KANDIDAATTIOPETUKSEN OPPIMISTAVOITTEET SISÄTAUTIEN OSASTO Yleissisätaudit Kimmo Kontula

Transkriptio

1 1 KANDIDAATTIOPETUKSEN OPPIMISTAVOITTEET SISÄTAUTIEN OSASTO Yleissisätaudit Kimmo Kontula - Potilaan anamneesi (Oppikirja: Potilaan tutkiminen. Kustannus Oy Duodecim, viimeisin painos) - Potilaan kliininen tutkiminen (Oppikirja: Potilaan tutkiminen. Kustannus Oy Duodecim, viimeisin painos) - Akuutin sisätautipotilaan arviointi ja hoito (Oppikirja: Akuuttihoito-opas (soveltuvin osin). Kustannus Oy Duodecim, viimeisin painos) - Keskeiset sisätautipotilaan toimenpiteet: Hengitysteiden turvaaminen Laskimoinfuusion asettaminen Valtimoverinäytteen ottaminen Luuydinpunktio - Yleisoireiden (kuume, laihtuminen, väsymys, heikotus, hikoilu, kutina ym.) diagnostinen selvittely - Sairauskertomuksen laatiminen - Evidence-based medicine/käypä Hoito tyyppisten tietokantojen käytön hallinta

2 Kardiologia Markku S. Nieminen, Markku Kupari 2 Helsingin yliopistosta valmistunut lääkäri - tuntee ja ymmärtää sydämen ja verenkierron rakenteen ja sekä fysiologian että patofysiologian pääpiirteet mukaan lukien - sydämen systolisen ja diastolisen toiminnan säätelyn sekä dysfunktion mekanismit - verenpaineen säätelyn - sydämen vuorovaikutuksen muiden elinjärjestelmien, erityisesti munuaisten, keuhkojen ja aivojen toiminnan kanssa - ikääntymisen vaikutukset sydämeen ja verenkiertoon - tunnistaa tärkeimmät kardiovaskulaarisairauksiin viittaavat oireet (rintakipu, hengenahdistus, suorituskyvyn heikentyminen, tajunnan menetys, sydämen tykytys, turvotus) ja hallitsee niiden anamnestisen selvittelyn sekä erotusdiagnostiikan pääperiaatteet - tuntee normaalin kardiovaskulaarisen statuksen ja pystyy tunnistamaan tärkeimmät poikkeavuudet kliinisessä tutkimuksessa, kuten löydökset, jotka viittaavat - sydämen vajaatoimintaan - sydämen rakennevikoihin :läppäviat, synnynnäiset sydänviat - rytmihäiriöihin - ahtauttavaan valtimotautiin - akuutteihin kardiovaskulaarisiin hätätilanteisiin (akuutti sydäninfarkti, keuhkoem bolia, keuhkopöhö, tamponaatio, aortan dissekoituma ym) - tunnistaa normaalin EKG-löydöksen sekä poikkeavuudet, jotka viittaavat - akuuttiin tai aiemmin sairastettuun sydäninfarktiin - sydänlihaksen iskemiaan tai akuuttiin keuhkoemboliaan - merkittäviin nopeisiin tai hitaisiin rytmihäiriöihin tai johtumishäiriöön tai näiden riskiin - vasemman tai oikean kammion hypertrofiaan - hallitsee seuraavien tilojen diagnostiikan, hoidon ja seurannan perusterveydenhuollossa ja tietää milloin potilas kuuluu ohjata erikoissairaanhoitoon - kohonnut verenpaine - sydämen vajaatoiminta - läppäviat - stabiili ja epästabiili sepelvaltimotauti - tavallisimmat rytmihäiriöt, erityisesti eteisvärinä - ahtauttava perifeerinen valtimotauti - tuntee ateroskleroosin vaaratekijät sekä primaari- ja sekundaariprevention periaatteet ja soveltaa niitä työssään - ymmärtää näyttöön perustuvan hoidon periaatteen kardiologiassa ja soveltaa sitä työssään - omaa yleiskäsityksen nykyaikaisten kuvantamistutkimusten (ultraäääni, TT-angiografia, magneettikuvaukset, isotooppitutkimukset) sekä kajoavien tutkimusten (angiografiat, sydämen katetrointi, elektrofysiologiset tutkimukset ja ablaatiot) aiheista ja käytöstä - tietää lähettävän lääkärin vastuun ionisoivaa säteilyä käyttävissä tutkimuksissa - osaa käyttää kardiovaskulaarisairauksien diagnostiikasta ja hoidosta julkaistuja ohjeita ( Käypä hoito ym)

3 Keuhkosairaudet Vuokko Kinnula 3 Potilaan kliininen tutkiminen ja löydösten tulkinta keuhkosairautta epäiltäessä - etenkin keuhkoauskultaatio, -perkussio, inspektio, mutta muista myös yleis/sydänstatus Tärkeimmät oireet ja niiden taustalla olevien keskeisten tautien diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka sekä hoidon porrastus; mm. - yskä ja veriyskä - hengenahdistus - rintakehän kivut - hengityksen vinkuminen - systeemioireet kuten laihtuminen, rasituksen siedon heikentyminen Keskeiset keuhkosairauksien tutkimusmenetelmät ja tulkinta soveltuvin osin, löydösten kliininen merkitys, mm. - PEF-seuranta - spirometria - diffuusiokapasiteetti - altistuskokeet - rasituskokeet - alllergologisista tutkimuksista mm. ihopistokokeet - happisaturaatio, arteriaverikaasut - bronkoskopia ja bronkoskooppiset näytteet - pleuratutkimukset - unitutkimukset Keskeisimmät keuhko-ongelmat ja sairaudet, niiden diagnostiikka, hoito ja seuranta, hoidon porrastus - astma - COPD - keuhkoinfektiot (etenkin pneumoniat, tuberkuloosi, empyeema) - akuutit/krooniset hengitystieallergiat, anafylaksia - hengitysvajaus; akuutti ja krooninen tunnistaminen, syyt - keuhkoembolia Kliininen tunnistaminen / diagnostiikka, hoidon pääperiaatteet, läheteindikaatiot ja hoidon porrastus - pleuran sairaudet (etenkin pleuraneste eri syistä) - keuhkojen parenkyymisairaudet; - keuhkojen lääkereaktiot - thoraxin maligniteetit; keuhkosyövät - unenaikaiset hengityshäiriöt (etenkin uniapnea) Keskeistä työperäisistä keuhkosairauksista, perustutkimukset, tutkimusten ja hoidon porrastus mm. - ammattiperäinen astma - työperäiset allergiset alveoliitit - asbestisairaudet Muihin systeemisairauksiin/lääkityksiin liittyvät keuhko-ongelmat ja harvinaisempien keuhkosairauksien epäily / alkudiagnostiikka, hoidon porrastus, mm. - keuhkoja affisioivat vaskuliitit - reumasairauksien keuhkomanifestaatiot

4 Preventioon liittyvät asiat - hengitystieallergioiden siedätyshoito - tupakoinnin vaaratekijät, tupakasta vieroitus - ylipainoisuuteen liittyvät keuhko-ongelmat 4 Muita keuhkosairauksien ongelmia/aiheita keskeisiltä osin - keuhkopotilaan lentokelpoisuus - keuhkopotilaan ajokelpoisuuden huomioon ottaminen - apuvälinearviot (etenkin kotihappihoito) - kuntoutusasiat - keuhkopotilaan fysioterapia - inhalaatiolääkityksen käyttö - hapenanto, hengitysvajauksen non-invasiivinen ventilaatiohoito - nebulisaattorit Lainsäädännöstä soveltuvin osin koskien yleisimpiä keuhkosairauksia - lääkekorvattavuusasiat (etenkin astma, COPD), tuberkuloosi (tartuntatauti-ilmoitus, kontaktien selvittely jne.)

5 5 Gastroenterologia Martti Färkkilä Taustaa Gastroenterologiset sairaudet ovat väestössä erittäin tavallisia ja niiden tunnistaminen ja diagnostillinen selvittely sekä hoito kuuluu kaikkien valmistuneiden lääkäreiden osata. Ylävatsavaivoista ja refluksista kärsii n % väestöstä, keliakiaa potee n. 2 % suomalaisista. Toiminnalliset vatsavaivat ovat samoin tavallisia ja yli 5% väestöstä on näitä oireita. Tulehdukselliset suolistosairaudet lisääntyvät n. 6 %:lla vuosittain ja samoin n niiden komplikaatiot. Maksakirroosisairastuvuus ja kuolleisuus on Suomessa Euroopan korkeimpia. Valmistuneen lääkärin tulee osata todeta, selvitellä ja hoitaa tavallisimmat gastrointestinaalioireet ja sairaudet: Yleiset oireet/löydökset dyspepsia, närästys veriripuli pitkittynyt ripuli ummetus pahoinvointi oksentelu raudanpuuteanemia nielemisvaikeus aiheet tähystystutkimuksille Ruokatorven sairaudet refluksitauti eosinofiilinen esofagiitti Barrettin esofagus Ruokatorven syöpä Motiliteettihäiriöt Mahalaukku Dyspepsia Ulkustauti, helikobakteeri Lääkkeiden aiheuttamat limakalvovauriot Ohutsuoli ja paksusuoli Keliakia ja laktoosi-intoleranssi Malabsorptio Lyhytsuolioireyhtymä Toiminnalliset vatsavaivat, ummetus, ripuli, vatsakipu, ärtyvän suolen oireyhtymä Tulehdukselliset suolistosairaudet: haavainen paksusuolitulehdus ja Morbus Crohn verisuoniperäiset suoliston sairaudet: iskemia, angiodysplasia paksu- ja peräsuolen syöpä Maksa, sappi ja haima sattumalöydöksenä koholla olevat maksa-arvot maksan poikkeava kuvantamislöydös - pesäkemuutokset ikterus ja kolestaasi portahypertensio ja askites

6 alkoholimaksasairaudet rasvamaksa virushepatiitit autoimmuunihepatiitti, primaari biliaari kirroosi, sklerosoiva kolangiitti lääkeaineiden aiheuttamat maksavauriot aiheet maksansiirtoon krooninen haimatulehdus ja haiman vajaatoiminta metaboliset sairaudet; hemokromatoosi, alfa1-antitrypsiininpuute hyperbilirubinemiat, esim. Gilbertin tauti 6 Gastrointestinaaliset infektiot bakteeri- ja virusgastroenteriitit bakteeriruokamyrkytys turistiripuli antibiottiripuli ja pseudomembranoottinen koliitti (Cl. difficile koliitti)

7 7 Endokrinologia Hannele Yki-Järvinen ja Satu Vehkavaara Tuore diabetes -diabeteksen kriteerit: milloin tarvitaan sokerirasitusta? -erotusdiagnostiikka tyypin 1 vs. 2 diabetes -milloin hoidetaan avohoidossa, milloin lähete päivystykseen/erikoissairaanhoitoon? Tyypin 1 diabetes -etiologia ja patogeneesi -riskitekijöiden ja elinmuutosten seuranta: milloin ja miten ja koska konsultoida? - insuliinihoidon ja ruokavaliohoidon periaatteet Tyypin 2 diabetes -patogeneesi: miten liittyy metaboliseen oireyhtymään? -riskitekijöiden ja elinmuutosten seuranta: milloin ja miten ja koska konsultoida erikoissairaanhoitoa? -riskitekijöiden lääkehoito (hyperglykemia, verenpaine, dyslipidemia, lisääntynyt hyytyminen) Harvinaisemmat diabetesmuodot -tiedettävä että tyypin 1 ja 2 diabeteksen lisäksi on olemassa muitakin esim. sekundaarinen (pankreatiitin jälkitila) diabetes, ja että tyypin 1 diabetes voi puhjeta myöhään ja tyypin 2 jo nuorilla Metabolinen oireyhtymä (MBO) -Metabolisen oireyhtymän määritelmä ja patogeneesi: miten eri komponentit liittyvät toisiinsa ja miten MBO liittyy ei-alkoholiperäiseen rasvamaksaan ja NASH:iin? -miksi tärkeä tunnistaa? Lihavuus ja ruokavalio -miksi kaikilla lihavilla ei ole metabolista oireyhtymää? -lihavuuteen liittyvät terveysongelmat -millainen on terveellinen ruokavalio? -elintapaohjaus vastaanotolla -lihavuuden perushoito (elämäntapaohjaus,ryhmä, ENED) -sairaalloisen lihavuuden leikkaushoito: kenellä harkita? Anoreksia -miten tunnistan ja kuka hoitaa? Kilpirauhassairaudet -struuman, kilpirauhaskyhmyn, kilpirauhastulehdusten ja hypotyreoosin kliininen kuva, diagnostiikka ja hoito. - hypertyreoosin diagnostiikka ja hoidon yleisperiaatteet Luuston ja kalsiumaineenvaihdunnan sairaudet - hyperkalsemian kliininen kuva, erotusdiagnostiikka (PTH:sta riippuvainen vai riippumaton) sekä perusperiaatteet hoidosta ja seurannasta (erityisesti primaarinen hyperparatyreoosi) - osata tunnistaa hypokalsemian kliininen taudinkuva - osteoporoosin riskitekijät, diagnostiikka, lääkkeetön hoito ja lääkehoito. Lisämunuaissairaudet (hoidosta yleiset periaatteet, diagnostiikasta seulonta ja taudinkuva) - insidentaloomat, hyperaldosteronismi, hyperkortisolismi, feokromosytooma ja lisämunuaiskuoren kuorikerroksen primaarinen vajaatoiminta (Addisonin tauti) Aivolisäkkeen sairaudet (taudinkuvat, milloin epäiltävä?) - prolaktinooma, akromegalia, Cushingin tauti, aivolisäkkeen vajaatoiminta Vesi- ja suolatalouden häiriöt - polyurian (diabetes insipidus, polydipsia) diagnostiikasta perustutkimukset - hypo- ja hypernatremian tavallisimmat syyt, erotusdiagnostiikka ja hoitovaihtoehdot - hypo- ja hyperkalemian tavallisimmat syyt, erotusdiagnostiikka ja hoitovaihtoehdot Gonadien sairaudet (diagnostiikasta perusselvittelyt, hoidosta yleiset periaatteet)

8 - miehen ja naisen hypogonadismi - hirsutismin perusselvittelyt - miehen gynekomastian ja impotenssin perusselvittelyt 8

9 9 Infektiosairaudet Anu Kantele Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuvan lääkärin tulee - osata ottaa tarkka, johdonmukainen, kronologinen anamneesi - osata tehdä perusteellinen status erityisesti huomioiden potentiaaliset infektiofokoukset - tuntea keskeiset infektiosairaudet eri alueilta: keskushermoston ja hermoston infektiot hengitystieinfektiot sydämen ja verisuoniston infektiot vatsan alueen infektiot luiden, lihasten ja nivelten infektiot ihon infektiot suun infektiot silmäinfektiot immunosupressiopotilaan infektiot trooppiset infektiot ja matkailijoiden infektiot vierasesineinfektiot sukupuolitaudit sepsis ja epäselvä kuume - tartunnan torjunnan perusteet osa-alueineen rokotukset epidemioiden selvitys ja torjunta sairaalahygienia infektiouhat - tuntea immuunisairauksien perusteet immuunisairaudet immuunipuutokset immunologiset interventiot - mikrobilääkkeet ja niiden käyttö Kullakin osa-alueella oppimistavoitteet on jaettu kolmeen tasoon (A- soveltaminen; B- ymmärtäminen; C- tietäminen) ja nämä edelleen kolmeen vaativuusluokkaan (1 ehdottomasti osattava; 2 osattava hyvin; 3 erityisosaaminen). Tästä on tarkempi analyysi saatavissa pyydettäessä.

10 10 Reumatologia Marjatta Leirisalo-Repo Tärkeitä: - niveltulehduksen toteaminen - nivelreuman hoito - lääkehoito - nivelinjektiot - kuntoutus - apuvälineet - tulehduksellisen selkäsairauden tunnistaminen - selkärankareuma ja spondyloartropatiat - kihti - polymyalgia rheumatica ja temporaaliarteriitti - akuutit reumasairaudet, niiden tunnistaminen - septinen artriitti - akuutti kihtikohtaus - akuutit vaskuliitit Tarpeellista: - milloin epäillä systeemistä sidekudossairautta? - nivelrikko

11 11 Hematologia Kimmo Porkka - Tuntea punasolujen, valkosolujen ja trombosyyttien tehtävät elimistössä - Osata tulkita verenkuva: hemoglobiinipitoisuus, hematokriitti ja punasoluindeksit, valkosolujen kokonaismäärä ja erittely sekä verihiutaleiden määrä - Tietää mitkä ovat luuydintutkimuksen aiheet - Osata anemiapotilaan kliin. löydökset ja perustutkimukset - Osata selvittää mikrosyyttinen, normosyyttinen ja makrosyyttinen anemia - Osata diagnosoida ja hoitaa raudanpuuteanemia ja selvittää sen syyt - Osata selvittää B12-vitamiinin ja folaatin puutteen syyt - Tietää mitä verenkuvan muutoksia voi esiintyä maahanmuuttajilla - Tuntea leukosytoosin, leukopenian, neutrofilian, neutropenian, eosinofilian, basofilian, monosytoo-sin ja lymfosytoosin syyt. - Osata tunnistaa akuutti leukemia avoterveydenhoidossa (verenkuva) - Osata tunnistaa polysytemia vera, krooninen lymfaattinen leukemia - Tietää mitä on M-komponentti ja miten sen syytä selvitetään. Tunnistaa hyvänlaatuinen mono-klonaalinen gammapatia ja myelooma - Osata selvittää verenvuoto- ja tukostaipumuksen syitä (perustutkimukset) - Tuntea antikoagulanttihoidon aiheet ja tietää miten antikoagulanttihoito tulee aloittaa ja seurata - Tuntea idiopaattisen trombosytopenian (ITP:n) kliininen kuva, diagnostiikka ja hoito - Tuntea syvälle laskimotukokselle altistavat tekijät; osata diagnosoida ja hoitaa syvä laskimotukos - Tuntea veriryhmämääritykset ja verituotesiirtojen tärkeimmät aiheet ja käytännön toteutus

12 12 Geriatria Reijo Tilvis Vanhenemisen biologia Sairauksien diagnostiikan ja hoidon erityispiirteet ikääntyneillä Vanhusten toimintakyvyn ja hoitotarpeen arviointimenetelmät Vanhusten yleisten oireyhtymien diagnostiikka ja hoito: - Muistisairaudet - Hauraus-raihnausoireyhtymä - Kaatuilu - Virtsainkontinenssi - Sekavuustilat Vanhusten lääkehoidonn erityispiirteet Vanhustenhuollon palvelujärjestelmä Kuolevan vanhuksen hoito

13 13 Päihdelääketiede Hannu Alho Kokonaistavoitteena on pyrkiä antamaan perusvalmiudet päihdeongelmien ja päihdesairauksien tunnistamisessa, kohtaamisessa ja hoitamisessa sekä antaa valmiudet kohdata päihdeongelmiin liittyviä ennakkoluuloja ja asenteita. Päihdeongelman kokonaisvaltaisessa hallitsemisessa ovat avainasemassa päihteiden hermostollisten mekanismien hallitseminen ja alkoholin vaikutusten tunteminen. Yhtenä perusoppimistavoitteena on oppia ymmärtämään päihderiippuvuuden kehittymismekanismit ja erityisesti ymmärtää alkoholin haittavaikutukset elimistöön. Lääkärien tulee tietää päihteiden käytön esiintyvyys ja esiintymismuodot, eri päihteiden vaikutusmekanismit ja niiden käyttöön sekä vieroitustilaan liittyvät oireet sekä pitkäaikaiskäytön vaikutukset elimistöön ja kehittyvään sikiöön. Lääkärin tulee tuntea päihdeongelmien hoitoon liittyvä lainsäädäntö, päihdehuollon organisaatio, päihdepalvelut ja alueelliset käytännöt. Yhteistyö eri ammattiryhmien kesken on tärkeää hallita. Hoidoissa käytettävät lääkkeet, tilan arviointiin käytettävät kyselylomakkeet, laboratoriokokeet ja päihdediagnoosit tulee tuntea. Käytännössä lääkärin tulee osata ottaa päihdeasiat puheeksi potilaan kanssa, tunnistaa päihdeongelmainen potilas ja soveltaa tietojaan järkevästi. Tavoitteena on myös oppia tunnistamaan omaa päihteiden käyttöään ja asenteitaan suhteessa päihteisiin ja erityisesti päihteitä käyttäviin potilaisiin ymmärryksen lisäämiseksi.