KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS

KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA KAAVASELOSTUS Toimiston esitys maakuntahallitukselle 14.3.2013

1 KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 14.3.2013 JOHDANTO...2 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE...3 LÄHTÖKOHDAT...4 Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma...4 Keski-Suomen maakuntakaava...6 Maankäyttö- ja rakennuslaki...6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...8 Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne...10 KAAVA-ALUE JA VAIKUTUSALUE...11 MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA...12 MAAKUNTAKAAVAN KUVAUS...16 KUMOTTAVAT MERKINNÄT...27 OIKEUSVAIKUTUKSET...29 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET...31 Strategiset tavoitteet...31 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...31 Naapurimaakunnat...32 Kaavaratkaisun kaupallisten vaikutusten arviointi...32 Alue- ja yhdyskuntarakenne...36 Virkistys...36 Liikenne...37 Kulttuuriympäristö...37 Keskeiset vaikutukset...38 TOTEUTUS JA SEURANTA...39 LIITE 1. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET...40 LIITE 2. KAAVAPROSESSIN KUVAUS...49 LIITE 3. KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY...54 LIITE 4. VÄHITTÄISKAUPAN RYHMITTELY...62 LIITE 5. YHTEENVETO KESKEISISTÄ KAUPAN KOHDEKOHTAISISTA VAIKUTUKSISTA...63

2 JOHDANTO Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellista kehitystä ohjaava maakuntaohjelma. Keski-Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. 4. vaihemaakuntakaava (Paikko) täydentää merkittävältä osalta kokonaismaakuntakaavaa. Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Kaava sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaavaa on täydennetty vaihemaakuntakaavoilla. 1. vaihemaakuntakaavan vahvistuspäätös saatiin 16.12.2009 ja lainvoiman kaava sai 4.2.2011. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 11.5.2011 ja lainvoimaiseksi se tuli 20.11.2012. Maakuntavaltuusto hyväksyi 3. vaihemaakuntakaavan 14.11.2012 ja päätti alistaa sen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. 4. vaihemaakuntakaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon, taajamarakenteen sekä puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueita. Kaavalla päivitetään myös virkistystoiminnot. Lisäksi Pirkanmaan 1. maakuntakaava muutetaan Längelmäen osalta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Aluevarauksia osoitetaan yleispiirteisesti. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisesta on vastannut liiton alueidenkäytön yksikkö. Suunnitteluprosessin käytännön edistymisestä on vastannut Olli Ristaniemi. Kaavasisällön vastuut ovat seuraavat: kauppa Jarmo Koskinen, puolustusvoimat Olli Ristaniemi, virkistystoiminnot ja taajamarakenne Hanna Kunttu ja Olli Ristaniemi, Länkipohja Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi sekä kartografia Juuso Huhtala. Mauri Pekkarinen Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Helena Pihlajasaari Maakuntahallituksen puheenjohtaja Anita Mikkonen Maakuntajohtaja

3 VAIHEMAAKUNTAKAAVAN TAVOITE 4. vaihemaakuntakaavan käynnistyspäätös tehtiin 19.5.2010. Maakuntakaava laaditaan 14.4.2009 vahvistetun kokonaismaakuntakaavan jälkeen sitä täydentävänä neljäntenä vaihekaavana. Kaavoitusprosessin yhteydessä kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta vain erikseen nimetyt kaavavaraukset. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on: päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja tarvittavilta osin siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta) osoittaa puolustusvoimien toiminnasta johtuvia melu- ja suoja-alueita suorittaa virkistystoimintojen tarkistuksia (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Lähtökohtana on Pirkanmaan maakuntakaavan vahvistuspäätös 29.3.2007 Alueiden käyttö osoitetaan yleispiirteisesti ja tavoitteellisesti: kaavan mittakaava on 1:250 000 ollen maakunnallinen, seudullinen ja ylikunnallinen ja aikaulottuvuus on pitkä (noin 20 v.). Keski-Suomen maakuntakaavassa (Ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009) oli päivitystarvetta osalla seutukuntakeskuksia ja Jyväskylän kaupunkiseudulla. Kaupallisen palveluverkon muutos on nopeaa. Ympäristöministeriön opasluonnoksessa Vähittäiskauppojen suuryksiköiden kaavoitus (10.10.2012) esitetään selvitysten päivitysnopeudeksi viittä vuotta. Kauppaa koskeva maankäyttöja rakennuslain muutos tuli voimaan 15.4.2011. Ympäristöministeriö vahvistaessaan Keski-Suomen maakuntakaavan (14.4.2009) antoi liitolle jatkosuunnitteluohjeen: Keski-Suomen liiton tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon puolustusministeriön lausunnossa viitatut Keuruun Pioneerirykmentin lähialueen melualuetta ja Vuohijärven räjäytyspaikan melualuetta koskevat selvitykset. Tässä yhteydessä, kun kaavassa tarkastellaan myös taajamia ja melualueilla voi olla niihin maankäytöllisiä vaikutuksia, on perusteltu tarkastella puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet. Virkistystoimintojen osalta on maakunnassa tehty useita matkailuun liittyviä MasterPlanselvityksiä. Myös uusia reitistö- ja liikuntapaikkasuunnitelmia on valmistunut. Näiden todettiin täydentävän merkittävällä tavalla Keski-Suomen maakuntakaavan virkistysteemaa. Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan maakuntakaavan 29.3.2007. Kun Längelmäen kunta jaettiin, siirtyi osa kunnasta Jämsään. Tässä osassa, Länkipohjassa, on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Se poikkeaa esitystavaltaan ja ratkaisuiltaan jonkin verran Keski-Suomen maakuntakaavasta. Päivitys 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta on luontevaa tehdä tämän kaavaprosessin yhteydessä.

4 LÄHTÖKOHDAT Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman yksi keskeinen tavoite on nykyistä eheytyneempi alue- ja yhdyskuntarakenne. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on kunta- ja aluetalouden sekä ilmastovaikutusten kannalta keskeisimpiä toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa taajamien tiivistämistä ja uusien asuin- ja työpaikka-alueiden osoittamista taajamien ja palvelukylien yhteyteen, joukkoliikennekäytävien varteen ja näiden risteyskohtiin. Erityisesti tämä tulee korostumaan kansallisesti merkittävällä Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehitysvyöhykkeellä, jonka väestö on alkaneen vuosikymmenen alussa 220 000 asukasta. Virkistyksen osalta maakuntasuunnitelmassa todetaan, että Keski-Suomen virkistysalueiden toteutuksessa ja ylläpidossa Metsähallitus on ollut keskeisessä roolissa. Metsähallituksen hallinnoimat virkistysalueet liittyvät kansallis- ja luonnonpuistoihin. Myös maakunnan muissa osissa on yksittäisiä Metsähallituksen ylläpitämiä virkistysalueita, erityisesti vesistöjen rannoilla. Päijänteen virkistysalueyhdistys on vastannut Päijänteellä hallinnoimistaan alueista. Pohjoisen Keski-Suomen virkistysalueyhdistys ei ole toiminut aktiivisesti. Keski-Suomen maakuntakaavassa on osoitettu virkistykseen ja matkailuun liittyvät keskeiset kehittämiskohteet, alueet, yhteystarpeet, tärkeät vesialueet sekä reitit ja väylät. Edelleen todetaan, että maakunnan vetovoiman, luontomatkailun ja maaseudun elinvoimaisuuden kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja reitistöt otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelussa. Monimuotoinen vesiluonto, vesien hyvän tilan saavuttaminen ja säilyttäminen sekä virkistysmahdollisuuksien lisääminen ovat elinkeinopoliittisesti ja maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä.

5 Keski-Suomen rakenne 2030 (Keski-Suomen maakuntasuunnitelma 2030)

6 Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa on osoitettu 9 keskustatoimintojen aluetta tai kohdetta. Nämä ovat Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Jämsänkoski, Keuruu, Saarijärvi, Suolahti, Viitasaari ja Äänekoski. Jyväskylä ja Jämsä ovat aluevarauksina, muut kohdemerkinnällä. Keskustatoimintojen alakeskuksia on myös 9. Ne sijaitsevat Jyväskylän kaupunkiseudulla ja ovat Laukaa, Muurame, Keljonkeskus, Kuokkala, Lievestuore, Seppälä, Palokka, Tikkakoski ja Vaajakoski. Taajamatoimintojen alueita lainvoimaisessa maakuntakaavassa on 49. Vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjä on 12. Suuryksikkömerkinnät sijaitsevat taajamatoimintojen alueella ja ne ovat Hankasalmen asema, Palokka, Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletti, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärven Asemankannas ja Uurainen. Taajamatoimintojen alueella sijaitsevassa Jyväskylän Viherlandiassa on päivittäistavaramyymälöiden pinta-alarajoitus 2 000 kerros-m 2. Keski-Suomen maakuntakaavassa on osoitettu puolustusvoimien alueet ja niillä sijaitsevat ampumaradat. Melualueista on osoitettu Lievestuoreen varikon ja Etelä-Pohjanmaan Ähtärin Palolammen alueet. Kaavassa ovat lisäksi Hallin ja Tikkakosken lentokenttien melualueet sekä Joutsan ja Jyväskylän varalaskupaikkojen suojavyöhykkeet. Maakuntakaavan virkistykseen liittyviä kehittämisen kohdealueita ovat matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (8), vesimatkailun kehittämisen kohdealue (7), ulkoilun yhteystarve (8), vesiliikenteen yhteystarve (3) ja vesialue (15). Varsinaisia virkistysalueita on 93 ja matkailupalvelujen alueita 22. Lisäksi kaavassa on ulkoilu- ja moottorikelkkailureittejä, laiva- ja veneväyliä sekä 3 vesiretkeilyreittiä. 4. vaihemaakuntakaavaa koskevat seuraavat Jämsän Längelmäen alueen Pirkanmaan voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät: - keskustatoimintojen alue - taajamatoimintojen alue - työpaikka-alue - venesatama - vene- ja melontareitit Maankäyttö- ja rakennuslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki ja siinä määritelty alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä ovat lähtökohtana vaihemaakuntakaavan laadinnalle. Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

7 Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita. Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntakaavaa laadittaessa ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota (MRL 28 ): 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Maakuntakaavaan liittyy selostus, jossa esitetään kaavan tavoitteiden, eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi tarpeelliset tiedot siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään. Maakuntakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan maakuntakaava-aluetta suunniteltaessa tai rakennettaessa (maakuntakaavamääräykset). Jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä (suojelumääräykset).

8 Kauppaan liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 15.4.2011 (9 a luku). Maakuntakaavalla ohjataan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia. Muiden suuryksiköiden sijaintia ohjataan yleis- ja asemakaavoilla. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (liite 3). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskusta-alueiden kaupallisia palveluja ja kehittämistä. Palvelut tulee olla saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevytliikenteellä. Kaavoituksella tulee edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Edelleen maakuntakaavassa tulee osoittaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Ohjauksen piiriin kuuluu lakimuutoksen jälkeen myös paljon tilaa vaativa erikoiskauppa. Vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) linjataan maamme alueiden käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin ongelmiin, joita asettavat alueidenkäytölle mm. ilmastonmuutos, muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua ja nimenomaan maakuntakaavoitusta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaikutus

9 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Vaihemaakuntakaavalla on erityisen vahva yhteys VAT:n aluerakenne- ja yhdyskuntarakennetavoitteisiin. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Erityisesti kaupunkiseuduilla on varmistettava henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä. Kaupunkiseuduilla on myös varmistettava palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin, työpaikka- tai palvelutoimintojenalueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Puolustusvoimien alueiden osalta VAT:ssa todetaan, että: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Samalla on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset.

10 Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Keskeiset virkistykseen liittyvät VAT:n sisältövaatimukset ovat: Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisemaalueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella ja yleiskaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Ensisijaisesti on kehitettävä olemassa olevia matkailukeskuksia ja alueita. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne Keski-Suomen rajamaakunnissa on ympäristöministeriön vahvistamia maakuntakaavoja. Vahvistetuissa kaavoissa on käsitelty vaihtelevasti samoja asioita kuin Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa. Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne selviää seuraavasta linkistä: www.ymparisto.fi > Maankäyttö ja rakent... > Maankäytön suunnittelu > Maakuntakaavoitus

11 KAAVA-ALUE JA VAIKUTUSALUE Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelualue käsittää kaupallisen palveluverkon ja virkistyksen osalta koko maakunnan. Tarkempia kohteita ovat Jämsän Länkipohjan alue, Keuruun Vuorisjärven varikon melualueet ja Tikkakosken lentokentän melualueen tarkistus sekä Kalettoman, Toivakan, Hartolan varikkojen ja Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Laadittavan maakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Keski-Suomen maakuntaan. Vaikutukset asiointi- ja työmatkaliikenteeseen ulottuvat myös naapuriliittojen alueelle. Vaihemaakuntakaavan vaikutusalue

12 MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA Maakuntakaavaa varten laaditut selvitykset ovat osa kaavamateriaalia. Kaavan tietopohja on seuraava. Lainvoimaisen maakuntakaavan taajamatoimintojen ja kaupallisen palveluverkon päivitys Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa. Ympäristöministeriön raportteja 16/2008 Kauppa maakuntakaavoituksessa. Ympäristöministeriön raportteja 23/2007 Selvitys seudullisista kaupan hankkeista. Ympäristöministeriön raportteja 2/2009 Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi. Ympäristöministeriön julkaisusarja Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Opas 4. Helsinki 2001 Eteläportin kaupallinen selvitys, FCG 4.4.2012. Joutsan kunta. Yleiskaavan kaupallinen selvitys. Kirkonseudun asemakaavan muutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi. FCG 18.1.2011. Jyväskylän seutu. Rakennemalli 20X0. 4.2.2011. Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Esiselvitys (13.11.2009) ja muut yleiskaavatyöhön liittyvät selvitykset Jyväskylän läntinen ohitustie (esiselvitys 2009). Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu. Jyseli 2025. Jämsän rakennemalli 2025. Loppuraportti 5.3.2012 Kanninen, V. ym. 2010: Autoriippuvainen yhdyskunta ja sen vaihtoehdot. Aalto yliopisto. Tekninen korkeakoulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 101. Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys. FCG 26.4.2010 Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 2: Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys. FCG 2.7.2010. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Jämsä. FCG 31.5.2012. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Keuruu. FCG 31.5.2012. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Muurame. FCG 31.5.2012. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Viitasaari. FCG 31.5.2012. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Äänekoski. FCG 31.5.2012. Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista. FCG 1.6.2012. Kauppa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, Keski-Suomen liitto/kaupan työryhmän muistio 2012 Keski-Suomen ilmastostrategia 2020. Keski-Suomen liitto 2011. Julkaisu B 183 Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi. FCG Koulutus ja konsultointi Oy 14.12.2012 Keuruu. Kaupallinen asema. Entrecon 3.9.2010 Keuruun kaupan mitoitus. Ramboll 15.3.2012. Kuntien yleis- ja asemakaavat. Kymppi R 2010-ohjelma. Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2020. Jyväskylän kaupunki 18.5.2010.

13 Laukaan Ale-Makasiinin kaupallisten vaikutusten arviointi. Kaupallinen selvitys 2010. Insinööritoimisto Lidea Oy 30.8.2010 Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys. Keski-Suomen liitto 2012. Julkaisu B 184 Paikallisjunaliikenteen toimintaedellytykset ja vaikutukset Keski-Suomessa 2010-2030. Keski-Suomen liitto 2010. Julkaisu B 173. Taajamarakennetarkastelu YKR 2010 pohjalta. Keski-Suomen liitto 2012. Tilaa vaativa kauppa Jyväskylässä. Raportti. FCG 30.9.2011. Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus. Ympäristöministeriön ohjeluonnos 10.10.2012 Äänekoski. Rakenneyleiskaava 2016. Strategiaraportti 22.5.2007 ja kaavaselostus 17.10.2008. Keuruun varuskunnan ja Vuorisjärven varikon melualueet sekä Kalettoman ja Toivakan varikkojen suoja-alueet Keuruun varuskunta. Ympäristömeluselvitys (30.4.2007). Pääesikunta 2005: Raskaiden aseiden ja räjähteiden aiheuttaman ympäristömelun ohjearvo. Työterveyslaitos 1999: raskaiden aseiden melupäästömittaukset 1998, Niinisalon koeampuma-asema. Raportti 22.2.1999, p99-26. Ympäristöministeriö 2006: Puolustusvoimien ampumatoiminta maankäytön suunnittelussa ja ympäristölupamenettelyssä. Suomen ympäristö 38/2006. Työneuvottelut puolustusvoimien ja Keuruun kaupungin kanssa. Virkistystoimintojen tarkistus Arvoitusten Päijänne kehittämishanke. 2011. Enonniemi - Etelä-Konnevesi luontomatkailun esiselvityshanke. 2011. Esite. Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke. 2012. Jyväskylän sisäjärvien vesireitit. Kehittämissuunnitelma. 2011. Laulavan Mörön polku. Syvälahden kyläyhdistys, Äänekoski. 2003. Liikuntapalvelujen askelmerkit 2010-luvulle. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma. 2010. Metsäpeuranmaan matkailun Masterplan esiselvitys. 2010. Metsäntutkimuslaitos. Luonnon virkistyskäyttö. 2011. Pohjoisen Keski-Suomen MasterPlan suunnitelma. 2005. Pohjoisen Päijänteen retkeilyreittisuunnitelma. 2008. Suomen Latu. Sulka II 2010-2011. Viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuustarkastelu. Jyväskylän seutu-rakennemalli 20X0. 2008. 4.vmk/virkistys (selonteko tarkistuksesta, kuntien esitykset).

14 Jämsän Länkipohjan alue Ympäristöministeriö vahvisti Pirkanmaan 1. maakuntakaavan 29.3.2007. Tuolloin Längelmäen kunta kuului Pirkanmaan maakuntaan. Kunta lakkasi olemasta 1.1.2007, jolloin osa siitä liitettiin Jämsän ja osa Oriveden kaupunkeihin. Jämsän puoleiseen osaan jäi mm. kuntakeskus Länkipohja. Jämsän puoleisella entisin Längelmäen alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kaava poikkeaa asutusrakenteen osalta Keski-Suomen maakuntakaavasta. Pirkanmaan kaavassa Länkipohjassa on keskustatoimintojen alue ja sen ympärillä taajamatoimintojen alue sekä laidalla pieni teollisuusalue. Pirkanmaan maakuntakaava muutetaan Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Länkipohjan alueen tarkistuksen lähtökohtana on Pirkanmaan 1. maakuntakaava ja siihen liittyvät selvitykset. Tarvetta uusille selvityksille ei ole ilmennyt. Yhdistelmäkartat Kaavan tietopohjaan kuuluvat myös yhdistelmäkartat. Näitä ovat 4. vaihemaakuntakaava/lainvoimaiset maakuntakaavat ja 4. vaihemaakuntakaava/kulttuuriympäristö. Perusteltu väestökehitysarvio Keski-Suomen maakunnan väkiluku oli vuoden 2011 lopussa noin 274 400 asukasta. Valtaosa Keski-Suomen väestöstä (64 %) asuu Jyväskylän seudulla. Jyväskylän kaupungin alueella asuu 48 % koko maakunnan väestöstä. Keski-Suomen väestömäärä on lisääntynyt 2000-luvulla (2000 2011) yhteensä noin 8 700 asukkaalla (+3 %). Väestömäärä on kasvanut 2000-luvulla kuitenkin vain Jyväskylän seudulla (noin 19 100 asukasta), muilla seuduilla väestömäärä on vähentynyt. Jyväskylän seudun väestömäärä kasvoi 2000-luvulla keskimäärin 1 700 asukkaalla (1,1 %) vuosittain. Väestönkasvu on ollut nopeampaa kuin koko maassa keskimäärin (0,4 % / vuosi). Asuminen keskittyy Keski-Suomessa Jyväskylän seudulle sekä seudullisten keskittymien eli Joutsan, Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren sekä Äänekosken ympäristöön. Keski-Suomessa asui vuoden 2011 lopussa noin 274 400 asukasta. Tilastokeskuksen uusimman (2009) väestöennusteen mukaan maakunnan väestömäärä kasvaa vuosina 2011 2025 noin 14 000 asukkaalla ja vuosina 2025 2040 noin 7 900 asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin 21 900 asukkaalla (+8 %). Jyväskylän seudulla väestö lisääntyy tarkastelujaksolla, mutta muissa seutukunnissa väestö vähenee. Jyväskylän seutukunnan väestölisäys kohdistuu kaikkiin kuntiin. Keski-Suomen väestöennuste (Tilastokeskus 2009) Väkiluku kunnittain 2011 sekä väestöennuste 2015 2040 2011 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Hankasalmi 5491 5564 5634 5701 5750 5782 5798 Joutsa 4958 4926 4872 4847 4814 4771 4724 Jyväskylä 132062 136681 141439 145525 149058 151903 154084 Jämsä 22507 22148 21615 21250 20962 20693 20426 Kannonkoski 1544 1562 1555 1555 1559 1562 1563

15 Karstula 4462 4281 4113 3980 3877 3786 3697 Keuruu 10574 10366 10194 10093 10004 9913 9809 Kinnula 1816 1733 1691 1670 1654 1639 1618 Kivijärvi 1334 1221 1162 1125 1098 1073 1051 Konnevesi 2924 2815 2736 2685 2644 2610 2578 Kuhmoinen 2505 2407 2310 2244 2197 2158 2121 Kyyjärvi 1503 1439 1391 1354 1330 1306 1283 Laukaa 18286 19174 20104 20836 21358 21729 22017 Luhanka 802 787 767 756 749 740 733 Multia 1847 1831 1768 1727 1697 1684 1675 Muurame 9438 10097 10644 11077 11375 11570 11716 Petäjävesi 4065 4224 4450 4647 4782 4875 4949 Pihtipudas 4500 4368 4201 4071 3969 3890 3825 Saarijärvi 10380 10152 9923 9752 9610 9488 9378 Toivakka 2475 2435 2503 2550 2575 2588 2599 Uurainen 3507 3720 3963 4140 4243 4306 4359 Viitasaari 7065 7030 6913 6843 6798 6751 6692 Äänekoski 20334 20092 20003 19943 19854 19730 19584 KESKI-SUOMI 274379 279053 283951 288371 291957 294547 296279 Paikalliseen ostovoimaan perustuva kaupan liiketilatarve vuonna 2030, k-m 2 ( Kaupallisten selvitysten täydentäminen, FCG 2012) Vähittäis- Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja yhteensä kauppa yhteensä kauppa kauppa huoltamot PTK+ETK PTK ETK=TIVA+MUU (TIVA) (MUU) Hankasalmi 19500 4000 15500 5300 10200 4200 Joutsa 16800 3500 13300 4500 8800 3400 Jyväskylä 501400 102400 399000 135500 263500 109000 Jämsä 70400 14400 56000 19000 37000 15300 Kannonkoski 5200 1100 4100 1400 2700 1100 Karstula 13000 2600 10400 3500 6900 2800 Keuruu 33600 6800 26800 9100 17700 7300 Kinnula 5500 1100 4400 1500 2900 1200 Kivijärvi 3700 800 2900 1000 1900 800 Konnevesi 8800 1800 7000 2400 4600 1900 Kuhmoinen 7400 1500 5900 2000 3900 1600 Kyyjärvi 4400 900 3500 1200 2300 1000 Laukaa 71800 14700 57100 19300 37800 15600 Luhanka 2500 500 2000 700 1300 300 Multia 5600 1200 4400 1500 2900 1300 Muurame 38200 7800 30400 10300 20100 8300 Petäjävesi 15900 3200 12700 4300 8400 3500 Pihtipudas 13500 2700 10800 3700 7100 2900 Saarijärvi 32300 6600 25700 8700 17000 7000 Toivakka 8600 1700 6900 2400 4500 1900 Uurainen 14300 2900 11400 3900 7500 3100 Viitasaari 22900 4700 18200 6100 12100 5000 Äänekoski 66700 13600 53100 18000 35100 14500 Keski-Suomi 982000 200500 781500 265300 516200 213000

16 MAAKUNTAKAAVAN KUVAUS Maakuntakaavan merkinnät ja määräykset ovat liitteessä 1, prosessikuvaus liitteessä 2, käsitteiden määrittely liitteessä 3 ja vähittäiskaupan ryhmittely liitteessä 4. Kaupallinen palveluverkko Kaupallisen palveluverkon päivitys koskee lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten alueita (C, ca), taajamatoimintojen alueita (A) sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km, km-1). Keskustatoiminnat ja niiden alakeskukset sekä kuntakeskukset muodostavat keskusverkkomaisen rakenteen. Siinä Jyväskylä on maakuntakeskus, Joutsa, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski aluekeskuksia. Jyväskylällä, Jämsällä ja Äänekoskella on lisäksi alakeskuksia. Keskustatoimintoja osoittavia merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö, vaan perusteet ovat aluerakenteellisia. Perusteluna kaupallisen palveluverkon päivitykselle ovat kuntaliitokset, taajama-alueiden muutokset sekä maankäyttö- ja rakennuslain kauppaa koskeva lain muutos, joka astui voimaan 15.4.2011. Keskustatoimintojen alueiden päivitys on osaksi teknisluonteista. Päivitysmuutokset perustuvat keskusta-alueita koskeviin asema- ja yleiskaavoihin, keskustasuunnitelmiin ja rakennemalleihin. Jyväskylässä yhtenäisellä keskustaajama-alueella (km-2) tarkoitetaan kaupan seudullisesti merkittävien suuryksiköiden yhteydessä keskustaajaman yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jolle on perusteltua määritellä muuta maakuntaa korkeampi seudullisuusraja. Rajaus pohjautuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) v. 2012 luonnostelemaan Yhdyskuntarakenteen toiminnalliset alueet Suomessa tarkasteluun. Jyväskylän keskustatoimintojen alueen (C) määrittely ja rajaus maakuntakaavassa puolestaan pohjautuu SYKE:n tarkasteluun Suuret kaupan rakennukset, kaupan keskittymien ja keskusta-alueiden rajaukset Jyväskylän kaupunkiseudulla, mikä on osa laajempaa Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa hanketta. Lisäksi maakuntakaava on tältä osin yhdenmukainen Jyväskylän voimassa olevan Seppälän osayleiskaavan ja kesällä 2012 luonnosvaiheessa olevan yleiskaavan kanssa. Tavoitteena on kehittää Seppälän aluetta keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueeksi, jonne sijoittuu runsaasti asumista. Tavoitteena on hyvän joukkoliikenteen piirissä oleva monitoiminnallinen, kevyttä liikennettä suosiva keskustarakenne ja rakenteellinen pysäköinti. Kaupan osalta päivitys perustuu koko maakuntaa koskevaan selvitykseen Kaupallinen palveluverkkoselvitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys sekä sitä täydentäviin kuntakohtaisiin kaupallisiin selvityksiin (ks. kappale Maakuntakaavan tietopohja). Lisäksi vähittäiskaupan suuryksikköratkaisuun on vaikuttanut luonnosvaiheessa laadittu vaikutuksia koskeva arviointiselvitys. Kaavaratkaisun mahdollistama vähittäiskauppaverkosto tukee toteutuessaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, sillä se perustuu vaikutusalueensa ostovoimaan. Siten se myös vähentää erityisesti erikoiskaupan osalta henkilöautolla liikkumistarvetta etäämpänä oleviin kauppakeskuksiin.

17 Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta: päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja kaikissa taajamissa on 3 000 k-m² erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella on 5 000 k-m² Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m² muissa taajamissa muualla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 3 000 k-m² Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Keskustaajamalla tarkoitetaan edellä nimettyjen kuntien kuntakeskuksia. Keskustatoimintojen alueille soveltumattomilla erikoiskaupan suuryksiköillä tarkoitetaan sellaisia vähittäiskaupan yksiköitä, jotka eivät esimerkiksi toimialan, myymälätyypin tai yksikkökoon mukaan ole soveltuvia keskustatoimintojen alueille ja jotka eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskustatoimintojen alueiden kaupan kehitykseen. Tällaisia yksiköitä voivat olla mm. suuryksiköt, joissa päämyyntiartikkeleita ovat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen tuotteet sekä suuryksiköt, joiden kaupan myymälätyyppi on keskusta-alueille soveltumaton ja yksikkökoko on suuri (esim. retail park -tyyppiset myymäläkeskittymät). Ympäristöministeriön suosituksen mukaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan kuuluu moottoriajoneuvojen kauppa, moottoriajoneuvojen varaosien ja tarvikkeiden kauppa, rengaskauppa, venekauppa, veneilytarvikkeiden kauppa, matkailuvaunujen kauppa, huonekalukauppa, sisustustarvikekauppa (rakenteellinen sisutus), rautakauppa, rakennustarvikekauppa, maatalouskauppa, puutarha-alan kauppa ja kodintekniikkakauppa. (Ympäristöministeriö 2000: Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta). Keskustatoimintojen alueita on 8 (liite 1): Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski, mitkä esitetään alueina sekä Joutsa ja Karstula, mitkä esitetään kohdemerkinnällä. Merkinnöille on asetettu kohdekohtainen vähittäiskaupan enimmäismitoitus. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Poikkeuksena on Jyväskylän keskusta, jolle enimmäismitoitusta ei aseteta. Mitoitukseen lasketaan vain vähittäiskaupan suuryksiköt. Keskustatoimintoja osoittavia merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö, vaan perusteet ovat aluerakenteellisia. Keskustatoimintojen alueet (C) Kunta >2000 k-m 2 suuryksiköiden enimmäismäärä 4. vmk:ssa 1. Joutsa 10 000 2. Jyväskylä Ei rajoitusta 3. Jämsä 50 000 4. Karstula 10 000

18 5. Keuruu 25 000 6. Saarijärvi 25 000 7. Viitasaari 20 000 8. Äänekoski 50 000 Keskustatoimintojen alakeskuksia esitetään Jyväskylän kaupunkiseudulle, Jämsään, Kuhmoisiin ja Äänekoskelle. Laukaan, Muuramen ja Petäjäveden alakeskukset esitetään alueina niiden laajuuden vuoksi, muut kohdemerkinnällä (liite 1). Alakeskukset on osoitettu niiden aluerakenteellisen aseman perusteella. Merkintöjä ei ole käytetty pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö. Osaa alakeskuksista (*) koskee yleinen vähittäiskaupan suuryksikköjen suunnittelumääräys, mutta osalle on asetettu sitä korkeampi kohdekohtainen vähittäiskaupan enimmäismitoitus. Mitoitukseen lasketaan vain vähittäiskaupan suuryksiköt. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Keskustatoimintojen alakeskukset (ca) Kohde Kunta >2000 k-m 2 suuryksiköiden enimmäismäärä 4. vmk:ssa 1. Hankasalmen keskusta Hankasalmi 10 000 2. Eteläportti Jyväskylä 35 000 3. Korpilahti Jyväskylä *) 4. Kuokkala Jyväskylä 20 000 5. Palokka Jyväskylä 20 000 6. Tikkakoski Jyväskylä *) 7. Vaajakoski Jyväskylä 20 000 8. Halli Jämsä *) 9. Jämsänkoski Jämsä *) 10. Länkipohja Jämsä *) 11. Kuhmoisten keskusta Kuhmoinen *) 12. Laukaan keskusta Laukaa 20 000 13. Lievestuore Laukaa *) 14. Muuramen keskusta Muurame 15 000 15. Petäjäveden keskusta Petäjävesi 10 000 16. Toivakan keskusta Toivakka *) 17. Uuraisten keskusta Uurainen *) 18. Suolahden keskusta Äänekoski *) *) merkittyihin alakeskuksiin ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä Vähittäiskaupan suuryksiköitä (km) esitetään 11 kappaletta (liite 1). Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan alue, joka ei sijoitu keskustatoimintojen alueelle. Pääsääntöisesti kohteet ovat taajama-alueilla jo olemassa olevia kaupan alueita, joille suuntautuva lisärakentaminen tulee olemaan tilaa vaativaa tai muutoin keskustaan soveltumatonta kauppaa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän osoittamille alueille ei suunnitella uutta, merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Kohteille on asetettu vähittäiskaupan enimmäismitoitusta ja laatua koskeva suunnitte-

19 lumääräys. Enimmäismitoituksessa otetaan huomioon myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Vähittäiskaupan suuryksiköt (km) Kohde Kunta Arvioitu kaupan nykyinen määrä 1. Keljonkeskus Jyväskylä 43 000 50 000 2. Palokankeskus Jyväskylä 60 000 70 000 3. Paletti Kyyjärvi 4 000 10 000 4. Rokkakangas Laukaa 1 000 10 000 5. Saunakylä Muurame 0 20 000 6. Putaanportti Pihtipudas 5 000 10 000 7. Asemankannas Saarijärvi 17 500 35 000 8. Mustaniemi Viitasaari 12 000 20 000 9. Hirvaskangas Äänekoski 8 000 20 000 10. Kotakennäs Äänekoski 7 000 20 000 11. Äänekoskentie (pohjoinen) Äänekoski 8 000 20 000 Vähittäiskaupan enimmäismitoitus 4. vmk:ssa Kaupallisia vyöhykkeitä (km-1) ovat Jyväskylän Keljonkeskus-Eteläportti ja Palokankeskus-Kirri, Jämsän keskustan eteläpuolinen alue ns. Jämsän Risteys, Karstulan Humppi ja Keuruun Yliaho (apukartat liitteessä 1). Vyöhykkeille on asetettu vähittäiskaupan enimmäismitoitus, mihin lasketaan mukaan myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, etteivät ne yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä erikoistavarakaupan toimintamahdollisuuksia keskusta-alueilla. Vyöhykkeille ohjataan sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskustaalueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän osoittamille alueille ei suunnitella uutta, merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus on tarpeen sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Kaupalliset vyöhykkeet (km-1) Kohde Kunta Arvioitu kaupan nykyinen määrä. 1. Keljonkeskus-Eteläportti Jyväskylä Ei arviota 50 000 2. Palokankeskus-Kirri Jyväskylä 35 000 60 000 3. Jämsän Risteys Jämsä Ei arviota 40 000 4. Humppi Karstula Ei arviota 10 000 5. Yliaho Keuruu 10 000 20 000 Vähittäiskaupan enimmäismitoitus 4. vmk:ssa Kaupallisia vyöhykkeitä (km-2) on yksi: Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue (liite 1). Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k- m². Suunnittelumääräys esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1.

20 Taajamatoimintojen (A) päivitys koskee lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan taajamatoimintoja (liite 1). Taajamatoimintojen alueita on 4. vaihemaakuntakaavassa 48 kappaletta. Niiden lähtökohtana ovat Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiset nykyiset taajamat (2010). Taajamarajausten tarkistamisessa on otettu YKR:n ohella huomioon kuntakaavoitus sekä kunnissa tehty rakennemallityö. Väestökehitysennusteet huomioon ottaen merkittäviin uusiin laajenemisalueisiin ei juurikaan ole ollut tarvetta. Kaavaratkaisun lähtökohta on, että olevaa yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja kaavoissa oleva rakentamispotentiaali hyödyntämällä taajamien kasvutarpeet voidaan toteuttaa kuntatalouden kannalta järkevästi. Taajamatoimintojen alue on YKR-määritelmän mukaan seuraava: Vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettu alue. Rajaus perustuu 250 x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Taajamatoiminnot pitävät sisällään asumisen ja muut taajamatoiminnot kuten keskustatoiminnot, palvelut, teollisuusalueet, pääväyliä pienemmät liikenneväylät, virkistys- ja puistoalueet ja erikoistoimintojen alueet. Taajamatoimintojen alue pitää sisällään myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä sekä maakunnallisia ja valtakunnallisia suojelualueita. Taajama-alueeseen voi kuulua myös venesatamia ja satama-alueita, kuten esimerkiksi Jämsässä. Myös reitistöt kulkevat paikoin taajama-alueilla. Vähittäiskaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustaajamissa on erikoistavarakaupalla 5 000 k-m² ja päivittäistavarakaupalla 3 000 k- m². Muiden taajamien A-alueilla niin erikoistavara- kuin päivittäistavarakaupassa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 3 000 k-m². Paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa taajama-alueille kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Joutsan keskustan taajaman pääasiallinen laajentumissuunta on etelään, Hirvaskankaan etelään, Korpilahdella suunta on itään ja Kinkomaalla luoteeseen. Karstulan keskusta kasvaa koilliseen Humpin suuntaan. Saarijärven keskustan pääasiallinen laajenemissuunta on itään, Toivakan lounaaseen ja Uuraisten keskustan kaakkoon. Eräille taajama-alueille annetaan taajamakohtaisia suunnittelumääräyksiä, joilla kasvukehitystä ohjataan ottaen huomioon kulttuurimaisema-arvot ja taajamia rajaavat valtatiet. Suunnittelumääräykset esitetään kaavakartalla sekä liitteessä 1. Taajamatoimintojen alueet (A) Taajamatoimintojen alue 1. HANKASALMI (Keskusta) 2. Hankasalmen as. 3. Niemisjärvi 4. JOUTSA (Keskusta) 5. Leivonmäki 6. JYVÄSKYLÄ (Keskusta) 7. Korpilahti 8. Kuohu 9. Säynätsalo 10. Tikkakoski 11. Vesanka 12. JÄMSÄ (Keskusta) 13. Halli 14. Kaipola 15. Koskenpää 16. Länkipohja 17. KANNONKOSKI 18. KARSTULA 19. KEURUU (Keskusta) 20. Haapamäki 21. KINNULA 22. KIVIJÄRVI 23. KONNEVESI

21 24. KUHMOINEN 25. KYYJÄRVI 26. LAUKAA (Keskusta) 27. Kuusaa 28. Leppävesi 29. Lievestuore 30. Vihtavuori 31. LUHANKA (Keskusta) 32. MULTIA 33. MUURAME (Keskusta) 34. Kinkomaa 35. PETÄJÄVESI (Keskusta) 36. Kintaus 37. PIHTIPUDAS 38. SAARIJÄRVI (Keskusta) 39. Kolkanlahti 40. Pylkönmäki 41. TOIVAKKA 42. UURAINEN (Keskusta) 43. Hirvaskangas 44. VIITASAARI 45. ÄÄNEKOSKI (Keskusta) 46. Konginkangas 47. Sumiainen 48. Suolahti Työpaikka- ja teollisuusalueiden tarkistuksen lähtökohtana on edellä kuvattu taajamatoimintojen tarkistus ja työneuvottelut kuntien kanssa (liite 1). Uutena työpaikka-alueena esitetään Laukaan Vehniä (10). Alue on kaavoitettu tähän tarkoitukseen ja sillä sijaitsee valtakunnantason jakelukeskus. Lisäksi uutena teollisuusalueena osoitetaan kohdemerkinnällä Joutsan Karimäki (17) kunnan osayleiskaavan mukaisesti. Lainvoimaiseen Keski-Suomen maakuntakaavaan tehdään seuraavat tarkistukset. Jyväskylän/Muuramen Eteläportin (2) työpaikka-alueeseen tehdään teknisenä korjauksena alueen siirto etelämmäksi ja aluevaraus vaihtuu kohdemerkinnäksi. Jyväskylän Seppälänkankaan-Palokankaan (4) työpaikka-aluetta laajennetaan pohjoiseen Laukaan Vihtiälään, jossa jo on merkittävä työpaikkakeskittymä. Äänekosken ja Uuraisten Hirvaskankaan (8) työpaikka-alue laajenee itään yleiskaavan mukaiseksi. Viitasaarella Mustalahden (13) teollisuusalueen osalla tehdään tekninen korjaus, jossa alue sijaitsee kokonaan valtatien 4 itäpuolella. Samaten Jämsän Jämsänkosken (6) sekä Äänekosken Koukkuniemen (9) työpaikka-alueet täsmennetään teknisluontoisena korjauksena.

22 Keskusverkko, kauppa ja taajamat

23 Puolustusvoimien melualueiden ja suojavyöhykkeiden lähtökohtana on ympäristöministeriön 14.4.2009 Keski-Suomen maakuntakaavan vahvistuspäätöksessä antama jatkosuunnitteluohje. Vuorisjärven räjäytysalueen melualue perustuu Pääesikunnan logistiikkaosaston tilaamaan selvitykseen Ramboll Finland Oy:ltä. Puolustusvoimien suojavyöhykkeiden osalta on käyty työneuvotteluja puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunnan kanssa. Uusia melualueita esitetään Vuorisjärven räjäytysalueelle (me1,1; me2,1). Lisäksi tarkistetaan lainvoimaisen maakuntakaavan Tikkakosken lentokentän melualue uuden selvityksen mukaiseksi (me) (L aeq 55 db). Suojavyöhykkeet osoitetaan Kalettoman (sv1,1; sv3,1), Toivakan (sv1,2; sv2,2) ja Hartolan (sv2, 1) varikon Keski-Suomen puoleiselle osalle sekä ilmavoimien varalaskupaikoille Joutsaan ja Tikkakoskelle (liite 1). Hartolan varikon suoja-alue esitetään myös Päijät-Hämeen puolelta, koska Joutsan kunnalla on enklaavi Hartolan kunnassa.

24 Melualueet ja suojavyöhykkeet

25 Virkistys Virkistystoimintojen tarkistuksen lähtökohtana ovat monet virkistykseen ja ulkoiluun liittyvät selvitykset ja MasterPlan-suunnitelmat. Virkistystoimintakyselyllä selvitettiin kunnittain maakuntakaavasta puuttuvia seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä virkistysalueita, reitistöjä ja matkailualueita sekä virkistystoimintoihin liittyviä kehittämisperiaatteita. Vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä käydyissä työneuvotteluissa kuntien kanssa kartoitettiin virkistysalueiden ja virkistykseen liittyvien kehittämisperiaatteiden täydennyksiä. Myös kuntien yleisja asemakaavoituksissa on tullut esille maakuntakaavatason virkistystarpeita. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen uusina kohdealueina esitetään 7 aluetta (liite 1). Nämä ovat Jyväskylän ja Muuramen Kotanen-Tikkamäki (mv9) ja Muuratsalo (mv10), Jämsänniemi (mv11), Keurusselkä (mv12), Laukaan Mustavuori (mv13), Pihtiputaan Niemenharju (mv 14) ja Viitasaaren Hännilänsalmi (mv15). Jämsänniemi ja Keurusselkä ovat Keski-Suomen maakuntakaavan vastaavien laajennuksia. Uusina virkistysalueina esitetään Laukaan Multamäki (94) sekä Uuraisten Huutoniemi (95) (liite 1). Kaavassa laajennetaan Keski-Suomen maakuntakaavan Himoksen (7) matkailupalvelujen aluetta osayleiskaavan mukaiseksi. Kannonkosken Öijanniemi (23) esitetään uutena matkailupalvelujen alueena. Öijanniemi liittyy kiinteästi Piispalan leirikeskuksen matkailu- ja virkistyskokonaisuuteen. Lievestuoreen Nokkakiven huvipuisto (24), Uuraisten Marjoniemi-Akonniemi (25) ja Viitasaaren Muikunlahti (26) esitetään myös uusina matkailupalvelujen alueina. Uusina ulkoilureitteinä osoitetaan seuraavat reitit (liite 1): Revontuli-Lievestuore, Lievestuore- Toivakka, Lievestuore-Vihtavuori, Laukaa-Palokka, Leivonmäen kansallispuisto-korpilahti, Korpilahti-Muurame ja Laulavan Mörön Polku Äänekoskella. Reitit perustuvat Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelmaan ja Pohjoisen Päijänteen retkeilyreittisuunnitelmaan. Laulavan Mörön Polku on toteutettu. Lisäksi kaavaan merkitään toteutettu ulkoilureitti Leivonmäen kansallispuisto-rutalahti ja ulkoilun yhteystarve Himos-Korpilahti. Taajama-alueilla reittejä ei esitetä, kuten on toimittu myös lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Veneväylänä on osoitettu Laukaan Kuusveden veneväylä osana Lievestuoreenjärven ja Saraaveden veneilyreittejä. Veneväylä on viitoitettu. Längelmäen kunnan jaon yhteydessä Länkipohjan alue tuli osaksi Jämsän kaupunkia. Jämsän Länkipohjan alueella on voimassa Pirkanmaan 1. maakuntakaava. Kaavassa on osoitettu veneväylä Länkipohjan venesatamaan. Uutena vesiretkeilyreittinä osoitetaan Jyväskylän pienten sisäjärvien melontareitti (liite 1). Virkistykseen liittyen kaavassa osoitetaan Länkipohjaan (44) venesatama ja Lullinmäen (38) ampumarata (liite 1). Konnevesi ja Päijänne ovat kaavassa erillisinä kehittämisalueina kehittämisperiaatemerkintöinä. Konneveden kehittämisalueen tarkoituksena on edistää kansallispuiston syntyä valtion omistamilla mailla. Pohjois-Savon maakuntakaavan Suonenjoen ja Rautalammin alueen virkistys- ja matkailuvyöhykkeen suunnittelusuosituksessa esitetään, että alueen kuntien tulisi tehdä maakuntarajan ylittävää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa alueen kestäväksi hyödyntämiseksi matkailussa ja virkistyskäytössä. Konneveden kehittämisaluemerkintä tukee tätä ylimaakunnallista kuntayhteistyötä. Päijänne on tärkeä vesistö asumisen, virkistyskäytön, raakaveden oton, matkailun ja elinkeinotoiminnan ja tutkimuksen kannalta. Päijänteen alueella on myös runsaasti luonto- ja kulttuuri-

26 perintöarvoja, joita voidaan hyödyntää kestävällä tavalla paikallisen elinkeinoelämän, matkailun ja virkistyskäytön tarpeisiin. Päijänteen pohjoisosassa Jyväskylässä on selvitetty myös Pohjois- Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytyksiä. Virkistys

27 KUMOTTAVAT MERKINNÄT Kaavan yhteydessä kumotaan Keski-Suomen maakuntakaavan seuraavat merkinnät ja niihin liittyvät määräykset. Kartta kumottavista merkinnöistä ja määräyksistä löytyy: http://www.keskisuomi.fi Asutusrakenne: keskustatoimintojen alueet (C, c), keskustatoimintojen alakeskukset (ca), taajamatoimintojen alueet (A) sekä vähittäiskaupan suuryksiköt (km ja km-1). Teollisuus- ja varastoalue, jolla on/jolle saa sijoittaa merkittävän vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (nro1 M-real Oyj Kangas). Kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva tehdas (M-real Kangas/Sappi) lopetti toimintansa ja alueella on meneillään arkkitehtikilpailu. Kaupunkiin ollaan laatimassa uutta yleiskaavaa, jonka yhtenä keskeisenä strategisena tavoitteena on nykyisen keskustan ja Seppälän alueen yhdistäminen keskustatoimintojen alueeksi. Lopettanut tehdas sijaitsee keskustan ja Seppälän välissä. Suojavyöhyke (nro 3 M-real Oyj Kangas). Suojavyöhyke sijaitsee edellä kuvatun Kankaan teollisuusja varastoalueen ympärillä. Yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta (nro 5 Laukaa-Vihtavuori). Laukaan ja Vihtavuoren taajamat ovat kasvaneet yhteen. Logistiikan kehittämisen kohdealue (nro 2 Tikkakoski). Alue on kaavoitettu teollisuus- ja työpaikkaalueeksi. Alueella sijaitsee valtakunnantason logistiikkakeskus. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (nro 3 Jyväskylän seutu). Merkintä korvautuu koko Päijänteen kehittämisaluemerkinnällä. Vesialueet (nro 3 Kärkinen, nro 4 Pohjois-Päijänne, nro 5 Lehesselkä-Kotkatselkä, nro 9 Konnevesi, nro 10 Kuhmoinen). Merkinnät korvautuvat Päijänteen kehittämisaluemerkinnällä sekä Konneveden kehittämisaluemerkinnällä. Ulkoilun yhteystarpeen seuraavat reitit: nro 1 Leivonmäen kansallispuisto-rutalahti, nro 2 Selänpohja-Vaarunvuori ja nro 8 Muurame-Äänekoski, koska reitit on toteutettu tai suunniteltu. Ulkoilun yhteystarpeet Keuruu-Mänttä ja Konnevesi-Rautalampi. Merkinnät korvautuvat Keurusselän matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue-merkinnällä ja Konneveden kehittämisaluemerkinnällä. Virkistysalueet: Jämsän Kaipolan virkistysalue (nro 22). Virkistysalueen merkitys on paikallinen ja sen virkistysarvot tullaan huomioimaan Kaipolan kaavoituksessa. Viereisellä, maakuntakaavan viereisellä, Pitkävuoren virkistysalueella on seudullista merkitystä. Uuraisten Marjoniemen virkistysalue (nro 70). Marjoniemen vanha pappila on kunnostettu matkailukäyttöön ja alueella on matkailua palvelevia majoitustiloja. Akonniemi on leirikoulukäytössä. Alueesta muodostetaan matkailupalvelujen alue (r, nro 25) Jämsän Länkipohjan alue. Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa muutetaan Länkipohjan osalta siten, että kumotaan keskustatoimintojen merkintä (c) ja korvataan se merkinnällä keskustatoimintojen alakeskus (ca). Lisäksi kumotaan taajamatoimintojen alue (A) sekä työpaikka-aluemerkintä (TP) sillä ne korvataan uudella taajamatoimintojen alue (A) merkinnällä. Poistot yhdenmukaistavat

28 Länkipohjan taajaman Keski-Suomen maakuntakaavan asutusrakenteen mukaiseksi. Virkistykseen liittyvät merkinnät yhdenmukaistetaan Keski-Suomen maakuntakaavan merkintöihin. Keski-Suomen maakuntakaavasta sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta kumottavat merkinnät

29 OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaavan tulkinnan lähtökohtana on sen yleispiirteisyys. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden turvaaminen. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen sallimaa liikkumavaraa arvioitaessa on pidettävä lähtökohtana asian merkitystä valtakunnalliselta, maakunnalliselta tai seudulliselta kannalta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 32.1 ) maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Siten maakuntakaavan keskeiset periaatteet ja esitetyt seudulliset tai maakunnalliset kaavaratkaisut ovat kuntakaavoituksen lähtökohtana. Maakuntakaavassa esitetyt alueiden käytön periaatteet ja aluevaraukset täsmentyvät kunnan kaavoituksessa. Maakuntakaavassa osoitetun vähittäiskaupan suuryksikön tarkempi sijainti ja mitoitus selvitetään kunnan kaavoituksessa. Maakuntakaavan keskustatoimintojen alue voi kuntakaavassa jossain määrin tarkentua. Jos maakuntakaavassa on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköt, maakuntakaavaa on tulkittava siten, että maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä suuryksikköjä ei voida osoittaa kuntakaavassa muille alueille kuin maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetuille alueille tai maakuntakaavassa nimenomaisesti vähittäiskaupan suuryksikköä varten osoitetuille alueille. Muussa tapauksessa maakuntakaava ei ole ollut lain tarkoittamassa mielessä ohjeena kuntakaavoitukselle. Muita kuin maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä sitä vastoin voidaan osoittaa myös muille kuin maakuntakaavassa sitä varten osoitetuille alueille. Siten kuntakaavassa voidaan osoittaa uusia aluevarauksia pienempiä vähittäiskaupan suuryksiköitä varten. Jollei tällainen yksikkö sijoitu myöskään oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa keskustatoiminnoille tarkoitetulle alueelle, alue on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti asemakaavassa erityisesti osoitettava tätä tarkoitusta varten. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (32.2 ) viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Tämä koskee kaikkia sellaisia valtion ja kunnan viranomaisia, joilla on katsottava olevan alueiden käyttöön liittyviä suunnittelu- ja toteuttamistehtäviä. Viranomaisten tulee toimia tavalla, joka on maakuntakaavan kanssa samansuuntaista eikä vähennä mahdollisuuksia kaavan toteuttamiseen. Toteuttamisen edistäminen edellyttää aktiivista maakuntakaavan toteuttamista palvelevaa toimintatapaa eli sitoutumista kaavan ratkaisuihin. Viranomaista koskeva velvoite tarkoittaa viranomaisen oman hallinnonalan suunnittelua, järjestämistä ja toteuttamista. Mikäli viranomainen on luvanhakija, tämän on jo hakemuksessaan otettava maakuntakaavan ohjausvaikutus huomioon. Viranomaisvaikutus tarkoittaa lisäksi kaavan huomioon ottamista ja sen toteuttamisen edistämistä myös viranomaisen ulospäin suuntautuvassa toiminnassa, esimerkiksi erilaisten lupien käsittelyssä sekä valtion rahoitusta tai muita toimia koskevien päätösten tekemisessä. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus koskee myös maakunnan liittoa aluekehitysviranomaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että suunniteltaessa aluekehittämisohjelmalla lähivuosien kehittämistoimia

30 tai myönnettäessä aluekehitysvaroja hankkeisiin, on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei näillä toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Viranomaisten ohjaamat eri tukimuodot vaikuttavat voimakkaasti maankäytön suunnitteluun ja suunnitelmien toteuttamiseen. Myös tukimuotojen ohjaamisessa on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei näillä toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaavan määräykset eivät sivuuta erikoislainsäädäntöä. Maakuntakaavan ns. valkoinen alue tarkoittaa, että alueelle ei kohdistu ko. maankäyttömuodon maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Maakuntakaavan mittakaava, joka Keski-Suomessa on 1:250 000, johtaa jo sinänsä aluevarausten yleispiirteiseen tulkintaan. Kaavamerkintöjä ja määräyksiä on siten tulkittava pääosin yleispiirteisesti. Maakuntakaavan esittämistavasta riippumatta maankäyttöratkaisut on tarkoitettu täsmentymään vasta yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Lähtökohtana on, että maakuntakaavan tavoite on turvattava samassa kaavassa, jossa maakuntakaavan ratkaisusta poiketaan. Ratkaisun perusteet tulee esittää kaavaselostuksessa. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista eikä myöskään maakuntakaavassa erityisesti tutkitusta sijaintipaikasta poikkeamista. Maakuntakaavassa esitetyn ratkaisun kanssa ristiriidassa oleva kaavaratkaisu ei ole mahdollinen ilman maakuntakaavan muuttamista. Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole maakuntakaavan täsmentyminen tai edellä todettu hyväksyttävä eroavuus eikä kyseessä ole myöskään jäljempänä yhteisen yleiskaavan yhteydessä mainittu tilanne. Maakunnallisesti tai seudullisesti vaikuttavan uuden maankäyttöratkaisun esittäminen vasta kuntakaavoituksen yhteydessä on lähtökohtaisesti myös ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaavaan liittyvää kaavaselostusta ei vahvisteta eikä sillä ole suoranaisia oikeudellisia vaikutuksia. Selostuksella on kuitenkin huomattava merkitys kaavan sisällön ja usein myös oikeusvaikutusten tulkinnassa. Selostus myös selventää ja täydentää kaavakarttaa sekä siihen kuuluvia merkintöjä ja määräyksiä. Kaavakartalla olevat merkinnät ja määräykset vahvistuvat. Merkinnän selitykset ovat samanlaista selittävää ja tulkintaa ohjaavaa materiaalia kuin tämä kaavaselostus. Kaavakartalla viitataan seuraavalla tekstillä tähän selostukseen: Tähän maakuntakaavaan liittyy kaavaselostus, jossa on esitetty mm. tärkeimmät kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot, kaavaratkaisujen perustelut sekä kuvaus maakuntakaavan vaikutuksista. Kaavaselostus on saatavilla Keski-Suomen liitosta, Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä sekä osoitteesta www.keskisuomi.fi.

31 MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutusten arviointia on tehty kaavan valmistelijoiden toimesta. Mukana työssä on ollut maakunnan ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten asiantuntijaryhmä. Ryhmä on perustettu vuonna 1997 maakunnan yhteistyöryhmän päätöksellä arvioimaan maakuntaa koskevia hankkeita sekä ohjelmia ja suunnitelmia. Maakuntahallitus asetti ryhmän 21.5.2003 arvioimaan myös maakuntakaavan vaikutuksia. Ryhmällä on pitkä ja vankka kokemus aluekehitykseen liittyvien hankkeiden ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista sekä maakunnan hyvä tuntemus. Kaupallisista vaikutuksista tehtiin erillisselvitys, jonka tuloksia käytettiin hyväksi kaavaehdotuksen laadinnassa. Strategiset tavoitteet Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman keskeinen tavoite nykyistä eheytyneemmästä alue- ja yhdyskuntarakenteesta ei vaarannu. Keskustatoiminnot ja niiden alakeskukset vastaavat nykyistä tilannetta. Uusi Eteläportin alakeskus rakentuu Jyväskylän voimakkaimman kasvusuunnan keskukseksi. Vähintään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat joko keskustoihin, niiden alakeskuksiin tai taajama-alueille osoitettuihin suuryksiköihin. Puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet liittyvät Keski-Suomen maakuntakaavan puolustusvoimien alueisiin. Virkistykseen liittyvät varaukset täydentävät Keski-Suomen maakuntakaavaa. Niillä on kiinteä yhteys maakuntakaavan virkistysverkostoon. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti Keski-Suomen kaupunkiseudut kehittyvät tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että ne tukeutuvat olemassa oleviin keskuksiin. Suunnittelumääräyksen mukaan keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Taajama-alueilla tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja taajamien ydinalueita tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeiksi keskuksiksi. Vaihemaakuntakaavan kaupunkiseudut ja kuntakeskukset muodostavat palvelujen saatavuutta edistävän keskusjärjestelmän ja palveluverkon. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen tukee tätä rakennelmaa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskusta-alueiden kaupallisia palveluja ja kehittämistä. Palvelut tulee olla saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevytliikenteellä. Kaavoituksella tulee edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Vaihemaakuntakaavan kaupan seudullisten suuryksiköiden mitoitus ja sijoitusratkaisut ovat edellä esitettyjä lain tavoitteita toteuttavia. Kaava mahdollistaa maakunnan eri osien väestöön ja

32 omaan ostovoimaan perustuvan kaupallisten palveluiden tarjonnan tasapainoisen kehittymisen, millä vähennetään asiointiliikenteen tarvetta maakunnan suurimpiin keskuksiin. Maanpuolustuksen tarpeet on huomioitu suurelta osin Keski-Suomen maakuntakaavassa. Vaihekaava täydentää ne melu- ja suoja-alueiden osalta. Virkistykseen liittyvät ylimaakunnalliset kehittämisajatukset tulevat kaavassa esiin Keurusselän, Konneveden ja Päijänteen kehittämisalueilla sekä Länkipohjassa. Muuten virkistyksen ja matkailun varaukset ovat Keski-Suomen maakuntakaavaa täydentäviä. Naapurimaakunnat Kaavaratkaisun merkittävimmät vaikutukset naapurimaakuntiin voivat liittyä kaupalliseen palveluverkkoon. Se voi vetää asiakkaita maakuntarajan ulkopuolelta. Näin voi käydä Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Kyyjärven ja Viitasaaren osalta. Tosin Suuren Vaikutusaluetutkimuksen 2006 mukaan näin tapahtuu koko ajan. Kaavaratkaisun kaupallisten vaikutusten arviointi Keski-Suomen 4.vaihemaakuntakaavan keskeinen sisältö koskee vähittäiskauppaa. Siksi sen vaikutuksia on tarkasteltu seuraavassa erikseen. Kaupallisten vaikutusten arvioinnissa painottuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maankäyttö- ja rakennuslain maakuntakaavaa koskevien sisältövaatimuksien (MRL 28 ) sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien erityisten sisältövaatimuksien (MRL 71 b ) toteutumisen arviointi. Keskeisiä ovat a) kaupan palvelurakenteeseen, b) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä c) palvelujen saavutettavuuteen ja liikkumiseen kohdistuvat vaikutukset. Yhteenvetotaulukko keskeisistä kohdekohtaisista vaikutuksista on liitteenä 5. a) Vaikutukset kaupan palvelurakenteeseen Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m 2 kaikissa taajamissa sekä erikoiskaupassa 10 000 k-m 2 Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella, 5000 k-m 2 Jämsän, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustaajamissa ja 3000 k-m 2 muissa taajamissa. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja mahdollistaa sen, että maakuntakaava ohjaa sisältövaatimustensa mukaisesti vain merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista ja mitoitusta. Kaupan palveluverkon alueellinen kehitys Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut antavat hyvän lähtökohdan alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Maakuntakaavassa osoitettu kaupan palveluverkko tukeutuu maakunnan aluerakenteeseen ja keskusverkkoon. Kaavaratkaisu luo edellytykset maakuntakeskuksen ja seutukeskusten kaupan kehitykselle ja vetovoiman vahvistamiselle. Keskusta-alueiden ulkopuolella vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittuvat pääosin ole-

33 massa olevaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Maakuntakaavassa määritellyt keskustatoimintojen alueiden ja alakeskusten sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden ja kaupallisten vyöhykkeiden enimmäismitoitukset on määritelty vaikutusalueen ostovoiman kehitykseen perustuen, mikä luo edellytykset kestävän ja alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle. Keskusta-alueiden kaupan kehitys Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava ohjaa seudullisesti merkittävää vähittäiskauppaa keskustaalueille ja vahvistaa keskusta-alueiden asemaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten mukaisesti. Keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitus perustuu vaikutusalueen väestön kysyntään, mutta tarkoituksenmukaisella ylimitoituksella on otettu huomioon myös ostovoiman siirtymät ja maakuntakaavalle tarkoituksenmukainen ohjausvaikutus. Vaikutusalueen kysyntään perustuva mitoitus luo edellytykset myös kuntakeskusten ja taajamien kaupan kehitykselle. Keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköt ja vähittäiskaupan vyöhykkeet ovat pääosin olemassa olevia kaupan alueita. Uusi liikerakentaminen uusilla ja olemassa olevilla kaupan alueilla on maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskustaan soveltumatonta kauppaa, joka ei kilpaile keskusta-alueiden kaupan kanssa. Näin ollen vähittäiskaupan suuryksikkö-merkinnällä osoitetuilla kohteilla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Väestönmäärän ja ostovoiman kasvu mahdollistavat kaupan kehittymisen. Merkittävin vähittäiskaupan kehityspotentiaali on Jyväskylän seudulla, jossa ostovoiman kasvu mahdollistaa sekä olemassa olevien palveluiden kehittämisen että uuden liiketilan rakentamisen. Muilla seuduilla vähittäiskaupan ostovoiman kasvu ja liiketilan lisätarve on vähäisempää, mutta maakuntakaava mahdollistaa kaupan kehityksen myös näillä alueilla. Maakuntakaavassa osoitettujen keskustatoimintojen alueiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusalueilla on riittävän suuri väestöpohja monipuolisen tarjonnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kauppaa koskevat ratkaisut vahvistavat Jyväskylän ja sitä kautta koko maakunnan valtakunnallista asemaa, mutta luovat edellytykset myös seutukeskusten kaupallisen aseman vahvistumiselle maakunnan sisällä. Riittävä enimmäismitoitus luo edellytykset vähittäiskaupan toiminnalle ja kehitykselle koko maakunnassa. Maakuntakaavan sijainti- ja mitoitusratkaisut tarkentuvat kuntakaavoituksen yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kuntakaavoituksella ratkaistaan myös merkitykseltään paikallisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainti ja mitoitus. Toimivan kilpailun edellytykset Toimivan kilpailun edistämisessä keskeistä on alalle tulon mahdollisuuksien turvaaminen. Uusilla toimijoilla tulee olla riittävät edellytykset sijoittua kilpailukykyisille liikepaikoille. Maakuntakaavan

34 ratkaisuilla voidaan joko rajoittaa tai mahdollistaa kilpailun toimivuutta. Sijoittumispaikkojen runsaus luo edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisut tarjoavat erityisesti tilaa vaativan erikoistavaran kaupalle runsaasti uusia vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava ohjaa merkitykseltään seudulliset uudet päivittäistavarakaupan ja keskustahakuisen erikoiskaupan suuryksiköt keskustatoimintojen alueille. Maakuntakaavan myötä keskusta-alueiden kaupallinen painoarvo ja vetovoima vahvistuvat, mikä turvaa olemassa olevan kaupan kehityksen, mutta voi luoda edellytyksiä myös uusien liikepaikkojen kehittämiselle keskusta-alueilla erityisesti erikoiskaupassa. Keskustatoimintojen alueiden lisäksi maakuntakaavassa on osoitettu sijoittumispaikkoja vähittäiskaupan suuryksiköille. Osoitetut alueet ovat pääosin olemassa olevia kaupan alueita ja suunnittelumääräysten mukaan alueille sijoittuva uusi liikerakentaminen on tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa tai muuten keskusta-alueelle soveltumatonta kauppaa. Tämä voi heikentää toimivan kilpailun edellytyksiä vahvistamalla olemassa olevien toimijoiden asemaa. b) Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan merkinnät osoittavat koko maakunnan keskus- ja palveluverkon. Merkinnät muodostavat alue- ja yhdyskuntarakenteellisesti tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden ja tukevat olemassa olevien keskusten kehittämistä. Keskustatoimintojen alueet sijaitsevat keskeisesti taajamatoimintojen alueisiin ja ympäröivään asutukseen nähden. Alueet ovat hyvin saavutettavissa kevyellä liikenteellä ympäröiviltä asuinalueilta. Erityisesti Jyväskylään osoitettujen alakeskusten saavutettavuus on erinomainen myös joukkoliikenteellä. Keskustatoimintojen alueiden suhteet ja niiden hierarkia kaupallisessa palveluverkossa on osoitettu merkinnöin sekä enimmäismitoituksin. Jyväskylän keskusta korostuu merkinnöissä maakunnallisena pääkeskuksena. Osoitetut keskustatoimintojen alueiden laajennukset ja uudet merkinnät vahvistavat keskusverkkoa. Väestömäärältään suurimmat seutukeskukset toimivat seudullisina kaupan keskuksina. Keskustatoimintojen alueiden merkinnät ovat tarkoituksenmukaisia suhteessa maakunnan aluerakenteeseen ja sen kehittämistavoitteisiin. Esitetyt keskustatoimintojen alueet mahdollistavat merkitykseltään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan merkitykseltään seudullisten yksiköiden sijoittuminen nykyisiin keskuksiin tukee maakunnan nykyistä palveluverkkoa sekä parantaa keskusten elinvoimaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Olemassa olevissa keskuksissa palvelut ovat hyvin saavutettavissa ympäröiviltä asuinalueilta sekä myös laajemmalta alueelta eri kulkumuodoin. Maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen aluevarausmerkinnät ovat osin laajoja nykyisten kaupallisten palveluiden sijoittumiseen nähden. Kuitenkin nykyinen maankäyttö ja olemassa olevat kaupalliset palvelut ohjaavat erityisesti päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan sijoittumista nykyisiin keskuksiin myös tulevaisuudessa aluevarausmerkinnöin osoitetuissa keskuksissa. Toisaalta aluevarausmerkinnät mahdollistavat keskustatoimintojen alueiden hallitun laajentamisen ja kaupallisten palveluiden kehittämisen sekä tarkemman maankäytön ohjaamisen kuntakaavoituksen keinoin.

35 Maakuntakaavassa osoitetut vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet ja vähittäiskaupan vyöhykkeet sijoittuvat Hirvaskankaan ja Humpin alueita lukuun ottamatta olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Vähittäiskaupan suuryksiköiden lähialueilla asuvien määrä vaihtelee merkittävästi. Alle kilometrin säteellä on eniten asukkaita Keljonkeskuksen, Palokankeskuksen, Yliahon, Saunakylän, Kotakennään ja Äänekoskentien alueilla. Vähiten asukkaita alle kilometrin etäisyydellä on Karstulan Humpin ja Äänekosken Hirvaskankaan alueilla, jotka sijoittuvat irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt ja vähittäiskaupan vyöhykkeet sijoittuvat pääosin lähelle maakuntakaavassa osoitettuja keskustatoimintojen alueita ja alakeskuksia. Lähelle keskusta-alueita sijoittuvat kaupan alueet muodostavat keskusta-alueen kansaa toiminnallisen kokonaisuuden eikä niillä ole yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Humpin ja Hirvaskankaan alueet sijaitsevat kaukana keskusta-alueista, joten niiden kehittäminen merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan alueina ei tue yhdyskuntarakenteen kestävää kehitystä. c) Vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen ja liikkumiseen Vähittäiskaupan suuryksiköiden saavutettavuus ja asiointimatkojen kehitys Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisujen mahdollistama vähittäiskaupan suuryksikköjen palveluverkko luo edellytykset alueellisesti tasapainoisen kaupan palveluverkon kehitykselle, mikä puolestaan turvaa palvelujen hyvän saavutettavuuden eri osissa maakuntaa. Palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen parantavat palvelujen koettua saavutettavuutta koko maakunnan alueella. Myös fyysinen saavutettavuus erityisesti seutukuntakeskuksissa asuville paranee, kun Jyväskylän tai muiden suurten keskusten sijasta ja rinnalla voidaan asioida oman seutukunnan keskuksessa. Seutukeskuksiin sijoittuva kauppa vähentää seuduilta Jyväskylään ja muihin suuriin keskuksiin suuntautuvaa asiointiliikennettä, jolloin myös asiointimatkat lyhenevät ja liikenteestä aiheutuvat päästöt vähenevät. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet Keskusta-alueille sijoittuva kauppa on yleensä hyvin saavutettavissa kevyellä liikenteellä, koska keskusta-alueet ovat myös asumisen painopisteitä ja koska keskusta-alueilla kevyen liikenteen yhteydet ovat useimmiten kunnossa. Keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvien vähittäiskaupan suuryksiköiden saavutettavuus kevyellä liikenteellä on sidoksissa lähialueen väestömäärään ja kevyen liikenteen yhteyksiin. Maakuntakaavassa osoitettujen vähittäiskaupan suuryksiköiden lähialueiden väestömäärä vaihtelee huomattavasti. Vähiten asukkaita on Humpin ja Hirvaskankaan lähialueilla. Muilla alueilla varsin suuri osa sijaintikunnan väestöstä asuu alle kolmen kilometrin etäisyydellä vähittäiskaupan suuryksiköstä, jolloin kevyen liikenteen käyttö asiointimatkoilla on mahdollista. Maakuntakaavassa osoitetut keskustatoimintojen alueet kuten myös vähittäiskaupan suuryksiköt ovat hyvin saavutettavissa henkilöautolla. Lähialueilla asuville kaupan palvelut ovat saavutettavissa myös kevyellä liikenteellä. Muuta kuin henkilöautoa asioinnissaan käyttäville asukkaille asiointi on mahdollinen joukkoliikenteellä, mutta saavutettavuuden taso määräytyy joukkoliikenteen rei-

36 teistä, pysäkeistä ja vuoroväleistä. Keski-Suomessa julkisen liikenteen palvelutaso on päivittäiseen asiointiin riittävän korkea Jyväskylän seudulla ja osassa suurimmista seutukeskuksista. Keskustojen ulkopuolelle sijoittuvien kaupan alueiden saavutettavuus perustuu käytännössä suurimmalla osalla maakuntakaavassa osoitetuista alueista henkilöauton käyttöön. Alue- ja yhdyskuntarakenne Vaihemaakuntakaava päivittää sen keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten osalta huomioiden kuntaliitokset. Taajamatoimintojen osalta on myös tehty päivitys, joka perustuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmään (YKR 2010). Keskustatoiminnot ja niiden alakeskukset sekä muut kuntakeskukset muodostavat keskusverkkomaisen rakenteen. Kaavaratkaisun lähtökohta on, että olevaa yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja kaavoissa oleva rakentamispotentiaali hyödyntämällä taajamien kasvutarpeet voidaan toteuttaa kuntatalouden kannalta järkevästi. Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen vaikuttaa selkeimmin kaupallisen palveluverkon kehittäminen. Kaavalla pyritään osaltaan edistämään sekä maakuntakeskus Jyväskylän että muun maakunnan keskustaajamien tasapainoista kehittämistä. Keski-Suomen tulevaisuuden ja maakunnan strategisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että Jyväskylä vahvistaa asemaansa suomalaisessa kaupunkiverkostossa mutta myös muut maakunnan keskukset kehittyvät. Keskustatoimintojen merkinnät korostavat koko maakunnan tasapuolista kehittämistä. Maakuntakaava tukee maakunnan kannalta tarkoituksenmukaista ja eheytyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Sekä maakunnallisella, seudullisella että kuntakohtaisella tasolla yhdyskuntarakennetta pyritään kehittämään mahdollisimman eheänä ja toimivana. Maakuntakaava ohjaa alueiden käyttöä siten, että yhdyskuntarakenteen hajautumista pyritään välttämään koko maakunnan alueella. Ohjaamalla julkiset ja kaupalliset palvelut keskustatoimintojen alueelle estetään rakenteen hajautuminen ja liikenteen tarpeeton lisääntyminen. Esitettävät vähittäiskaupan suuryksiköt sijaitsevat taajamatoimintojen alueilla ja niille ohjataan tilaa vaativaa, keskustaan soveltumatonta kauppaa. Tästä periaatteesta poikkeavat merkinnät johtuvat siitä, että niillä sijaitsee jo olemassa olevia tilaa vaativia kauppoja. Kaavaratkaisu enimmäismitoituksineen ja kaupan laatua koskevine suunnittelumääräyksineen turvaa taajamien ydinkeskustoissa olevan kaupan toimintaedellytyksiä eikä vaikuta keskustahakuisiin palveluihin. Kaupallisen palveluverkon vaikutuksia on selvitetty yksityiskohtaisesti kaavaan liittyvissä kaupallisissa selvityksissä (ks. yllä ja kappale maakuntakaavan tietopohja). Puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet aiheuttavat rajoitteita niiden alueiden maankäyttöön. Välilliset vaikutukset ovat kuitenkin sekä kunta- että yksityistalouksille positiivisia työpaikkojen kautta. Virkistys Virkistyksen aluevaraukset parantavat ihmisten elinolosuhteita ja lisäävät maakunnan vetovoimaa. Kuntakeskusten vetovoima tulee kasvamaan virkistyksen aluevarausten toteuttamisen myötä. Virkistysalueilla ja reitistöillä on myös kansanterveydellistä merkitystä.

37 Aluekehitysvaikutukset ovat positiivisia yksityis- ja kuntataloudelle. Virkistyksen aluevaraukset lisäävät elinkeinojen kehittämismahdollisuuksia, erityisesti matkailussa. Myös maaseutualueet ja kylämäinen asutus hyötyvät virkistyksen aluevarausten toteutumisesta. Kuntatalous vaikuttaa kuitenkin voimakkaasti virkistyksen toteutukseen. Osa matkailupalvelujen ja virkistyksen aluevarauksista muodostaa erityyppisten reitistöjen solmupisteitä. Solmupisteisiin liittyvät ulkoilu- ja moottorikelkkailureitit, mikä voi mahdollistaa ja tukea solmupisteiden matkailullista kehittämistä. Solmupiisteissä voi sijaita myös muita kuin matkailupalveluita. Liikenne Kaavan vaikutukset liikenteeseen tulevat olemaan kohtalaisen vähäiset. Liikenteellisiä vaikutuksia aiheuttavat lähinnä kaupalliset palvelut. Jyväskylän kaupunkiseudulla kaupalliset palvelut ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa julkisella liikenteellä sekä kevytliikenteellä ja jalan. Muualla maakunnassa päivittäistavarakauppa sijaitsee keskusta-alueilla, tilaa vievän kaupan alueet keskustojen tuntumassa taajamatoimintojen alueilla. Nämä ovat kuitenkin hyvin saavutettavissa kevytliikenteellä ja jalan. Poikkeuksen tästä muodostavat Karstulan Humpin ja Äänekosken Hirvaskankaan alueet mutta niitä tukee ohikulkuliikenne. Asiointiliikenne maakunnan ulkopuolelta tulee lisääntymään jonkin verran Jyväskylään, Jämsään, Keuruulle ja Kyyjärvelle. Myös asiointiliikenne Viitasaarelle Pohjois-Savon suunnalta saattaa kasvaa. Kulttuuriympäristö Kaavan tietopohjaan kuuluvassa yhdistelmäkartassa 4. vaihemaakuntakaava/kulttuuriympäristö on esitetty kaavaratkaisun suhde kulttuuriympäristöön. Kaavaratkaisu ei heikennä kulttuuriympäristön arvoja. Keskustatoimintojen ja niiden alakeskuksiin, taajamiin, vähittäiskaupan suuryksikköihin sekä teollisuus- ja varastoalueisiin liittyvissä suunnittelumääräyksissä huomioidaan valtakunnalliset ja maakunnalliset kulttuuriympäristöt. Puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet sekä virkistykseen ja matkailuun liittyvät kehittämisperiaatteet eivät vaaranna kulttuuriympäristöjä. Kulttuuriympäristöt päinvastoin lisäävät virkistyksen ja matkailun kehittämisalueiden vetovoimaa. Melu- ja suoja-alueilla on rakentamista rajoittavia määräyksiä. Koska maakuntakaavalla ei voida sivuuttaa erityislainsäädäntöä, eivät muinaismuistolain mukaiset kohteet vaarannu. Kaupallisista vyöhykkeistä Jämsän Risteys on rajattu siten, ettei se mene päällekkäin Alhojärven ja Jämsänjoen maakunnallisten kulttuurimaisema-alueiden kanssa. Lisäksi vyöhykkeen ja Alhojärven maisema-alueen väliin jää näkymän katkaiseva Vuorenpäänvuorialue. Jämsänjoen maisemaalueen pohjoisosan maisemakuvassa kaupallisen vyöhykkeen jo olemassa oleva rakentaminen näkynee osittain. Peltoalueiden laidalle, risteys- ja taajama-alueen välittömään läheisyyteen sijoittuvan kaupallisen vyöhykkeen ei voi katsoa myöskään pirstovan Jämsän yhtenäisiä peltoalueita. Keuruun ja Jämsän kaupalliset vyöhykkeet eivät ole ristiriidassa myöskään valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kanssa. Jämsän vyöhykkeen itä- ja Keuruun vyöhykkeen länsiosissa, lähimpänä merkittäviä kulttuuriympäristöalueita, on jo kaupallisia / teollisia palveluita tarjoavia rakennuksia (Kaupan taustamuistion ilmakuvat). Keuruulla vyöhykkeen ja vanhan keskus-

38 tan kulttuuriympäristön väliin jää Lapinsalmen ja Päkärin rakennetun alueen muodostama suojavyöhyke. Molemmissa tapauksissa mahdollinen kaupan lisärakentaminen sijoittuu etäämmäksi kulttuuriympäristöalueista. Riippuen vyöhykkeiden kaupallisista rakenteista on mahdollista, että ne joiltain osin erottuvat valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön suunnalta. Tarkempaa suunnittelua ohjaa maakuntakaavan taajama-alueiden (A) suunnittelumääräys, jonka mukaan näillä alueilla alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Tarkemmalla kaavoituksella ja toteutussuunnittelulla on huolehdittava rakennusten soveltumisesta sijaintiympäristöönsä, eikä kulttuuriympäristöihin kohdistuvia vaikutuksia voida pitää merkittävinä. Keskeiset vaikutukset Kaupan palveluverkon osalta keskeisin vaikutus on vähintään seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjautuminen keskustatoimintojen ja taajamatoimintojen alueille, mikä tukee yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Ehyen yhdyskuntarakenteen toteuttaminen voi uhata lähivirkistysalueiden säilymistä ja kehittämistä. Kaupan toiminnot ovat hyvin eri ihmisryhmien saavutettavissa autoilla, joukkoliikenteellä ja kevytliikenteellä. Kaavaratkaisun mahdollistama vähittäiskauppaverkosto tukee toteutuessaan olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, sillä se perustuu vaikutusalueensa ostovoimaan. Siten se myös vähentää erityisesti erikoiskaupan osalta henkilöautolla liikkumistarvetta etäämpänä oleviin kauppakeskuksiin ja tukee omalta osaltaan ilmastonmuutoksen hillintätavoitetta. Rakentaminen kuluttaa kuitenkin luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä. Ostovoiman siirtymää vähentävä vaikutus kerrannaisvaikutuksineen edistää paikalliskeskustojen kehittymistä viihtyisinä asuinympäristöinä tarjoten myös muille kuin vähittäiskaupan palveluille lisämahdollisuuksia. Puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet turvaavat varuskuntien ja varikkojen sekä maanpuolustuksen tarpeita. Varaukset ohjaavat ja rajoittavat muita maankäyttömuotoja, mutta niillä on kunta- ja yksityistalouksille välillisiä positiivisia vaikutuksia. Virkistystoimintoihin liittyvät varaukset parantavat ihmisten elinolosuhteita ja lisäävät maakunnan vetovoimaa. Varaukset mahdollistavat ja parantavat matkailun kehittämistä. Vaihemaakuntakaavan kokonaisvaikutukset (MRA 1 ). Taulukko on työstetty ympäristö- ja tasaarvovaikutusten arviointiryhmässä (YVA-ryhmä). Maankäyttöluokka MRA 1 Ihmisen elinolot, elinympäristö, tasa-arvo Maa- ja kallioperä, vesi, ilma, ilmasto Luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat Keskustatoimintojen alueet ja alakeskukset sekä vähittäiskaupan suuryksiköt Puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet + + ++ +/- 0 0-0 0 Virkistysalueet

39 Alue- ja yhdyskuntarakenne, + +/- + yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne Kaupunkikuva, maisema, kulttuuriperintö, rakennettu ympäristö - 0 + ++ Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia + Myönteisiä vaikutuksia 0 Ei selviä vaikutuksia - Kielteisiä vaikutuksia - - Merkittäviä kielteisiä vaikutuksia -/+ Kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia TOTEUTUS JA SEURANTA Maakuntakaavan toteuttaminen tapahtuu kuntakaavoituksen ja viranomaisten edistämisvelvoitteen kautta. Maakuntakaava on otettava huomioon kun suunnitellaan ja päätetään muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämisestä siten kuin erityislaissa säädetään. Keskustatoimintojen ja niiden alakeskusten sekä vähittäiskaupan suuryksikköjen toteutusvastuu on kunnilla sekä kauppaliikkeillä. Seuranta tapahtuu Suomen ympäristökeskuksen yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän sekä kaavaneuvottelujen ja lausuntomenettelyn kautta. Puolustusvoimien alueiden toteutuksesta vastaa valtio. Aluevarausten seuranta tapahtuu lausuntomenettelyn kautta. Virkistykseen liittyvien kehittämisperiaatteiden, aluevarausten, kohteiden ja reittien suunnittelussa ja toteuttamisessa keskeisessä asemassa ovat kunnat. Virkistyksen aluevarausten seuranta tapahtuu lausuntomenettelyn kautta sekä maakuntakaavoituksen seurannan yhteydessä suoritettavan kyselyn avulla.

40 LIITE 1. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOKO MAAKUNTAA KOSKEVA SUUNNITTELUMÄÄRÄYS Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi määritellään, ellei selvitysten perusteella taajamakohtaisesti muuta osoiteta päivittäistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja kaikissa taajamissa on 3 000 k-m² erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja Jämsän, Karstulan, Keuruun, Laukaan, Muuramen, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella on 5 000 k-m² Jyväskylän yhtenäisellä keskustaajama-alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k-m² muissa taajamissa muualla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 3 000 k-m² Edellä mainitut rajat ylittävät kaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavassa erikseen kerrosalamitoituksineen. Edellä mainittuja pienempiä, paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Aluetunnus Merkintä Kaavamääräys Keskustatoimintojen alue, kohde (C, c) Merkinnällä osoitetaan kaupunkitasoisen tai seudullista merkitystä omaavan taajaman keskustatoimintojen ydinalue. Keskustatoimintojen alueella on asutuksen lisäksi hallintoon, palveluihin ja kauppaan liittyviä toimintoja ja Jyväskylässä myös matkakeskus. (Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Karstula, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski) Suunnittelumääräys: Keskustojen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Joutsa Jyväskylä Jämsä Karstula Keuruu Saarijärvi Viitasaari Äänekoski Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: 10 000 k-m 2 Alueelle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei enimmäiskerrosalaa. 50 000 k-m 2 10 000 k-m 2 25 000 k-m 2 25 000 k-m 2 20 000 k-m 2 50 000 k-m 2 Keskustatoimintojen alakeskus (ca) Merkinnällä osoitetaan seudullisesti Suunnittelumääräys:

41 merkittävä keskustatoimintojen alakeskus. Alakeskuksissa on asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja. (Hankasalmi kk, Eteläportti, Korpilahti, Kuokkala, Palokka, Tikkakoski, Vaajakoski, Halli, Jämsänkoski, Länkipohja, Kuhmoinen kk, Laukaa kk, Lievestuore, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Suolahti) Hankasalmi kk Jyväskylä, Eteläportti Kuokkala Palokka Vaajakoski Laukaa kk Muurame Petäjävesi Vähittäiskaupan suuryksikkö (km) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksiköiden alue, joka ei sijoitu seudullisten keskusten keskustatoimintojen alueelle (C, ca). Jyväskylä, Keljonkeskus Palokankeskus Kyyjärvi, Paletti Laukaa, Rokkakangas Muurame, Saunakylä Pihtipudas, Putaanportti Saarijärvi, Asemankannas Viitasaari, Mustaniemi Alakeskuksen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota ydinkeskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen sekä keskusta-alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava joukkoliikenteen toimintaedellytyksistä ja turvallisista kevytliikenteen yhteyksistä sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: 10 000 k-m 2 35 000 k-m 2 20 000 k-m 2 20 000 k-m 2 20 000 k-m 2 20 000 k-m 2 15 000 k-m 2 10 000 k-m 2 Muihin alakeskuksiin ei saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa taajamaan tai sen välittömään läheisyyteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle ei saa osoittaa kuin vähäisessä määrin muuta kuin sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Alueiden käytön suunnittelussa on turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: 50 000 k-m 2 70 000 k-m 2 10 000 k-m 2, alueelle voi sijoittua keskusta-alueille soveltuvaa erikoistavarakauppaa 10 000 k-m 2 20 000 k-m 2 10 000 k-m 2. 35 000 k-m 2 20 000 k-m 2

42 Kaupallinen vyöhyke (km-1) Kaupallinen vyöhyke (km-2) Taajamatoimintojen alue (A) Äänekoski, Hirvaskangas Kotakennäs Äänekoskentie (pohjoinen) Merkinnällä osoitetulla alueella on tai sinne voi sijoittua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Jyväskylä, Keljonkeskus-Eteläportti Palokankeskus-Kirri Jämsä, Jämsän Risteys Karstula, Humppi Keuruu, Yliaho Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue. Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Osaan alueista sisältyy aluekohtainen suunnittelumääräys. 20 000 k-m 2 20 000 k-m 2 20 000 k-m 2 Suunnittelumääräys: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja tarkempi sijoittuminen on suunniteltava siten, etteivät ne yksin tai yhdessä muiden vyöhykkeen hankkeiden kanssa merkittävästi heikennä erikoistavarakaupan toimintamahdollisuuksia keskustaalueilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle ei saa osoittaa kuin vähäisessä määrin muuta kuin sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen. (Hankasalmi, Hankasalmen as., Niemisjärvi, Joutsa, Leivonmäki, Jyväskylä, Korpilahti, Kuohu, Säynätsalo, Tikkakoski, Vesanka, Jämsä, Halli, Kaipola, Koskenpää, Länkipohja, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Haapamäki, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Kuu- Vähittäiskaupan yhteenlasketut enimmäiskerrosalat: 50 000 k-m 2. Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta. 60 000 k-m 2. Mitoitus ei sisällä kohdemerkinnän mitoitusta. 40 000 k-m 2 10 000 k-m 2 20 000 k-m 2 Suunnittelumääräys: Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on 10 000 k- m². Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet.

43 saa, Leppävesi, Lievestuore, Vihtavuori, Luhanka, Multia, Muurame, Kinkomaa, Petäjävesi, Kintaus, Pihtipudas, Saarijärvi, Kolkanlahti, Pylkönmäki, Toivakka, Uurainen, Hirvaskangas, Viitasaari, Äänekoski, Konginkangas, Sumiainen, Suolahti) Hankasalmi (asema) Joutsa (keskusta) Joutsa (Leivonmäki) Jyväskylä (Korpilahti) Jämsä (keskusta) Jämsä (Länkipohja) Keuruu (keskusta) Kyyjärvi (keskusta) Laukaa (Leppävesi) Multia (keskusta) Petäjävesi (keskusta) Aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä: Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 9 pohjoispuolelle. Taajamarakenteen laajeneminen vt:n 4 länsipuolelle edellyttää eritasoliittymää. Taajaman pohjoisosien suunnittelussa tulee ottaa huomioon varalaskupaikan vaatimat suojaalueet. Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 4 länsipuolelle. Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen. (Maatianjärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen. (Jämsänjoen maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 9 luoteispuolelle. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon vt:n 23 toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistieja eritasojärjestelyt. Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa kiinnittää erityistä huomiota kauppakeskus Paletin liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen. (Leppäveden maakunnallisesti arvokas maisema-alue). Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 18 pohjoispuolelle. Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 18 ohjeellisen linjauksen koillis-

44 puolelle. Petäjävesi (Kintaus) Saarijärvi (keskusta) Äänekoski (Konginkangas) Taajamarakenteen merkittävä laajentuminen VT:n 23 eteläpuolelle edellyttää rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyjä. Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen Rahkolan maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa järjestää Keiteleen Pyyrinlahden ja Räihänselän kanavointimahdollisuus. Työpaikka-alue (TP, tp) Merkinnällä osoitetaan monipuolinen työpaikka-alue. (Eteläportti (2), Jyväskylä/Muurame; Seppälänkangas-Palokangas (4), Jyväskylä; Jämsänkoski (6), Jämsä; Hirvaskangas (8), Äänekoski- Uurainen; Koukkuniemi (9), Äänekoski; Vehniä (10), Laukaa) Teollisuus- ja varasto-alue (T, t) Teollisuus- ja varastotoimintojen alue. Melualue (me) (Mustalahden teollisuusalue (13), Viitasaari; Karimäen teollisuusalue (17), Joutsa) Merkinnällä osoitetaan alueita joille ei tule osoittaa asumista tai muita meluherkkiä toimintoja (Tikkakosken lentokenttä) Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt ja turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston päätöksellä annetut melutason ohjearvot. Melualue (me1) Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso LAeq ylittää ajoittain tason 55 db. Merkintä sallii nykyisen toiminnan jatkamisen ja kehittämisen sekä rakennusten täydennys- ja peruskorjaustoimenpiteet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisra- Rakentamismääräys: Alueelle ei tule sijoittaa uutta asumista tai muita melulle herkkiä toimintoja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toimin-

45 Melualue (me2) Suojavyöhyke (sv1) Suojavyöhyke (sv2) Suojavyöhyke (sv3) Suojavyöhyke (sv4) joitus. (Vuorisjärvi, Keuruu) Merkinnällä osoitetaan puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuva melualue, jolla melutaso Laeq ylittää ajoittain tason 50 db. (Vuorisjärvi, Keuruu) Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. (Kaleton, Toivakka) Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. (Toivakka, Hartola) Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. (Kaleton) Merkinnällä osoitetaan Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suojavyöhyke. nan aiheuttamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon puolustusvoimien ohjeistus toiminnan aiheuttamalle ympäristömelulle. Suunniteltaessa alueelle uusia melulle mahdollisesti herkkiä toimintoja on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Rakentamismääräys (Kaleton): Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Rakentamismääräys (Toivakka): Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustusvoimia palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen. Suunnittelumääräys: Lentoesteen muodostavista mastoista ja rakenteista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto sekä ilmailu-

46 lain 1194/2009 165 mukainen lausunto Trafilta. Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeä matkailussa ja virkistyksessä jo oleva tai siihen soveltuva kokonaisuus. Ulkoilun yhteystarve Jämsänniemi (mv11), Jämsä; Keurusselkä (mv12), Keuruu; Niemenharju (mv 14), Pihtipudas; Hännilänsalmi (mv15), Viitasaari. Kotanen-Tikkamäki (mv9) ja Muuratsalo (mv10), Jyväskylä-Muurame; Mustavuori (mv13) ), Laukaa. Merkinnällä osoitetaan virkistys- ja ulkoilureittiverkostoon liittyvä tavoitteellinen reittiyhteys. (Himos-Korpilahti) Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Aluekohtainen suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla tulee turvata ulkoilureittien jatkuvuus. Virkistyskohde (v) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä virkistysalue. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. (Multamäki (94), Laukaa; Huutoniemi (95), Uurainen) Matkailupalvelujen alue, kohde (RM, r) Merkinnällä osoitetaan merkittävä matkailupalvelujen alue. (Himos (7), Jämsä; Öijanniemi (23), Kannonkoski; Nokkakivi (24), Laukaa; Marjoniemi-Akonniemi (25), Uurainen; Muikunlahti (26), Viitasaari) Ulkoilureitti Merkinnällä osoitetaan Keski- Suomen maakuntaura ja eräitä muita sitä tukevia ulkoilureittejä ohjeellisina. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusi rakentaminen on sopeutettava ympäristöön. (Revontuli-Lievestuore, Lievestuore-

47 Toivakka, Lievestuore-Vihtavuori, Laukaa-Palokka, Laulavan Mörön Polku (Äänekoski), Leivonmäen kansallispuisto-rutalahti, Leivonmäen kansallispuisto-korpilahti, Korpilahti- Muurame) Veneväylä Merkinnällä osoitetaan veneilyä palveleva runkoväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. (Kuusveden veneväylä, Länkipohjan veneväylä) Vesiretkeilyreitti Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn soveltuva reitti. (Jyväskylän pienten sisäjärvien reitti) Venesatama Merkinnällä osoitetaan satamaalueita laiva- ja veneliikenteelle. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. (Länkipohja (44), Jämsä) Ampumarata (e/a) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä ampumarata. (Lullinmäki (38), Jämsä) Konneveden kehittämisalue Kansallispuistoksi kehitettävä alue Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää alueen luontoarvoja painottaen. Virkistyksen ja retkeilyn sekä niihin liittyvien rakentamisten tulee sopeutua luontoarvoihin. Päijänteen kehittämisalue Merkinnällä osoitetaan Päijänteen kehittämisalue Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot ja niiden kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuus.

48 Apukartat 4. vaihemaakuntakaavan kaupallisista km-vyöhykkeistä Keljonkeskus Eteläportti, km-1 Palokankeskus Kirri, km-1 Jämsän Risteys, km-1 Karstula Humppi, km-1 Keuruu Yliaho, km-1 Jyväskylän keskustaajama-alue, km-2