Iitin kunta Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma 2019-2020 Kunnanhallitus 4.12.2017 254 Kunnanvaltuusto 12.12.2017 61 76/02.01.00/2017
Sisällys Yleinen osa... 2 Johdanto... 2 Yleinen taloudellinen kehitys... 2 Väestö... 6 Työllisyys... 8 Työpaikat ja työvoima... 10 Talousarvion sitovuus... 11 Tilivelvolliset... 11 Talousarvion käyttösuunnitelmat... 12 Talousarvio lyhyesti... 12 Kunnan henkilöstö... 13 Strategiaosa... 14 Kuntastrategia... 14 Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle... 14 Käyttötalousosa... 16 HALLINTOPALVELUT... 16 Demokratiapalvelut Toimielin: Useita... 16 Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus... 18 Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus... 21 PERUSTURVAPALVELUT... 23 Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto Toimielin: kunnanhallitus... 23 Erikoissairaanhoito Toimielin: Kunnanhallitus... 25 SIVISTYSPALVELUT... 27 Koulutuspalvelut Toimielin: Koulutuslautakunta... 27 Varhaiskasvatus Toimielin: Koulutuslautakunta... 31 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Toimielin: Kult. - ja vapaa-aika ltk... 34 Vapaa-aikapalvelut Toimielin: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta... 37 TEKNISET PALVELUT... 40 Yhdyskuntapalvelut Toimielin: Tekninen lautakunta... 40 Kiinteistöpalvelut Toimielin: Tekninen lautakunta... 43 Rakennusvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta... 45 Tuloslaskelmaosa... 47 Investointiosa... 49 Kiinteä omaisuus... 49 Talonrakennus... 49 Julkinen käyttöomaisuus... 51 Osakkeet ja osuudet... 53 Investoinnit yhteensä... 53 Rahoitusosa... 56 Yhteenvetotaulukot... 58 1
2 Yleinen osa Johdanto Talousarviokirja on koottu siten, että ensin on yleinen osa, joka sisältää mm. lähtökohtatiedot ja yleisperustelut. Yleisperusteluissa voidaan esittää esimerkiksi tietoja kunnan taloudellisesta asemasta, arvioita kehitysnäkymistä yms. Strategiaosaa vuoden 2018 talousarviossa ei ole, koska kuntastrategia käsitellään erillisenä asiana niin, että valtuusto hyväksyy sen viimeistään tammikuussa 2018 pidettävässä kokouksessaan. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Aikaisempaan verrattuna käyttötalousosassa on toimielinkohtaiset yhteenvedot ja toimielintä koskevat strategiasta johdetut tavoitteet. Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä satunnaiset erät. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investoinnin hankintamenoon varataan määräraha arvioidun rahan käytön mukaisena. Määrärahaan talousarviossa ei vaikuta se, onko investointia varten muodostettu investointivaraus. Rahoitusosassa valtuusto päättää, mitkä rahoitusosan erät ovat sitovia määrärahoja ja tuloarvioita. Esimerkiksi antolainojen ja lainakannan muutosten osalta määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Yleinen taloudellinen kehitys Talouden suhdannenäkymät vuosina 2017-2019 Suomen talous on nopeassa kasvuvaiheessa. Ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa v. 2017 selvästi nopeammin kuin viime vuonna, minkä jälkeen kasvuvauhti hidastuu kahden prosentin tuntumaan. Lähivuosina talouden toimintaa lisäävät sekä kotimainen että ulkomainen kysyntä. Näiden kehityksessä on kuitenkin selvä ero. Kasvuvauhti yksityisessä kulutus- ja osin investointikysynnässä vaimenee, mutta viennissä nopeutuu. Viennin kasvumahdollisuuksia tukevat koheneva maailmanlaajuinen kysyntä ja yritysten kustannuskilpailukyvyn paraneminen. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa hidastuva ostovoimakehitys. Investointien kasvua rajoittaa asuntorakentamisen kasvun hiipuminen, mutta sitä kiihdyttävät isot tuotannolliset investointihankkeet. Maailmantalouden hyvä vire vahvistuu Maailmantalouden kasvua ylläpitävät erityisesti kehittyvät taloudet, mutta myös teollisuusmaissa kasvu vahvistuu. Maailmankauppa on kehittynyt myönteisesti viime vuoden lopulta lähtien. Kauppaa ovat kiihdyttäneet erityisesti nousevat taloudet, mutta jatkossa euroalueen myönteisen kehityksen merkitys korostuu. Lähivuosina maailmankauppa kasvaa suurin piirtein yhtä nopeasti kuin maailman kokonaistuotanto. Maailmankaupan kasvu on kuitenkin selvästi hitaampaa kuin globalisaation kiihkeimpinä aikoina viime vuosikymmenellä. Euroalueen velkakriisi on jäänyt taka-alalle useimpien kriisimaiden irtauduttua talouden sopeutusohjelmista ja Kreikankin päästyä vihdoin kasvu-uralle. Euro on kuluvan vuoden aikana vahvistunut suhteessa muihin päävaluuttoihin heijastaen euroalueen myönteistä näkymää. Pidemmällä aikavälillä euro kuitenkin
3 heikennee suhteessa Yhdysvaltain dollariin, koska Yhdysvallat irtautuu kevyestä rahapolitiikasta euroaluetta aiemmin. Myönteinen suhdanne jatkuu Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 %. Alkuvuonna myönteisen suhdanteen jatkumisesta on tullut uusia merkkejä. Näitä ovat mm. teollisuuden uusien tilausten ja yksityisen palvelutuotannon liikevaihdon kasvu sekä kasvukeskusten vahvana jatkuva rakennustoiminta. Tänä vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiin investointeihin. Viennin kasvuedellytykset paranevat, koska maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa ja yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Ulkomaankauppa kääntyy BKT:n kasvua tukevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen. Taloudellisen aktiviteetin laajapohjainen ja nopea voimistuminen on lisännyt työllisyyttä alkuvuoden 2017 aikana, mutta työttömyys ei ole juurikaan alentunut alkuvuonna 2017. Työttömyysasteen trendi on pysynyt 8,7 prosentissa. Työttömyysasteen laskun pysähtyminen johtuu ainakin osittain piilotyöttömien sekä muiden työvoiman ulkopuolisten aktivoitumisesta työnhakuun, mikä on normaalia suhdannetilanteen parantuessa. Vuonna 2017 ansiotaso kehittyy pääosin työmarkkinaosapuolten neuvotteleman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Sopimuspalkkoja ei korotettu ja julkisen sektorin lomarahoja leikattiin 30 %. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena sopimuspalkkojen arvioidaan hivenen laskevan. Ansiotasoa nostavat kuitenkin muut tekijät, joiden myötä ansiotasoindeksi nousee 0,3 % v. 2017. Vuonna 2018 talouskasvu jatkuu edelleen vahvana, vaikka BKT:n kasvu hidastuu 2,1 prosenttiin. Kasvun hidastuminen johtuu pitkälti yksityisestä kulutuskysynnästä, sillä ostovoiman kasvu jää tätä vuotta hitaammaksi. Inflaation nopeutuminen heikentää palkansaajien ostovoimaa, vaikka samalla työllisyyden paraneminen tukeekin sitä. Työllisyystilanteen kohentumisen hidasteena ovat viime vuosina olleet erilaiset alueelliset ja ammatilliset yhteensopivuusongelmat työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen välillä. Yhteensopivuusongelmat ovat voimistuneen talouskasvun myötä jonkin verran vähenemässä. Vuonna 2018 hinnat nousevat kuluvaa vuotta laajemmin eri hyödykeryhmissä, mutta palveluiden hintojen nousun vaikutus kokonaisinflaatioon pysyy jatkossakin suurimpana. Maltillisesti nousevan öljyn hinnan, vahvistuvan Yhdysvaltain dollarin sekä tasoltaan matalan mutta nousevan korkotason odotetaan kiihdyttävän inflaatiota. Vuonna 2019 BKT kasvaa 1,8 %. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, kun kotitalouksien reaalitulojen kasvu hidastuu. Yksityisten investointien kasvu jatkuu hyvänä, kun tuotannolliset investoinnit lisääntyvät mm. metsäteollisuuteen suunniteltujen suurhankkeiden vuoksi. Työllisyys jatkaa kohenemistaan, mutta hieman aiempaa hitaammin. Kuluttajahintojen nousu tasoittuu 1,5 prosenttiin v. 2019. Kokonaiskuva vuosista 2017 2019 on talouskasvun kannalta aiempia vuosia positiivisempi. Talouden kasvun yleiset edellytykset ja niitä määrittävät rakenteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet siinä määrin, että talouden kasvupotentiaali olisi noussut. Vuosina 2020 ja 2021 talous kasvaa arviolta enää keskimäärin alle 1½ % vuodessa. Työn tuottavuuden voimakkaaseen nousuun perustuva talouskasvu pitää työllisyystilanteen kohenemisen maltillisena. Työvoiman tarjonta ei kokonaisuutena rajoita työllisyyden kasvua ennustejaksolla, sillä työttömiä ja piilotyöttömiä on edelleen yli 400 000 henkeä. Tietyissä ammattiryhmissä työvoimapulaa on silti jo havaittavissa. Julkinen talous on noususuhdanteesta huolimatta alijäämäinen Julkisen talouden alijäämä on pienentynyt asteittain viime vuosina. Julkista taloutta ovat vahvistaneet hallituksen päättämät sopeutustoimet sekä viime vuonna virinnyt talouskasvu. Alijäämän supistuminen jatkuu
4 lähivuosina. Noususuhdanne ei kuitenkaan poista julkisen talouden rakenteellisia ongelmia. Myönteisestä suhdannetilanteesta huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi. Julkisen velan määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2008 jälkeen. Nopea bruttokansantuotteen kasvu ja alijäämän pieneneminen alentavat velkasuhdetta lähivuosina. Väestön ikääntymisestä johtuen julkisessa taloudessa on kuitenkin pitkällä aikavälillä tulojen ja menojen välinen epätasapaino eli kestävyysvaje. Kestävyysvajeesta johtuen velkasuhde uhkaa kääntyä tulevina vuosikymmeninä uudelleen nousuun. Talouskehityksen riskit Suhteellisen myönteistä globaalitalouden näkymää varjostavat protektionismin uhka sekä monenväliseen kauppajärjestelmään kohdistuvat paineet. Myös euroalueella vallitsevat alasuuntaan painottuvat riskit. Eräiden eurooppalaisten pankkien heikko vakavaraisuus ja ongelmaluottojen määrä aiheuttavat edelleen huolta. Positiivisista riskeistä eräs huomionarvoinen on odotettua vahvemman kasvun mahdollisuus teollisuusmaissa. Tämä koskee erityisesti euroaluetta, mutta myös mm. Japania. Euroalueen kysynnän ennakoitua nopeampi kasvu lisäisi inflaatiopaineita ja nopeuttaisi näin ollen rahapolitiikan normalisoitumista. Myös maailmankaupan odotettua nopeampi kasvu on positiivinen riski. Kotimaiset riskit liittyvät luottamusilmapiiriin ja työmarkkinoihin. Koska kotitalouksien ostovoima kasvaa vain vähän, kulutuksen kasvu perustuu vahvaan luottamukseen, joka voi horjua nopeastikin. Ennusteessa oletetaan palkkojen osalta vuosien 2018 ja 2019 sopimuskorotusten olevan hyvin maltillisia. Vuoden 2018 palkankorotuksista neuvotellaan toimialoittain, mikä lisää palkkaennusteen epävarmuutta. Ennustettua suuremmat palkankorotukset voivat heikentää viennin ja työllisyyden kasvua. Investointien osalta epävarmuus kumpuaa suunniteltujen suurhankkeiden mahdollisesta viivästymisestä. Paikallishallinto Paikallishallinnon alijäämä oli viime vuonna 0,4 % suhteessa BKT:hen. Alijäämä pieneni toista vuotta peräkkäin. Kulutusmenot kasvoivat hyvin maltillisesti, mikä johtui mm. vuoden 2017 lomarahaleikkausten kirjaamisesta lomanmääräytymisvuoden mukaisesti suurimmaksi osaksi jo vuodelle 2016 sekä kulutusmenojen maltillisesta hintakehityksestä. Myös investointimenot kasvoivat vain vähän. Paikallishallinnon tuloista erityisesti valtionosuudet kasvoivat, mihin vaikuttivat valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistus, veroperustemuutoksista johtuva kompensaatioiden kasvu ja kuntien palautusjärjestelmän arvonlisäveron kasvu. Paikallishallinnon alijäämä pienenee edelleen kuluvana vuonna. Paikallishallinnon kulutusmenoja supistavat kilpailukykysopimuksen toimenpiteet, kuntatyönantajan eläkemaksujen alentuminen sekä hallituksen linjaamat sopeutustoimet. Lisäksi kunnat ja kuntayhtymät jatkavat toimintansa tehostamista ja taloutensa sopeuttamista menojen kasvua hillitsevin toimin. Paikallishallinnon tuloja kasvattaa verotulojen kasvun piristyminen. Etenkin yhteisöveron tuotto on osoittautumassa aikaisemmin arvioitua paremmaksi. Hallitusohjelman toimet jäämässä vuodelle 2018 asetetusta tavoitteesta Paikallishallinnon alijäämä kasvaa vuosina 2018 ja 2019. Paikallishallinnon menopaineet helpottuvat kuitenkin vuodesta 2020 alkaen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät maakunnille. Paikallishallinnon vuosien 2018 2021 kehitysarviossa on huomioitu vain jo täsmennetyt ja kevään 2017 julkisen talouden suunnitelmaan tai vuoden 2018 talousarvioesitykseen sisällytetyt kuntatalouteen vaikuttavat toimenpiteet. Arvio ei sisällä kuntien ja kuntayhtymien omia toimia vuosille 2018 2021. Ne huomioidaan kehitysarviossa talousarvioiden valmistumisen jälkeen. Lisäksi keskimääräisen kunnallisveroprosentin on oletettu pysyvän vuoden 2017 tasolla. Kehitysarviossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistus eriyttämällä maakuntahallinto paikallishallinnosta päivittyneen aikataulun mukaisesti vuodesta 2020 alkaen.
Suomen Kuntaliitto selvitti kuluvan vuoden touko-kesäkuussa hallitusohjelman keskeisimpien kuntatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutuksia kunnissa ja kuntayhtymissä. Lisäksi kyselyssä selvitettiin kilpailukykysopimuksen toimeenpanoa ja kuntien omia sopeutustoimia. Kyselyn vastausten perusteella hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset suorat sopeutustoimet ovat jäämässä lähivuosina niille arvioiduista säästötavoitteista. Myöskään kilpailukykysopimuksen työajan pidentämisestä arvioitua säästöpotentiaalia ei olla kyselyn tulosten mukaan saavuttamassa aiemmin arvioidussa aikataulussa. Väestön ikärakenteen muutos on lisännyt hoito- ja hoivapalvelujen tarvetta ja siten kuntatalouden menopaineita jo pitkään. Paikallishallinnon kulutusmenot kääntyvätkin ensi vuonna kasvuun, sillä sopeutustoimet eivät riitä kumoamaan palvelutarpeen kasvusta aiheutuvia lisämenoja. Kulutusmenoja kasvattaa myös mm. pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksujen alentaminen vuoden 2018 alusta, sillä toimenpiteen odotetaan kasvattavan päivähoidon kysyntää. Lisäksi paikallishallinnon investointitarpeet ja korjausvelka pysyvät mittavina. Sairaalarakentaminen jatkuu vilkkaana, vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon investoinneista tuli luvanvaraisia yli vuosi sitten voimaan astuneen väliaikaisen lain nojalla. Paikallishallinnon verotulojen kasvu on jäämässä ensi vuonna vaatimattomaksi. Verotuloja kasvattaa kuitenkin päivähoitomaksujen alentamisen kompensoiminen kunnille korottamalla kiinteistöverojen alarajoja sekä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Lisäksi kiinteistöveron ala- ja ylärajoja korotetaan hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2016 2019 siten, että kiinteistöveron tuotto kasvaa yhteensä 100 milj. eurolla, eli noin 25 milj. eurolla vuosittain. Vuoden 2017 yhteisöveron poikkeuksellisen hyvän kasvun taustalla on kertaluonteisia tekijöitä, joiden vaikutus ei ulotu vuodelle 2018. Siksi yhteisöveron tuotto laskee ensi vuonna. Lisäksi kunnallisverotulojen kasvu on jäämässä vaimeaksi ja kuntien saamat valtionavut kasvavat hyvin vähän, sillä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus laskee valtionosuuksia. Paikallishallinnon menopaineet pienenevät sote- ja maakuntauudistuksen myötä Paikallishallinnon alijäämä kasvaa edelleen v. 2019, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon arvioitu palvelutarpeen kasvu kiihtyy. Lisäksi mm. kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahojen leikkauksen päättyminen v. 2020 kasvattaa paikallishallinnon kulutusmenoja suurimmaksi osaksi jo v. 2019. Vuonna 2020 paikallishallinnon tulot ja menot likimain puolittuvat ja alijäämä supistuu selvästi, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä paikallishallinnon kulutusmenojen kasvupaine helpottuu, sillä paikallishallinnon tehtävät painottuvat jatkossa aiempaa vahvemmin mm. koulutukseen. Väestön ikääntymisen vuoksi sosiaali- ja terveyspalveluiden menopaineet ovat huomattavat, mutta kuntien jäljelle jääviin tehtäviin vastaavia paineita ei kohdistu. Tämä näkyy myös paikallishallinnon velkasuhteen kasvun taittumisena. Paikallishallinnolta siirtyy sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä sairaanhoitopiirien investointeja maakuntatalouteen n. 0,8 mrd. euroa. Lisäksi paikallishallinnolta siirtyy maakuntasektorille n. 3,4 mrd. euroa sairaanhoitopiirien velkaa. Määrä on suurempi kuin sairaanhoitopiirien nykyinen velkasumma, koska niiden lähivuosien investoinnit lisäävät siirtyvän velan määrää. (Lähde: Taloudellinen katsaus Syksy 2017. VM julkaisu 32a/2017) 5
6 Väestö Iitin kunnan väestönmäärä oli syyskuun lopussa 6 861 eli 27 (-0,39%) vähemmän kuin vuoden alussa. Strategiassa väestötavoitteeksi on asetettu vuosittainen väestön lisäys 10 asukasta, joka tarkoittaa n. 70 hengen muuttovoittoa. Tähän tavoitteeseen ei ole kuitenkaan päästy koko alueen ollessa merkittävästi muuttotappiollinen. Asukasluvun kehitys 31.12. 2007-2017 (elokuu) 0,50% 0,00% -0,50% -1,00% -1,50% -2,00% 7500 7000 6500 6000 5500 5000 väkiluku muutos% Väestömuutokset 2012-2017 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80 2017 2016 2015 2014 2013 2012 Maahanmuutto vl -5-13 7 8 1 15 Maassamuutto vl -1 33 9-23 55-7 Luonnollinen vl -22-42 -42-13 -31-54 Summa / Väestön-lisäys -28-22 -26-28 25-46
7 Ennustetut väestömuutokset (Lähde Tilastokeskus) 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Väestöennuste 2015 (tilastokeskus 2015) 2015 2020 2025 2030 2035 2040 75-825 918 1156 1347 1460 1523 65-74 1048 1196 1131 1075 994 875 15-64 4042 3710 3517 3372 3295 3287-14 1002 1007 986 948 923 907 Ikäluokkien osuudet, % - 14 15-64 65-74 75-2015 14,5 58,4 15,2 11,9 2020 14,7 54,3 17,5 13,4 2025 14,5 51,8 16,7 17,0 2030 14,1 50,0 15,9 20,0 2035 13,8 49,4 14,9 21,9 2040 13,8 49,9 13,3 23,1 Tilastokeskuksen väestöennuste päivitetään 3 vuoden välein. Seuraava ennuste tulee v. 2018.
8 4500 4000 3500 3000 2500 2000 Väestömäärän kehitys Väestön kehitys Kausalan (Kausala, Myllytöyry, Jänispaju, Kaivomäki, Anttila, Sampola) ja hajaasutusalueiden osalta; (2017* on lokakuulta) Kausalan alueen väestömäärän osuus koko väestöstä on pysytellyt 59 % paikkeilla. Haja-asutusalueiden väestön väheneminen näyttäisi jatkuvan hieman aiempaa nopeammalla tahdilla. Kausala Haja-asutusalue Ikärakenteen muutos näkyy erittäin hyvin väestöllisessä huoltosuhteessa. Väestöllinen huoltosuhde 1 (lähde Tilastokeskus) 2 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 60,9 71,1 84,1 93,1 99,9 102,5 100,5 Työllisyys Iitin työllisyys on ollut Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakuntien keskimääräistä parempi. Syyskuun lopussa työttömyysaste Iitissä oli 11,7 %. Alla taulukoissa on tietoa työttömyysasteen muutoksista... Työttömyys on myös Iitin osalta varovaisessa laskussa. 1 Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti: Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-64 -vuotiaiden määrään.
9 30.9.2017 Keskimäärin Muutos ed. vuoteen 1-9. 2017 1-9. 2016 Henkilöä Henkilöä % Henkilöä Henkilöä Työttömien määrä 333-8 -2,3 361 375 josta miehet 180-11 -5,8 197 210 josta naiset 153 3 2,0 164 165 Pitkäaikaistyöttömät 109-14 -11,4 111 122 Nuoret (alle 25 v) 25-1 -3,8 33 33 Työttömyysaste, % 10,9 0,1-2,3 11,7 11,9 Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta Tammi-syyskuu Saajat Korvatut Kunnan osuus euroa päivät 2015 947 20 016 407 454 2016 888 18 925 353 084 2017 888 18 627 362 834 Kunnan maksama osuus työmarkkinatuesta on 2,7 % enemmän kuin viime vuonna tammi-syyskuussa ja arvio koko vuoden toteumaksi on 485 000 euroa.
10 Työpaikat ja työvoima Strategiassa on työpaikkatavoitteeksi pysyttää työpaikkamäärä vuoden 2010 tasossa. Tilastokeskuksen mukaan Iitissä oli työpaikkoja v. 2015 yhteensä 2 114, eli 90 vähemmän kuin v. 2010 ja 129 vähemmän kuin vuonna 2014. Muutos vuoden 2015 osalta on ollut tässä suhteessa erityisen jyrkkä...... Tilastokeskuksen mukaan Iitissä on työllisten määrä v.2015 yhteensä 2588, eli 105 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työllisistä iittiläisistä työskenteli Iitissä vuonna 2015 yhteensä 1 398 (54%) ja pendelöiviä oli 1 190 (46%) Iitin työpaikkaomavaraisuus on 81,6% (2015)
11 Vuoden 2018 talousarvion laadintaperusteet Veroperusteet ovat, kunnan tuloveroprosentti 20,75 % ja kiinteistöveroprosentit: yleinen 1,00 vakituinen asuminen 0,50 muu asuminen 1,10 voimalaitokset 3,10 yhdistys- ja seurantalot 0,00 Talousarvion sitovuus Määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisesti kunnanvaltuustoon nähden sitovia lukuun ottamatta teknisenlautakunnan tulosaluetta Yhdyskuntapalvelut. Käyttötalousosassa tulosalueen tai investointiosassa hankkeen määrärahan merkittävät ylitykset ja tuloarvion alitukset suhteessa toimielimen kokonaisbudjettiin on tuotava valtuuston päätettäväksi. Merkittäväksi ylitykseksi katsotaan 10 % ylitys, kuitenkin niin että yli 100.000 ylitys on aina tuotava käsiteltäväksi ja että alle 25.000 ylityksiä ei tarvitse tuoda käsittelyyn. Tilivelvolliset (Tarkastuslautakunta valmistelee tilivelvollisten nimeämisen ja se tulee valtuuston käsiteltäväksi erikseen, tiedot päivitetään sen perusteella talousarvioon.) Kuntalain 75 :n mukaan: "Tilintarkastajien on annettava valtuustolle kultakin tilikaudelta kertomus, jossa esitetään, tarkastuksen tulokset. Kertomuksessa on myös esitettävä, onko tilinpäätös hyväksyttävä ja voidaanko toimielimen jäsenelle ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavalle viranhaltijalle (tilivelvollinen) myöntää vastuuvapaus. Tilivelvollisiksi on määritelty 1.1.2013 alkaen seuraavat: Toimielin Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viranhaltija kunnanjohtaja hallinto- ja talousjohtaja perusturvajohtaja sivistystoimen johtaja kirjasto- kulttuuritoimenjohtaja tekninen johtaja rakennustarkastaja Tilivelvollisia ovat kunnan toimielinten jäsenet ja toimielinten alaisuudessa olevat johtavat viranhaltijat, joista päättää kunnanvaltuusto.
12 Talousarvion käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmien yhteydessä toimielinten tulee jakaa valtuuston myöntämät määrärahat tulosyksiköille ja samalla asettava niitä koskevat tavoitteet. Talousarvio lyhyesti Vuoden 2018 talousarvion kokonaismenot laskevat 2,7 % tilinpäätökseen 2016 mutta kasvavat 1,6 % verrattuna talousarvioon 2017. Kokonaismenot ovat 48 093 927 euroa. TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos Menot TP 2016 TA 2017 Käyttötalousosa 45 796 111 44 344 550 44 514 651-2,7 % 0,4 % Tuloslaskelmaosa 96 347 145 439 140 980 46,3 % -3,1 % Investointiosa 1 059 591 1 903 000 2 235 000 110,9 % 17,5 % Rahoitusosa 1 068 064 1 230 565 1 203 296 12,7 % -2,2 % Kokonaismenot 48 020 113 47 623 554 48 093 927 0,2 % 1,0 % Tulot Käyttötalousosa 7 512 984 6 982 874 7 290 505-3,0 % 4,4 % Tuloslaskelmaosa 39 352 545 39 120 974 39 247 808-0,3 % 0,3 % Investointiosa 94 972 200 000 400 000 321,2 % 100 % Rahoitusosa 0 1 300 000 1 800 000 38,5 % Kokonaistulot 46 960 501 47 603 848 48 738 313 3,8 % 2,4 % Kokonaistulot ovat 48 738 313 euroa eli ne ovat 3,8 % suuremmat kuin tilinpäätöksessä 2016 ja 2,4 % suuremmat kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Käyttötalousmenot kasvavat 0,4 % kuluvan vuoden talousarviosta, mutta laskevat 2,7 % edellisestä tilinpäätöksestä. Investointimenot ovat 17,5 % suuremmat kuin kuluvan vuoden talousarviossa ja 110,9 % suuremmat kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Verotulot ovat 1,9 % suuremmat kuin tilinpäätöksessä 2016 ja 1,9 eli 444 420 euroa suuremmat kuin vuoden 2017 talousarviossa. Valtionosuudet laskevat vuoden 2016 tilinpäätöksestä 3,8 % eli 587 855 euroa ja vuoden 2017 talousarviosta pienenevät 2,6 % eli 404 586 euroa. Henkilöstömenot ovat 9 876 450 euroa eli niissä on 2,6 % nousua vuoden 2016 tilinpäätökseen ja 1,6 % vuoden 2017 talousarvioon. Ulkoisten palvelujen ostot pienenevät tilinpäätöksestä 2016 yhteensä 4,9 % ja kasvavat kuluvan vuoden talousarviosta 0,11 %. Ulkoisten palvelujen ostojen määrä on 27 467 189 euroa.
13 Tuloslaskelman tunnusluvut TP2016 TA2017 TA2018 Asukasmäärä * 6 888 6 905 6 880 Toimintatulot/toimintamenot, % 19,6 18,7 19,6 Vuosikate/poistot, % 60,9 97,2 103,5 Vuosikate, /asukas 140 234 274 Kertynyt ylijäämä, 2 100 030 2 124 188 328 905 Rahoituslaskelman tunnusluvut TP2016 TA2017 TA2018 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -912 594 2 366 138 1 424 359 Investointien tulorahoitus, % 92,7 94,8 102,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 46,0 55,0 62,0 Lainanhoitokate 0,9 1,3 1,5 Kassan riittävyys 25 25 17 Lainakanta (sisältää myös lyhytaikaiset lainat per 31.12.) TP 2016 TA 2017 TA 2018 Lainakanta, 8 745 816 8 815 251 9 411 955 lainojen lisäys -1 068 064 69 435 596 704 Lainat/asukas, 1 271 1273 1368 Kunnan henkilöstö Syyskuun lopun tilanteen mukaan henkilöstöä on 25 enemmän kuin vuoden alussa. Luvuissa ovat mukana myös työllistetyt, joita on vuoden alussa ollut 3 ja syyskuun lopussa 14. 1.1.2017 30.9.2017 vak määräaik. Yht vak määräaik. Yht Hallintopalvelut 35 6 41 36 9 45 Demokratiapalvelut 1 0 1 1 1 2 Sisäiset palvelut 34 6 40 35 8 43 Sivistyspalvelut 111 31 142 113 40 153 Koulutuspalvelut 64 15 79 68 20 88 Varhaiskasvatus 35 7 42 33 12 45 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 12 9 21 12 8 20 Tekniset palvelut 19 1 20 19 11 30 Yhdyskuntapalvelut 11 1 12 11 11 22 Kiinteistönhoito 7 0 7 7 0 7 Rakennusvalvonta 1 0 1 1 0 1 Kaikki yhteensä 165 38 203 168 60 228
14 Strategiaosa Kuntastrategia Kuntastrategia hyväksytään erillisenä päätösasiana, jonka jälkeen se liitetään talousarviokirjaan. Talousarviokirjassa olevat strategiasta johdetut tavoitteet toimialoittain päivitetään vastaamaan uutta kuntastrategiaa. Kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja tavoitteet konsernijohdolle Konsernin emo ja konserniyhtiöt toimivat yhteisten toimintaperiaatteiden mukaisesti hankintapolitiikassa, henkilöstöpolitiikassa ja sijoitustoiminnassa. Konsernin osat pyrkivät yhtenäistämään palveluiden käyttöä toiminnan tehostamiseksi ja kustannustason alentamiseksi. Vuosittain tammikuussa järjestetään näiden asioiden yhteensovittamiseksi vuosineuvottelu, johon osallistuvat kunnasta kunnanjohtaja, hallinto- ja talousjohtaja, tekninen johtaja sekä konserniyhtiöiden johtajat sekä syyskuussa talousarvion laadintakokous. Kokoonkutsujana kunnanjohtaja. Tavoitteet konsernijohdolle Konsernin tilasta raportoidaan valtuustolle puolivuosiraportin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Uuden kuntalain mukainen konserniohje valmistellaan ja on hyväksytty vuoden 2018 aikana. Tavoitteet kuntaa edustaville henkilöille yhteisöjen kokouksissa Edustajien tulee raportoida kunnanjohtajalle/kunnanhallitukselle tytäryhteisön toiminnasta neljännesvuosittain. Yhteiset tavoitteet tytäryhteisöille Vuodesta 2018 alkaen otetaan käyttöön takausprovisio 0,9 %, joka lasketaan takausvastuun kohteena olevan lainan jäljellä olevasta pääomasta per 31.12. (ensimmäinen määräytymisajankohta 31.12.2017) ja maksetaan määräytymisajankohtaa seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Kartoitetaan, listataan ja käydään läpi tytäryhteisöjen sopimukset. Arvioidaan sopimukset kunnan näkökulmasta ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin. Tytäryhteisökohtaiset tavoitteet 2018 Iitin Vuokratalot Oy (omistusosuus 100 %) Kunnan vuokra-asuntotuotanto toteutetaan pääosin yhtiön kautta erillisin kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksin Asuntojen vuokraaminen ensi sijassa paikkakunnalle muuttaville työpaikan omaaville/tavoitteena 20 % vapautuvista asunnoista kuntaan muuttaville
15 Yhtiön omistuksessa olevien tyhjien asuntojen muita käyttömahdollisuuksia selvitetään yhdessä emon kanssa Kausalan Lämpö Oy (omistusosuus 100 %) Moottoriurheilu- ja valmennuskeskuksen alueen ulkopuolisen vesihuollon toteutus maankäyttösopimuksen mukaisesti. Tarkistetaan vesi- ja jätevesilaskutuksen lainmukaisuus. Iitin Jäähalli Oy (omistusosuus 100%) Jäähalliyhtiön rooli operatiivisena-/kiinteistöyhtiönä selvitetty yhdessä muun liikuntapaikkojen hoidon kanssa. Toiminnan saattaminen taloudellisesti kestävälle ja korvaus- sekä uusinvestoinnit mahdollistavalle pohjalle.
16 Käyttötalousosa HALLINTOPALVELUT Demokratiapalvelut Toimielin: Useita Tulosalueen tarkoitus: Tähän tulosalueeseen on yhdistetty vaalit, tarkastustoimi, kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Vaalien paikallinen toimeenpano Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen (kuntalaki 121 ). Kunnanvaltuuston toiminta kunnanhallituksen ja sen asettamien toimikuntien kokoustoiminta, kunnanjohto Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Vaalipäivien äänestys äänestysalueittain, ennakkoäänestys kunnantalolla ja kirjastoautossa. Presidentinvaalit (varautuminen kahteen kierrokseen) kevät 2018, mahdollisesti maakuntavaalit syksy 2018. Tarkastuslautakunnan toiminta, tilintarkastuksen järjestäminen ja tilintarkastus. Kunnanvaltuuston toiminta, 10 kokousta, seminaarit Kunnanhallituksen 23 kokousta, 2 teemakokousta, toimikuntien kokoukset Kokouksien määrää pyritään vähentämään, mikäli asioiden käsittelyaikataulu antaa siihen mahdollisuuden. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Äänestysaktiivisuus kasvaa äänestysprosentti äänestysaktiivisuus 2 % yksikköä suurempi kuin edellisissä vaaleissa Talouden tasapaino tilikauden tulos Positiivinen Sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu hillintä Kassavarojen riittävä määrä menot/asukas Kassavarojen määrä 3 500 /asukas (2017) + 1% vuodelle 2018 Vähintään kahden tuloveroprosentin tuoton määrä Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Heinola Kouvola - kanava hankkeen toteutus käynnistynyt Maakunnanvaihdoksen valmistelu ja toteutus käynnistynyt Edunvalvonnassa keskitytään seuraaviin hankkeisiin: VT 12, taajamajunaliikenneyhteydet ja moottoriratahanke (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot 8 002 1 740 17 030 27 740 28 087 28 438 Toimintamenot -301 139-432 153-424 877-426 100-431 639-437 251 Toimintakate -293 137-430 413-407 847-398 360-403 553-408 813 Tulosalueen perustelut Käyttövaraus 10 000 ennalta-arvaamattomiin menoihin ja edunvalvontaan 10 000
17 100 Demokratiapalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 240 240 240 243 246 Maksutuotot 0 0 Tuet ja avustukset 26 000 26 325 26 654 Muut toimintatuotot 7 762 1 500 1 500 1 519 1 538 8 002 1 740 27 740 28 087 28 438 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -155 722-206 840-218 821-221 666-224 547 Henkilösivukulut 0 0 Eläkekulut -37 359-43 941-46 321-46 923-47 533 Muut henkilösivukulut -6 575-5 730-6 414-6 497-6 582 Palvelujen ostot -94 333-150 792-129 844-131 532-133 242 Aineet,tarvikkeet, tavarat 0 0 Ostot tilikauden aikana -5 040-7 750-7 700-7 800-7 902 Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset 0 0 Muut toimintakulut -2 110-17 100-17 000-17 221-17 445-301 139-432 153-426 100-431 639-437 251 TOIMINTAKATE -293 137-430 413-398 360-403 553-408 813
18 Kehittämispalvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tähän tulosalueeseen on yhdistetty neuvontapalvelut ja maaseutupalvelut. Kunnan oma kehittämistoiminta ja yhteistyö kehittämistoiminnassa, kaavoitus, elinkeinopalvelut ja projektit, työllistäminen ja tiedotus ja markkinointi Asiakaspalvelu kunnan palveluista kuntalaisille. Maaseutupalvelut on viranomaistoiminto, jonka tehtävänä on EU-rahoitteisten ja kansallisen maataloustukijärjestelmän laadukas paikallinen hallinnointi Maaseutuviraston ohjeistamalla tavalla Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut tuotetaan isäntäkuntamallilla ja isäntäkuntana toimii Orimattilan kaupunki. Iitin kunnantalolla toimii palvelupiste Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Elinkeinopolitiikka valtakunnallisessa arvioinnissa parhaimmistoa Työllisyyden edistäminen Valtakunnallinen yrittäjäkysely vuosikeskiarvot; pitkäaikaistyöttömien ja nuorten määrät Yrittäjien palaute maakunnan ykköstasoa Nuoret Pitk-aik.tyött. 2018 20 95 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Kehittäminen Liikenneturvallisuuden ja moottoriurheilun monitoimikeskus rakenteilla Heinola-Kouvola vesitieyhteyden kehittäminen (Kimolan kanava) ja siihen liittyvät toimet Iitin kunnan alueella Kaavoitus Kausalan asemakaavan Veteraanitien päiväkodin alueen asemakaavamuutos hyväksytty Pohjoisen osa-alueen vahvistumattoman osan (Haravakylän osa) ja läntisen osa-alueen vahvistamattoman osan (Kuusikallion alue) asemakaavamuutokset hyväksytty. Kymijoen-Mankalan vesistöalueen rantayleiskaavan muutos ja täydennys (Selkojärven ja Haramaajärven alueet sekä Tiirinmaan alue) hyväksytty. Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot 54 939 95 360 95 360 81 900 82 924 83 960 Toimintamenot -592 488-899 551-891 309-901 937-913 662-925 540 Toimintakate -537 549-804 191-795 949-820 037-830 738-841 579
19 Tulosalueen perustelut Kehittämispalvelut kustannuspaikoittain tulot menot netto 1400 Kaavoitus 5 000-65 000-60 000 1410 Tiedotus ja markkinointi 0-70 000-70 000 1450 Elinkeinopalvelut 1 000-100 508-99 508 1455 Elinkeinoprojektit 30 300-158 169-127 869 1460 Matkailu 5 000-42 500-37 500 1470 Vapaa-aika-asukastoiminta 0-2 000-2 000 1490- työllistäminen 21 000-236 103-215 103 1500 Neuvontapalvelut (Monitori) 0-47 538-47 538 1900 Maaseutupalvelut 4 600-67 446-62 846 Yhteensä 66 900-787 464-668 191 Kaavoitusohjelma Vuodet 2017 2020 2017 2018 2019 2020 Yleiskaavoitus 5 5 5 5 Asemakaavoitus -Asemakaavamuutokset 18 10 10 10 - Tutkimukset ja selvitykset 5 5 5 5 Hallinto ja muut kustannukset 40 40 40 40 Kokonaiskustannukset, netto (1 000 ) 68 60 60 60 Työllistäminen Velvoitetyöllistäminen, tuet yhdistyksille ja yrityksille sekä työnsuunnittelijan (pajatoiminta) palkkausmenot. Pitkäaikaistyöttömän työllistämisen tuki ulotetaan myös yrityksille. Koululaisten kesätyöllistämisessä jatketaan tukisetelin käyttöä tavoitteena koululaisten työllistyminen yrityksiin ja yhteisöihin. Selvitetään sähköisen nuorten työnvälityspalvelun tarve ja varaudutaan olemaan mukana sen käynnistyksessä. Työpajatoimintaa pyritään jatkamaan yhteistyössä Iitin toimintakeskuksen kanssa. Työllistämistoimien perusteet hyväksyy kunnanhallitus. Tukityöllistämiseen on lisäksi varaus teknisen päävastuualueen yhdyskuntapalveluissa tukityöllistämiseen (menot 86 400 ja tulot 44 000) Kyläkoordinaattori hanke vuosille 2017-2019
20 140 Kehittämispalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 24 476 6 000 6 000 6 075 6 151 Maksutuotot 5 000 5 000 5 063 5 126 Tuet ja avustukset 24 771 58 460 45 000 45 563 46 132 Muut toimintatuotot 5 692 25 900 25 900 26 224 26 552 54 939 95 360 81 900 82 924 83 960 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -8 500-139 600-134 330-136 076-137 845 Henkilösivukulut Eläkekulut -3 620-26 594-26 373-26 716-27 063 Muut henkilösivukulut -264-6 780-6 717-6 804-6 893 Palvelujen ostot -499 178-529 873-555 133-562 350-569 660 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -2 588-1 100-600 -608-616 Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset -36 798-60 500-44 500-45 079-45 665 Muut toimintakulut -41 540-135 104-134 284-136 030-137 798-592 488-899 551-901 937-913 662-925 540 TOIMINTAKATE -537 549-804 191-820 037-830 738-841 579
21 Sisäiset palvelut Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Omalle organisaatiolle keskitetysti järjestetyt hallinto-, henkilöstöhallinto-, taloushallinto-, tietohallinto- ja toimistopalvelut. kunnan päivähoidon ja koulujen ruuanvalmistus ja -jakelu sekä kunnan omistamien kiinteistöjen siivous Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Suoritehinta: 2,86 euroa, kun suoritetavoite on 240 943 Siivouskulut siivousneliötä kohden kuukaudessa: 1,71 euroa. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot 2 060 214 1 967 240 2 064 980 2 066 980 2 092 817 2 118 977 Toimintamenot - 2 968 330-2 853 684-2 925 578-2 923 855-2 961 865-3 000 369 Toimintakate -908 116-886 444-860 598-856 875-869 048-881 392 Tulosalueen perustelut Sisäisten erien veloitusperusteet: - toimistopalveluissa työaika - tietohallintopalveluissa: yhteiset työasemien suhteessa ja ohjelmistot pääosin suoraan yksiköille - ruokapalveluissa ateriasuorite ja siivouspalveluissa mitoituksen osoittama työaika Suoritteet TP2016 Ta2017 TA2018 TS2019 TS2020 ateriat 236 980 244 250 240 943 243 954 247 004 siivousneliöt 22 540 22 540 22 929 22 929 22 929 Suoritteet, /suorite ateriat 2,89 2,92 2,86 2,86 2,86 siivousneliöt 1,79 1,83 1,71 1,71 1,71
22 150 Sisäiset palvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 018 935 1 932 240 2 001 980 2 027 005 2 052 342 Maksutuotot 774 Tuet ja avustukset 40 495 35 000 65 000 65 813 66 635 Muut toimintatuotot 10 2 060 214 1 967 240 2 066 980 2 092 817 2 118 977 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 196 060-1 078 680-1 184 696-1 200 097-1 215 698 Henkilösivukulut Eläkekulut -290 156-337 871-332 257-336 576-340 952 Muut henkilösivukulut -43 920-53 711-59 010-59 777-60 554 Palvelujen ostot -878 270-816 372-813 496-824 071-834 784 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -264 187-330 700-340 500-344 927-349 411 Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset Muut toimintakulut -295 737-236 350-193 896-196 417-198 970-2 968 330-2 853 684-2 923 855-2 961 865-3 000 369 TOIMINTAKATE -908 116-886 444-856 875-869 048-881 392
23 PERUSTURVAPALVELUT Sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto Toimielin: kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: Tähän on yhdistetty perusturvapalvelujen hallinto ja työmarkkinatuen kuntaosuus on siirretty yhtymältä Hallinto sekä kunnalle kuuluvia hyvinvointia- ja terveydenedistämistä koskevia tehtäviä Tehtävänä on omalta osaltaan valmistella ja toteuttaa valtuustokausittain laadittavaa Päijät-Hämeen alueen yhteistä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa Lakisääteiset kunnalliset sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut Tulosalue sisältää myös eläkemenoperusteisia ja varhe-maksuja Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Iitin kunnalle sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuottaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä (PHHYKY) Strategiasta johdetut toimielimen tavoitteet (pitkäaikaväli): Hyvinvointikuntayhtymän yhtymän kustannuskehityksen hillintä vuosittain + 1% tasoon. Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot -39 176 0 0 0 0 0 Toimintamenot -15 522 538-15 423 451-15 096 466-15 446 466-15 647 270-15 850 685 Toimintakate -15 561 714-15 423 451-15 096 466-15 446 466-15 647 270-15 850 685 Tulosalueen perustelut Kunnan osuus työmarkkinatukeen, arviolta 500 000 euroa. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän talousarvion 2018 mukainen maksuosuus Iitin kunnalle: - Peruspalvelut 14 548 130
24 300 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset -39 176 Muut toimintatuotot -39 176 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut -421 413-373 000-346 000-350 498-355 054 Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot -14 669 463-14 545 451-14 595 466-14 785 207-14 977 415 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset -431 662-500 000-500 000-506 500-513 085 Muut toimintakulut -5 000-5 000-5 065-5 131-15 522 538-15 423 451-15 446 466-15 647 270-15 850 685 TOIMINTAKATE -15 561 714-15 423 451-15 446 466-15 647 270-15 850 685
25 Erikoissairaanhoito Toimielin: Kunnanhallitus Tulosalueen tarkoitus: erikoissairaanhoidon palvelut lainsäädännön mukaisesti Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Strategiasta johdetut toimielimen tavoitteet (pitkäaikaväli): Hyvinvointikuntayhtymän yhtymän kustannuskehityksen hillintä vuosittain + 1% tasoon. Tavoite Mittari Tavoitetaso 2017 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -9 576 304-8 484 000-9 109 400-8 554 000-8 665 202-8 777 850 Toimintakate -9 576 304-8 484 000-9 109 400-8 554 000-8 665 202-8 777 850 Tulosalueen perustelut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän talousarvion 2018 mukaiset maksuosuudet Iitin kunnalle: - Erikoissairaanhoito 7 171 586 - Päivystyskeskus 522 586 - Ensihoitokeskus 598 342
26 430 Erikoissairaanhoito Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut -92 885-84 000-70 000-70 910-71 832 Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot -9 483 419-8 400 000-8 484 000-8 594 292-8 706 018 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset Muut toimintakulut -9 576 304-8 484 000-8 554 000-8 665 202-8 777 850 TOIMINTAKATE -9 576 304-8 484 000-8 554 000-8 665 202-8 777 850
27 SIVISTYSPALVELUT Koulutuspalvelut Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Koulutoimen hallinto vastaa sivistyspalveluiden päävastuualueen toiminnan järjestämisestä, kehittämisestä ja toimintaedellytysten ylläpidosta sekä niihin liittyvien hallintopalveluiden hoitamisesta. Perusopetuksen tarkoituksena on järjestää kunnassa asuville oppivelvollisille perusopetusta, erityisopetusta sekä vapaaehtoista iltapäivätoimintaa. Kunta järjestää opetuksen itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa tai ostamalla palvelua muilta opetuksen järjestäjiltä Iitin lukio on yleissivistävä oppilaitos, joka jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustehtävää. Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys, jossa annetaan myös yrittäjyyskasvatusta. Kansalaisopisto antaa omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle pohjautuvaa vapaan sivistystyön mukaista koulutusta. Lisäksi tehtävänä Joukkoliikennelain (13.11.2009/869) mukaisen kunnan hankkiman joukkoliikenteen koordinoiminen, suunnittelu ja järjestäminen Iitin kunnassa. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä sekä opettaa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Perusopetus tuottaa kaikille saman jatkoopintokelpoisuuden ja se on maksutonta. Perusopetuksen toimipaikat ovat 1-6 luokille Haapa-Kimolan koulu, Kausalan koulu ja Vuolenkosken koulu sekä 7-9 luokille Iitin yläkoulu. Erityisopetus on keskitetty erityisopetusyksikköön, Kausan kouluun, joka toimii hajautetusti useassa toimipisteessä. Iitin lukion ensisijainen tehtävä on antaa opiskelijoille ne tiedot ja taidot, joita edellytetään ylioppilastutkintoa edellyttäviin jatko-opintoihin pyrittäessä. Iitin lukio palvelee kaikkia oman kunnan ja muista kunnista Iittiin hakeutuvia lukio-opiskelijoita. Kansalaisopisto tarjoaa elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Kurssimäärä on n. 4200 tuntia opetusta. Iitti ostaa taiteen perusopetusta oppilaispaikkoina Pohjois-Kymen ja Heinolan musiikkiopistoista sekä Lahden konservatoriosta. Iitin kunta ja ELY-keskus ovat tehneet sopimuksen ELY-keskuksen järjestämän joukkoliikenteen, kunnan henkilökuljetusten ja kunnan järjestämän täydentävän joukkoliikenteen muodostamasta kokonaisuudesta. Tulosalue vastaa sopimuksen mukaisesta yhteistyöstä ja joukkoliikenteen järjestämisestä Iitin kunnan osalta. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Kuntalaisten peruspalvelut järjestetään tulosalueella lain ja talouden antamissa puitteissa mahdollisimman laadukkaasti perusopetuksen laatukriteerit kuntalaispalaute Perusopetuksen laatukriteereitä pyritään noudattamaan. palautetta kerätään systemaattisesti ja toimintaa kehitetään sen mukaisesti arvioinnit valtakunnallisten (KARVI), alueellisten (LAPE ja kunnallisten (työsuunnitelmat, asiakastyytyväisyyskyselyt) arviointien sekä saadun palautteen perusteella toimintaa kehitetään. Palveluverkko on kustannustehokas oppilaskohtaiset kustannukset oppilaskohtaiset kustannukset ovat
28 Kansalaisopisto edistää väestön hyvinvointia ja aktiivista kansalaisuutta opetustuntien määrä kurssien toteutumisaste ajankohtaiset aiheet vuoden 2016 tasolla tai laskevat Suunnitellut kurssit (n. 200 kpl) toteutuvat ja opiskelijamäärä pysyy ennallaan tai kasvaa Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Koulukuraattori- ja psykologipalveluiden siirtyminen oman kunnan toiminnaksi tapahtuu hallitusti. Koulu- ja asiointikuljetusten 2020- kilpailutuksen valmistelu aloitetaan (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot 816 019 735 280 786 880 786 880 796 716 806 675 Toimintamenot -7 937 958-7 746 204-7 556 853-7 664 634-7 764 274-7 865 210 Toimintakate -7 121 938-7 010 924-6 769 973-6 877 754-6 967 558-7 058 535 Tulosalueen perustelut Tulosalueen tausta-aineistot: taulukot ja kuvat Perusopetus: Henkilöstömäärä per 31.12 TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Vakinaiset opettajat (osa yhteisiä 46 46 46 46 46 lukion kanssa) Määräaikaiset opettajat 8 8 7 6 6 (osa yhteisiä lukion kanssa) Vak. koulunkäynninohjaajat 10 10 11 12 12 Ma. koulunkäynninohjaajat 4 4 3 Yhteensä 68 68 67 64 64 Suoritteet TP2016 TA2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Perusopetuksen oppilaat 657 655 655 650 650 20.9.* Opetustunnit/viikko 1162 1194 1194 1185 1185 tunteja/oppilas 1,76 1,82 1,82 1,82 1,82 * Oppilasennusteessa eivät ole mukana mahdolliset Orimattilasta tai Kouvolasta tulevat yläkoulun oppilaat. /suorite TP2015* TA2016 TA2017 TA2018 TS2019 Opetus/oppilas 5535 5540 5500 5500 5500 euroa/oppitunti 131 129 125 125 125 /oppilas 9341 9300 9213 9200 9200 *Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit
29 Hankkeet nro nimi kokonaisrahoitus/ 2017 tulot/menot 2018 tulot/menot myönnetty rahoitus 1245 Kerhotoiminnan kehittäminen 10 715 / 7500 7500 / 10 715 1251 Tasa-arvon ja erityisopetuksen laadun kehittäminen 1252 Digitaidot käyttöön Iitin alakoulujen perusopetuksessa 38 572 / 27 000 Iitin yläkoulu 15 714 / 11 000 Kausalan koulu 22 857 / 16 000 8750 / 7000 4000 / 5000 3000 / 3750 Lukiokoulutus: Henkilöstömäärä per 31.12 TP2016 TA2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Vakinaiset (osa yhteisiä perusopetuksen 16 17 17 17 17 kanssa) määräaikaiset (osa yhteisiä 1 perusopetuksen kanssa) Yhteensä 17 17 17 17 17 Suoritteet TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 opiskelijat 97 103 110 110 110 kurssimäärä 255 250 250 250 250 kurssia/opiskelija 2,63 2,42 2,27 2,27 2,27 /suorite TP2015* Ta2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 euroa/opiskelija 10 436 11 683 11240 euroa/tunti 81 83 82 opetus/oppilas 7180 7200 * Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportit Hankkeet nro nimi kokonaisrahoitus/ myönnetty rahoitus 1253 Erasmus+ 38 700 Kansalaisopisto: Iitin kansalaisopistossa opiskelee vuosittain n. 1700 kurssilaista, henkilömäärä lukuvuoden aikana on keskimäärin tuhat. Tuntiopettajien määrä vaihtelee toteutuneiden kurssien mukaan, keskimäärin tuntiopettajia on 50. Henkilöstömäärä per 31.12 TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Vakinaiset 0,58 0,58 0,60 0,58 0,58 Määräaikaiset Yhteensä 0,58 0,58 0,60 0,58 0,58 Suoritteet TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 opetuskurssien määrä 191 195 195 195 195 oppituntien määrä 4481 4500 4550 4550 4550 opiskelijamäärä 1734 1680 1700 1700 1700 /suorite TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 opetustunnit/asukas 26 26 26 26 27 oppitunnin hinta 41 41 41 41 42
30 nro nimi kokonaisrahoitus/ myönnetty rahoitus Vapaan sivistystyön opintoseteliavustus 2500 / 2500 500 Koulutuspalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 661 823 651 480 659 780 668 027 676 378 Maksutuotot 83 765 64 000 74 000 74 925 75 862 Tuet ja avustukset 63 208 15 000 45 000 45 563 46 132 Muut toimintatuotot 7 223 4 800 8 100 8 201 8 304 816 019 735 280 786 880 796 716 806 675 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -3 503 981-3 465 893-3 443 902-3 488 673-3 534 025 Henkilösivukulut Eläkekulut -742 563-683 906-703 704-712 852-722 119 Muut henkilösivukulut -146 272-170 831-169 665-171 871-174 105 Palvelujen ostot -2 345 167-2 375 394-2 325 431-2 355 662-2 386 285 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -186 327-193 250-183 150-185 531-187 943 Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset -4 000-5 000-3 500-3 546-3 592 Muut toimintakulut -1 009 647-851 930-835 282-846 141-857 140-7 937 957-7 746 204-7 664 634-7 764 274-7 865 210 TOIMINTAKATE -7 121 938-7 010 924-6 877 754-6 967 558-7 058 535
31 Varhaiskasvatus Toimielin: Koulutuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista sekä edistää hyvinvointia. Tulosalueen tarkoituksena on järjestää kunnassa asuville lapsille varhaiskasvatusta ja lakisääteistä päivähoitoa sekä maksutonta esiopetusta oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna ja varhennettua esiopetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville lapsille koulun toimintapäivien mukaisesti. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Varhaiskasvatusta toteutetaan Iitin kunnassa kysynnän ja talousarvion antamissa raameissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Palvelupisteet: perhepäivähoitajien kodit sekä päiväkodit Kanttarelli, Metsämyyrä ja Peltohiiri (vuorohoito) Kausalassa, Tiitiäinen Radansuussa ja Nuppula Vuolenkoskella Kunta myöntää yksityisen hoidon tuen kuntalisää yksityisen päivähoidon asiakkaille. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Kuntalaisten peruspalvelut järjestetään tulosalueella lain ja talouden antamissa puitteissa mahdollisimman laadukkaasti kuntalaispalaute arvioinnit Iitin kunnassa toteutetaan yksilöllistä ja lapsilähtöistä varhaiskasvatusta. Varhaisen tuen tarve tunnistetaan ja tukea järjestetään päivähoidon aikana. Perheillä on mahdollisuus valita yksityisen tai kunnallinen päivähoito. jokaisella lapsella on henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, jota toteutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa. 3 ja 5 vuotiaiden ikäkausikartoitukset yksityisen palvelutuotannon määrä palautetta kerätään systemaattisesti ja toimintaa kehitetään sen mukaisesti valtakunnallisten (KARVI), alueellisten (LAPE ja kunnallisten (asiakastyytyväisyyskyselyt, henkilöstökyselyt) arviointien sekä saadun palautteen perusteella toimintaa kehitetään. lapsen varhaiskasvatussuunnitelma käydään läpi huoltajan kanssa 1-2 kertaa toimintakauden aikana Ikäkausikartoitukset toteutetaan ja tukea järjestetään. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Varhaiskasvatuksen toimintamallien uudistaminen aloitetaan uuden päiväkodin suunnittelun rinnalla. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Varhaiskasvatussuunnitelma 2017 on käytössä ja sitä toteutetaan varhaiskasvatuksessa (Raportointi)
32 koulukurattori- psykologipalveluiden siirtyminen oman kunnan toiminnaksi tapahtuu hallitusti esiopetuksen osalta. Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot 297 989 287 306 300 000 270 000 273 375 276 792 Toimintamenot -2 736 862-2 723 252-2 792 144-2 807 290-2 843 785-2 880 754 Toimintakate -2 438 873-2 435 946-2 492 144-2 537 290-2 570 410-2 603 962 Tulosalueen perustelut Henkilöstömäärä per 31.12 TP2016 Ta2017 TA2018 TS2019 TS2020 Vakinaiset 33 31 35 35 40 Määräaikaiset 10 10 5 5 Yhteensä 43 41 40 40 40 Suoritteet TP2015 TP2016 TA2017 TA2018 TS2019 TS2020 Lapsia kokopäivähoidossa 128 131 131 130 130 130 Lapsia osapäivähoidossa 42 49 69 55 50 50 Esiopetuksessa* 76 63 59 70 78 61 Hoitopäiviä yht. (kokopäivä) 24 299 24 367 25 000 25 000 24 500 24 500 Hoitopäiviä yht. (osapäivä) 4420 5785 6000 6000 5800 5700 lapsia yksityisessä hoidossa 30 44 45 45 45 45 * mukana myös varhennetussa esiopetuksessa olevat oppilaat. TP2015-16 lähde: sotkanet.fi /suorite TP2014 TP2015 Ta2016 TS2017 TS2018
33 550 Varhaiskasvatus Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 50 582 19 700 20 200 20 453 20 708 Maksutuotot 241 494 267 606 249 000 252 113 255 264 Tuet ja avustukset 4 953 Muut toimintatuotot 960 800 810 820 297 989 287 306 270 000 273 375 276 792 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 168 530-1 267 392-1 312 051-1 329 108-1 346 386 Henkilösivukulut Eläkekulut -302 503-275 960-265 375-268 825-272 320 Muut henkilösivukulut -47 589-62 385-64 588-65 428-66 278 Palvelujen ostot -390 612-337 111-384 222-389 217-394 277 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -19 577-17 450-15 608-15 811-16 016 Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset -601 519-610 000-590 000-597 670-605 440 Muut toimintakulut -206 532-152 954-175 446-177 727-180 037-2 736 862-2 723 252-2 807 290-2 843 785-2 880 754 TOIMINTAKATE -2 438 873-2 435 946-2 537 290-2 570 410-2 603 962
34 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Toimielin: Kult. - ja vapaa-aika ltk Tulosalueen tarkoitus: Kirjaston tehtävänä on: 1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; 2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; 3) edistää lukemista ja kirjallisuutta; 4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; 5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; 6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Laadukkailla ja kattavilla kirjasto- ja kulttuuripalveluilla on suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille ja kunnan elinvoimaisuudelle Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Iitin kunnan kirjasto- ja kulttuuripalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, yleinen kulttuuritoiminta, museopalvelut sekä Kirkonkylän kylätalon näyttely- ja kesäkahvilatoiminta. Toimipisteet: Pääkirjasto ja kirjastoauto, Kirkonkylän Kylätalo, Iitin kotiseutumuseo (museo suljettuna kauden 2018 ajan). Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut tukevat kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollisuuksia toimia aktiivisesti yhteiskunnassa sähköinen asiointi on mahdollista Iitin kunnankirjastossa Iitin kunnankirjastossa on valmiudet opastaa asiakkaita ja toimivat laitteet asiakkaiden sähköiseen asiointiin. kävijämäärät kävijämäärät pysyvät samassa tasossa tai kohoavat tapahtumien määrä Kirjasto- ja kulttuuripalveluissa huomioidaan erityisesti perheet käyttäjäkoulutusten määrä kirjasto tukee etenkin lasten ja nuorten lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa Kirjasto- ja kulttuuripalveluiden määrä ja laatu on kuntalaisten kannalta riittävä Palveluja on saatavilla asukkaiden tarpeen mukaan niin taajamassa kuin haja-asutusalueella Kirjasto- ja kulttuuripalveluja kehitetään aktiivisesti vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeisiin yhteistyö sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa kirjaston lainausmäärät kävijämäärät asiakaskyselyt asiakaspalaute kirjasto- ja kulttuuripalvelut tekevät aktiivisesti yhteistyötä lainausmäärät pysyvät saman tasoisina tai kohoavat kävijämäärät pysyvät samassa tasossa tai kohoavat käyttäjiltä kerätään ja kysytään säännöllisesti palautetta, jota hyödynnetään palvelujen kehittämisessä
35 Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Kulttuuritoiminnan tukeminen ja edistäminen: kulttuurijärjestöjen toiminta- ja kohdeavustukset 26 000 (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Kirjastoauton monitoimipalveluita kehitetään yhteystyössä kunnan toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelut pyritään vakiinnuttamaan ja tekemään tutuksi käyttäjille sekä mahdollisille yhteistyötahoille. Omatoimipalvelujen kehittäminen (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot 17 798 19200 21 100 20 800 21 060 21 323 Toimintamenot -495 005-474 166-470 002-458 158-464 114-470 148 Toimintakate -477 208-454 966-448 902-437 358-443 054-448 824 Tulosalueen perustelut Henkilöstömäärä per 31.12 TP2015 TP2016 Ta2017 TS2018 TS2019 Vakinaiset 3 3 4 4 4 Määräaikaiset 2 2 Yhteensä 5 5 4 4 4 Suoritteet TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Kokonaislainaus 107927 110 000 120 000 120 000 120 000 Fyysiset käynnit 60040 61000 62000 62000 62000 Kirjaston tapahtumien ja käyttäjäkoulutusten 2041 2100 2200 2200 2200 osallistujamäärä Kylätalon kävijämäärä 20000 20200 22000 22000 22000 Kotiseutumuseon kävijämäärä 111 245 250 250 250 Kulttuuritapahtumien kävijämäärä 1609 1700 1700 1700 1700 /suorite TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Kirjastopalveluiden toimintakulut/asukas 60,33 55,26 55 55 55 Lainan hinta 3,86 3,20 3,20 3,20 3,20 Käynnin hinta 6,94 6,00 6,00 6,00 6,00 Taloudellisuus 1,63 1,40 1,40 1,40 1,40
36 Hankkeet nro nimi hankeaika kokonaisrahoitus/ myönnetty rahoitus 1259 Kunnan palvelut kirjastoauton kyytiin maaliskuu 2017 joulukuu 2018 2017 tulot/menot 1736/1400 1300 436 2018 tulot/menot Tulosalueen tausta-aineistot: taulukot ja kuvat (2015) Toimintakulut tilastovuonna / Asukasluku Toimintakulut tilastovuonna / Kokonaislainaus Toimintakulut tilastovuonna /Fyysiset käynnit Taloudellisuus Maakunta Kunta Kymenlaakso Iitti 60,33 3,86 6,94 1,63 Kymenlaakso 60,03 3,97 7,72 1,64 Päijät-Häme 53,74 3,42 6,78 1,46 Koko Suomi 58,02 3,62 6,46 1,52 Taloudellisuus lasketaan kaavalla (Henkilöstökulut + Kirjastoaineistokulut) / (Fyysiset käynnit + Kokonaislainaus) 600 Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 488 1 500 2 300 2 329 2 358 Maksutuotot 7 713 8 200 8 000 8 100 8 201 Tuet ja avustukset 3 374 5 000 5 000 5 063 5 126 Muut toimintatuotot 4 223 4 500 5 500 5 569 5 638 17 798 19 200 20 800 21 060 21 323 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -164 772-144 993-142 674-144 529-146 408 Henkilösivukulut Eläkekulut -57 282-39 071-38 811-39 316-39 827 Muut henkilösivukulut -5 336-7 100-6 983-7 074-7 166 Palvelujen ostot -69 287-75 884-70 681-71 600-72 531 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -69 752-75 100-67 250-68 124-69 010 Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset -27 700-29 000-26 000-26 338-26 680 Muut toimintakulut -100 876-103 018-105 759-107 134-108 527-495 005-474 166-458 158-464 114-470 148 TOIMINTAKATE -477 207-454 966-437 358-443 054-448 824
37 Vapaa-aikapalvelut Toimielin: Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tulosalueen tarkoitus: Kunnan Liikuntapalvelut luo edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Nuorisotyöhön kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Toimipisteet: Ravilinnan vapaa-aikakeskus o vapaa-aikatoimisto o sisäliikuntapaikat: liikuntahalli, kuntosali ja Ravilinnasali o ulkoliikuntapaikat: yleisurheilukenttä, jalkapallokenttä, hiekkakenttä, tenniskentät, skeittialue, ravirata o nuorisotila Nuokku Ravilinnan kellarikerroksessa Ulkoilureitistöt, Frisbeegolf-rata, Veteraanimaja, Jäähalli ja lähiliikuntapaikat Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Liikuntaolosuhteet ja -palvelut edistävät kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia asiakaskyselyt ja asiakaspalaute asiakaskyselyssä palvelu on vuoden 2017 tasolla tai korkeampi asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti asiakaskyselyn ja saadun palautteen perusteella palveluja kehitetään jatkuvasti Liikuntapalveluissa huomioidaan erityisesti perheet Nuorten hyvinvointi kävijämäärät yhteistyö ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa asiakaskyselyt kävijämäärät etsivän nuorisotyön asiakasmäärät liikuntapaikkojen kävijämäärä pysyy 2017 tasolla tai kohoaa liikuntapalvelut tekee aktiivisesti yhteistyötä ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa nuorilta kerätään systemaattisesti asiakaspalautetta, jonka perusteella palveluja kehitetään jatkuvasti kävijämäärän nuorisotilassa ja tapahtumissa pysyy vuoden 2017 tasolla tai nousee Etsivä nuorisotyö tavoittaa tuen tarpeessa olevia nuoria ja ohjaa heitä sellaisten palvelujen ja tukien piiriin,
38 joilla edistetään asiakkaan itsenäistymistä ja pääsyä koulutukseen/ työmarkkinoille yhteistyö ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa nuorisopalvelut tekee aktiivisesti yhteistyötä ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien kanssa Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Iitin kunta tukee aktiivisia liikunta- ja nuorisojärjestöjä Avustusmääräraha 25 500 Vapaa-aikapalvelujen toimintamalli ja organisointi uudistetaan tukemaan kuntalain mukaista kunnan hyvinvointitehtävää ja hyvinvointi- ja terveydenedistämistyötä ja sen koordinointia erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Samassa yhteydessä selvitetään liikuntapaikkojen hoidon ja kiinteistönhoidon uudelleenorganisointia asiakaslähtöisyyden kehittämiseksi. Ravilinnan liikuntapaikkojen omatoimikäyttöä lisätään. Mittareina aukioloajat sekä kävijämäärät. Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Passiivisia liikkujia saadaan liikuntapalveluiden asiakkaiksi. Mittarina liikuntareseptien määrä ja asiakkaiden kohtaamiset. Nuorisovaltuusto toimii aktiivisesti vuoden 2018 alusta alkaen Liikuntapalvelut ja nuorisotyö ovat aktiivisesti mukana erilaisissa kunnallisissa työryhmissä, kuten nuorisotyöryhmä, PETE -ryhmä ja erilaiset alueelliset hanketyöryhmät Syrjäytymisuhassa olevien nuorten kohtaaminen ja ohjaaminen elämässä eteenpäin. Mittarina etsivän nuorisotyön asiakasmäärät (Raportointi) (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja määrärahat TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 Toimintatulot 142 003 119 000 164 222 164 222 166 275 168 353 Toimintamenot -897 008-873 383-907 855-907 369-919 165-931 114 Toimintakate -755 005-754 383-743 633-743 147-752 890-762 761 Tulosalueen perustelut Henkilöstömäärä per 31.12 TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Vakinaiset 7 7 7 7 8 Määräaikaiset 1 1 1 1 Yhteensä 8 8 8 8 8 Suoritteet, käyntikerrat TP2016 Ta2017 Ta2018 TS2019 TS2020 Kuntosali 23 121 24 200 24 200 24 200 24 200 liikuntahalli 23 000 23 000 23 000 23 000 23 000 kylmänveden uinnit 2 916 3 100 3 100 3 100 3 100 Nuorisotila 4 252 3 800 4 300 4 300 4 300
39 Hankkeet nro nimi kokonaisrahoitus/ 2017 tulot 2018 tulot myönnetty rahoitus 1270 Etsivä nuorisotyö 27 000 2 250 24 750 1.12.2017-30.11.2018 1270 Etsivä nuorisotyö 28 500 26 125-1.12.2016-30.11.2017 nro nimi kokonaisrahoitus/ 2017 tulot 2018 tulot myönnetty rahoitus 1273 Nuorten tieto- ja neuvontatyö sekä digitaalinen nuorisotyö 8 500 5 000 3 500 620 Vapaa-aikapalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 92 673 94 000 111 809 113 207 114 622 Maksutuotot 115 Tuet ja avustukset 33 466 18 000 39 413 39 906 40 404 Muut toimintatuotot 15 749 7 000 13 000 13 163 13 327 142 003 119 000 164 222 166 275 168 353 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -242 028-238 593-256 759-260 097-263 478 Henkilösivukulut Eläkekulut -56 517-51 319-57 066-57 808-58 559 Muut henkilösivukulut -4 303-11 930-12 846-13 013-13 182 Palvelujen ostot -173 400-150 701-149 885-151 834-153 807 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -22 942-15 250-15 450-15 651-15 854 Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset -28 500-28 500-25 500-25 832-26 167 Muut toimintakulut -369 318-377 090-389 863-394 931-400 065-897 008-873 383-907 369-919 165-931 114 TOIMINTAKATE -755 005-754 383-743 147-752 890-762 761
40 TEKNISET PALVELUT Yhdyskuntapalvelut Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Teknisen lautakunnan hallinto, yleiset alueet, varikko ja yksityisteiden tukeminen Tekninen hallinto vastaa teknisen lautakunnan alaisuudessa kunnan investointien suunnittelusta, rakennuttamisesta ja mittaustoimesta. Teknisen hallinnon vastuulla on myös teknisen päävastuualueen kehittäminen ja toimintaedellytysten ylläpito. Yleiset alueet vastaa katuverkon, puistojen, leikkikenttien, torin, venevalkamien, matonpesupaikkojen sekä muiden yleisten alueiden hoidosta ja kehittämisestä Varikon tarkoituksena on tuottaa palveluita teknisen lautakunnan alaisille toiminnoille, muille hallintokunnille ja kuntakonsernin yhtiöille. Varikko myy tarvittaessa palveluita rajoitetussa määrin myös tiekunnille ja muille ulkoisille asiakkaille. Tulosalue vastaa myös romuajoneuvolain mukaisista ajoneuvoista. Yksityisteiden avustaminen, valvonta, tarkastukset, toimitukset, katselmukset, neuvonta, erimielisyyksien sovittelu ja tieyksikkölaskelmat Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Investointien suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa tekninen lautakunta. Lautakunnan esittelijä on tekninen johtaja. Teknisen hallinnon alaisuuteen kuuluu hallinnon lisäksi mittaustoimi. Tekninen hallinto on kiinteästi sidoksissa maankäytön suunnitteluun ja sen toteutukseen. Mittaustoimesta vastaa paikkatietoinsinööri apunaan kartoittaja. Yleisten alueiden tulosalueella toimii 7 henkilön suuruinen kunnossapitotiimi. Yksi tiimin jäsenistä hoitaa kiinteistöjen ulkoalueita. Vastuuhenkilönä on rakennusmestari apunaan kunnan puutarhuri. Tulosalueen tehtävät työllistävät vuosittain noin 10 työllistettävää henkilöä puistojen ja yleisten alueiden hoidossa. Yleisillä alueilla työllistetään myös kuntoutettavia henkilöitä. Varikolla on käytössä kaksi traktoria, kuorma-auto ja 3 pakettiautoa sekä pienkonekalustoa. Kalusto on varustettu monipuolisilla varusteilla ja lisälaitteilla monikäyttöisyyden mahdollistamiseksi Teknisen lautakunnan alainen kolmejäseninen yksityistiejaosto vastaa yksityisteiden tukemisesta ja toimii yksityistielain mukaisena tielautakuntana. Yksityistiejaoston kuntalain mukaisissa kokouksissa esittelijänä toimii paikkatietoinsinööri. Jaostolla on vuosittain noin neljä kokousta ja käsiteltäviä asioita noin 20. Toimituksia on noin 1 3 vuodessa. Yksityistiekatselmuksia tehdään noin 30 tielle vuosittain. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Aktiivinen asumispolitiikka Tonttitarjonta Kolmen vuoden tonttireservi rakennettavissa Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Asianmukaiset ja turvalliset palvelutilat. Kausalan uuden päiväkotiratkaisun vaatima tontti muodostettu ja tilaratkaisut hyväksytty Hyvä ympäristö ja uusiutuva energia Leikkikenttien ja uimapaikkojen turvallisuus Viranomaistarkastuksissa ei oleellisia puutteita Katujen korjausvelka kurottu umpeen 15 Katujen ja yleisten alueiden hoidon Päällysteet eheät. vuodessa. taso ja kustannukset Toimiva ja hyväkuntoinen yksityistiestö Yksityistiestön kunto/liikennöitävyys Yksityisteiden kunto on yhtä hyvä tai parempi kuin vuonna 2017. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Kolmen vuoden tonttireservi rakennettavissa Kausalan uuden päiväkodin tontti muodostettu ja tilaratkaisut hyväksytty. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite (Raportointi)
41 Asiakastyytyväisyys palveluihin samalla tasolla tai parempi kuin v. 2017 Tehokas hoitokalusto ja henkilöstön koulutus ajan tasalla. Kaikki valtionavustukseen oikeutetuista tiekunnista hakevat valtionavustusta Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot 367 487 333 100 340 700 340 700 344 959 349 271 Toimintamenot -1 474 315-1 534 687-1 570 439-1 545 517-1 565 609-1 585 962 Toimintakate -1 106 828-1 201 587-1 229 739-1 204 817-1 220 650-1 236 691 Tulosalueen perustelut Yleiset alueet: Kunnalla on hoidettavana mm. noin 49 kilometriä katuverkkoa ja noin 13 km kevyen liikenteen väyliä, 13 hehtaaria hoidettuja puistoja, 8 leikkikenttää, 3 matonpesupaikkaa, 3 venevalkamaa ja 6 rantautumispaikkaa, 6 veneenlaskupaikkaa ja 5 vierasvene-/laivalaituria. Hoidettavien alueiden määrä on kasvanut vuosittain. Yleiset alueet hoidetaan pääosin omalla henkilöstöllä ja kalustolla. Kesäisin apuna käytetään velvoitetyöllistettäviä. Lumen aurauksissa ja hiekoituksissa sekä hiekotushiekan poistossa käytetään ulkopuolista kalustoa rinnan kunnan oman kaluston kanssa. Erikoistyöt teetetään pääosin ulkopuolisilla yrittäjillä. Käyttötalouteen on varattu 180.000 euroa olemassa olevien katujen ja muiden yleisten alueiden kunnostuksiin (mm. rakenne-, kuivatus- ja päällystekorjaukset). Varikko Kunnalla on katujen, yleisten alueiden ja kiinteistöjen hoitoon ja kuljetuksiin omaa lisälaitteilla varustettua ajoneuvokalustoa kevyt kuorma-auto, kaksi traktoria, umpipakettiauto, kaksi avolavafarmaria, neljä ajettavaa ruohonleikkuria ja pienkalustoa. Yksityisen sektorin tuottamia palveluita käytetään oman kaluston rinnalla tarpeen / vuosisopimusten mukaan mm. kaivuu-, auraus- ja hiekoitustöissä. Konetyön lisäksi kuljettajat tekevät myös muita töitä. Konekeskuksen toimintatuotot vuonna 2016 olivat yhteensä noin 200 000 euroa. Yksityistiet Kunnassa on noin 190 yksityistietä, joista kunnan avustusten piirissä on reilu 80. Avustettavien teiden yhteispituus on noin 330 km. Avustusmäärärahasta valtaosa kohdennetaan kunnossapitoon.
42 700 Yhdyskuntapalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 219 318 231 600 231 200 234 090 237 016 Maksutuotot 3 131 15 500 15 500 15 694 15 890 Tuet ja avustukset 49 151 44 000 44 000 44 550 45 107 Muut toimintatuotot 95 887 42 000 50 000 50 625 51 258 367 487 333 100 340 700 344 959 349 271 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -437 081-434 300-441 851-447 595-453 414 Henkilösivukulut Eläkekulut -143 674-130 477-146 420-148 323-150 252 Muut henkilösivukulut -9 960-21 430-21 786-22 069-22 356 Palvelujen ostot -520 237-605 135-601 775-609 598-617 523 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -164 050-127 500-117 000-118 521-120 062 Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset -137 702-140 000-110 000-111 430-112 879 Muut toimintakulut -61 611-75 845-106 685-108 072-109 477-1 474 315-1 534 687-1 545 517-1 565 609-1 585 962 TOIMINTAKATE -1 106 828-1 201 587-1 204 817-1 220 650-1 236 691
43 Kiinteistöpalvelut Toimielin: Tekninen lautakunta Tulosalueen tarkoitus: Tulosalue vastaa teknisen päävastuualueen hallinnassa olevien kiinteistöjen ylläpidosta ja teknisen tason säilyttämisestä. Lisäksi tulosalueelle kuuluvat kunnan vuokraamat maa-alueet. Tulosalue vastaa myös kunnan maa-ainesten ottoalueista, uimarannoista ja rantautumispaikoista sekä metsien hoidosta. Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Tulosalueen toiminnasta vastaa kiinteistötiimi, johon kuuluu viisi kiinteistönhoitajaa ja yksi kunnossapitotyöntekijä. Esimiehenä on kiinteistömestari. Metsien hoidosta vastaa tekninen johtaja. Metsien hoidossa noudatetaan v. 2014 valmistunutta metsäsuunnitelmaa. Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Kunnalla ei ole tarpeettomia, tuottamattomia kiinteistöjä. Kaikki kiinteistöt tuottavassa käytössä Käytössä olevat kiinteistöt, käyttöaste 100% Kriittisten kiinteistöjen korjausvelka minimoitu Kuntotutkimukset, suunnitelmat ja toimenpiteet Kuntotutkimukset koulujen osalta valmiit. Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Kiinteistökannan pitkän tähtäimen korjausohjelmaa noudatetaan ja kuntotutkimukset kriittisissä kiinteistöissä ohjelmoitu. (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Metsien hakkuut pidetään kestävällä tasolla v. 2014 hyväksytyn metsäsuunnitelman mukaisesti (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot 3 698 845 3 348 648 3 386 283 3 441 283 3 484 299 3 527 853 Toimintamenot -2 426 756-1 982 735-1 978 506-1 966 449-1 992 013-2 017 909 Toimintakate 1 272 089 1 365 913 1 407 777 1 474 834 1 492 286 1 509 944 Tulosalueen perustelut Kunnalla on omistuksessa ja hoidossa runsaat 40 kiinteistöä, joiden tilavuus on yhteensä noin 183 000 m3. Käyttötalouteen on varattu kiinteistöjen pienkorjauksiin 155.400 euroa.
44 710 Kiinteistöpalvelut Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 351 761 266 400 336 400 340 605 344 863 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 3 347 084 3 082 248 3 104 883 3 143 694 3 182 990 3 698 845 3 348 648 3 441 283 3 484 299 3 527 853 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -229 951-260 000-261 405-264 803-268 246 Henkilösivukulut Eläkekulut -68 695-71 240-75 384-76 364-77 357 Muut henkilösivukulut -9 371-13 000-13 070-13 240-13 412 Palvelujen ostot -1 106 902-703 695-684 090-692 983-701 992 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -878 491-812 300-863 700-874 928-886 302 Varast. lis (+) tai väh(-) Avustukset Muut toimintakulut -133 346-122 500-68 800-69 694-70 600-2 426 756-1 982 735-1 966 449-1 992 013-2 017 909 TOIMINTAKATE 1 272 089 1 365 913 1 474 834 1 492 286 1 509 944
45 Rakennusvalvonta Toimielin: Rakennuslautakunta Tulosalueen tarkoitus: Maankäyttö - ja rakennuslain mukainen viranomaistoiminta. Palo-, pelastus- ja suojelutyö (ostopalvelu Kymenlaakson pelastuslaitokselta). Rakennuslautakunnan hallinnointi (luottamushenkilötoiminta, toimistopalvelut). Energianeuvonta, asuntolainat. Terveysvalvonta, ympäristönsuojelu, eläinlääkintähuolto (ostopalvelu Kouvolan kaupungilta). Palvelusuunnitelma /palvelukuvaus: Strategiasta johdetut tavoitteet (pitkäaikaväli): Tavoite Mittari Tavoitetaso 2018 Rakennusvalvonnan sähköisen lupaasioinnin ja arkistoinnin toimivuus Hakemusten käsittelynopeus 80% lupahakemuksista päätetään kolmessa viikossa Valtuuston hyväksymät tavoitteet (vaikuttavuus ja tuotanto) ja tunnusluvut Tavoite Rakennusjärjestys ajantasaistettu Rakennusvalvontataksa tarkistettu (Raportointi) Toimielimen hyväksymät muut tavoitteet (tuotanto) Tavoite Ajan tasalla olevien kiinteistö- ja rakennustietojen yhdistäminen valtakunnalliseen järjestelmään Yhteistyö pelastuslaitoksen ja ympäristöviranomaisten kanssa sujuvaa ja säännöllistä (Raportointi) Valtuuston hyväksymät Tuloarviot ja TP2016 Ta2017 Tae2018ltk Tae2018KH Ta2018 TS2019 TS2020 määrärahat Toimintatulot 88 846 76 000 90 0000 90 000 91 125 92 264 Toimintamenot -867 409-917 284-912 284-912 876-924 743-936 765 Toimintakate -778 545-841 284-822 284-822 876-833 618-844 501 Tulosalueen perustelut
46 780 Rakennusvalvonta Selite Tp 2016 Ta 2017 Khall Ts 2019 Ts 2020 TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 448 Maksutuotot 88 411 76 000 90 000 91 125 92 264 Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 5 88 864 76 000 90 000 91 125 92 264 Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -73 589-59 900-57 983-58 737-59 500 Henkilösivukulut Eläkekulut -19 813-20 756-21 124-21 399-21 677 Muut henkilösivukulut -3 655-2 660-2 564-2 597-2 631 Palvelujen ostot -749 908-814 821-809 666-820 192-830 854 Aineet,tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -1 346-5 000-7 351-7 447-7 543 Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 Avustukset 0 0 Muut toimintakulut -19 098-14 147-14 188-14 372-14 559-867 409-917 284-912 876-924 743-936 765 TOIMINTAKATE -778 545-841 284-822 876-833 618-844 501
47 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa seurattavia määrärahoja ja tuloarvioita ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä satunnaiset erät. Määrärahat ja tuloerät Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 Verotulot 23 518 884 23 620 580 24 065 000 24 938 712 25 468 094 Kunnallisvero 19 968 099 19 832 975 20 120 000 20 522 400 20 932 848 Yhteisövero 1 318 927 1 223 505 1 496 000 1 566 312 1 636 796 Kiinteistövero 2 326 087 2 564 100 2 449 000 2 850 000 2 898 450 Valtionosuudet 15 648 663 15 465 394 15 060 808 15 019 086 14 969 086 Rahoitustuotot ja -kulut -66 910-110 440-18 980-73 247-151 605 Korkotuotot 2 834 15 000 102 000 91 800 82 620 Muut rahoitustuotot 87 933 20 000 20 000 20 000 20 000 Korkokulut -88 463-135 440-130 980-175 047-244 226 Muut rahoituskulut -7 884-10 000-10 000-10 000-10 000 Verotulot Kunnallisveron ja yhteisöveron maksuunpanot verovuosittain: Verovuosi Kunnallisvero muutos Yhteisövero muutos 2016 19 968 099 0,2 % 1 318 927-1,4 % 2015 19 929 050 2,8 % 1 337 375 7,4 % 2014 19 379 467 1,25 % 1 245 721 17,15 % 2013 19 140 853 6,96 % 1 063 376-1,10 % 2012 17 895 519 5,59 % 1 075 176-26,53 % 2011 16 948 262 3,55 % 1 463 443 0,05 % 2010 16 367 005-0,67 % 1 462 665 20,57 % Tuloveroprosenttia korotetaan 0,50 % -yksikköä vuodelle 2018 ja vuonna 2019 kiinteistöveroprosentteja 0,15 % -yksikköä lukuun ottamatta voimalaitoksia. 2 015 2016 2017 2018 2019 2020 Tuloveroprosentti 20,25 20,25 20,25 20,75 20,75 20,75 Kiinteistöveroprosentit yleinen 1,00 1,00 1,00 1,00 1,15 1,15 vakituinen asuminen 0,50 0,50 0,50 0,50 0,65 0,65 muu asuminen 1,10 1,10 1,10 1,10 1,25 1,25 voimalaitokset 2,85 3,10 3,10 3,10 3,10 3,10 Verotulot Ta 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts2020 Kunnallisvero 20 305 108 19 832 975 20 120 000 20 522 400 20 932 848 Yhteisövero 1 112 931 1 223 505 1 496 000 1 566 312 1 636 796 Kiinteistövero 2 490 488 2 564 100 2 449 000 2 850 000 2 898 094 Yhteensä 23 908 527 23 620 580 24 065 000 24 938 712 25 468 094 Muutos 1,7 % -1,2 % 1,8 % 3,63% 2,12%
48 Valtionosuudet Tp 2016 Ta 2017 Ta 2018 Ts 2019 Ts 2020 yhden putken 16 320 000 15 657 070 15 419 086 15 419 086 15 419 086 ylläpitäjä -650 000-191 676-358 278-400 000-450 000 Yhteensä 15 670 000 15 465 394 15 060 808 15 019 086 14 969 086 Muutos 4,2 % -1,3 % -2,6 % -0,2% -0,3% TULOSLASKELMA Tp 2016 Ta 2017 Ta2018 Ts 2019 Ts 2020 TOIMINTATUOTOT 7 512 984 6 982 874 7 290 505 7 381 636 7 473 907 Myyntituotot 3 422 744 3 203 160 3 369 909 3 412 033 3 454 683 Maksutuotot 425 403 436 306 441 500 447 019 452 606 Tuet ja avustukset 180 242 175 460 269 413 272 781 276 190 Muut toimintatuotot 3 484 595 3 167 948 3 209 683 3 249 804 3 290 427 TOIMINTAKULUT -45 796 111-44 344 550-44 514 651-45 093 341-45 679 555 Henkilöstökulut -9 966 704-9 789 883-9 946 950-10 076 260-10 207 252 Palkat ja palkkiot -7 180 214-7 296 191-7 454 472-7 551 308-7 649 548 Henkilösivukulut -2 834 849-2 493 692-2 492 478-2 524 880-2 557 704 Eläkekulut -2 236 480-2 138 135-2 128 835-2 156 510-2 184 544 Muut henkilösivukulut -277 245-355 557-363 643-368 370-373 159 Palvelujen ostot -30 980 176-29 505 229-29 603 689-29 988 537-30 378 388 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 614 300-1 585 400-1 618 309-1 639 347-1 660 659 Avustukset -1 267 881-1 373 000-1 229 500-1 316 394-1 333 507 Muut toimintakulut -2 239 815-2 091 038-2 046 203-2 072 804-2 099 750 TOIMINTAKATE -38 238 127-37 361 676-37 224 146-37 711 705-37 205 648 Verotulot 23 613 113 23 620 580 24 065 000 24 938 712 25 468 094 Valtionosuudet 15 648 663 15 465 394 15 060 808 15 019 086 14 969 086 Rahoitustuotot ja -kulut -66 910-110 439-18 980-73 247-151 605 Korkotuotot 2 834 15 000 102 000 91 800 82 620 Muut rahoitustuotot 87 933 20 000 20 000 20 000 20 000 Korkokulut -88 463-135 439-130 980-175 047-244 226 Muut rahoituskulut -7 884-10 000-10 000-10 000-9 999 VUOSIKATE 973 069 1 613 858 1 882 682 2 172 846 2 079 927 Suunn. mukaiset poistot -1 608 037-1 659 699-1 819 278-1 716 421-1 858 211 Satunnaiset tulot 115 068 Satunnaiset kulut -82 574 TILIKAUDEN TULOS -602 473-45 841 63 404 456 425 221 716 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 69 828 70 000 70 000 70 000 70 001 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -532 644 24 159 133 404 526 425 291 717 Tunnusluvut Tp 2016 Ta 2017 TA 2018 Ts 2019 Ts 2020 Asukasmäärä * 6 888 6 905 6 880 6880 6880 Toimintatulot/toimintamenot, % 8,0 18,7 19,6 19,6 19,6 Vuosikate/poistot, % 57,6 97,2 103,5 126,6 111,9 Vuosikate, /asukas 141 234 274 316 302 Kertynyt ylijäämä, 2 104 000 1 930 352 328 905 855 330 1 147 047 Kertynyt ylijäämä, /as. 305 280 48 124 167
49 Investointiosa Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. Investoinnin hankintamenoon varataan määräraha arvioidun rahan käytön mukaisena. Määrärahaan talousarviossa ei vaikuta se, onko investointia varten muodostettu investointivaraus. Hankkeelle osoitetut määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovat. Kiinteä omaisuus Maa-alueiden ja rakennettujen kiinteistöjen hankinta ja myynti Kiinteä omaisuus x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tulot 250 0 0 0 0 0 Menot 50 50 50 50 50 50 Netto 200-50 -50-50 -50-50 Erittelemätön maa-alueiden hankinta 50 000 vuodessa. Muutoin valtuusto päättää maan hankinnan yhteydessä myös määrärahasta. Talonrakennus Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Vuolenkosken liikuntahalli x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tulot 100 400 Menot 400 840 Netto 0-300 -440 0 0 0 Rakentaminen v. 2017 ja 2018, yht.1 240 t josta kunta 740t, kyläyhdistys 100 t, valtion avustus 400 t, Kyläyhdistyksen talkoo-osuus 100.000, ei kirjanpidossa. Kausalan päiväkotijärjestelyt x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 50 200 2 000 2 500 NETTO 0 50-200 -2 000-2 500 0 V. 2015-16 tarveselvitys, v. 2017 kaavamuutos, 2018 suunnittelu, v. 2019-20 rakentaminen Kausalan päiväkotijärjestelyt, 8 ryhmää, 192 paikkaa (korvaa Metsämyyrän, Peltohiiren, Vaahteran, Kanttarellin ja Tiitiäisen)
50 Palvelukeskuksen peruskorjaus (vesijohdot ja rakenteita) x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 20 0 100 NETTO 0 0-20 0-100 0 Palvelukeskuksen asuntojen peruskorjaus (vesijohdot ja rakenteita) x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 200 200 NETTO 0 0-200 -200 0 0 Teollisuushalli Hallitie 3:n katon peruskorjaus x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 80 NETTO 0 0-80 0 0 0 Kunnantalon katon muutos harjakatoksi x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 300 NETTO 0 0 0-300 0 0 Kausalan koulun IV-koneet kahteen luokkaan x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 30 NETTO 0 0 0-30 0 0 Kausalan koulun liikenneturvallisuusparannukset x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 40 NETTO 0 0-40 0 0 0 Vanhan kunnantalon vesikaton ja 3. kerroksen peruskorjaus x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 200 NETTO 0 0 0 0 0-200
51 Yläasteen / lukion opetuskeittiöjärjestelyt x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT 300 MENOT 150-300 NETTO -150 0 0 0 300 Yläkoulun luokkien peruskorjaus x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 300 NETTO 0 0 0 0 0-300 Palvelukeskuksen keittiön saneeraus (kylmiöiden ja kalusteiden uusiminen) x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 150 NETTO 0 0 0 0 0-150 Vapaa-aikatoimen ja paloaseman varasto x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 20 NETTO 0 0 0 0 0-20 (suunnittelu, toteutus 2022 150.000 ) Julkinen käyttöomaisuus Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Sorronniemen tiestö x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 65 125 NETTO 0 0 0 0-65 -125 1. vaiheen päällystys 190, 2. vaiheen tiestö ilman päällystettä 210; (kakkosvaiheen avaamista siirretty myöhemmäksi) Lietteensalmen venesataman perusparannuksen II vaihe x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 175 NETTO 0 0 0 0 0-175 Myöhäistetty vuodella kysynnästä johtuen. Kokonaiskustannus 307 (v. 2010 1. vaihe 132)
52 Omakylä Vuolenkoski, kadut ym. x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 50 NETTO 0 0 0 0 0-50 Töyrynkujan päällystys.. Radansuun virkistysalue x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 50 85 NETTO -50 0 0 0 0-85 Radansuun Uimarintien ja sen pysäköintialueen päällystäminen (beachvolley- ja leikkikenttä toteutettu v.2015) Katuverkon uudisrakennus. ja perusparannuskohteet x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 0 40 30 500 NETTO 0 0-40 0-30 -500 Päiväkodin liikennejärjestelyt (mm. kevyen liikenteen väylä) x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 150 NETTO 0 0 0 0-150 0 Satama- ja laituriratkaisujen kehittäminen x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 20 40 NETTO 0 0-20 -40 0 0 Torin ympäristön ja Kausalan keskustan kehittäminen x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 150 NETTO 0 0 0 0-150 0 Muut pitkävaikutteiset menot (Iitin kunnan osuudet yhteistyökumppanien hankkeisiin, poistoaika 5 v) Osuus haja-asutusalueen laajakaistayhteyksiin (KV:n periaatepäätökset v.2012) x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 0 0 250 305 NETTO -0-0 -250-350 Teknisen lautakunnan esitystä muutettu kv:n periaatepäätöksen mukaiseksi; Kuukso-Sääskjärvi 250 ja Vuolenkoski 305) Summat siirretty edellisiltä vuosilta
53 Osuus Kk:n kevytväylästä Mullikkamäki - Sorronniemenkatu x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT 510 MENOT 850 NETTO -340 Kunnan osuus 40 % kustannuksista Heinola Kuusankoski -vesiväylä x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tulot Menot 365 365 Netto -365-365 Kunnan osuus, siirtynyt edellisiltä vuosilta, päivitetty kustannuskehityksen mukaisesti. Irtainomaisuus Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Irtain omaisuus, kunnanhallitus x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 100 100 NETTO -100-100 Kunnan palvelininfrastruktuuri, omatoimiasiointi, asianhallintajärjestelmät ja turvallisuus Irtain omaisuus, tekninen lautakunta x1000 euroa TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TULOT MENOT 30 30 30 30 30 NETTO -30-30 -30-30 -30 Erittelemätön Osakkeet ja osuudet Hankkeet (valtuuston hyväksymät määrärahat ja tuloarviot) Investoinnit yhteensä Investoinnit TA 2017 TA2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Tulot 200 000 400 000 0 510 000 0 rahoitusosuudet 200 000 0 luovutustulot 0 Menot 1 903 000 2 235 000 3 320 000 3 875 000 1 985 000 Netto -1 703 000-1 835 000-3 320 000-3 365 000-1 985 000 nettoinvestoinnit, muutos % 0,1 % 7,8% 81,0 % 1,4 % -41,0 %
54 Investoinnit yhteenveto Investointikohde TA2018 TS2019 TS2020 TS2021 Kiinteä omaisuus 50 000 50 000 50 000 50 000 Maa-alueet 50 000 50 000 50 000 50 000 Talonrakennus 1 380 000 2 530 000 2 600 000 970 000 Lukion keittiön saneeraus Kausalan päiväkotijärjestelyt 200 000 2 000 000 2 500 000 Palvelukeskuksen peruskorjaus 20 000 100 000 Palvelukeskuksen asuntojen peruskorjaus 200 000 200 000 Teollisuushalli Hallitie 3:n katon peruskorjaus 80 000 Kunnantalon katon muutos harjakatoksi 300 000 Kausalan koulun IV-koneet kahteen luokkaan 30 000 Vanhan kunnantalon vesikaton ja 3. krs peruskorjaus 200 000 Kausalan koulun liikenneturvallisuusparannukset 40 000 Yläkoulun luokkien peruskorjaus 300 000 Vuolenkosken liikuntahalli 840 000 Lukion opetuskeittiö 300 000 Palvelukeskuksen keittiön saneeraus 150 000 Vapaa-aikatoimen ja paloaseman varasto 20 000 Haapakimolan koulun pk Julkinen käyttöomaisuus 60 000 40 000 295 000 935 000 Radansuun virkistysalue 85 000 Omakylä Vuolenkosken kadut 50 000 Lietteensalmen venesataman II vaihe 0 175 000 Sorronniemen tiestö 65 000 125 000 Frisbee-rata Päiväkodin liikennejärjestelyt 100 000 Katuverkon uudisrakennus- ja perusparannuskohteet 40 000 30 000 500 000 Torin ympäristön ja Kausalan keskustan kehittäminen 100 000 Satama- ja laituriratkaisujen kehittäminen 20 000 40 000 Katuvalaistuksen uusiminen Muut pitkävaikutteiset 615 000 670 000 850 000 0 Etelä-Iitin vesihuolto 0 0 Osuus kevytväylästä Mullikkamäki-Sorronniemenkatu 0 850 000 Laajakaistahanke 250 000 305 000 Heinola-Kuusankoski vesiväylä 365 000 365 000 Pohjois-Iitin vesihuolto 0 0 Irtain omaisuus 130 000 30 000 30 000 30 000 Irtain, kh 100 000 Irtain, tekninen ltk 30 000 30 000 30 000 30 000 Osakkeet ja osuudet 0 0 0 0 Muut osakkeet Yhteensä 2 235 000 3 320 000 3 875 000 1 985 000
55 Investointitulot TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 Rahoitusosuudet Vuolenkoisken liikuntasali 200 000 400 000 Osuus kevytväylästä Mullikkamäki-Sorronniemenkatu Luovutustulot 510 000 Investointitulot yhteensä 200 000 400 000 0 510 000 0 Investointiohjelmassa ei ole KymiRingin kunnallistekniikan toteuttamisen kustannuksia, yhteensä 6 863 t, jotka koostuvat 1. osuudesta vt 12 liittymäjärjestelyistä, ykkösvaihe / tasoliittymäjärjestelyt 189 t ja eritasoliittymäjärjestelyt 2 137 t. 2. vesihuoltojärjestelyistä, alueen liittäminen rakennettuihin vesi- ja viemäriyhteisiin 901 t ja KymiRingin kadun vesihuolto 1 052 t 3. KymiRingin katu täysin valmiiksi rakennettuna 2 584 t. KymiRingin kunnallistekniikan kustannukset toteutuvat tämän hetkisen näkemyksen mukaan vv. 2016-2025 vaiheittain. Maankäyttösopimuksen mukaisesti maanomistaja(t) maksaa / antaa kunnalle rakennusvaiheen arvioitua hintaa vastaavan vakuuden kolme kuukautta ennen kunkin rakennusvaiheen toteuttamisen aloittamista. Edellä mainittu menettely koskee myös kohdassa kaksi mainittuja Kausalan Lämpö Oy:n verkostoja.