasvaimet 1.4.7.1 Benignit keuhkokasvaimet 2 C 1.4.7.2 Malignit keuhkokasvaimet 1 B 1.4.7.3 Keuhkokasvainten etiologia ja patogeneesi 1.4.8 Keuhkopussin taudit 1.4.8.kuutti pleuriitti 1.4.8.2 Krooninen pleuriitti 1 B 1.4.8.3 Pneumothorax 1 B 1.4.8.4 Mesothelioma 1.5 Munuaistaudit 1.5.1 Nefroottinen syndrooma 1.5.2 Nefriittinen syndrooma 1.5.3 Glomerulonefriitit 1.5.3.1 Luokittelu 2 C 1.5.3.2 Morfologia 1.5.3.3 Etiologia 1.5.4 Tubulointerstitiaaliset munuaissairaudet 1.5.4.1 Pyelonefriitti 1.5.4.2 Akuutti tubulusnekroosi 1.5.5 Kystiset munuaistaudit 1.5.6 Munuaiskasvaimet 1.6 Gastrointestinaaliset taudit 1.6.1 Ruokatorven taudit 1.6.1.1 Esofagiitti 1.6.1.arretin ruokatorvi 1 B 1.6.1.3 Ruokatorven kasvaimet 1.6.2 Mahalaukun taudit 1.6.2.1 Gastriitit 1.6.2.2 Helikobakteeri 1.6.2.3 Autoimmuunigastriitti 1.6.2.4 Erosiivinen gastriitti 1.6.2.5 Ulkustauti 1 B 1.6.2.6 Mahalaukun kasvaimet

1.6.3 Suoliston taudit 1.6.3.1 Synnynnäiset sairaudet 1.6.3.2 Hirschprungin tauti 1.6.3.3 Keliakia 1 B 1.6.3.4 Vaskulaariset sairaudet 1.6.3.5 Divertikuloosi 1 B 1.6.3.6 Enterokoliitti 1.6.3.7 Appendisiitti 1.6.4 Krooniset inflammatoriset suolitaudit 1.6.4.1 Crohnin tauti 1 B 1.6.4.2 Ulseratiivinen koliitti 1 B 1.6.5 Suoliston kasvaimet 1.6.5.1 Polyypit 1 B 1.6.5.2 Karsinoomat 1 B 1.6.5.3 Muut kasvaimet 1.7 Maksan ja sappiteiden taudit 1.7.1 Maksan vauriomekanismit 1.7.2 Hepatiitit 1.7.2.1 Virushepatiitit 1.7.2.2 Autoimmuunihepatiitti 1.7.2.3 Toksiset hepatiitit 1.7.3 Non-alcoholic fatty liver disease NAFLD 1.7.4 Alcoholic fatty liver disease 1.7.5 Vaskulaariset taudit 1.7.6 Maksakirroosi 1.7.6.1 Portahypertensio 1.7.6.2 Muut manifestaatiot 1.7.7 Maksakasvaimet 1.7.7.1 Benignit kasvaimet 1.7.7.2 Malignit kasvaimet 1.7.8 Sappiteiden taudit 1.7.8.1 Sappikivitauti 1.7.8.2 Sappiteiden ja sappirakon tulehdus 1.7.8.3. Sappiteiden ja sappirakon kasvaimet 1.7.8.4 Primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC) 1.7.8.5 Primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PSC) 1.8 Haiman taudit 1.8.1 Pankreatiitti 1.8.1.kuutti pankreatiitti 1 B 1.8.1.2 Krooninen pankreatiitti 1 B 1.8.2 Haiman kasvaimet 1.8.2.1 Benignit kasvaimet 1.8.2.2 Pancreatic intraepithelial neoplasia (PanIN)

1.8.2.3 Intraduktaalinen papillaarinen musinoottinen neoplasia (IPMN) 1.8.2.4 Malignit haimakasvaimet 1.8.2.5 Haiman neuroendokriiniset 3 B kasvaimet 1.9 Urogenitaalitaudit 1.9.1 Peniksen taudit 1.9.1.1 Malformaatiot 1.9.1.2 Esinahan taudit 1.9.1.3 Kasvaimet 1.9.2 Kiveksen ja kivespussin taudit 1.9.2.1 Piilokives 1.9.2.2 Kivestulehdus 1.9.2.3 Hydrocele 1.9.2.4 Kiveksen kasvaimet 1.9.3 Prostatan taudit 1.9.3.1 Hyperplasia 1.9.3.2 Prostatiitti 2 C 1.9.3.3 Prostatasyöpä 1.10 Rinnan taudit 1.10.1 Mastopatia 1.10.2 Rinnan kasvaimet 1.10.2.1 Benignit kasvaimet 1.10.2.2. Malignit kasvaimet 1.10.3 Mastiitti 1.10.4 Miehen rinnan taudit 1.10.4.1 Gynekomastia 1.10.4.2 Miehen rintasyöpä 1.11 Gynekologiset taudit 1.11.1 Vulvan ja vaginan taudit 1.11.1.1 Lichen sclerosus et atrophicus 1.11.1.2 Vulvar intrasepitelial neoplasia (VIN) 1.11.1.3 Kasvaimet 1.11.2 Kohdunkaulan taudit 1.11.2.1 Cervisiitit 1.11.2.2 Cervical intraepithelial neoplasia (CIN) 1.11.2.3 Lieriöepiteelin dysplasia ja adenocarcinoma in situ (AIS) 1.11.2.4 Levyepiteelikarsinooma 1.11.2.5 Adenokarsinooma 1.11.3 Kohdun runko-osan taudit 1.11.3.1 Vuotohäiriöt 1.11.3.2 Endometrioosi ja adenomyoosi 1 B 1.11.3.3 Endometriitti 1.11.3.4 Endometriumin hyperplasiat 1 B

1.11.3.5 Endometriumin kasvaimet 1 B 1.11.3.6 Leiomyomat 1 B 1.11.3.7 Leiomyosarkoomat 1.11.4 Tuuvan ja ovarion taudit 1.11.4.1 Monirakkulainen munasarjaoireyhtymä PCOS 1.11.4.2 Ovarion ja tuuban kasvaimet 1.11.5 Raskauteen liittyvät taudit 1.11.5.1 Kohdunulkoinen raskaus 1.11.5.2 Rypäleraskaus 1.11.5.3 Istukan kasvaimet 1.11.5.4 Pre-eklampsia 1.12 Endokrinologiset taudit 1.12.1 Kilpirauhasen taudit 1.12.1.1 Hypertyreoosi 1 B 1.12.1.2 Hypotyreoosi 1 B 1.12.1.3 Struuma 1 B 1.12.1.4 Tyreoidiitit 1 B 1.12.1.5 Kilpirauhasen kasvaimet 1.12.2 Lisäkilpirauhasen taudit 1.12.2.1 Primaarinen hyperparatyreoosi 1.12.2.2 Lisäkilpirauhasen adenooma 1.12.2.3 Lisäkilpirauhasen hyperplasia 1.12.2.4 Sekundaarinen hyperparatyreoosi 1.12.2.5 Tertiaarinen hyperparatyreoosi 1.12.2.6 Hypoparatyreoosi 1.12.2.7 Lisäkilpirauhaskarsinooma 1.12.3 Lisämunuaisen taudit 1.12.3.1 Kuorikerroksen hyperplasia 1.12.3.2 Primaari hyperaldosteronismi 1.12.3.ushingin syndrooma 1.12.3.4 Kuorikerroksen kasvaimet 1.12.3.5 Feokromosytooma 1.12.4 Diabetes 1.12.4.1 Luokittelu 1 B 1.12.4.2 DM tyyppi 1 patogeneesi 1 B 1.12.4.3 DM tyyppi 2 patogeneesi 1 B 1.12.4.4 Diabeteksen komplikaatiot 1.12.5 Dispersoituneen neuroendokriinijärjestelmän taudit 1.12.5.1 Neuroendocrine gastroenteropancreatic tumours (GEP-NET) 1.12.5.2 Muut neuroendokriiniset kasvaimet 1.13 Muskuloskeletaaliset taudit 1.13.1 Luuston taudit

1.13.1.1 Osteoporoosi 1.13.1.2 Murtumat 1.13.1.3 Osteonekroosi 1.13.1.4 Osteomyeliitti 1.13.1.5 Luun kasvaimet 1.13.2 Lihasten taudit 1.13.2.1 Lihasatrofiat 1.13.2.2 Lihasdystrofiat 1.13.2.3 Myopatiat 1.13.2.4 Myastenia gravis 1.13.3 Nivelten taudit 1.13.3.1 Nivelrikko 1 B 1.13.3.2 Kihti 1.13.3.3 Reuma 1.13.3.4 Muut artriitit 1.13.3.5 Villonodulaarinen pigmentoitunut synoviitti 1.13.3.6 Lihasten ja nivelten kasvaimet 1.13.4 Pehmytkudoksen kasvaimet 1.14 Neuropatologia 1.14.ivoödeema 1 B 1.14.2 Herniaatiot 1 B 1.14.3 Hydrokefalus 1.14.4 Aivoverisuonisairaudet 1.14.4.ivoinfarkti 1.14.4.2 Amyloidiangiopatia 1.14.4.3 Vaskulaariset malformaatiot 1.14.5 Kallonsisäiset verenvuodot 1.14.5.1 Epiduraalinen verenvuoto 1.14.5.2 Subduraalivuoto 1.14.5.3 Subaraknoidaalinen verenvuoto 1.14.5.4 Kudoksensisäiset aivoverenvuodot (ICH) 1.14.6 Hermoston tulehdussairaudet 1.14.6.1 Meningiitit 1 B 1.14.6.2 Enkefaliitit 1.14.6.3 Prionitaudit 1.14.7 MS-tauti 1.14.8 Degeneratiiviset taudit 1.14.8.lzheimerin tauti 1.14.8.2 Parkinsonin tauti 1.14.8.3 Muut degeneratiiviset taudit 1.14.9 Hermoston kasvaimet 1.15 Ihotaudit 1.15.1 Urtikaria 1.15.2 Ekseema 1.15.3 Erythema multiforme 1.15.4 Psoriaasi

1.15.5 Lichen planus 1.15.6 Ihoinfektiot 1.15.7 Rakkulataudit 1.15.7.1 Pemfigus 1.15.7.2 Pemfigoidi (bullous pemfigoid) 1.15.7.3 Ihokeliakia (dermatitis herpetiformis) 1.15.8 Ihokasvaimet 1.15.8.1 Pigmenttiluomet (naevus pigmentosus) 1.15.8.2 Seborroinen keratoosi 1.15.8.3 Dermatofibrooma 1.15.8.4 Tyvisolusyöpä (carcinoma basocellulare) 1.15.8.5 Okasolusyöpä (carcinoma spinocellulare) 1.15.8.6 Melanooma 1.16 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit 1.16.1 Ylähengitysteiden taudit 1.16.1.1 Ylähengitysteiden tulehdukset 1.16.1.2 Ylähengitysteiden kasvaimet 1.16.2 Suun taudit 1.16.2.1 Suun limakalvosairaudet 1.16.2.2 Suun ja kielen kasvaimet 1.16.3 Sylkirauhasten taudit 1.16.3.1 Sialoadeniitti 1.16.3.2 Sylkirauhasen kasvaimet 1.16.4 Nenän taudit 1.16.4.1 Sinuiitit 1 B 1.16.4.2 Rakennepoikkeavuudet 1.16.4.3 Kasvaimet 1.16.5 Korvan taudit 1.16.5.1 Ulkokorvan taudit 1.16.5.2 Välikorvan taudit 1.16.5.3 Sisäkorvan taudit 1.16.5.4 Korvan kasvaimet 1.17 Silmätaudit 1.17.1 Silmätulehdukset 1.17.2 Silmän kasvaimet 1.18 Lastentaudit 1.18.1 Synnynnäiset kehityshäiriöt 1.18.2 Lasten kasvaimet 1.19 Systeemisairaudet 1.19.1 SLE 1.19.2 IgG4 assosioituvat taudit 1.19.3 Amyloidoosi 1.19.4 Nivelreuma

1.19.5 Kasvainoireyhtymät 1.19.5.1 MEN 1 ja 2 1.19.5.2 Neurofibromatoosi 1 ja 2 1.19.5.3 BRCA 1.19.5.4 FAP 1.19.5.5 Lynchin oireyhtymä (HNPCC) 1.19.5.6 Von Hippel-Lindaun oireyhtymä 1.20 Elinsiirrot 1.20.1 Luuydinsiirrot 1.20.2 Munuaisensiirrot 1.20.3 Maksansiirrot 1.20.4 Sydämensiirrot 1.20.5 Keuhkonsiirrot 1.20.6 Haimansiirrot 1.20.7 Suolensiirrot 1.20.8 Rejektio 1.20.9 GVH YATK v1.07 19.9.2014 palaute