HÄMEEN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO 18.9.2014 VÄHÄ-RANNAN RANTA- ASEMAKAAVALUONNOKSESTA Suunnittelualue on ranta-aluetta, jonka maankäyttö on suunniteltu Päijänteen rantaosayleiskaavassa. Ranta-alueen rakennusoikeus on osayleiskaavaa laadittaessa mitoitettu kantatilakohtaisesti ja osoitettu kaavassa. Ranta-alueen rakennusoikeus on siten jo käytetty. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun takia rantaasemakaava-luonnoksessa esitetyn rakentamisen hyväksyminen johtaisi kestämättömään tilanteeseen. Ranta-asemakaavaluonnos on oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastainen eikä siten täytä asemakaavan sisältövaatimuksia (MRL 42 ja 54 ). Asikkalan Päijänteen rantayleiskaavassa on mitoitettu kantatilakohtaisesti ja osoitettu kaavassa ainoastaan 100 m syvyisen rantavyöhykkeen rakennusoikeus. Rantayleiskaavan M-, MU-, ja SL-alueilta on rantarakennusoikeus siirretty tältä rantavyöhykkeeltä maanomistajakohtaisesti AO-, RA-, RM- tai muille rakentamisalueille. Näin meneteltynä rantayleiskaavassa on voitu määrätä rakennuslain 31 :n perusteella, että yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M) on 100 m syvyisellä rantavyöhykkeellä rakentaminen kielletty lukuun ottamatta tietynlaisia maatilan talouskeskuksiin liittyviä rantasaunoja. Ja edelleen rantayleiskaavan M-alueen osalta on määrätty, että alueella on sallittu rakennuslain 4 :ssä tarkoitettu haja-asutusluonteinen rakentaminen lukuun ottamatta 100 m syvyistä rantavyöhykettä. Ranta-asemakaavaluonnos on laadittu edellä esitetty rantayleiskaavan ohjausvaikutus huomioiden. Suunnittelualueen rakentaminen on rajattu Asikkalan Päijänteen rantayleiskaavassa määritellyn 100 metrin syvyisen rantavyöhykkeen ulkopuolelle yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M), jolla on yleiskaavan ohjausvaikutuksen mukaan sallittu päämaankäyttömuodon lisäksi hajaasutusluonteinen rakentaminen. Rantayleiskaava ei kuitenkaan ohjaa alueen rakentamisen määrää ja sijoittumista, mikä aiheuttaa ranta-asemakaavan laatimistarpeen. Ranta-asemakaavan laatiminen on nähty Asikkalan kunnassa parempana vaihtoehtona rakennusoikeuden määrän ja sijoittumisen selvittämiseen kuin yksittäiset rakennus-/poikkeamisluvat. Ranta-asemakaavaluonnoksen rakennuspaikkojen koko ja rakennusoikeus perustuvat Asikkalan kunnan rakennusjärjestykseen, jossa lomarakennuspaikan rakennusoikeus ranta-alueella on 6 % tontin pinta-alasta, mutta enintään 250 k-m 2. Maksimikerrosala vaatii siten n. 4100 m 2 tontin. Suurehko tonttikokovaatimus ohjaa myös taustamaaston rakentamista rantaosayleiskaavan tavoitteen mukaisesti haja-asutusluonteisesti. Ranta-asemakaava-alue on rajattu siten, että kaavalla ei muodosteta tonteille yhteyttä vesistöön. Yksityinen maanomistaja voi pyrkiä selvittämään Päijänteen rantayleiskaavan rantavyöhykkeen ulkopuolisten tausta-alueiden rakentamisen määrän ja sijoittu-
misen kokonaisuutena ainoastaan ranta-asemakaavalla. Vastaavien alueiden mitoituskysymyksen tarkastelu laajemmin edellyttää kunnan rantayleiskaavan muutosta. Käsityksemme mukaan Vähä-Rannan ranta-asemakaavalla tapahtuva rakennuspaikkojen myöntäminen ei vaikeuta mahdollista myöhempää laaja-alaisempaa mitoituksen uudelleen tarkastelua. Esitetään, että kaavaluonnosta ei muuteta ELY-keskuksen lausunnon perusteella.
LAHDEN KAUPUNGINMUSEON - PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAMUSEON TUTKIMUS- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖYKSIKÖN (ARKEOLOGIA) LAUSUNTO 20.8.2014 VÄHÄ- RANNAN RANTA-ASEMAKAAVALUONNOKSESTA Päijät-Hämeen maakuntamuseon Tutkimus- ja kulttuuriympäristöyksikkö / Arkeologia toteaa lausuntonaan, että asiakohdan kaavan toteutukselle ei ole estettä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Esitetään, että kaavaluonnosta ei ole tarpeen muuttaa lausunnon perusteella.
LAHDEN KAUPUNGINMUSEON - PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAMUSEON TUTKIMUS- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖYKSIKÖN (RAKENNUSKULTTUURI) LAUSUNTO 16.9.2014 VÄHÄ-RANNAN RANTA-ASEMAKAAVALUONNOKSESTA Alue on rakentamatonta metsätalousmaata eikä sen läheisyydestä ole inventoitu kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Museolla ei ole kaavaluonnokseen huomautettavaa. Esitetään, että kaavaluonnosta ei ole tarpeen muuttaa lausunnon perusteella.
PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ, TERVEY- DENSUOJELUVIRANOMAISEN LAUSUNTO 11.9.2014 VÄHÄ-RANNAN RANTA- ASEMAKAAVALUONNOKSESTA Terveydensuojelun näkökannalta ranta-asemakaavan laatiminen on yksittäisiä rakennus- tai poikkeamislupia parempi vaihtoehto rakennusoikeuden määrän ja sijoittumisen selvittämiseen. Kaavaluonnoksessa on annettu kaavamääräys korttelialueen vesihuollon järjestämisestä. Kiinteistöjen jätevesihuolto tulee järjestää siten, ettei jätevesien käsittelystä aiheudu haittaa pintavesille tai lähialueella sijaitsevien talousvesikaivojen veden laadulle. Kiinteistökohtainen suunnitelma jätevesien käsittelystä olisi luontevaa esittää tarkastettavaksi rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Asikkalan kunnan alueella radonin esiintyminen terveydelle haitallisina pitoisuuksina on mahdollista. Rakentamisen yhteydessä tulee varautua radonhaitan torjuntaan Asikkalan kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Terveydensuojelun kannalta olisi suositeltavaa lisätä määräys varautumisesta radonhaitan torjuntaan myös ranta-asemakaavan yleisiin kaavamääräyksiin. Muilta osin terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa Vähä- Rannan ranta-asemakaavaluonnokseen. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyä koskevat valtakunnalliset määräykset ovat tulleet voimaan jo 1.1.2004. Tästä asti rakentajien on täytynyt toimittaa rakennusvalvontaviranomaiselle suunnitelma jätevesien käsittelystä uudisrakennusten luvan haun yhteydessä sekä muissakin rakennuslupaa edellyttävissä hankkeissa. Esitetään, että kaavamääräyksiin lisätään seuraava teksti: Rakentamisen yhteydessä tulee varautua radonhaitan torjuntaan Asikkalan kunnan kulloinkin voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti.
ASIKKALAN KUNNAN TEKNISEN LAUTAKUNNAN LAUSUNTO 30.9.2014 VÄHÄ- RANNAN RANTA-ASEMAKAAVALUONNOKSESTA Tekninen lautakunta huomauttaa, että kaavassa on huomioitava mahdollinen yhteisvesihuolto. Yhteisvesihuolto turvaa yleensä paremmin vedensaannin ja mahdollistaa kiinteistöissä jätevesihuollon ympäristövuotisen toiminnan. Teknisellä lautakunnalla ei ole muuta huomautettavaa. Haja-asutusalueilla talousveden hankinta ja jätevesien käsittely ovat yleensä kiinteistökohtaisia ja lähtökohtaisesti vesihuolto tulee pystyä järjestämään hajaasutusalueella kiinteistökohtaisesti. Tämä ehkä helpomman hallinnoinnin ja vastuiden vuoksi mutta myös siksi, että rakennuspaikat saattavat rakentua hyvinkin eriaikaisesti. Ranta-asemakaavan tarkoituksena ei ole kuitenkaan estää tai vaikeuttaa mahdollisen yhteisvesihuollon järjestämistä. Rakentamisen määrä ja laatu huomioiden yhteisvesihuollon järjestämisestä määrääminen kaavassa ei ole perusteltua. Vesihuolto voidaan hyvin järjestää rakennuspaikkakohtaisesti. Kaavamääräyksissä tarkoitetaan RA-alueiden vesihuollon järjestämisellä erityisesti jätevesien käsittelyä, jolle on olemassa ohjeistukset sekä lainsäädännössä että kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Esitetään, että kaavaluonnosta ei muuteta Asikkalan kunnan teknisen lautakunnan lausunnon perusteella.
ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN LAUSUNTO 7.10.2014 VÄHÄ- RANNAN RANTA-ASEMAKAAVALUONNOKSESTA Ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan seuraavaa: Kaavamääräyksissä on todettu, että rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. Koska kaava-alueella ei ole rantaa, tulee määräystä tarkentaa epäselvyyksien välttämiseksi. Todettakoon, että Asikkalan rakennusjärjestyksen 7 :ssä on määrätty mm. saunarakennuksesta. Mikäli kaavassa ei erikseen määrätä talousrakennuksista, niin rakennusjärjestyksen määräyksiä noudatetaan niiltä osin. Kaava-alueella on osoitettu luonnonmukaisena säilytettäväksi alueen osaksi RA-tonttien alueet, jotka sijoittuvat alle sadan metrin etäisyydelle rannasta. Näiden alueiden puusto tulee säilyttää eikä alueelle saa sijoittaa rakennuksia. Näin ollen erillistä määräystä rakennusten ja rannan välisen suojapuuston säilyttämisestä voitaneen pitää tarpeettomana. Esitetään, että kaavaluonnoksesta poistetaan seuraava määräys: Rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto.
MIKA JA ANU VÄLIMÄEN MIELIPITEESEEN 8.9.2014 VÄHÄ-RANNAN RANTA- ASEMAKAAVALUONNOKSESTA Tällainen loma-asuntojen korttelialue kuuluu sellaiseen paikkaan, jossa ei vielä ole muuta loma-asutusta. Ihmiset, jotka haluavat valita kyseisen kortteliasumismuodon, valikoituvat kyseiselle alueelle. Me haluamme tiettyä yksityisyyttä ja omaa rauhaa. Ei kortteli-/kaupunkiasumista, jota myös suurin osa loma-asuntojen omistajista pakenee kaupungeista. Kaavan toteutuminen aiheuttaisi alueen ja lähiympäristön nykyiselle rakennetulle ympäristölle merkittäviä vaikutuksia. Rakennuspaikkojen määrä näin pienelle alueelle on ylimitoitettu. Kaava ei ota riittävästi huomioon jo rakennettujen lomaasuntojen yksityisyyttä ja rauhaa. Liikenne alueella kasvaisi moninkertaiseksi. Otettaessa huomioon, että alueen läpi kulkee myöskin 2 venepaikkaoikeus tonttilaista, maan omistajalle itselleen jäävään rantaan. Vaikka kaavassa ei käsitellä ranta-/venepaikka oikeuksia. Todennäköistä on, että korttelialueen tontit, "kuivanmaan tontit", saavat myytäessä venepaikkaoikeudet. Yhteensä siis 8 venepaikkaa/18 metriä rantaviivaa. Joten vaikutukset kyseiselle ranta-alueelle ovat erittäin haitalliset. Kyseinen kaava laskee myös alueen ja jo rakennettujen tonttien rahallista arvoa, erityisesti omistamamme rantatontin arvoa. Alueen luonto ja maisemat muuttuisivat korttelin myötä merkittävästi. Mielestämme Riihilahti Tuomo on ammattinsa puolesta jäävi käsittelemään/päättämään kaavasta. Suunnittelualue on osoitettu Asikkalan Päijänteen rantayleiskaavassa määritellyn 100 metrin syvyisen rantavyöhykkeen ulkopuolelle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M), jolla on yleiskaavan ohjausvaikutuksen mukaan sallittu päämaankäyttömuodon lisäksi haja-asutusluonteinen rakentaminen. Rantayleiskaava ei kuitenkaan ohjaa alueen rakentamisen määrää ja sijoittumista, mikä aiheuttaa ranta-asemakaavan laatimistarpeen. Ranta-asemakaavan laatiminen on nähty parempana vaihtoehtona rakennusoikeuden määrän ja sijoittumisen selvittämiseen kuin yksittäiset rakennus-/poikkeamisluvat. Ranta-asemakaava-alue on rajattu siten, että kaavalla ei muodosteta tonteille yhteyttä vesistöön. Rantavyöhykkeellä on voimassa Asikkalan Päijänteen rantayleiskaava, jossa Vähä-Rannan tilan ranta-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita eikä arvokkaita luontokohteita, vaan alue on tavanomaista talousmetsää. Suunnittelualueen rakentamisesta ei myöskään aiheudu maisemavaikutuksia vesistön suunnasta tarkasteltuna. Alue ei nouse korkeusasemaltaan hallitsevasti rantaan ja naapuritilojen rakennuspaikkoihin nähden. Kanavankulmantien suunnasta tarkasteltuna suunnittelualue on osittain avohakattu ja kaivuumain läji-
tetty, joten rakentamisen toteutumisen voidaan arvioida muuttavan alueen nykyistä maisemakuvaa jopa parempaan suuntaan. Suunnittelualueen rannanpuoleisten naapurien vanhat rakennuspaikat on huomioitu kaavassa osoittamalla niiden läheiset alueet luonnonmukaisena säilytettäväksi alueeksi, jonka puusto tulee säilyttää. Myös kaavassa osoitettu lähivirkistysalue toimii suoja-alueena rantarakentamisen ja kaavalla osoitettujen kuivanmaan rakennuspaikkojen välissä. Rannassa sijaitsevan kiinteistön RN:o 4:119 saunamökin taakse jää yli 70 m rakentamisesta vapaata metsäistä aluetta. Tätä voitaneen pitää riittävänä yksityisyyden ja oman rauhan säilymisen kannalta. Kaavan mahdollistaman rakentamisen myötä lisääntyvän liikenteen ei myöskään voitane katsoa aiheuttavan merkittävää häiriötä naapurustolle, koska uudet rakennuspaikat sijaitsevat Kanavankulmantie varressa, eikä tonttien rakentumisesta aiheudu läpikulkuliikennettä vanhojen rakennuspaikkojen läheisyydessä. Kaavan RA-tonteille kuljetaan olemassa olevaa tietä pitkin, joka sijoittuu tonttien keskelle, ja tällöin mahdollinen häiriö vanhoille rakennuspaikoille on hyvin vähäinen. Kaavan laatija ei voi arvioida kunnallisten päättäjien jääviyskysymyksiä. Luottamusmiehet arvioivat itse jääviytensä tapauskohtaisesti. Esitetään, että kaavaluonnosta ei muuteta mielipiteen perusteella.
KALEVI POHJALAN MIELIPITEESEEN 8.9.2014 VÄHÄ-RANNAN RANTA- ASEMAKAAVALUONNOKSESTA Onko tällaiselle kaavoituksella todellista tarvetta vai tehdäänkö kaava yksinomaan maanomistajan etujen tyydyttämiseksi? Kun huomioidaan Päijänteen lahti, joka on matala, mutapohjainen ja kaislikkoinen ja leveydeltään vain 100 metriä ja jonka äärellä on jo nyt 5 lomarakennusta omine rantoineen, niin mitä aihetta on vielä kaavoittaa 6 loma-asuntotonttia lähimaastoon. Kaavaluonnoksessa sanotaan, että ranta-asemakaavan tonteilla ei ole yhteyttä vesistöön. Kaava on hienosti tehty paperilla, mutta se ei tule käytännössä toimimaan näin. Tontin ostaja tulee heti vaatimaan yhteyttä vesistöön, uimapaikkaa ja laituripaikkaa veneelleen. Miten tähän vastaa maanomistaja. Miksi maanomistaja on pidättänyt itselleen pienen rantakaistan, jonka leveys varsinaisella vesitontinrajalla on vain pari metriä. Onko tämä maanomistajan vastaus laituripaikasta. Kaavaluonnoksessa vähätellään sosiaalisia haittavaikutuksia. Asia on kuitenkin oleellinen naapureiden kannalta. Tälle ei saa ummistaa silmiä, kun kaava tulee hyväksyttäväksi. Naapurisovun takia on tähän saatava selvä vastaus sekä kaavoittajalta että maanomistajalta. Suunnittelualue on osoitettu Asikkalan Päijänteen rantayleiskaavassa määritellyn 100 metrin syvyisen rantavyöhykkeen ulkopuolelle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M), jolla on yleiskaavan ohjausvaikutuksen mukaan sallittu päämaankäyttömuodon lisäksi haja-asutusluonteinen rakentaminen. Rantayleiskaava ei kuitenkaan ohjaa alueen rakentamisen määrää ja sijoittumista, mikä aiheuttaa ranta-asemakaavan laatimistarpeen. Ranta-asemakaavan laatiminen on nähty parempana vaihtoehtona rakennusoikeuden määrän ja sijoittumisen selvittämiseen kuin yksittäiset rakennus-/poikkeamisluvat. Ranta-asemakaava-alue on rajattu siten, että kaavalla ei muodosteta tonteille yhteyttä vesistöön. Rantavyöhykkeellä on voimassa Asikkalan Päijänteen rantayleiskaava, jossa Vähä-Rannan tilan ranta-alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Kaavan mahdolliset sosiaaliset vaikutukset on tuotu esille kaavaselostuksessa normaalin lomarakentamisen näkökulmasta käsin. Suunnittelualueen rannanpuoleisten naapureiden vanhat rakennuspaikat on huomioitu kaavassa osoittamalla niiden läheiset alueet luonnonmukaisena säilytettäväksi alueeksi, jonka puusto tulee säilyttää. Myös kaavassa osoitettu lähivirkistysalue toimii suoja-alueena rantarakentamisen ja kaavalla osoitettujen kuivanmaan rakennuspaikkojen välissä. Rannassa sijaitsevan kiinteistön RN:o 4:26 asuinrakennuksen taakse jää yli 60 m rakentamisesta vapaata metsäistä aluetta. Tätä voitaneen pitää riittävänä yksityisyyden ja oman rauhan säilymisen kannalta.
Esitetään, että kaavaluonnosta ei muuteta mielipiteen perusteella.