Sivu 1 / 20 Tilaaja: Jristen kunta Hanke: Kuvansin kulu, lisärakennus (1990) Kuvansintie 6 78880 Kuvansi Työnumer: 5217 Asiakirjan versipäivitykset: HANKESUUNNITELMA
Sivu 2 / 20 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Timeksiannn perusteet... 3 1.2 Timeksiannn tteutus... 3 1.3 Yhdyshenkilöt... 4 2 TARVESELVITYS... 5 2.1 Nykytilanne ja tilantarpeen yleisperustelut... 5 2.2 Muiden sidsryhmien tilantarpeet kiinteistössä... 5 3 HANKKEEN PERUSTIEDOT... 6 3.1 Khteen yleistiedt... 6 3.2 Oleva rakennus ja LVIS-tekniikka... 6 4 TEHDYT SELVITYKSET... 6 5 HANKEVAIHTOEHDOT... 7 5.1 Rakentamisvaihtehdt... 7 6 LAATUTAVOITTEET... 8 6.1 Yleiset tavitteet... 8 6.2 Laatutasmääritykset... 8 6.3 Timinnalliset tavitteet... 9 7 TALOUDELLISET TAVOITTEET... 9 7.1 Tavitehinta... 9 7.2 Ylläpitkustannukset... 9 7.3 Rahitus... 10 8 TILAOHJELMA... 10 8.1 Mititusperusteet, uudisrakentaminen VE2... 10 8.2 Tilahjelma, uudisrakennus VE2... 10 9 EHDOTETUT TOIMENPITEET JA VAIHTOEHDOT... 11 9.1 Vaihtehdt... 11 1. Uudisrakentaminen ja peruskrjaus, n. 900 brm2... 11 2. Uuden san peruskrjaus... 12 3. Vukrakulu ja peruskrjaus... 12 9.2 Krjaustimenpiteet... 14 9.2.1 Perustukset... 14 9.2.2 Alaphja... 15 9.2.3 Ulkseinät... 15 9.2.4 Yläphja sekä vesikatt... 16 9.3 LVISA-tekniikka... 17 10 LUPAMENETTELY... 18 10.1 Ympäristövaikutukset... 18 10.2 Rakennuslupa... 18 11 AIKATAULU JA TOTEUTUSTAPA... 18 11.1 Hankemut... 19 11.2 Tteutustapa... 19 11.3 Hankeaikataulu... 19 12 SUUNNITTELU... 19 13 HANKESUUNNITELMAN LAATIVAT... 20 14 LIITTEET... 20
Sivu 3 / 20 1 YLEISTÄ 1.1 Timeksiannn perusteet Kuvansin kulun ns. uudella pulella n esiintynyt epäilyä sisäilmangelmasta keväästä 2016 lähtien. Näkyviä ksteusvauriita, mitkä selittäisivät ngelman aiheuttajaa, ei le löytynyt. Vasta tarkemmissa tutkimuksissa (Sisäilma Kärki Oy) n havaittu, että uuden pulen alaphjarakenne n kstea lukkatiljen keskialueilla sekä liikuntasalissa. Tutkimusten perusteella mlemmissa tilissa n kyse samasta ngelman aiheuttajasta eli alaphjarakenteeseen nusevasta maaksteudesta. Kyseessä n maanvarainen alaphja, mikä n rakennettu rakentamisajankhdan mukaisesti rakennusmääräysten mukaan. Tullin leveän rakennuksen keskialueelle betnilaatan alapulelle ei tarvinnut asentaa lainkaan lämmöneristystä, kska keskialueen katsttiin levan riittävän kaukana kylmistä rakenteista. Nykyään tiedetään, että k. rakenne n altis maaperästä nusevalle kapilaari- ja diffuusiksteudelle. Tiivis pintamateriaali ei päästä ksteutta nusemaan luntaisesti ylös vaan se jää pintamateriaalin liimakerrkseen aiheuttaen VOC- ja mikrbi päästöjä. Nykysusituksen mukaan maanvastaisissa rakenteissa n susiteltavaa käyttää matala-alkaalisia tasitteita ja diffuusiavimia pintamateriaaleja tai materiaaleja, jilla n riittävän pieni vesihöyrynvastus. Tiiviissä pintamateriaalissa piilee aina ksteuden tiivistymisvaara. Oppilaat ja henkilökunta n siirretty pis Kuvansin kulun ns. uudemman pulen tilista lukukauden 2017-18 alusta. Opetus n järjestetty kulun yhteyteen rakennettuihin väestötilihin sekä teknisen työn petus lähellä sijaitsevaan kunnan mistuksessa levaan tellisuuskiinteistöön. Lisäksi tehtyjen selvitysten (Sisäilma Kärki Oy) perusteella, Kuvansin kulun vanhalla pulella n lähivusina paljn peruskrjattavaa sekä useita sisäilmariskejä aiheuttavia riskitekijöitä. Vanhan san tiljen salta n hitettu tekninen käyttöikä, minkä jhdsta peruskrjauksen laajuus nusisi kustannuksiltaan suureksi. Tässä hankesuunnitelmassa ei leta kantaa Vanhan pulen peruskrjaustarpeeseen tai sisäilmariskien hallintaan. Vanhan pulen tilanne n humiitu sana laajempaa kknaisuutta mm. ppilasennusteiden phjalta petuksen järjestämiseksi tulevina vusina. 1.2 Timeksiannn tteutus Kulun krjausvaihtehtjen salta n järjestetty valtuustseminaari 12.6.2017, jssa valtuutetuille n esitelty tarkemmat tutkimustulkset (Sisäilma Kärki Oy) sekä käsitelty hankkeen tteutustapaa ja laajuutta. Jristen kunnanhallitus päätti 19.6.2017 138, että Kuvansin kulun rakennushankkeelle perustetaan rakennustimikunta, jnka tarkituksena n laatia tarveselvitys ja hankesuunnitelma sekä timia myöhemmin rakennusaikaisena tilaajan timielimenä. Rakennustimikunta n laatinut tarveselvityksen, jssa n käyty läpi timinnan suunnittelu, tilantarve ja kustannusvaikutukset. Tarveselvityksensä yhteenvetna rakennustimikunta n esittänyt seuraavaa: kulutilat mititetaan n. 100 lapsen esikulu- ja kulutiliksi Kuvansin kulun ratkaisuissa tulee humiida tämän hetken ppilasennuste, jnka mukaan tilantarve vähenee tulevien vusien aikana. Samalla n kuitenkin muistettava, että Kuvansin taajama n Jristen Kunnan strategiassa merkittävä asuinalue, jka vi kehittyä npeasti kaavituksen ja työllisyyden kasvun myötä. Olisi siis syytä jättää pti lisärakentamiselle, js nyt tehtävä ratkaisu n ppilasennusteen mukainen. Tiljen suunnittelussa n humiitava myös liikuntatiljen sekä muiden tiljen (esim. Kansalaispist) iltakäyttö Keittiö rakennetaan valmistuskeittiönä. Nykyisen keittiön käyttökelpiset kneet ja laitteet hyödynnetään uudessa keittiössä. Tarveselvityksessä käsiteltiin yhteensä neljää eri vaihtehta kustannuksineen hankkeen tteuttamiseksi VE1. Uudisrakennus n. 2300m2 VE2. Osittainen peruskrjaus + uudisrakennussa 1450 m2 VE3. Laaja peruskrjaus, kk kiinteistö VE4. Osittainen pieni peruskrjaus
Sivu 4 / 20 Vaihtehdt eravat tisistaan hinnan aikataulun sekä rakennuksen tulevan käyttöiän suhteen. Alustavat kustannukset n laadittu tarveselvityksen phjalta ja perustuvat nykyiseen kulukkn eli nin 2300m2. Hinta n arviitu vaihtelevan uudisrakentamisen 6,35 M :sta pieniin sakrjauksiin 0,5M. Uudisrakentamisen sekä laajan peruskrjauksen rakennusajan arviidaan levan yksi vusi. Tarveselvityksessä uuden rakennuksen käyttöikätavitteeksi n asetettu 50 vutta, laajan peruskrjauksen 25 vutta ja pienempien krjaustöiden 5-10 vutta. Tarveselvityksen phjalta n päätetty käynnistää hankesuunnittelu. Hankesuunnittelussa n humiitu rakennustimikunnan linjaukset siten, että mahdllisesti npeastikin muuttuviin ppilasmääriin vidaan vastata. Hankevaihtehtjen määrä supistettiin klmeen ja niiden sisältöjä muutettiin vastaamaan tarveselvityksen käsittelyssä esiin nusseita tarpeita ja periaatteita. Rakennusknsultinti K-Suunnittelu Oy n saanut timeksiannn hankesuunnittelun laatimisesta 29.8.2017. Suunnittelun alituskkus n pidetty 8.9.2017 yhdessä teknisen jhtajan sekä sivistysjhtajan kanssa kunnantallla. K-suunnittelusta kkukseen sallistui Kimm Hartikainen. Samassa yhteydessä n luvutettu levat piirustukset sekä tehtyjen tutkimusten tulkset K-Suunnittelun Oy:n käyttöön. Lisäksi khteessa n pidetty katselmus 18.9.2017, jhn edellä mainittujen lisäksi n sallistunut Riku Vihk K-Suunnittelu Oy:stä. Alustava hankesuunnitelma n llut esiteltävänä 25-26.9.2017 pidetyssä valtuustseminaarissa. 1.3 Yhdyshenkilöt Rakennustimikunta: Jaakk Kurnen, sivistysjhtaja, Jristen kunta Jari Tri, Kuvansin kulunjhtaja, Jristen kunta Petri Miettinen, Tekninen jhtaja, Jristen kunta Anita Hakala, teknisen lautakunnan puheenjhtaja, Jristen kunta Janne Immnen, kunnan hallituksen jäsen, Jristen kunta Jani Kasanen, sivistyslautakunnan jäsen, Jristen kunta Jaana Tirkknen, rakennustimikunnan sihteeri, Jristen kunta Knsultit ja asiantuntijat: Kimm Hartikainen, Arkkitehti TTY kimm.hartikainen@k-suunnittelu.fi Heikinkatu 1, 55100 Imatra p. 040 550 9447 Riku Vihk, Rakennusinsinööri AMK riku.vihk@k-suunnittelu.fi Prrassalmenkatu 23A, 50100 Mikkeli p. 044 036 0900 Minna Haukka, Insinööri AMK minna.haukka@k-suunnittelu.fi Prrassalmenkatu 23A, 50100 Mikkeli p. 050 496 6848
Sivu 5 / 20 2 TARVESELVITYS 2.1 Nykytilanne ja tilantarpeen yleisperustelut Nykyinen ppilasmäärä sekä ppilasennuste näkyvät alla levasta tauluksta, jka n päivitetty 15.8.2017. Ennusteen alla näkyy vunna 2012 tehty ppilasennuste kuluvalle lukuvudelle. Tauluksta vi nähdä, ettei syntyneiden määrä le tteutunut kulun alittavina ppilaina vaan paikkakunnalta pismuutta n tapahtunut enemmän kun paikkakunnalle muutta. Kuvansi 0.lk 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk yht. kuv. eskari 15.8.2017 15 13 14 10 12 17 81 105 24 2018-19 24 15 13 14 10 12 88 103 15 2019-20 15 24 15 13 14 10 91 103 12 2020-21 12 15 24 15 13 14 93 108 15 2021-22 15 12 15 24 15 13 94 103 9 2022-23 9 15 12 15 24 15 90 97 7 2023-24 7 9 15 12 15 24 82 89 7 2024-25 7 7 9 15 12 15 65 65 Ennuste vudelta 2012 kuluvalle lukuvudelle 2017-18 15 16 16 11 18 20 96 115 19 Oppilasennusteen mukaan Kuvansissa alittaa ensimmäinen 1.-2.-lukkien yhdyslukka lukuvunna 2023-2024. Lukuvunna 2024-2025 vi lla tilanne, jssa syntyy yhdyslukat 1.-2. sekä 3.-4.-lukille. Tämän jälkeistä tilannetta vi ennakida vasta kun vunna 2018 syntyvät lapset vat tiedssa. Tiljen tarpeessa n hyvä humiida, että mikäli väestökehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, n Kuvansin kulu 10 vuden päästä lukuvunna 2027-2028 n. 50-60 ppilaan taajamakulu, jssa petus tapahtuu pääasiassa klmessa lukkatilassa. Esippilaiden määrä lisi n. 5-10 lasta. On kuitenkin humiitava, että alueellinen työllisyystilanne tai Kirvesniemen muuttuminen lapsiperheitä hukuttelevaksi asuinalueeksi vi muuttaa ennustetta psitiiviseen suuntaan. 2.2 Muiden sidsryhmien tilantarpeet kiinteistössä Kuvansi n n. 1000 asukkaan taajama, jssa timii myös vapaa-ajan yhdistyksiä. Liikuntasalia käytetään aktiivisesti myös iltaisin seurjen ja Sisal-pistn timesta. Kulun lukkatililla n kuitenkin vähäinen iltatarve. Kuvansissa n timinut myös nuristila iltaisin. Tällä hetkellä siellä timii vain junnunukkarit iltapäivisin.
Sivu 6 / 20 3 HANKKEEN PERUSTIEDOT 3.1 Khteen yleistiedt Kuvansin kulu sijaitsee Jristen kunnassa sitteessa Kuvansintie 6, 78880 Kuvansi. Rakennuspaikan mistaa Jristen kunta. Alueella n vimassa leva asemakaava ja hjeellinen tnttijak. Rakennus n vunna 1990 valmistunut 1-kerrksinen Kuvansin kulun erillinen laajennussa (lisärakennus), jssa sijaitsee petustilja ja liikuntasali. Ns. uuden san tilat vat tällä hetkellä tyhjillään. Opetustilina timivat kulun vanha puli sekä kesän 2017 aikana rakennetut väistötila. Käsityötilat n siirretty kunnan mistamaan tellisuuskiinteistöön. Vanhalle salle n tehty kunt ja riskikartitus, jnka mukaan rakennuksessa n VOC- ja mikrbivauriita sekä kauttaaltaan iän ja rakenneratkaisujen mukanaan tumaa krjaustarvetta. Rakennusten pinta-ala n nyt yhteensä n. 2900 m2. 3.2 Oleva rakennus ja LVIS-tekniikka Rakennus n perustettu maanvaraisesti teräsbetnisten anturiden ja perusmuurien varaan. Lukkatiljen salla kantavan pystyrungn mudstavat ulkseinät ja rakennuksen keskialueella kantavat pilaripalkkilinjat. Liikuntasali n pilari-palkkirunkinen. Rakennuksen alaphjarakenteena n tiivistetyn hiekkakerrksen varaan rakennettu maanvarainen teräsbetnilaatta, sin eristämätön (keskialueet, liikuntasali). Rakennus n harja- / lapekattinen ja vesikattmateriaalina n knesaumattu peltikate ilman aluskatetta. Yläphjarakenteet vat puuristikk/-palkkirakenteisia. Yläphjan tuuletus n paikin puutteellinen. Ulkseinät vat tiili- villa tiili rakenteisia, tuuletusrak n nykytietämyksen mukaan puutteellinen, tuuletusrat sin tukkeutuneet laastipurseista. LVIS-tekniikka n alkuperäinen ja sin käyttöikänsä lppupulella varsinkin IV-laitteistjen salta. Rakennusryhmän pääasiallinen lämpöenergia tutetaan öljylämmityksellä. Öljykattila sijaitsee vanhassa sassa. Lämmönjak tapahtuu vesikiertisilla lämmityspattereilla ja sin ilmalämmityksellä (liikuntasali). Lämmitysputket sijaitsevat sin alaphjassa. Putkistmateriaalina n käytetty teräsputkea kierre- ja hitsausliitksin. Nykyinen ilmanvaihtjärjestelmä n alkuperäinen kneellinen tul-/pistilmanvaiht. Kanavistn materiaalina käytetty pyöreää ja kantikasta peltikanavaa. Rakennus n salajitettu, mutta salajat sijaitsevat perustamistasn yläpulella. Salajat n jhdettu letetusti perusvesikaivn. Nykyiset viemäriputkistt vat alkuperäisiä muviviemäreitä. Viemäröinti n tteutettu viettviemäröintinä kunnan vesi ja viemäriverkstn. Sadevedet n jhdettu rännija sadevesikaivjen kautta tntille maaperään, järjestelmä n rakennettu 2010 taitteessa. Sähkökeskukset ja asennukset vat pääsin alkuperäisiä. Valaisimet pääasiassa hehkulamppu- ja listeputkivalaisimia. Keskuksessa ei le vikavirtasujakytkimiä. Antenni verkk saneerattu digi-kelpiseksi. Antennijärjestelmä n kuitenkin ketjutettu verkk. Kiinteistössä kaapeli TV. Puhelinjärjestelmä alkuperäinen. ATK verkk rakennettu uudelleen. Asuinhuneissa ei ATK verkka. Autmaattinen palilmitinjärjestelmä n kiinteistössä. 4 TEHDYT SELVITYKSET Kuvansin kulusta n tehty hankesuunnitelman phjatiediksi teknisiä tutkimuksia ja selvityksiä seuraavasti: Sisäilmatal Kärki Oy, Khdennetut kunttutkimukset, Kuvansin kulu, lisärakennus (1990) Sisäilmatal Kärki Oy, Sisäilman kunt-/riskiarvi, Kuvansin kulu, vanha sa Sisäilmatal Kärki Oy, Alustavia krjausvaihtehtja, Kuvansin kulu, lisärakennus (1990) Selvitykset vat sittaneet, että rakenteissa n eri asteisia rakentamisaikakaudelle tyypillisiä vauriita. Rakennukseen khdistuu myös akuutteja krjaus tai -hulttimenpiteitä mm. vesikatn, sadevesien ja rakennusphjan kuivatuksen salta. Lisäksi taltekniset järjestelmät vat käyttöikänsä lppupulella.
Sivu 7 / 20 5 HANKEVAIHTOEHDOT 5.1 Rakentamisvaihtehdt Tarveselvitysvaiheessa käsiteltiin käsitelty seuraavat hankevaihtehdt: VE1. Uudisrakennus n. 2300m2 VE2. Osittainen peruskrjaus + uudisrakennussa 1450 m2 VE3. Laaja peruskrjaus, kk kiinteistö VE4. Osittainen pieni peruskrjaus Kesäkuun valtuustseminaarin yhteenvetna n tdettu, että Kuvansissa tulee lemaan myös jatkssakin kulu. Ryhmäpuheenvurissa krjausvaihtehtjen salta kannatettiin erityisesti VE 2 uudisrakentamisen ja peruskrjauksen yhdistelmää. Hankesuunnitelma perustuu tarveselvityksen phjalta tehtyihin selvityksiin, tutkimuksiin, khdekäynteihin sekä arviinteihin. Hankesuunnitelman letusarvina kaikkiin hankevaihtehtihin sisältyy: - Liikuntasalin peruskrjaus, maalämpöjärjestelmä - Turvallisen ja terveellisen työ- ja ppimisympäristön saavuttaminen - sisäilmangelmien pistaminen ja sisäilmariskien vähentäminen - Vanhan san sisäilmariskien hallinta, mutta ei laajaa peruskrjausta - vanhan san käyttöikätavite 5-10 v - Oppilasennusteiden humin ttaminen - mahdllisuus tiljen vähentämiseen ppilasmäärien laskiessa, mutta humiidaan myös laajentamismahdllisuudet Näiden perusteella hankesuunnitelmassa n päätynyt esittämään seuraavia suunnitelmaratkaisuja 1. Uudisrakentaminen ja peruskrjaus Uuden san liikuntasali ja eskarin tilat peruskrjataan, tilavuus nin 4840m3. Uuden san lukkasiipi puretaan ja rakennetaan sen tilalle uudet lukkatilat, tilavuus nin 4000m3. Peruskrjaus sisältää mm. skkelin vedeneristyksen ja salajituksen, ilmanvaihdn uusimisen, ulkseinien ksteusvauriiden krjaamisen, vaipan ilmatiiveyden parantamisen, tarvittavat tilamuutkset, vesikatn pinnittamisen ja alaphjarakenteiden krjauksen. Alaphjarakenne uusitaan jyrsimällä kk pintakerrs ja pinnittamalla ksteutta läpäisevällä pinnitteella. Alueilla jissa ei le lämmöneristystä laatan alla, betnilaatta puretan pis sekä lattiarakenne uusitaan kapilaarikerrksineen. Vanha sa n käytössä kunnes ppilasmäärä putaa niin alas, että kaikki ppilaat sijittuvat uudisrakennukseen Vanhan kulun jäädessä pis käytöstä, rakennetaan uudisrakennuksen yhteyteen valmistuskeittiö 2. Uuden san peruskrjaus Uusi sa peruskrjataan kknaisuudessaan Peruskrjaus sisältää mm. skkelin vedeneristyksen ja salajituksen, ilmanvaihdn uusimisen, ulkseinien ksteusvauriiden krjaamisen, vaipan ilmatiiveyden parantamisen, tarvittavat tilamuutkset, vesikatn pinnittamisen ja alaphjarakenteiden krjauksen. Alaphjarakenne uusitaan jyrsimällä kk pintakerrs ja pinnittamalla ksteutta läpäisevällä pinnitteella. Alueilla jissa ei le lämmöneristystä laatan alla, betnilaatta puretan pis sekä lattiarakenne uusitaan kapilaarikerrksineen. Vanha kulu timii sen ajan kunnes ppilasmäärä putaa niin alas, että kaikki ppilaat sijittuvat peruskrjattuun rakennukseen.
Sivu 8 / 20 Vanhan kulun jäädessä pis käytöstä, rakennetaan peruskrjatun rakennuksen yhteyteen pettajien ym. henkilökunnan tilat sekä valmistuskeittiö 3. Vukrakulu ja peruskrjaus Uuden san lukkasiipi puretaan ja rakennetaan tilalle uudet vukrattavat lukkatilat vanha kulu timii sen ajan kunnes ppilasmäärä putaa niin alas, että kaikki ppilaat sijittuvat vukrakuluun. vanhan kulun jäädessä pis käytöstä, vukrataan valmistuskeittiö Uuden san liikuntasali ja eskarin tilat peruskrjataan peruskrjaus sisältää mm. skkelin vedeneristyksen ja salajituksen, ilmanvaihdn uusimisen ja alaphjarakenteen krjauksen. Alaphjarakenne uusitaan jk: jyrsimällä kk pintakerrs ja pinnittamalla ksteutta läpäisevällä pinnitteella purkamalla betnilaatta pis khdista, jissa ei le lämmöneristettä sekä uusimalla lattiarakenne nykyaikaiseksi ja timimalla muilta sin kuten khdassa 1 peruskrjaus sisältää maalämpöjärjestelmän rakentamisen vukrasaan sekä peruskrjattavaan saan. 6 LAATUTAVOITTEET 6.1 Yleiset tavitteet Suunnittelussa ja tteutuksessa tulee ttaa humin valmiin khteen sekä rakennustyömaan työturvallisuusasiat. Rakentamisen aikana kulu timii samalla tntilla. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä humita veden- ja ksteudenhallintaan, elinkaarikustannuksiin, energiataluteen ja uusiutuvien energiamutjen hyödyntämiseen sekä puhtaaseen sisäilmaan. Rakennuksen tulee lla turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Rakentamisessa tulee susia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Rakennuksen energiataluteen kiinnitetään erityistä humita. 6.2 Laatutasmääritykset Kyseessä n lemassa levan rakennuksen mittava saneeraus tai liikuntasalin ja esipetustiljen saneeraus ja uusien lukkatiljen rakentaminen vanhjen tilalle. Uudisrakennuksen taviteltu käyttöikä n runkteknisten töiden salta 50 vutta, talteknisten järjestelmien ja pinta- ja sisustussien salta 30 vutta. Saneerausten salta taviteltava käyttöikä n 25 vutta. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa nudatetaan Terve Tal kriteereitä sekä Kuivaketju10 -timintamallia. Terve tal - knseptin lähdekirjallisuus käsittelee terve tal - rakentamista uudisrakennuksen näkökulmasta. Näin llen hjeistusta nudatetaan saneerattavien tiljen khdalla sveltuvin sin. Svellettava laajuus määritellään tteutussuunnittelun aikana siten, että saneerattavista tilista mudstuu turvallisia, terveellisiä ja viihtyisiä. Niin krjaussuunnittelussa kuin uudisrakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää humita edellä mainitun lisäksi puhtaaseen sisäilmaan, energiataluteen ja uusiutuvien energiamutjen hyödyntämiseen sekä elinkaarikustannuksiin ja rakenteiden tiiveyteen. Laatutasmääritykset Terveen taln tavitetas S2 Akustinen lukka C (tilan äänilsuhteet SFS5907) Rakentamisen puhtauslukka P1 IV-järjestelmien puhtauslukka P1 Sisäilmastn laatulukka S2, jäähdytys liitteen mukaan Valaistuslsuhteet SFS12464-1 mukaan. Rakennusmateriaalit M1 kaikissa sisätilissa (sallitaan muu kuin M1 vain, ellei sveltuvaa
tutetta le saatavissa) Uudisrakennuksen tiiveysvaatimus, n50-luku = 1,0 1/h Uudisrakennuksen Energialukka A HANKESUUNNITELMALUONNOS Sivu 9 / 20 Sisäilmastn lukkavaatimus n S2 eli tiljen sisäilman laadun tulee lla hyvä ja lämpölt vedttmat. Kesän kuumimpina päivinä lämpötilan sallitaan nusevan viihtyisän tasn yläpulelle. Sisäilmastlukkaan S2 pyritään suunnittelun ja tteutuksen hjeilla P1 ja rakennustutteiden vaatimuksilla M1. Rakennustyön laatuun tullaan kiinnittämään humita tilaajan laadunvarmistushjeistuksella. Sisäilmangelmien pistaminen ja niiden ennalta ehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä humita. 6.3 Timinnalliset tavitteet Peruspetuksen järjestäminen n lakisääteistä, jta hjaavat valtakunnalliset petussuunnitelman perusteet sekä valtineuvstn hyväksymä tuntijak. Lisäksi kunnilla n valtakunnallisen petussuunnitelman perusteiden lisäksi kunta- ja kulukhtaiset suudet, jissa petussuunnitelmaa täsmennetään kuntaan ja kuluun spivaksi. Opetussuunnitelman tteuttaminen vaatii riittävät ja ikein mititetut tilat. Opetus ja petusryhmät tulee järjestää niin, että ppilailla n mahdllista saavuttaa peruspetuksen tavitteet. Tilahjelman laatimisessa n humiitu petussuunnitelma ja tiljen tteutuva käyttöaste. Tavitteena n tehdä kulusta nykyaikaisia petusmenetelmiä käyttävä (OPS-2016) ja niiden käytön mahdllistava rakennus. Tiljen tulee lla helpsti muunneltavia erialisiin petusratkaisuihin myös myöhemmin. Tavitteena n kehittää avin ppimisympäristö, mikä tarkittaa, että piskelu n ptimaalisen justavaa ajan, paikan, menetelmien ja tteutustapjen suhteen. Opetusta muutetaan vähitellen yhtä enemmän ppijakeskeiseksi. 7 TALOUDELLISET TAVOITTEET 7.1 Tavitehinta 7.2 Ylläpitkustannukset Tavitehintalaskelmat perustuvat sin kunnan miin arviihin sekä Rakennusknsultinti K-Suunnittelu Oy:n laatimiin laskelmiin. K-Suunnittelun laatimat laskelmat phjautuvat Haahtela-kehitys Oy:n Talrakennuksen kustannukset (TAKU) hjelmaan. Laskelmissa n humiitu kustannusten nusu sekä krjaushankkeissa tyypilliset lisätyövaraukset. Laskelmassa ei le tettu kantaa rakennusryhmän lämmitysenergian tutannn muuttamista öljylämmityksestä maalämpöön, tilavarustusta eikä levan lukkasiiven purkukustannuksia. Näistä n esitetty erilliset tavitehinta-arvit. Laskelmat n esitetty erillisellä liitteellä. Vertaukseksi viimeisen klmen vuden aikana tteutuneiden kulu- ja päiväktihankkeiden (uudishanke) kustannukset vat liikkuneet 2.100 2.500 /brm2 välillä. Tisaalta rakennuskustannusten hinnannusu n tällä hetkellä kiivasta ja n ennakitu, että kustannusnusu jatkuu edelleen. Kunta n arviinut laskelmissaan eri vaihtehtjen ylläpitkustannuksia. Kustannustasn vaikuttaa lennaisesti energiakustannukset sekä hankkeen pist hjelma. Laskelmassa n arviitu pistn tapahtuvan 30 vudessa. Ylläpitkustannukset n esitetty erillisellä liitteellä.
Sivu 10 / 20 7.3 Rahitus 8 TILAOHJELMA Hankkeen suurella klla n vaikutuksia kunnan taluteen myös lainjen lisääntymisen kautta. Tällä hetkellä lainjen krk n jpa negatiivinen, mutta krkjen nusu lähitulevaisuudessa n tdennäköistä. Krn llessa 1 %:n lukkaa, nusisivat Kuvansin kulun käyttökulut pistineen ja krkineen nykytassta n. 250 000 eura. Tämä vastaa n. 0,25 %:n suutta kunnallisvertuksesta. Lainamäärä/asukas nusisi viiden miljnan eurn lainalla n. 1000 eura. Hankesuunnitelmavaiheessa n lähdetty siitä, että rakennushanke tteutetaan kunnan taseeseen. Perusteena lainakustannusten suhteellinen edullisuus. Kustannusten jakautuminen vusille 2017-2019 tarkentuu talusarvivalmistelun yhteydessä. 8.1 Mititusperusteet, uudisrakentaminen VE2 Kuvansin kulun hankesuunnitteluryhmä n esittänyt, että kulutilat mititetaan n. 100 lapsen esikuluja kulutiliksi. Oppilasennusteiden mukainen ppilasmäärien aleneminen humiituna uuden kulun ppilasmääräksi tetaan ppilasennusteen 2024-25 mukainen 65. Uuden kulun rinnalla timii ennustevuteen asti nykyinen vanha sa täyttäen ppilasennusteen mukaisen ppilaspaikkatarpeen. Vanhan san jäädessä pis käytöstä n. 5-8 vuden kuluttua, uusi valmistuskeittiö ja sa aulatilaa (rukailu- ja ryhmätila) rakennetaan uuden san yhteyteen. Tämä n myös humiitava lisärakentamisen tilavarausta suunniteltaessa. Nykyisen keittiön käyttökelpiset kneet ja laitteet hyödynnetään uudessa keittiössä. Esitetyn lunnksen mukaisessa ratkaisussa uudet pettajien tilan lisi luntevaa tteuttaa uudisrakennuksen 1. vaiheessa. Esipetus timii uudensan liikuntasalin puleisessa päädyssä. Tilat vat alun perin suunniteltu nuristiliksi ja sveltuvat välttävästi esipetukseen. Krjaussuunnittelussa n kiinnitettävä humita mahdllisuuksien mukaan tiljen timinnallisuuteen. 8.2 Tilahjelma, uudisrakennus VE2 Tilahjelman mukaiset pinta-alat vat huneala. Uudisrakennuksen kknaispinta-ala n nin 1000 brm2, jsta ensimmäisessä vaiheen tteutettaisiin 850 brm2. Kerrs Tila / timinta m2 1 TK/Kenkäeteinen 36 1 Sluaula/vaatesäilytys 60 1 WC/3kpl 6 1 INWA/WC 4 1 Mnitimiaula/rukailu 90 1 Valmistuskeittiö 70 1 Opetustila 1/ tekstiili 63 1 Opetustila 2 53 1 Opetustila 3 53 1 Ryhmätila RT1 20 1 Ryhmätila RT2 20 1 Ryhmätila RT3 20 1 Opet.välinet.1 10 1 Opett.h./ss.tila/VSS 40 1 Erityispetus/VSS 30
Sivu 11 / 20 1 Opet.välinet.2/mnistus 15 1 Teknisen työn tilat 130 1 Terveyden hitajan tilat 20 1 Käytävä 30 1 Siivuskeskus 10 1 Tekn.t/spk,ljh 15 1 Tekn.t/IV 50 YHT 850 Taulukk 1. Tilahjelma uudisrakennus VE2 9 EHDOTETUT TOIMENPITEET JA VAIHTOEHDOT 9.1 Vaihtehdt 1. Uudisrakentaminen ja peruskrjaus, n. 900 brm2 Uuden san liikuntasali ja esipetustilat peruskrjataan khtien 9.3 ja 9.4 mukaisesti. Uuden san lukkasiipi puretaan ja rakennetaan sen tilalle uudet lukkatilat. Vanha sa timii sen ajan, kunnes ppilasmäärä putaa niin alas, että kaikki ppilaat sijittuvat uudisrakennukseen. Vanhan kulun jäädessä pis käytöstä, rakennetaan uudisrakennuksen yhteyteen valmistuskeittiö. Valmistuskeittiön rakentamista uudissaan muun rakentamisen yhteydessä tulisi harkita kknaiskustannusten llessa edullisemmat kuin vaiheittaisessa rakentamisessa. Uudisrakennuksen taviteltu käyttöikä n runkteknisten töiden salta 50 vutta, talteknisten järjestelmien ja pinta- ja sisustussien salta 30 vutta. Uudisrakennus rakennetaan pääsin puu tai teräsbetnirunkisena. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa nudatetaan Terve Tal kriteereitä sekä Kuivaketju10 -timintamallia. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää humita edellä mainitun lisäksi puhtaaseen sisäilmaan, energiataluteen ja uusiutuvien energiamutjen hyödyntämiseen sekä elinkaarikustannuksiin ja rakenteiden tiiveyteen. Peruskrjauksen salta taviteltu käyttöikä 25 vutta. Suunnittelussa ja rakentamisessa nudatetaan Terve Tal periaatteita RT07-10805 sekä Kuivaketju10 -timintamallia. Terve tal - knseptin lähdekirjallisuus käsittelee terve tal - rakentamista uudisrakennuksen näkökulmasta. Näin llen hjeistusta nudatetaan saneerauksen khdalla sveltuvin sin. Svellettava laajuus määritellään tteutussuunnittelun aikana, että saneerattavista tilista mudstuu turvallisia, terveellisiä ja viihtyisiä. Mikäli piketaan hankesuunnitelmassa esitetyistä tavitteista, tulee siitä antaa tilaajalle selvitys perusteluineen. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää humita edellä mainitun lisäksi puhtaaseen sisäilmaan, energiataluteen ja uusiutuvien energiamutjen hyödyntämiseen sekä elinkaarikustannuksiin ja rakenteiden tiiveyteen. Uudessa kulusassa vat yhdistelmälukat 1-3 22 ppilaan ryhmille. Opetustilat vat muuntjustavia ja avattavissa keskenään ja sin myös keskusaulaan mahdllistan nykyaikaisten petusmenetelmien käyttämisen (OPS-2016). Oppimisympäristöön liittyy myös riittävästi äänieristettyä ja näköesteistätilaa, mahdllistaen jk hiljaisen tai äänekkään ppimistukin. Opettajain tilat ja erityispetus sijittuvat väestönsujaan S1 70 hum2. Liikuntasalin ja uuden kulun saumakhtaan sijittuu mnitimiaula rukailuja ppimisympäristöineen sekä sisäänkäyntitilat kenkäeteisineen ja ppilaan vaate- ja muine säilytystilineen. Uudissaan sijittuu ainelukkina teknisentyön tilat. Tekstiilityön tilat n sijitettu saksi petustila 1. Uudissan tilavuus n nin 4000m3.
Sivu 12 / 20 Kuva 1: Hankesuunnitelma VE2, Salisan saneeraus ja uusi kulusa n. 900brm2 2. Uuden san peruskrjaus Uusi sa peruskrjataan kknaisuudessaan khtien 9.2 ja 9.3 mukaan. Vanha kulu timii sen ajan, kunnes ppilasmäärä putaa niin alas, että kaikki ppilaat sijittuvat peruskrjattuun rakennukseen. Peruskrjauksessa tulee kiinnittää humita tiljen muunneltavuuteen siten, että sa tilista n avattavissa keskenään ja sin myös keskusaulaan mahdllistaen nykyaikaisten petusmenetelmien käyttämisen (OPS-2016). Vanhan kulun jäädessä pis käytöstä, rakennetaan uudisrakennuksen yhteyteen valmistuskeittiö. Laajennusvaraus n humiita uudissan suunnittelussa 1990. Peruskrjauksen salta taviteltu käyttöikä 25 vutta. Suunnittelussa ja rakentamisessa nudatetaan Terve Tal periaatteita RT07-10805 sekä Kuivaketju10 -timintamallia. Terve tal - knseptin lähdekirjallisuus käsittelee terve tal - rakentamista uudisrakennuksen näkökulmasta. Näin llen hjeistusta nudatetaan saneerauksen khdalla sveltuvin sin. Svellettava laajuus määritellään tteutussuunnittelun aikana, että saneerattavista tilista mudstuu turvallisia, terveellisiä ja viihtyisiä. Mikäli piketaan hankesuunnitelmassa esitetyistä tavitteista, tulee siitä antaa tilaajalle selvitys perusteluineen. Rakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää humita edellä mainitun lisäksi puhtaaseen sisäilmaan, energiataluteen ja uusiutuvien energiamutjen hyödyntämiseen sekä elinkaarikustannuksiin ja rakenteiden tiiveyteen. 3. Vukrakulu ja peruskrjaus Liikuntasalin peruskrjaus khtien 9.3 ja 9.4 mukaan. Uudisrakennussa vukrataan. Alustava suunnitelma kuvat 2 ja 3. Uuden san lukkasiipi puretaan ja rakennetaan tilalle uudet vukrattavat lukkatilat. Vanha kulu timii sen ajan kunnes ppilasmäärä putaa niin alas, että kaikki ppilaat sijittuvat vukrakuluun. Vanhan kulun jäädessä pis käytöstä, vukrataan valmistuskeittiö. Uuden san liikuntasali ja eskarin tilat peruskrjataan. Vukrakulu n suunniteltu siten, että tilja n mahdllisuus mukauttaa vallitsevaan tarpeeseen.
Sivu 13 / 20 Vaihteht 1 6 vuden kuluttua kaksi avinta petustilaa vidaan pistaa. Mnitimitila tetaan petuskäyttöön. Tilantarve laskee 240 kem2. Vanha valmistuskeittiö / rukalarakennus pistetaan käytöstä. Lisätään valmistuskeittiö ja rukala. Tilantarve + 180 kem2. Tilantarpeen muuts: - 60 kem2. Rakennukseen jää 1312 kem2. Vaihteht 2 Kk avimien petustiljen siipi pistetaan 6 vuden kuluttua. Mnitimitila tetaan petuskäyttöön. Ssiaalitilat siirretään liikuntahalliin. Rehtrin kanslia sijitetaan 2. kerrksiseen rakennukseen. Tilan tarve vähenee -420kem2. Vanha valmistuskeittiö / rukalarakennus pistetaan käytöstä. Lisätään valmistuskeittiö ja rukala. Tilantarve + 180 kem2. Tilantarpeen muuts: - 240 kem2. Rakennukseen jää 952 kem2. Kuva 2; Asemapiirustus Vukrakulu
Sivu 14 / 20 Kuva 3; Phjapiirustuspiirustus 1. ja 2. kerrs Vukrakulu 9.2 Krjaustimenpiteet 9.2.1 Perustukset Havaintjen perusteella rakennuksen ulkseinien alasien mineraalivillaeristeet ulttuvat lähelle maanpinnan tasa ja rakennuksen ulkpuliset ksteuseristykset (mm. perusmuurin ksteuseristys, maanpinnan mutilut, tiiliseinän taustan eristys) vat rakennusaikakaudelle tyypillisesti tteutettu nykysusituksiin nähden puutteellisesti. Tämä lisää perustus- ja ulkseinärakenteen alasille ulkpulisesta ksteudesta (maaperäksteus, sade- ja sulamisvedet) tulevaa rasitusta. Ulkseinärakenteen alasien mikrbivauriiden mahdllisuutta myös muilla silla rakennusta ei näiden tutkimuksien perusteella vida kknaan pissulkea. (Sisäilma Kärki Oy Khdennetut kunttutkimukset, Kuvansin kulu, lisärakennus 1990) Maanpinta viettää sin vimakkaasti rakennukseen päin lisäten ksteusvauririskiä. Tilaajan antamien tietjen perusteella, sadevesijärjestelmä n rakennettu nin 8 vutta sitten. Sadevesiputket sijaitsevat lähellä maanpintaa jka jhtaa tdennäköisesti niiden jäätymiseen keväisin lisäten ksteusvauririskiä. Perustuksien elementtisaumaukset vat hunkuntiset. Viallisten saumjen läpi pääsee sade- ja sulamisvesiä eristekerrkseen aiheuttaen ksteusvauririskin. Rakennuksen sade- ja salajajärjestelmät uusitaan nykyvaatimusten tasn. Maanpinta leikataan ja mutillaan uudelleen siten, että rakennuksen vierustalla maanpinta viettää rakennuksesta pis 3m matkalla 1:20. Sadevesirännien khdille asennetaan sadevesikaivt siten, että sadevesi ei pääse riskumaan kvallakaan sateella skkeliin. Nudatetaan RT 81-11000 Rakennusphjan ja tnttialueen kuivatus. Perustusten ulkpulinen vedeneristys tteutetaan jk jatkuvin tai epäjatkuvin eristein. Nudatetaan RT 83-10955 Perustusten ja perusmuurien veden- ja ksteudeneristys. Vedeneristeen ja täyttömaiden väliin
9.2.2 Alaphja 9.2.3 Ulkseinät HANKESUUNNITELMALUONNOS Sivu 15 / 20 asennetaan kapilaarikerrs >200mm. Kapilaarikerrs eristetään täyttömaista sudatinkankaalla. Maaperä n mitä tdennäköisimmin rutivaa, jten rakennus tulee rutasujata nykyvaatimusten mukaisesti. Nudatetaan RT 81-10590 Rutasujausrakenteet. Skkelielementtien saumaukset uusitaan. Tehtyjen tutkimuksien mukaisesti rakennuksen alaphjarakenne n maanvarainen betnilaatta. Rakennuksen keskisilla alaphjarakenne n tteutettu rakennussuunnitelmien mukaisesti ilman betnilaatan alapulista lämmöneristystä. Eristämättömät alueet rajittuvat pääasiallisesti käytävätilaan 63, petustilihin 59 62 sekä liikuntasaliin. Eristämättömillä silla maaperän ksteus n siirtynyt kapillaarisesti ja diffuusin vaikutuksesta alaphjan betnilaattaan ja aiheuttanut erilaisia vauriita lattiapinnitteisiin. Lukka- ja käytävätiljen salla vesihöyryä pidättävien lattiapinnitteiden alla ksteus n nussut kriittiseksi ja aiheuttanut pinnitteiden mikrbivauriita sekä aistinvaraisen arvin perusteella myös pinnitteiden kemiallista hajamista. Liikuntasalin salla eristämättömän betnilaatan päälle n asennettu vesihöyryä hunsti läpäisevä muvikalv, jnka yläpulella n ilmaväli ja liikuntasalin justlattiapinnite. Muvikalvn alapulella havaittiin selvästi pikkeavaa ksteutta ja tunkkaista hajua. Muvista ja betnilaatan pintasista tetussa materiaalinäytteessä havaittiin selvä mikrbikasvu materiaalissa. Tehtyjen havaintjen perusteella muvia ei le limitetty ilmatiiviisti ulk-/ ja väliseiniin. Muvin alapulelta n mahdllisia ilmayhteyksiä sisäilmaan liittymien, erilaisten läpivientien ja mahdllisesti myös muvin limityksien kautta. (Sisäilma Kärki Oy Khdennetut kunttutkimukset, Kuvansin kulu, lisärakennus 1990) Eristetyillä alueilla nykyiset lattiapinnitteet puretaan ja betnipinnat jyrsitään ristiin ja tuuletetaan tehkkaasti. Tuuletusta tehstetaan pahimmilla silla jaksttaisella lämmityksellä (lämmitys, viilennys, lämmitys). Emissiiden pitisuudet mitataan tuuletuksen yhteydessä (flec-mittaus) laadunvarmistuksena ennen pinnituksia. Suunnittelussa ja tteutuksessa n varauduttava tuuletusjaksn jatkumiseen. Eristämättömillä alueilla maanvaraiseen laattaan khdistuu merkittävä sisäilmariski ksteuden kapilaarija diffuusivirtausten jhdsta. On susiteltavaa purkaa levat betnilaatat eristämättömiltä alueilta. Alaphjaan asennetaan kapilaarikerrkset ~300mm sekä lämmöneristys 100-150mm. Uusi maanvarainen lattialaatta valetaan levaan krkn. Pintalaatan purun myötä myös sa laatan päälle rakennetuista kantamattmista väliseinistä judutaan purkamaan. On myös tdennäköistä, että LV-tekniikka kulkee purettavilla alueilla, mm sa lämpökanaaleista. Tämä n tettava humin suunnittelussa ja tteutuksessa. Maanvaraisten lattiiden pinnituksessa tulisi käyttää harkiten tiiviitä pinnitteita. Erityisesti liikuntasalissa tulee kiinnittää rakenteen ksteustekniseen timivuuteen humita. Rakenteissa n susiteltavaa käyttää diffuusiavimia pinnitteita tai pinnitteita, jilla n riittävän alhainen vesihöyrynvastus. Liiallinen ksteus vi mm. aiheuttaa liima-aineiden ja lattiapäällysteessä levien aineiden hajamista, mikä pulestaan synnyttää huneilmaa pilaavia, haihtuvien rgaanisten yhdisteiden päästöjä (VOC). Ksteuden lisäksi päästöjen syntymiseen vaikuttaa myös alustan alkalisuus (krkea ph). Vesiphjaisella akryyliliimalla kiinnitetyissä PVC-lattiissa sekä liima että päällyste hajavat reagidessaan betnin alkalisen ksteuden kanssa. Lattiapäällysteet tulee sujata betnin alkaaliselta ksteudelta matala-alkalisella lattiatasitteella. Olevan alaphjarakenteen ksteusherkkyyden takia, tiiviiden muvipinnitteiden alla tulee käyttää sveltuvaa kapselintikäsittelyä (esim. Ardex sisä-ilma ja radnkrjaukset). Tehtyjen tutkimuksien mukaisesti rakennuksen ulkseinät vat tiili-villa-tiili rakenteisia. Mineraalivillaeristys ulttuu paikin hyvin lähelle ulkpulen maanpintaa. Perustuksien skkelinhalkaisujen lämmöneristeenä n käytetty maanpinnan taslla ja -alapulella EPS plystyreenieristettä. Visuaalisen tarkastelun perusteella perustuksiin ja ulkseinärakenteiden alasiin n khdistunut paikallisesti vimakasta ulkpulista ksteusrasitusta erityisesti sadevesirännien khdilla. Tehtyjen rakenneavausten perusteella Tiili- villa -tiili rakenteessa tuuletusväli n nykytietämyksen mukaan puutteellinen ja sin tukkeutunut laastin purseiden takia. Rännien khdalta tetuissa kahdessa materiaalinäytteissä (mineraalivilla) tdettiin selvä mikrbikasvu materiaalissa petustilissa 61 ja 62. Vertailunäytteet tettiin petustilista 59 ja 60 khdista, jssa ei
Sivu 16 / 20 pikkeavaa ulkpulista ksteusrasitusta havaittu. Näyteanalyysin perusteella vertailunäytteissä ei havaittu pikkeavaa mikrbikasvua. Avauksien yhteydessä tehdyissä ksteusmittauksissa ulkseinärakenteessa ei havaittu tutkimushetkellä pikkeavaa ksteutta. Rakennuksen ulkpuliset ksteuseristykset (mm. perusmuurin ksteuseristys, maanpinnan mutilut, tiiliseinän taustan eristys) vat rakennusaikakaudelle tyypillisesti tteutettu nykysusituksiin nähden puutteellisesti. Tämä lisää perustus- ja ulkseinärakenteen alasille ulkpulisesta ksteudesta (maaperäksteus, sade- ja sulamisvedet) tulevaa rasitusta. Ulkseinärakenteen alasien mikrbivauriiden mahdllisuutta myös muilla silla rakennusta ei näiden tutkimuksien perusteella vida kknaan pissulkea. Tutkimuksien perusteella sisäpulisessa tiilimuurauksessa havaittiin yleisesti paikallisia halkeamia. Erityisesti halkeamia havaittiin ikkuniden alapulella levien patterikiinnikkeiden khdalla sekä ulk- ja väliseinien liittymissä. Ikkunaliitksen tiiveys tarkastettiin pistkeluntisesti petustilasta 62. Ikkunat n tiivistetty ympäröiviin karmirakenteisiin PU-vaahdtuksella. Vaahdtus li visuaalisesti tarkasteltuna tiivis eikä siinä havaittu merkittäviä ilmavutja. Rakenteelle tyypillisesti seinärakenteessa vi kuitenkin esiintyä paikallisia eriasteisia epätiiveyksiä. Halkeamien ja epätiiveyksien kautta vi kulkeutua vutilmavirtaa rakenteista sisäilmaan. (Sisäilma Kärki Oy Khdennetut kunttutkimukset, Kuvansin kulu, lisärakennus 1990) Vauriituneet alueet ulkseinien alasissa krjataan purkamalla tiilimuuraus jk sisä tai ulkpulelta, siten että kstuneet ja vauriituneet rakenteet vidaan krjata. Mikäli rakenteet krjataan ulkpulelta, n krjauksessa humiitava rakennuksen ulknäköön liittyvät tekijät. Krjausalueet vidaan käsitellä esim. diffuusiavimella rappauslaastilla muuhun sävyyn. Ulkseinärakenteen tuulettumista parannetaan avaamalla tiseksi alimman tiilirivin jka klmas pystysauma auki sekä puhdistamalla alimman tiilirivin auki levat pystysaumat. Ilmavutjen minimimiseksi lattian ja seinien liittymät sekä ikkuna- ja viliittymät tiivistetään vedeneristemenetelmällä (esim. Ardex sisäilma- ja radnkrjaustyömenetelmät). Ulkseinien halkeamat tiivistetään kittaamalla epksilla ja tasittamalla (esim. Ardex sisäilma- ja radnkrjaustyömenetelmät). Lukkatiljen sekä tiljen, jissa leskellaan pidempiä aikja, ulkseinien ilmatiiveys varmistetaan (esim. Ardex sisäilma- ja radnkrjaustyömenetelmät). Julkisivusaumaukset (liikuntasauma) vat hunkuntiset, lisäten ksteusvauririskiä. Saumaukset uusitaan kauttaaltaan. 9.2.4 Yläphja sekä vesikatt Rakennuksen vesikate n tdennäköisesti alkuperäinen ja yleisesti hultmaalausiässä. Vesikatevarusteet vat sin hunkuntisia ja uusimistarpeessa. Vesikatevarusteiden kiinnitys n tehty katepellin läpi ja erityisesti lumiesteissä näkyi lumen vuksi tapahtuneita mudnmuutksia. Mudnmuutksien seurauksena vesikatteeseen n mudstunut ja tulee kiihtyvästi myös jatkssa mudstumaan tdennäköisiä vutkhtia ilman krjaus tai -hulttimenpiteitä. Ullakktilan (surat sisäkatt) tuuletus ei le kaikilta sin nykysusituksien mukainen. Vesikatlla n paikin havaittu jääpuikkja, jka viittaa rakenteen puutteelliseen tuulettumiseen sekä palkkikattjen (liikuntasalin seinään päättyvät) tuuletus n tdennäköisesti puutteellista ja rakenteen tuulettuminen tulisi varmistaa ja tarvittaessa rakenteellisesti krjata. Yläphjarakenteen sisäpinnan tiiveyttä ei vitu tarkistaa laajasti kattsiltjen puuttumisen vuksi. Tehtyjen havaintjen perusteella liittymien tiiveys li rakennusajankhdalle tyypillinen, eikä niissä havaittu mitään erityistä riskiä rakenteen timivuuden tai sisäilman suhteen. Havaitun vanhan vutkhdan salta rakenne li kuivunut ja se tulisi paikata sisäpinnaltaan hulellisesti ilmatiiviiksi. (Sisäilma Kärki Oy Khdennetut kunttutkimukset, Kuvansin kulu, lisärakennus 1990) Saneerattavilla alueilla vesikatt pinnitetaan plyurea-pinnitteella tai vastaavalla pinnitteella, mikä mahdllistaa läpivientien, liittymien sekä vesikattvarusteiden kiinnikkeiden aiheuttamien reikien paikkauksen lutettavasti vrt. hultmaalaus. Lisäksi pinnitus tu lisää varmuutta knesaumatun katn saumjen vesitiiveyteen varsinkin aluskatteen puuttuessa.
9.3 LVISA-tekniikka HANKESUUNNITELMALUONNOS Sivu 17 / 20 Vesikatteen ylösnstt n tiivistetty julkisivuun massatiivistyksellä. Massaukset vat paikin kuluneet ja epätiiviit lisäten ksteusvauririskiä. Tiivistykset uusitaan. Yläphja tuulettuvuutta parannetaan rakenteellisesti mm. rintataitteissa tai lisäämällä alipainetuulettimet sekä varmistamalla räystäiltä tuuletusrakjen timinta. Vesikatlla n runsaasti vesikattvarusteita (kattsillat, lumiesteet), jtka n kiinnitetty pellin läpi rudelauditukseen. Kaikki vesikattvarusteet uusitaan. Uusien vesikattvarusteiden kiinnitys tulee tteuttaa pellin saumaan puristettavin kiinnikkein. Vesikatn puhkaisevia kiinnikkeitä ei sallita. Nudatetaan RakMK F2 määräyksiä ja hjeita. Räystäskurut ja syöksyt vat paikin alimititetut mikä näkyy valumajälkinä seinustilla lisäten ksteusvauririskiä. Räystäskurut ja syöksyt uusitaan ja mititetaan uudelleen riittävän kkisiksi. Nudatetaan RT 85-11020 Metalliset sadevesijärjestelmät. Sadevesien jhtamista alemmalle katlle pyritään välttämään kaikin keinin. LVIS tekniikka n alkuperäinen ja sin käyttöiän päässä. Taltekniikan suunnittelussa humiidaan vuden 2015 rakentamismääräysten uusiutuminen niin saneerauksen kuin uudisrakentamisen salta sekä haetaan tteutussuunnittelussa energiatehkkaita ja tarkituksenmukaisia ratkaisuja kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitn. Krjaus- ja uudisrakentamisen yhteydessä mlemmat rakennukset muutetaan öljylämmityksestä maalämpöön. Lämmitysverkstn tehdään tarvittavat krjaus ja muutstyöt saneeraamisen edellyttämässä laajuudessa. Ilmavaihtkjeet uusitaan ja varustetaan lämmöntalteentlla. Kanavien eristykset tarkastetaan ja krjataan tarvittaessa. Päätelaitteet uusitaan. Suuren lämpökurman maavien tiljen ilmanvaiht varustetaan tarvittaessa jäähdytyksellä. Vesi- ja viemärilaitteille tehdään tilamuutsten edellyttämät krjaus ja muutstimenpiteet. Vesikalusteet uusitaan (hultkustannussäästöt). Kaikki keskukset (pääkeskus, ryhmäkeskukset) uusitaan, keskuksiin vikavirtasujat ja autmaattisulakkeet. Sähkönusujhdt uusitaan kknaan ryhmäkeskukseen saakka. Asennukset uusitaan kknaisuudessaan, vanhja asennuksia ja putkituksia vidaan käyttää hyväksi, mikäli ne tdetaan täyttävän nykymääräykset. Pistrasiat varustetaan lapsisujilla ja vikavirtasujauksella. Maaditukset rakennetaan uudelleen ja lisätään ylijännitesujaus. Sisäänkäynnin ja pihan valaistusteha parannetaan sekä uusitaan energiaa säästäviksi. Merkkivalaistusjärjestelmä uusitaan. Kaikkien tiljen valaistus tteutetaan energiaa säästävällä LED valaistuksella (hultkustannussäästöt). Sähkön päämittaukset tteutetaan erikseen kululle, kiinteistölle ja tulevalle keittiölle. Lisäksi suunnittelussa kiinnitetään humita rakennusten turvallisen hulln ja käytön näkökhtiin. Sisäilmalukka n suunnittelussa ja tteutuksessa S2 Sisäilmalukitus 2008 mukaan. Suunnittelussa n myös humiitava mahdllisuuksien mukaan sähköntutannn mavaraisuus esim. aurinkpaneelein. Taltekniikkasuunnittelussa humiidaan eri tiljen eri käyttäjät ja eriaikaiset käyttöajat sekä mahdllinen aktiivinen harrastus- ja iltakäyttö. Talautmaati rakennetaan uusittavien järjestelmien vaatimassa laajuudessa. 10 KUSTANNUSARVIO VE-2a Perustamiskustannukset liikuntasalin krjaushinta B1 Rakennuttajan kustannukset 135 000 B2 Rakennustekniset työt 764 000 B3 LVI-työt 130 000 B4 Sähkötyöt 74 000 B5 Erillishankinnat Muut kustannukset 50 000
PERUSTAMISKUSTANNUKSET 1 154 000 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1 430 960 VE-2b Perustamiskustannukset uudisrakennus B5 Erillishankinnat, sis. maalämpöjärjestelmän 150 000 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 2 305 000 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (alv 24%) 2 858 200 VE 2a+b Perustamiskustannukset PERUSTAMISKUSTANNUKSET 3 459 000 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (alv 24%) 4 012 200 VE-3 Perustamiskustannukset Kk uudissan saneeraus B1 Rakennuttajan kustannukset 256 000 B2 Rakennustekniset työt 1 387 000 B3 LVI-työt 276 000 B4 Sähkötyöt 164 000 B5 Erillishankinnat Muut kustannukset, maalämpöjärjestelmä 248 000 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 2 331 000 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ (alv 24%) 2 890 440 HANKESUUNNITELMALUONNOS Sivu 18 / 20 Tavitehintalaskelmissa ei le humiitu maalämpöjärjestelmää. Sumen Taltekniikka Energia Mikkeli Oy:n antaman arvin mukaan järjestelmän kustannukset vat lukkaa 100.000,00-150.000,00 riippuen paljlti tteutuksesta, levista kiinteistöstä, maaperästä ym. Uudisrakennuksen salta 100 000,00 ja lemassa levan salta 150 000,00. Purkukustannuksia ei le humiitu 11 LUPAMENETTELY 11.1 Ympäristövaikutukset 11.2 Rakennuslupa Hankkeen ympäristövaikutukset tulee selvittää tteutussuunnittelun aikana tteutettavien järjestelmien salta. Kyseessä n rakennushanke jka edellyttää haettavaksi rakennuslupaa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tteutussuunnittelun käynnistyessä selvitetään mahdlliset erityistarpeet viranmaisilta. Hankesuunnittelun aikana ei le tullut tietn, että kiinteistön purkaminen / saneerauksen tteuttaminen vaatisi erityislupia tai lausuntja, kska kiinteistö ei sijaitse sujellun kaavan alueella tai rakennukseen ei khdistu sujeluvaatimuksia. Ennen lupamenettelyä kaikki suunnitelmat, jtka vaikuttavat luvan hakemiseen, n timitettava pelastusviranmaiselle lausunnlle. Kaikki ennalta saatavat lausunnt n saatava kirjallisena, jtta lupaa haettaessa suunnitelmiin ei enää tule muutksia, jtka vaikuttaisivat kustannuksiin tai muuttaisivat leellisesti suunnittelun sisältöä. 12 AIKATAULU JA TOTEUTUSTAPA
Sivu 19 / 20 12.1 Hankemut Tarveselvityksen aikataulurunka laadittaessa n hankemutna käytetty kknaisurakkaa. 12.2 Tteutustapa Tteutustapa päätetään kunnanhallituksen esityksestä kunnanvaltuustn kkuksessa. 12.3 Hankeaikataulu 12.3.1 Hankeaikataulu, uudisrakennus Tarveselvitys, elkuu 2017 Hankesuunnittelu, syys-lkakuu 2017 Päätöksentek, marras-julukuu 2017 Suunnittelukilpailutus, tammikuu 2018 Suunnittelu, helmi-maaliskuu 2018 Urakkakilpailutus, huhti-tukkuu 2018 Rakentaminen alkaa, kesäkuu 2018 Muutt, elkuu 2019 12.3.2 Hankeaikataulu, vukrakulu Tarveselvitys, elkuu 2017 Hankesuunnittelu, syys-lkakuu 2017 Päätöksentek, marras-julukuu 2017 Tarjuspyyntöaineist, julukuu 2017 Tilatimittajan kilpailutus, tammikuu 2018 Rakentaminen alkaa, helmikuu 2018 Muutt elkuu 2018 (Tilat valmiit n. 6 kk tilauksesta) 12.3.3 Hankeaikataulu, peruskrjaus Tarveselvitys, elkuu 2017 Hankesuunnittelu, syys-lkakuu 2017 Päätöksentek, marras-julukuu 2017 Suunnittelukilpailutus, tammikuu 2018 Suunnittelu, helmi-maaliskuu 2018 Urakkakilpailutus, huhti-tukkuu 2018 Rakentaminen alkaa, kesäkuu 2018 Muutt elkuu 2019 13 SUUNNITTELU Jristen kunnanvaltuust n investintisuunnitelmassaan varannut suunnittelumäärärahan. Suunnittelualat vat: Arkkitehti- ja pääsuunnittelu Rakennesuunnittelu LVIA -suunnittelu Sähkösuunnittelu
Sivu 20 / 20 Paikallisvalvnta ja sisäilma-asiantuntija Suunnittelijiden timeksiant alkaa hankesuunnitelman phjalta, lunnssuunnitteluvaiheen mudssa. Lunnssuunnitteluvaiheessa kehitetään valitun vaihtehdn phjalta tteutuskelpinen ratkaisu. Rakennustyön rakennuttamis- ja valvntatyön eri sa-alueisiin vidaan tarvittaessa hankkia lisäresurssia eri hankintamenettelyin määrärahan puitteissa. 14 HANKESUUNNITELMAN LAATIVAT Hankesuunnittelun työryhmä, asiakirjaan kirjatun mukaisesti Hankesuunnitelman vakuudeksi työryhmän pulesta Mikkelissä 15 LIITTEET Tarveselvitys 15.8.2017 Kuvansin kulu, saneeraus VE2 - Perustamiskustannukset, Krjaus Pääryhmittäin 22.09.2017 Kuvansin kulu, saneeraus VE2 - Tilaluettel, Krjaushinta 22.09.2017 Kuvansin kulu, uudisrakennus VE2 - Perustamiskustannukset, Uudishinta Pääryhmittäin 22.09.2017 Kuvansin kulu, uudisrakennus VE2 - Tilaluettel, Uudishinta 22.09.2017 Kuvansin kulu, saneeraus VE3 - Perustamiskustannukset, Krjaus - Pääryhmittäin 22.09.2017 Kuvansin kulu, saneeraus VE3 - Tilaluettel, Krjaushinta 22.09.2017 Sisäilmatal Kärki Oy, Khdennetut kunttutkimukset, Kuvansin kulu, lisärakennus (1990) 26.6.2017 Sisäilmatal Kärki Oy, Sisäilman kunt-/riskiarvi, Kuvansin kulu, vanha sa 26.6.2017 Sisäilmatal Kärki Oy, Alustavia krjausvaihtehtja, Kuvansin kulu, lisärakennus (1990)