TARKKAILURAPORTTI 212 16UEC12 8.5.213 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, PAAVOLAN TURVE KY Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212
Turveruukki Oy, Vapo Oy, Paavolan Turve Ky Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu v. 212 Sisältö 1 1 JOHDANTO... 3 2 HYDROLOGISET OLOT... 3 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU... 4 3.1 Tarkkailun toteutus... 4 3.2 Tarkkailun tulokset... 6 3.2.1 Virtaamat ja valumat... 6 3.2.2 Veden laatu... 7 3.2.3 Päästöt vesistöön... 9 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 15 4 VESISTÖTARKKAILU... 19 4.1 Tarkkailun toteutus... 19 4.2 Tarkkailun tulokset... 2 5 TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ... 26 5.1 Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu... 26 5.2 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista... 3 6 YHTEENVETO... 31 VIITTEET... 33 Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten soiden sijainti Siikajoen vesistöalueella Liite 2 Vesistötarkkailun tulokset v. 212 Liite 3 Päästötarkkailun tulokset v. 212 Liite 4 Tarkkailuvelvollisten soiden kuivatusvesien purkureitit ja vaihtuvien vesistötarkkailupisteiden sijainti
2 Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Eeva-Leena Anttila, FM Anni Nopanen, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi
1 JOHDANTO 3 Siikajoen alueen turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin vuonna 212 Siikajoen alueen turvetuottajien vuosien 212 218 päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 212) mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy. Vuoden 212 kesällä päästö- ja vesistötarkkailussa oli 12 tuotantovaiheen turvesuota, kolme kuntoonpanosuota ja yksi jälkihoitovaiheen suo. Tässä raportissa on esitetty tarkkailuista vain kesäaikaiset tulokset. Vuosipäästöjä sekä kuntoonpanosoiden tarkkailutuloksia on tarkasteltu tarkemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213). Siikajoen turvetuotantoalueiden päästö- ja vesistötarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on hoitanut Nab Labs Oy. Siikajoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) on erillinen tarkkailuohjelmansa vuosille 28 212, jonka mukaan taajamien ja teollisuuden kuormitus- ja vesistötarkkailua on tehty myös vuonna 212. Tarkkailu raportoidaan erikseen Lapin Vesitutkimus Oy:n toimesta. 2 HYDROLOGISET OLOT Vuoden 212 keskilämpötilat olivat huhti-lokakuussa lähellä vertailukauden 1981 21 keskilämpötiloja. Helmikuu ja joulukuu olivat tavanomaista kylmempiä ja maaliskuu ja marraskuu tavanomaista lämpimämpiä kuukausia. Vuoden keskilämpötila 2,2 C oli,4 astetta pitkänajan keskiarvoa (2,6 C) matalampi (Kuva 1). Tammikuu, maaliskuu ja marras-joulukuu olivat vähäsateisia. Huhti-kesäkuu, elokuu ja etenkin lokakuu olivat sateisia kuukausia. Vuoden sadesumma oli 622 mm, mikä oli 81 mm pitkän ajan keskiarvoa (541 mm) korkeampi. Elokuu oli Pohjois-Suomessa paikoitellen poikkeuksellisen sateinen, mutta Ruukin havaintoasemalla sademäärä oli lähellä tavanomaista. Lämpötila C 2, 1,, -1, I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -2, 212 1981 21 Sadanta mm 1 8 6 4 2 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 212 1981 21 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila sekä sademäärät Ruukissa vuonna 212 sekä vertailujaksolla 1981 21 keskimäärin. (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212) Siikajoen virtaamaa mitataan muun muassa Länkelässä, joka sijaitsee joen alaosalla Siikajoen kunnassa noin 15 km jokisuusta ylävirtaan. Siikajoen virtaama Länkelän kohdalla (F = 4283 km 2 ) oli tammi-maaliskuussa 212 lähellä tavanomaista tasoa (Kuva 2). Kevään tulvahuippu osui huhti-toukokuun vaihteeseen. Tulvahuipun virtaama oli vuonna 212 noin 398 m 3 /s, kun vuonna 211 maksimivirtaama oli tulvaaikaan noin 26 m 3 /s. Elokuussa 212 koettiin Siikajokialueella poikkeuksellinen
4 tulva, kun runsaat sateet nostivat Siikajoen virtaaman lähelle kevättulvan tasoa. Myös loka-marraskuussa esiintyi pienempiä virtaamahuippuja. m3/s 45 4 35 3 25 2 15 1 5 212 1981 21 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.1. 1.11. 1.12. Kuva 2 Virtaama Siikajoen Länkelässä vuonna 212 (ympäristöhallinnon Herttatietojärjestelmä 6.2.213) ja vertailujaksolla v. 1981 21 keskimäärin (Korhonen & Haavanlammi 212). Keski-, yli- ja alivirtaamien tunnusluvut (m 3 /s) Länkelässä vuosina 211 212 ja vertailujaksolla 1981 21 olivat seuraavat: 212 211 1981 21 MQ (vuosi) 69,3 37,6 39,8 MQ (kesä-syys) 6,3 28,7 26, NQ (kesä-syys) 1,2 5,7 HQ (kesä-syys) 379,6 91,2 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 212 Siikajoen alueella turvesoiden päästötarkkailua toteutettiin kesäaikana 16 turvesuolla, joista 12 oli tuotannossa, kolme kuntoonpanossa ja yksi jälkihoitovaiheessa (Taulukko 2). Lisäksi Kortenevalla toteutettiin vain vesistötarkkailua. Järvinevalla, Kärjenrimpi-Puronrämeellä, Paskonevalla, Saarinevalla sekä kaikilla kuntoonpanosoilla tarkkailu oli ympärivuotista. Isonevalla, Huhannevalla, Iso-Mannisella, Tahkoneva mp1:llä, Joutennevalla ja Navettarimmellä (KAI) toteutettiin kesäaikaista päästötarkkailua. Lisäksi Tahkoneva mp3:lla ja mp4:llä, Savalonevalla ja Huhtinevalla toteutettiin suppeaa tarkkailua. Varisneva oli jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Järvineva, Kärjenrimpi-Puronräme pvk1, Saarineva, Hevoskorpi, Mankisenneva ja Sauvasuo kuuluivat turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailuun, ja niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213). Isonevalla, Huhannevalla, Iso-Mannisella, Kärjenrimpi-Puronräme pvk1:llä ja pvk2:lla, Navettarimmellä, Paskonevalla, Saarinevalla, Hevoskorvella, Mankisenne-
5 valla ja Sauvasuolla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Siikajoen vesistöalueen vuoden 212 tarkkailusuot on esitetty taulukossa 1 ja soiden sijainti on merkitty liitekartalle 1. Tarkkailuvelvollisten soiden kuivatusvesien purkureitit ja vaihtuvien vesistötarkkailupisteiden sijainti on esitetty liitekartassa 4. Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 3. Kuntoonpanosoiden käyttötarkkailua toteutettiin turvetuottajien toimesta. Hevoskorvessa tehtiin tienpohjia maalis-huhtikuussa. Huhtikuussa asennettiin lisäksi mittapato ja kaivettiin eristysojia. Pintavalutuskenttä tehtiin huhti-toukokuussa. Toukokuussa tehtiin laskeutusaltaita ja kaivettiin reuna- ja kokoojaojia. Sarkaojia kaivettiin toukoelokuussa. Lohkoja ruuvattiin elokuusta lähtien. Mankisennevalla aloitettiin ojitustyöt maaliskuussa 212. Pintavalutuskenttien penkereitä tehtiin maalis-toukokuussa ja laskeutusaltaita touko-kesäkuussa. Mittapatoja tehtiin toukokuussa ja pumppaamoja kesäkuussa. Tuotantokenttiä jyrsittiin ja muotoiltiin heinäkuussa ja pintavalutuskenttien penkereitä tiivistettiin syyskuussa. Sauvasuolla kuntoonpano oli aloitettu lokakuussa 21 ja saatiin valmiiksi vuoden 212 aikana. Taulukko 1 Siikajoen vesistöalueen päästötarkkailusuot kesällä 212. la = laskeutusallas, pvk = pintavalutuskenttä, kem = kemiallinen käsittely. Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Vesienkäsit- Tehon Huom. alue tely kesällä tarkkailu Tuotantosuot Isoneva la2 Paavolan Turve Ky 57.13 la x Huhanneva pvk1 Turveruukki Oy 57.73 pvk x Huhtineva mp Turveruukki Oy 57.18 pvk suppea tarkkailu Iso-Manninen pvk1 Turveruukki Oy 57.23 pvk x Järvineva pvk1 Turveruukki Oy 57.13 pvk vuosikuormitustarkkailu Savaloneva mp Turveruukki Oy 57.73 la suppea tarkkailu Tahkoneva mp1 Turveruukki Oy 57.29 pvk Tahkoneva mp3 Turveruukki Oy 57.29 kosteikko suppea tarkkailu Tahkoneva mp4 Turveruukki Oy 57.29 kosteikko suppea tarkkailu Joutenneva la3 Vapo Oy 57.63 la Kärjenrimpi-Puronräme pvk1 Vapo Oy 57.48 pvk x vuosikuormitustarkkailu Kärjenrimpi-Puronräme pvk2 Vapo Oy 57.47 pvk x ympärivuotinen Navettarimpi (KAI) kem1 Vapo Oy 57.48 kem x Paskoneva pvk1 Vapo Oy 57.68 pvk x ympärivuotinen Saarineva pvk1 Vapo Oy 57.37 pvk x vuosikuormitustarkkailu Kuntoonpanosuot Hevoskorpi pvk1 Turveruukki Oy 57.17 pvk x vuosikuormitustarkkailu 3.5. alkaen Mankisenneva pvk1 Vapo Oy 57.26 pvk x vuosikuormitustarkkailu 12.7. alkaen Mankisenneva pvk2 Vapo Oy 57.26 pvk x vuosikuormitustarkkailu 12.7. alkaen Sauvasuo pvk1 Vapo Oy 57.33 pvk x vuosikuormitustarkkailu Jälkihoitovaiheen suot Varisneva la1-2 Vapo Oy 57.88 la Joutennevaa lukuun ottamatta kaikilla soilla virtaamia mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Suppean tarkkailun kohteilta otettiin näytteet kerran kuukaudessa ja muilta kohteilta kahden viikon välein. Ominaispäästöt laskettiin laskentajaksojen virtaamien ja mitatun vedenlaadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Tahkonevan mp3:n ja mp4:n kuormitus laskettiin Tahkonevan pvk1:n kesän keskivaluman perusteella, Navettarimmelle kuormitukset laskettiin vesistömallin valumalla ja Mankisennevan pvk2:n virtaamat arvioitiin Mankisennevan pvk1:n virtaamista. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin yleisesti käytössä olevia taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l (Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26).
6 Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. 3.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 212 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 3 246 ha, tuotantokunnossa 48 ha, kuntoonpanossa 38 ha ja tuotannosta poistunut 868 ha. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 69 %:lla turvetuotannon kokonaispintaalasta. Vuoden 212 tarkkailukohteista 13:lla oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä pintavalutuskenttä, neljällä kohteella laskeutusaltaat, kahdella kosteikko ja yhdellä kemiallinen käsittely (ks. Taulukko 1). 3.2.1 Virtaamat ja valumat Siikajoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 212 ovat taulukossa 2. Joutennevalla sekä Tahkonevan mp3:lla ja mp4:llä ei ollut virtaamamittausta. Navettarimmellä valumana käytettiin vesistömallin antamia arvoja virtaamamittauksen ongelmien vuoksi. Mankisennevan pvk2:n virtaamat arvioitiin Mankisennevan pvk1:n virtaamista. Virtaamat padotus- ja häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai saman suon toista mittauspistettä. Nämä kohteet on sisällytetty keskiarvoihin. Kohteet, joiden virtaama on arvioitu vesistömallin tai toisen mittauspisteen avulla koko kesäjaksolle, eivät ole mukana keskiarvoissa. Siikajoen tuotantosoiden kesän keskivaluma oli 14,8 l/s km 2 (Taulukko 2). Keskivaluma oli hieman suurempi kuin edellisvuonna (12,8 l/s km 2 ). Tarkkailukohteiden välillä oli valumissa jonkin verran vaihtelua. Siikajoen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesän keskivaluma oli alhaisempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kesän tarkkailusoilla keskimäärin (2,2 l/s km 2 ). Kuntoonpanokohteiden kesän keskimääräinen valuma (22,5 l/s km 2 ) oli tuotantosoita ja kaikkien Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanokohteiden kesän keskiarvoa (19,6 l/s km 2 ) suurempi.
Taulukko 2 Siikajoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 212. Mittapadon Suo valuma-alue Jakso d Mq Nq Hq Huom. ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Huhanneva pvk1 129 1.5.-26.9. 14 6,9,5 75,7 Huhtineva mp 137 1.5.-3.9. 144 9,5 1,5 33,4 Iso-Manninen pvk1 12 14.5.-17.9. 127 14,3,3 258,6 Järvineva pvk1 66 8.5.-17.9. 133 12,8, 179,4 Tahkoneva mp1 15 1.5.-17.9. 131 17,7, 293,4 Kärjenrimpi-Puroräme pvk1 327 17.5.-17.9. 124 18,4 1,2 329, Kärjenrimpi-Puroräme pvk2 311,1 17.5.-17.9. 124 2,2 3,9 329, Paskoneva pvk1 17 7.5.-18.9. 135 16, 1,8 173,1 Saarineva pvk1 123,7 23.5.-17.9. 118 22,9,7 316,7 Laskeutusallas Savaloneva mp 137 7.5.-15.9. 132 12,2,7 254,7 Isoneva la2 85 14.5.-26.9. 137 12,3, 25, Joutenneva * la3 ei virtaamamittausta Kosteikko Tahkoneva * mp3 ei virtaamamittausta Tahkoneva * mp4 ei virtaamamittausta Kemiallinen käsittely Navettarimpi * kem1 198 15.5.-15.9. 124 17,4 2,8 168,8 koko kesä käytetty vesistömallin valumaa Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=11) 14,8 1, 222,5 Pintavalutuskentälliset tuotantosuot (n=9) 15,4 1,1 22,9 Laskeutusaltaalliset tuotantosuot (n=2) 12,3,4 229,8 Siikajoen tuotantosuot 211 (n=9) 12,8,7 125, Kaikki Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tuotantosuot (n=6) 2,2 2, 226, KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Hevoskorpi pvk1 19 15.5.-16.9. 119 14,5 1,8 122, Mankisenneva pvk1 138,8 22.6.-17.9. 79 23,2 1,2 162,3 Mankisenneva * pvk2 153 22.6.-17.9. 79 23,6 virtaamat arvioitu Mankisenneva pvk1:n virtaamasta Sauvasuo pvk1 33 24.5.-16.9. 116 29,8,8 163,2 Keskiarvot Kaikki kuntoonpanosuot (n=3) 22,5 1,2 149,2 Siikajoen kp-suot 211 (n=2) 17,3 2,6 93,9 Kaikki Pohjois-Pohjanmaan kp-suot (n=11) 19,6 JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Laskeutusallas Varisneva la1-2 74,5 11.5.-5.9. 118 55,8, 934,2 * Ei mukana keskiarvossa. 7 3.2.2 Veden laatu Siikajoen tarkkailusoilta lähteneen veden laatu on esitetty taulukossa 3. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta on muista näytemääristä poiketen määritetty pääosin kolme kertaa kesässä. Veden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Tuotantosoilta purkautunut valumavesi oli hapanta: kaikkien tarkkailussa olleiden Siikajoen soiden ph:n keskiarvo oli 5,4, kun koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun keskiarvo oli 6,1. Alhaisimmat pharvot mitattiin Isonevalta, jonka ph:n kesän keskiarvo oli vain 3,5. ph oli alle 5 myös Järvinevalla, Kärjenrimpi-Puroräme pvk1:llä, Joutennevalla ja Navettarimmellä. Navettarimmellä ph-tasoon vaikuttaa hapan vesienkäsittelykemikaali. Muilta osin alhainen ph-taso voi johtua maaperän ominaisuuksista. Siikajoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia alunamaita, jotka laskevat veden ph:ta. Maape-
8 rässä on monin paikoin myös runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta ja nostaa fosforipitoisuuksia (Picken 27). Fosforia oli Siikajoen turvesoiden valumavesissä paikoin runsaasti. ph oli lähimpänä neutraalia Tahkonevan pintavalutuskentän jälkeen mp1:llä ja Savalonevalla. Taulukko 3 Siikajoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 212 (n = näytteiden lukumäärä). Myös Paskonevan pintavalutuskentältä lähteneessä vedessä oli paljon fosforia (ka. 124 µg/l) ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn, ka. 78 mg/l). Fosforipitoisuus oli korn ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Huom. Suo kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Huhanneva pvk1 1 5,5 41 16 2,3 1 8 2 223 1 8 2,2 Huhtineva * mp 4 6,4 46 89 38 936 2,5 29 34 1,7 suppea tarkkailu Iso-Manninen pvk1 1 5,7 53 42 11 1 277 6,8 48 4 325 5,3 Järvineva pvk1 1 4,6 91 38 322 2 53 2,5 1 16 5 2 1 vuosikuormitustarkkailu Tahkoneva mp1 1 6,8 31 21 4, 1 115 249 257 4 25 7, Kärjenrimpi-Puroräme pvk1 8 4,8 48 88 33 2 144 27 743 2 2 12 vuosikuormitustarkkailu Kärjenrimpi-Puroräme pvk2 9 5,3 44 117 33 1 271 < 5 12 3 1 11 Paskoneva pvk1 1 5,3 78 124 35 3 765 24 1 525 4 3 11 Saarineva pvk1 8 6,2 5 62 16 2 325 3 1 26 3 475 9,8 vuosikuormitustarkkailu Laskeutusallas Savaloneva * mp 3 6,6 27 43 15 1 34 259 24 5 33 8,8 suppea tarkkailu Isoneva la2 1 3,5 26 8 2,7 2 974 9,7 2 4 8 267 44 Joutenneva 1) * la3 1 4,5 66 6 12 1 1 8, 38 1 8 17 Kosteikko Tahkoneva mp3 6 6,5 33 35 4,5 1 497 15 277 3 133 5,4 suppea tarkkailu Tahkoneva * mp4 4 6,2 34 51 13 1 6 226 141 4 425 6,6 suppea tarkkailu Kemiallinen käsittely Navettarimpi kem1 5 4,9 47 81 18 2 28 142 475 1 44 46 Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=11) 5,4 49 88 44 2 23 66 772 4 57 15 Pvk-tuotantosuot (n=8) 5,5 55 97 57 1 938 51 712 3 553 9 Siikajoen tuotantosuot 211 (n=9) 5,2 61 98 5 2 42 31 724 4 72 8,8 Kaikki PPO ja KAI tuot.suot (n=71) 6,1 39 76 34 1 411 56 316 4 485 13 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Hevoskorpi pvk1 9 4,8 123 89 2 35 72 5 65 4,6 vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva pvk1 5 4, 11 147 2 54 3 2,8 vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva pvk2 5 4,7 125 81 3 22 572 5,9 vuosikuormitustarkkailu Sauvasuo pvk1 8 6,1 44 57 1 459 261 15 vuosikuormitustarkkailu Keskiarvot Kaikki kp-suot (n=4) 4,9 98 94 2 392 234 7, Siikajoen kp-suot 211 (n=2) 4,6 41 36 813 33 2,8 Kaikki PPO:n kp-suot (n=14) 5,6 73 166 2 146 8,6 JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Laskeutusallas Varisneva la1-2 5 4,5 2,9 1 3,2 1 74 31 1 616 12 8 9,4 * Ei mukana keskiarvossa. 1) Ei virtaamaa/näytettä 14.5.-24.7. ja 22.8.-2.9.212 Järvinevalla sekä fosforipitoisuudet (keskiarvo 38 µg/l, kesän vaihteluväli 63 95 µg/l) että COD Mn -arvot (keskiarvo 91 mg/l, kesällä vaihteluväli 64 15 mg/l) olivat hyvin korkeita. Fosforipitoisuus voi johtua osittain maaperän rautafosfaatista, mutta Järvinevan osalta on myös epäilty, että mittauspaikalle pääsee mahdollisesti purkautumaan ulkopuolisia valumavesiä läheiseltä kaatopaikka-alueelta, mikä voi nostaa fosforin lisäksi happea kuluttavan aineksen pitoisuutta. Järvinevalla fosfaattifosforin osuus kokonaisfosforista oli suuri jokaisella määrityskerralla (Liite 3.5).
9 kea myös Kärjenrimpi-Purorämeen pvk2:lla (ka. 117 µg/l). Alhaisimmat fosforipitoisuudet mitattiin Huhannevalla ja Tahkonevan mp1:llä, ja alhaisimmat COD Mn - pitoisuudet Isonevalla ja Savalonevalla. Rautafosfaatin esiintyminen kohottaa myös veden rautapitoisuuksia. Rautapitoisuudet eivät kuitenkaan olleet Siikajoen alueella keskimäärin merkittävästi Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun kaikkien soiden tasoa korkeampia. Eniten rautaa oli Navettarimmellä ja Isonevalla (1 44 ja 8 267 µg/l), ja selvästi vähiten Huhtinevalla (34 µg/l). Typpeä turvesoiden vedessä oli yleisesti melko paljon. Suurimmat pitoisuudet olivat Paskonevalla ja Isonevalla (3 765 ja 2 974 µg/l) ja pienimmät Huhtinevalla. Epäorgaanisen typen (NO 2+3 -N ja NH 4 -N) pitoisuudet vaihtelivat hyvin paljon. Nitriittinitraattityppeä oli runsaasti Savalonevalla, Tahkonevalla ja Navettarimmellä ja ammoniumtyppeä Isonevalla, Paskonevalla, Saarinevalla ja Järvinevalla. Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat paljon soiden välillä. Pitoisuudet olivat pääosin melko pieniä, mutta Isonevan ja Navettarimmen korkeat arvot (44 ja 46 mg/l) nostavat keskiarvoa. Alhaisimmat kiintoainepitoisuudet mitattiin Huhtinevalla ja Huhannevalla (1,7 ja 2,2 mg/l). Siikajoen alueen tuotantosoiden kesäaikainen valumavesi oli keskimäärin huonolaatuisempaa kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen päästötarkkailusoilla (Taulukko 3). Vuoteen 211 verrattuna vedenlaadussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. ph on noussut hieman edellisvuodesta, ja COD Mn - sekä fosforipitoisuus ovat laskeneet hieman. Rauta- ja kiintoainepitoisuudet ovat hieman edellisvuotta korkeampia. Kokonaistyppipitoisuus on vuoden 211 tasolla. Siikajoen kuntoonpanosoiden vedenlaatu oli ph:n, kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja kokonaisravinteiden osalta paras Sauvasuolla (Taulukko 3). Sauvasuon vedenlaatu oli myös Pohjois-Pohjanmaan kaikkien kuntoonpanosoiden keskimääräistä vedenlaatua parempaa lukuun ottamatta kiintoainetta, jonka pitoisuus oli Sauvasuolla kuntoonpanokohteista korkein. Hevoskorven ja Mankisennevan ph oli alhainen ja COD Mn -arvot hyvin korkeita. Myös typpipitoisuudet olivat suurempia kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoilla keskimäärin, mutta fosforipitoisuudet olivat alhaisempia. Myös kiintoainepitoisuudet olivat Hevoskorvella ja Mankisennevalla alhaisia. Siikajoen kuntoonpanokohteiden keskimääräinen vedenlaatu oli heikentynyt edellisvuodesta. Keskiarvot perustuvat kuitenkin vain muutaman suon tuloksiin, ja soiden välinen vaihtelu oli suurta. Jälkihoitovaiheessa olleen Varisnevan valumavesi oli hapanta ja erittäin rautapitoista (Taulukko 3). Myös typpeä oli vedessä melko runsaasti, ja typpi oli lähes kokonaan ammoniummuodossa. Happea kuluttavaa ainesta ja fosforia oli sen sijaan Varisnevan valumavedessä hyvin vähän. Myös kiintoainepitoisuus oli suhteellisen alhainen. 3.2.3 Päästöt vesistöön Siikajoen tuotantovaiheen päästötarkkailusoilla keskimääräiset ominaispäästöt vaihtelivat soiden välillä paljon (Taulukko 4). Ominaispäästöt olivat ravinteiden osalta suuret etenkin Järvinevalla, Paskonevalla ja Saarinevalla. Kiintoaineen osalta päästöt olivat suuret etenkin Savalonevalla ja Navettarimmellä. Orgaanisen aineen (COD Mn ) ominaispäästöt olivat suurimmat Paskonevalla ja Saarinevalla. Joutennevalla kesän kuormitukset olivat keskimäärin pienimmät, sillä suolla virtasi vettä vain tulvan aikana elokuun alussa. Joutennevan kuormitus on laskettu tulva-
1 ajalle käyttäen vesistömallin valumaa, ja muulle kesälle havaintojen perusteella (ei virtausta eli ei kuormitusta). Kokonaisfosforin osalta netto-ominaispäästöt olivat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soiden keskimääräistä tasoa alhaisempia myös Huhannevalla, Tahkonevalla, Iso-Mannisella ja Isonevalla. Kokonaistyppipäästöt olivat selvästi muita soita alhaisempia Joutennevan lisäksi Huhannevalla ja Huhtinevalla. Huhannevan ja Huhtinevan alhaisia päästöjä selittää pääosin soiden alhaiset valumat. Huhannevalla ei muodostunut lainkaan kokonaisfosforin ja kiintoaineen nettopäästöjä, sillä bruttopäästöt jäivät taustahuuhtoumaa alhaisemmiksi. Kiintoaineen netto-ominaispäästöt olivat Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soiden keskimääräistä tasoa alhaisempia Huhannevalla, Huhtinevalla, Joutennevalla, Iso- Mannisella ja Tahkonevalla. Orgaanisen aineen (COD Mn ) ominaispäästöt olivat pienimmät Joutennevalla, Huhtinevalla, Huhannevalla ja Isonevalla. Siikajoen alueen tuotantosoiden kesän ominaispäästöt olivat rautaa lukuun ottamatta kaikkien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun soiden keskimääräistä tasoa korkeammat. Päästöt olivat myös selvästi edellisvuotta suuremmat; netto-ominaispäästöt olivat vuoteen 211 verrattuna noin kaksinkertaiset. Kuntoonpanokohteiden COD Mn -ominaispäästöt olivat kaikilla Siikajoen soilla Pohjois-Pohjanmaan kaikkien kuntoonpanosoiden keskimääräistä tasoa korkeammat (Taulukko 4). Päästöt olivat myös selvästi tuotantosoita suuremmat. Kokonaisfosforin ominaispäästöt olivat puolestaan Pohjois-Pohjanmaan keskimääräistä tasoa selvästi matalammat Siikajoen soilla. Kokonaistyppipäästöt vaihtelivat soiden välillä, ollen pienimmät Hevoskorvella ja suurimmat Mankisennevalla. Myös kiintoainepäästöissä oli suurta vaihtelua; päästöt olivat pienet Hevoskorvella ja Mankisennevan pvk1:llä ja suuret Sauvasuolla. Siikajoen alueen kuntoonpanosoiden keskimääräiset ominaispäästöt olivat nousseet kaikilta osin edellisvuoden tasosta. Keskiarvot perustuvat kuitenkin vain muutaman suon tuloksiin, ja soiden välinen vaihtelu oli suurta. Jälkihoitovaiheessa olleen Varisnevan ominaispäästöt olivat kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja fosforin osalta pienet. Fosforin nettopäästöjä ei muodostunut lainkaan, bruttopäästöjen jäätyä taustahuuhtoumaa alhaisemmiksi. Kokonaistypen ominaispäästöt olivat puolestaan kaikista Siikajoen soista suurimmat. Myös kiintoainepäästöt olivat suuret. Siikajoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 213) esitettyjen ominaispäästölukujen avulla (Taulukko 5).
Taulukko 4 Siikajoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 212. Bruttopäästöt Nettopäästöt n CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. Suo kpl g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d TUOTANTOSUOT 11 Pintavalutuskenttä Huhanneva pvk1 1 253,1,2 7,,38 3,6 17 4,, 4,, Huhtineva * mp 4 391,81,38 7,8,2,3 3,3 24,72 5,8 16 suppea tarkkailu Iso-Manninen pvk1 1 781,65,18 23,19 21 79 75,43 17 53 Järvineva pvk1 1 954 2,4 2,76 3,6 32 72 196 2,18 25 174 vuosikuormitustarkkailu Tahkoneva mp1 1 551,34,9 23 5,3 5,7 112 119,1 15 86 Kärjenrimpi-Puroräme pvk1 8 87 1,67,59 45 1,4 25 34 4 1,35 37 368 vuosikuormitustarkkailu Kärjenrimpi-Puroräme pvk2 9 781 1,79,78 24,7 9,7 66 162 1,44 15 127 Paskoneva pvk1 1 1 45 1,59,48 51,64 32 69 232 1,32 44 24 Saarineva pvk1 8 1 36 1,17,23 5 1,3 32 6 183,78 4 144 vuosikuormitustarkkailu Laskeutusallas Savaloneva * mp 3 891 1,69,17 37 5,2 3,1 48 891 1,24 26 846 suppea tarkkailu Isoneva la2 1 36,74,2 34,26 38 47 448,52 29 427 Joutenneva 1) * la3 1 194,18,4 3,2,2,1 5,3 5,12 1,8 44 Kosteikko Tahkoneva 2) * mp3 6 59,53,7 23 2,3 4,2 48 82,22 15 51 suppea tarkkailu Tahkoneva 2) * mp4 4 516,77,19 24 3,5 2,2 68 11,47 17 7 suppea tarkkailu Kemiallinen käsittely Navettarimpi 3) * kem1 5 767 1,37,17 38 5,4 6,7 124 84 1,7 31 774 Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=9) 737 1,16,6 32 1,1 22 62 22,89 25 176 Pvk-tuotantosuot (n=8) 784 1,21,6 32 1,2 2 63 171,94 25 145 Siikajoen tuotantosuot 211 (n=8) 452,6,21 2,99 7, 56 119,4 15 99 Kaikki PPO ja KAI tuot.suot (n=52) 594 1,,4 24 1, 1 171 144,7 15 113 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Hevoskorpi pvk1 9 1 465 1,13 3 1,2 58 69,88 24 44 vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva pvk1 5 1 844 2,17 81,5 54 1,76 71 14 vuosikuormitustarkkailu Mankisenneva 4) * pvk2 5 2 457 1,63 65 14 137 1,23 55 97 vuosikuormitustarkkailu Sauvasuo pvk1 8 1 279 1,57 47 13 4 1,6 34 348 vuosikuormitustarkkailu Keskiarvot Kaikki kp-suot (n=3) 1 529 1,62 53 4,9 174 1,2 43 135 Siikajoen kp-suot 211 (n=2) 658,6 13,2 49,3 5,1 19 Kaikki PPO:n kp-suot (n=1) 933 4,4 37 183 4,1 29 15 JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Laskeutusallas Varisneva la1-2 5 146,43,1 14 1,7 99 64 592 8 495 * Ei mukana keskiarvossa. 1) Kuormitus tulvajaksolle 5.-1.8. arvioitu vesistömallin valuman ja mitatun vedenlaadun perusteella. Muulloin kuormitus arvioitu havaintojen perusteella =. 2) Kuormitus laskettu Tahkonevan pvk:n kesän keskivaluman perusteella. 3) Koko kesäjaksolle kuormitusten laskentaan käytetty vesistömallin valumaa. 4) Virtaamat arvioitu Mankisenneva pvk1:n virtaamista.
Taulukko 5 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaispäästöluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 213). Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Brutto 12 Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d talvi 167 6 135 1,3 14 54 1,2 11 42 kevät 35 5 1214 2,3 16 632 1, 72 496 kesä 118 6 611 1,4 38 369,9 27 325 syksy 46 1 56,7 65 22,2 51 164 366 163,5 14 85,3 9,9 7 Pintavalutuskentälliset suot talvi 167 18 148,2 8,9 14,1 5,7 4,4 kevät 35 17 1612 2, 87 278,5 44 121 kesä 118 41 62,9 21 16,6 13 77 syksy 46 24 87 1,1 45 143,6 33 97 vuosi kg/ha/a 366 189,3 9,1 31,1 5,6 19 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi 167 6 135 1,3 14 54 1,2 11 42 kevät 35 5 1214 2,3 16 632 1, 72 496 kesä 118 41 62,9 21 16,6 13 77 syksy 46 24 87 1,1 45 143,6 33 97 vuosi kg/ha/a 366 173,5 11 5,3 7,4 38 Kuntoonpanosuot talvi 167 7 33,6 13 41,5 8,7 25 kevät 35 11 1357 4,2 67 289 3,1 38 186 kesä 118 1 933 4,4 37 183 4,1 29 15 syksy 46 1 797 1,5 35 91 1,1 25 54 vuosi kg/ha/a 366 245,8 1 43,7 7,3 31 Taulukossa 6 on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 212. Siikajoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 212 oli noin 3 128 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 4,9 kg/d fosforia, 129 kg/d typpeä ja 877 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 3,6 kg/d fosforia, 94 kg/d typpeä ja 741 kg/d kiintoainetta. Turvesoiden päästöt olivat selvästi suuremmat kuin edellisvuonna.
13 Taulukko 6 Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 212. (Tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Piipsanneva (osa) Vapo Oy 57.68 9 31 121 E 73,11 2,5 13,7 1,6 9,3 Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 6 3,6 64 E 26,5,9 6,2,3,5 4,9 Joutenneva Vapo Oy 57.63 6, 21 6,1 33 K 6,4,1,1 1,7,,1 1,5 Jousineva Vapo Oy 57.27 144 22 167 E 11,19 4,7 37,13 3,2 31 Konnunsuo (osa) Vapo Oy 9,6 1 E 5,9,1,4 3,5,1,3 3,1 Navettarimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 61 115 176 S 132,24 6,7 133,18 5,3 128 Varisneva Vapo Oy 57.88 45 45 S 6,4,2 4,6 26, 3,5 22 Kureluijanneva Vapo Oy 57.67 123 12 134 E 81,12 2,8 14,8 1,8 1 Jyletneva Vapo Oy 57.69 45 37 82 E 5,11 3,1 3,8 2,2 27 Kivineva Pulkkila Vapo Oy 57.28 176 116 292 E 177,34 8,9 74,23 6,1 63 Kivineva Pulkkila Vapo Oy 57.69 13 36 166 E 11,18 4,7 36,12 3,2 3 Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy 57.42 311 311 K 242,56 7,5 5,45 4,8 4 Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy 57.48 28 28 K 244,47 12,7 112,38 1,4 13 Paskoneva Vapo Oy 57.68 96 96 K 1,15 4,9 22,13 4,2 2 Saarineva Vapo Oy 57.37 2,3 113 116 K 12,14 5,8 21,9 4,6 17 Sauvasuo Vapo Oy 57.33 32 32 K 41,5 1,5 13,3 1,1 11 Mankisenneva Vapo Oy 57.26 182 182 K 395,34 13,3 18,27 11,4 1 Hourunneva Turveruukki Oy 57.21 29 8, 37 E 22,3,8 3,9,2,5 2,9 Hourunneva Turveruukki Oy 57.26 58 58 E 35,7 1,7 14,5 1,2 12 Kupukkaneva Turveruukki Oy 57.24 18 18 E 11,2,4 1,9,1,2 1,4 Rahvaanneva Turveruukki Oy 57.21 E,,,,,,, Savaloneva Turveruukki Oy 57.73 91 14 131 236 S/E 75,14 2,9 22,1 1,9 18 Lahnasneva Turveruukki Oy 57.69 122 3,3 126 E 76,11 2,6 13,8 1,7 9,7 Peuraneva Turveruukki Oy 57.72 126 126 E 76,11 2,7 13,8 1,7 9,7 Tervasneva Turveruukki Oy 57.17 87 87 E 53,8 1,8 9,3,5 1,2 6,8 Hevoskorpi Turveruukki Oy 57.17 91 91 K 133,1 2,7 6,3,8 2,2 4, Hangasneva Turveruukki Oy 57.92 14 11 115 E 19,6,5 1,5,2 8,9 Hangasneva Turveruukki Oy 57.81 15 15 E 9,,2,6 5,5,1,4 4,8 Hangasneva Turveruukki Oy 57.13 1, 1, E,6,,,4,,,3 Hukanneva Turveruukki Oy 57.83 15 1 24 E 123,18 4,3 22,12 2,7 16 Karjoneva Turveruukki Oy 57.13 56 56 E 34,8 2,1 21,5 1,5 18 Paloneva Turveruukki Oy 57.85 47 91 138 E 83,12 2,9 15,8 1,8 11 Järvineva Turveruukki Oy 57.13 54 2, 56 K 54,13 1,7 11,12 1,4 9,8 Tahkoneva Turveruukki Oy 57.29 117 117 K 64,4 2,7 14, 1,7 1 Huhanneva Turveruukki Oy 57.73 13 13 E 2,1,1,1 1,1,1, 1, Huhanneva Turveruukki Oy 57.73 98 98 K 25,1,7,4,,4, Huhtineva Turveruukki Oy 57.18 114 114 S 45,9,9 2,7,7,4,8 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.32 3,8 3,8 E 2,3,1,1 1,4,,1 1,2 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.23 132 1, 133 K 14,9 3, 1,6 2,3 7,1 Jylenneva Turveruukki Oy 57.68 7 7 E 42,6 1,5 7,4,4,9 5,4 Pikarineva Turveruukki Oy 57.18 91 2,9 94 E 56,8 2, 9,9,6 1,2 7,2 Honkaneva Turveruukki Oy 57.84 23 18 41 E 25,4,9 4,4,3,5 3,2 Vesiläisenneva Turveruukki Oy 57.73 19 19 erill. 12,3,7 7,1,2,5 6,3 Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy 57.73 29 3,5 31 E 19,4 1,2 12,3,8 1 Isoneva Paavolan Turve Ky 57.13 47 47 K 17,3 1,6 21,2 1,3 2 Ahmaneva Paavolan Turve Ky 57.92 2 2 E 12,3,8 7,4,2,5 6,5 Tuotantosuot yhteensä 3 246 48 868 4 161 2 557 4,42 111 84 3,18 79 715 Kuntoonpanosuot yhteensä 38 38 572,5 18 37,39 15 26 Vesistöalue yhteensä 38 3 246 48 868 4 469 3 128 4,92 129 877 3,57 94 741 211 413 3 49 24 883 4 369 2 27 2,75 78 624 1,75 53 525 Vuositasolla Siikajoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 825 126 kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1 87 kg/a fosforia, 47 8 kg/a typpeä ja 24 74 kg/a kiintoainetta (Taulukko 7). Nettopäästöt olivat noin 1 29 kg/a fosforia, 33 42 kg/a typpeä ja 187 479 kg/a kiintoainetta. Myös vuosipäästöt olivat selvästi edellisvuotta suuremmat. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti hydrologiset olosuhteet. Päästöjen kasvuun on osaltaan vaikuttanut vuoden 212 poikkeuksellisen suuri sademäärä, joka on nostanut soiden valumia ja kuormitusta (ks. Kuva 3). Taulukossa 8 ja kuvassa 3 on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuosina 26 212. Vuoden 212 päästöt olivat kaikilta osin suuremmat kuin vuosien 26 212 päästöt keskimäärin.
Taulukko 7 Siikajoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 212. 14 Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Piipsanneva (osa) Vapo Oy 57.68 9 31 121 E 2 99 55 1 276 6 69 4 891 4 587 Parkkisenrimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 6 3,6 64 E 1 22 574 2 596 15 38 1 87 Joutenneva Vapo Oy 57.63 6, 21 6,1 33 K 3 762 12 311 1 561 8,3 228 1 229 Jousineva Vapo Oy 57.27 144 22 167 E 28 71 71 1 915 1 142 49 1 339 7 92 Konnunsuo (osa) Vapo Oy 9,6 1 E 1 564 4,7 13 815 3,3 95 675 Navettarimpi (KAI) Vapo Oy 57.48 61 115 176 S 38 872 136 2 473 22 968 114 1 911 2 719 Varisneva Vapo Oy 57.88 45 45 S 4 811 17 94 4 91 11 71 3 992 Kureluijanneva Vapo Oy 57.67 123 12 134 E 23 213 61 1 416 6 738 44 989 5 92 Jyletneva Vapo Oy 57.69 45 37 82 E 13 339 4 1 16 6 95 29 88 5 758 Kivineva Pulkkila Vapo Oy 57.28 176 116 292 E 48 85 138 3 566 2 344 1 2 562 16 388 Kivineva Pulkkila Vapo Oy 57.69 13 36 166 E 28 36 78 1 959 1 75 56 1 398 8 554 Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy 57.42 311 311 K 6 185 147 2 14 11 254 112 1 218 7 712 Kärjenrimpi-Puronräme Vapo Oy 57.48 28 28 K 56 343 14 2 891 22 89 78 2 238 19 477 Paskoneva Vapo Oy 57.68 96 96 K 24 226 32 1 378 4 52 22 1 135 3 539 Saarineva Vapo Oy 57.37 2,3 113 116 K 33 653 39 1 838 6 48 23 1 438 4 88 Sauvasuo Vapo Oy 57.33 32 32 K 11 23 18 469 2 732 11 34 2 75 Mankisenneva Vapo Oy 57.26 182 182 K 43 187 38 1 353 1 731 29 1 121 862 Hourunneva Turveruukki Oy 57.21 29 8, 37 E 7 26 1 337 1 158 4,9 26 689 Hourunneva Turveruukki Oy 57.26 58 58 E 9 796 27 72 3 945 2 53 3 162 Kupukkaneva Turveruukki Oy 57.24 18 18 E 3 11 8,1 189 9 5,9 132 68 Rahvaanneva Turveruukki Oy 57.21 E Savaloneva Turveruukki Oy 57.73 91 14 131 236 S/E 33 826 71 2 157 9 369 44 1 447 6 696 Lahnasneva Turveruukki Oy 57.69 122 3,3 126 E 21 741 57 1 327 6 31 42 927 4 769 Peuraneva Turveruukki Oy 57.72 126 126 E 23 843 32 1 143 3 93 17 7 2 338 Tervasneva Turveruukki Oy 57.17 87 87 E 15 146 4 924 4 396 29 646 3 323 Hevoskorpi Turveruukki Oy 57.17 91 91 K 19 987 18 436 1 443 14 336 1 43 Hangasneva Turveruukki Oy 57.92 14 11 115 E 15 815 25 815 3 331 13 484 2 14 Hangasneva Turveruukki Oy 57.81 15 15 E 2 44 7,2 199 1 253 5,1 146 1 38 Hangasneva Turveruukki Oy 57.13 1, 1, E 163,5 14 85,3 9,9 7 Hukanneva Turveruukki Oy 57.83 15 1 24 E 35 363 92 2 158 1 264 68 1 57 7 758 Karjoneva Turveruukki Oy 57.13 56 56 E 9 153 28 759 4 769 2 554 3 951 Paloneva Turveruukki Oy 57.85 47 91 138 E 26 162 36 1 254 4 312 18 768 2 566 Järvineva Turveruukki Oy 57.13 54 2, 56 K 18 179 3 66 2 13 24 464 1 561 Tahkoneva Turveruukki Oy 57.29 117 117 K 2 141 37 1 199 5 296 22,6 89 3 795 Huhanneva Turveruukki Oy 57.73 13 13 E 1 788 2,8 92 377 1,5 55 242 Huhanneva Turveruukki Oy 57.73 98 98 K 12 936 35 873 3 744 25 616 2 83 Huhtineva Turveruukki Oy 57.18 114 114 S 16 95 5 1 29 4 634 38 715 3 41 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.32 3,8 3,8 E 619 1,9 51 322 1,3 37 267 Iso-Manninen Turveruukki Oy 57.23 132 1, 133 K 25 82 56 1 429 6 193 41 1 41 4 668 Jylenneva Turveruukki Oy 57.68 7 7 E 13 226 18 634 2 18 9,2 388 1 297 Pikarineva Turveruukki Oy 57.18 91 2,9 94 E 16 24 42 989 4 73 31 691 3 555 Honkaneva Turveruukki Oy 57.84 23 18 41 E 7 12 19 433 2 61 14 33 1 558 Vesiläisenneva Turveruukki Oy 57.73 19 19 erill. 3 143 9,5 261 1 638 6,7 19 1 357 Vesiläisenneva Matti Suni /Turver. Oy 57.73 29 3,5 31 E 5 82 15 421 2 648 11 38 2 194 Isoneva Paavolan Turve Ky 57.13 47 47 K 6 262 19 611 4 425 14 472 3 867 Ahmaneva Paavolan Turve Ky 57.92 2 2 E 3 257 1 27 1 697 7, 197 1 46 Tuotantosuot yhteensä 3 246 48 868 4 161 75 52 1 733 44 714 234 41 1 236 31 63 183 44 Kuntoonpanosuot yhteensä 38 38 75 73 74 2 294 6 34 54 1 79 4 75 Vesistöalue yhteensä 38 3 246 48 868 4 469 825 126 1 87 47 8 24 74 1 29 33 42 187 479 211 413 3 49 24 883 4 369 583 955 1 3 3 198 155 653 947 21 31 12 299 Taulukko 8 Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuosina 26 212. BRUTTO NETTO COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a 26 362 1,1 24 134,8 15 99 27 521 1,5 33 216 1,1 23 177 28 636 1,7 4 235 1,3 29 194 29 467 1,6 27 162 1,2 19 129 21 471 1,1 26 132,8 18 12 211 584 1,3 31 156,9 21 12 212 825 1,8 47 24 1,3 33 187 ka. 26-212 552 1,4 33 182 1,1 23 144
15 CODMn Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km 2 1 25 Kok.P Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km 2 2, 25 8 6 4 2 2 15 1 5 1,5 1,,5 2 15 1 5 26 27 28 29 21 211 212 Kok.N Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km 2 5 25, 26 27 28 29 21 211 212 Kiintoaine Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km 2 25 25 4 2 2 2 3 15 15 15 2 1 1 1 1 5 5 5 26 27 28 29 21 211 212 26 27 28 29 21 211 212 ha 5 4 3 2 Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala Siikajoen vesistöalueella 1 26 27 28 29 21 211 212 Kuva 3 Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden bruttovuosipäästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina 26 212. 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoista Isonevalla, Huhannevalla, Iso-Mannisella, Kärjenrimpi-Puronrämeellä, Navettarimmellä, Paskonevalla ja Saarinevalla tarkkailtiin kesällä 212 vesienkäsittelyn tehoa ottamalla näytteet myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Kärjenrimmen pvk1:llä, Paskonevalla ja Saarinevalla tehoa tarkkailtiin myös muina vuodenaikoina, ja myös niiltä osin tulokset on koottu taulukkoon 9. Tässä raportissa tehon tarkkailua käsitellään kuitenkin vain kesäjakson osalta. Kuntoonpanosoista Sauvasuolla oli tehon tarkkailua ympäri vuoden. Mankisennevalla pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin kesällä ja syksyllä. Hevoskorven pintavalutuskentän tehoa tarkkailtiin vain syksyllä. Tulokset tehon tarkkailusta ovat taulukoissa 9 ja 1 sekä liitteessä 3.
16 Taulukko 9 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 212. n= näytteiden lukumäärä. KÄRJENRIMPI-PURONRÄME (pvk1) (KAI) Talvi (n=4) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 5,9 36 161 7 2965 16 48 59 Pintavalutuskentän alapuoli 4,3 39 42 1, 1135 16 31 3,7 Erotus -1,6-3,8 12 69 183 1584 449 55 Teho % -27-11 74 99 62 99 94 94 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,3 36 56 11 266 67 1435 14 52 Pintavalutuskentän alapuoli 4,8 32 42 5, 178 49 85 125 13 Erotus -,4 4,4 14 6, 88 18 585 15 39 Teho % -9 12 25 55 33 27 41 11 76 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,5 68 24 41 3525 17 1313 575 45 Pintavalutuskentän alapuoli 4,8 46 95 33 288 27 743 22 11 Erotus -,6 23 145 8,3 1438-1 57 2875 33 Teho % -11 33 61 2 41-62 43 57 75 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,8 65 13 46 39 39 17 36 45 Pintavalutuskentän alapuoli 5,2 5 99 53 24 2,5 12 32 9, Erotus -,6 15 31-7, 15 37 5 4 36 Teho % -1 23 24-15 38 94 29 11 8 KÄRJENRIMPI-PURONRÄME (pvk2) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 4,9 53 137 47 2267 < 5 79 3367 18 Pintavalutuskentän alapuoli 5,3 46 168 37 1497 < 5 15 3366,7 18 Erotus,4 7-31 1 77 64 -,4 Teho % 9 14-23 21 34 81-2 SAARINEVA (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 27 66 29 2768 2,5 195 5925 1 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 37 56 2 256 45 145 3725 5,2 Erotus,1-1 9,8 8,8 28-43 5 22 5,2 Teho % 2-36 15 31 8-17 26 37 5 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,8 3 51 1, 19 28 985 14 4,2 Pintavalutuskentän alapuoli 5,7 36 57 6, 19 16 8 17 6,6 Erotus -,1-6, -5,5-5,, -132 185-3 -2,4 Teho % -2-2 -11-5 -471 19-21 -58 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 49 68 17 2925 25 1525 4175 17 Pintavalutuskentän alapuoli 6,1 51 64 16 245 3 126 3475 9,5 Erotus, -1,3 3,8,8 475-5,4 265 7 7,8 Teho % 1-3 6 4 16-22 17 17 45 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 4 58 32 26 2,5 15 55 17 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 53 74 25 23 93 93 44 54 Erotus -,1-13 -16 7, 3-91 57 11-37 Teho % -2-33 -28 22 12-362 38 2-218
17 PASKONEVA (pvk1) Talvi (n=8) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 33 61 14 2851 35 175 3483 25 Pintavalutuskentän alapuoli 5,5 37 43 11 2686 75 1583 2 4,6 Erotus -,6-4,1 18 3, 165 23 167 1483 21 Teho % -1-13 3 21 6 75 1 43 82 Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,8 82 127 9, 5 55 1746 3624 64 Pintavalutuskentän alapuoli 5,3 73 11 31 358 24 154 42 13 Erotus -,5 9 17-22 142 31 26-396 51 Teho % -9 11 13-249 28 56 12-11 8 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,9 65 71 1 48 75 26 41 1 Pintavalutuskentän alapuoli 5,4 63 71 14 35 38 17 31 6,4 Erotus -,5 2,, -4, 13 37 9 1 3,6 Teho % -8 3-4 27 49 35 24 36 ISONEVA (la2) Kesä (n=3) Laskeutusaltaan yläpuoli 4,1 44 154 17 3493 29 1517 6367 157 Laskeutusaltaan alapuoli 3,5 31 62 3 3433 1 24 8267 35,7 Erotus -,6 13 92 15 6 2-523 -19 121 Teho % -15 3 6 85 2 67-35 -3 77 HUHANNEVA (pvk1) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 49 11 32 2633 43 953 52 29 Pintavalutuskentän alapuoli 5,4 43 22 2 1167 2 223 18 4 Erotus -,8 7 79 29 1467 22 73 34 25 Teho % -12 14 78 93 56 52 77 65 87 ISO-MANNINEN (pvk1) Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 5 63 21 171 12 623 5375 15 Pintavalutuskentän alapuoli 5,8 56 51 11 1433 11 48 4325 6 Erotus -,3-6 12 1 278 1 216 15 9 Teho % -5-12 19 48 16 8 35 2 6 NAVETTARIMPI (kem1) Kesä (n=5) Kemikalointiaseman yläpuoli 5,9 4 114 24 211 217 454 5888 23 Kemikalointiaseman alapuoli 5,2 5 85 18 236 176 478 9794 46 Erotus -,7-1 29 6-25 41-24 -396-23 Teho % -13-24 26 27-12 19-5 -66-13
18 Taulukko 1 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta kesällä 212. n= näytteiden lukumäärä. MANKISENNEVA (pvk1) Kesä (n = 3) ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 5,7 78 153 3267 154 26 Pintavalutuskentän alapuoli 3,9 14 146 32 32 2,6 Erotus -1,8-26 7,7 67 158 24 Teho % -31-33 5, 2, 98 9 Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 8 95 37 18 15 Pintavalutuskentän alapuoli 4,2 64 83 11 18 3, Erotus -1,9 16 12 26 1782 12 Teho % -31 2 13 7 99 8 MANKISENNEVA (pvk2) Kesä (n = 3) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,9 74 24 2367 1273 15 Pintavalutuskentän alapuoli 4,7 119 74 2833 42 5,4 Erotus -1,2-45 13-467 853 1 Teho % -2-61 64-2 67 64 Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 7 18 26 13 46 Pintavalutuskentän alapuoli 6, 67 58 24 1 4,1 Erotus -,4 3, 122 2 3 42 Teho % -6,3 4,3 68 7,7 23 91 SAUVASUO (pvk 1) Talvi (n = 5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 29 125 1768 162 12 Pintavalutuskentän alapuoli 6, 41 48 18 882 6,6 Erotus -,1-12 78-32 18 5,2 Teho % -1, -4 62-1,8 17 44 Kevät (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 13 58 11 47 6,3 Pintavalutuskentän alapuoli 5,8 11 41 11 48 6,8 Erotus -,2 2, 17, -1 -,5 Teho % -3,3 15 29, -2,1-7,9 Kesä (n = 5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,9 41 129 182 832 2 Pintavalutuskentän alapuoli 6, 44 6 1588 36 12 Erotus,1-2,8 69 232 472 8,5 Teho % 2, -6,9 54 13 57 42 Syksy (n = 1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,9 47 11 21 12 21 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 28 41 115 57 4,8 Erotus,4 19 69 95 63 16 Teho % 6,8 4 63 45 53 77 HEVOSKORPI (pvk1) Syksy (n = 2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 76 25 29 21 Pintavalutuskentän alapuoli 6, 62 92 175 1 Erotus -,2 14 113 115 1 Teho % -3,2 18 55 4 49
19 Vesienkäsittely laski kesäjaksolla veden ph:ta lähes kaikilla kohteilla. Happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) määrään vesienkäsittelyllä ei pääosin ollut suurta vaikutusta. Kiintoaineen määrää vesienkäsittely yleensä vähensi selvästi. Kärjenrimpi-Puronrämeen pintavalutuskenttä 1 toimi kesällä hyvin, vaikkakin veden ph laski selvästi. Myös happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) määrä laski pintavalutuskentällä. Pvk2:n teho oli kokonaisuutena huono. Kenttä puhdisti ainoastaan typpeä kohtalaisesti. Kokonaisfosforin pitoisuus oli suurempi kentän alapuolisella pisteellä, ja raudan ja kiintoaineen määrässä ei tapahtunut muutoksia. Saarinevan pintavalutuskentän teho oli kesäjaksolla kiintoaineen osalta kohtalainen, ja muilta osin huono. Ravinteita ja rautaa kenttä ei juurikaan puhdistanut. Paskonevan pintavalutuskentän teho oli kiintoaineen osalta hyvä, mutta muilta osin huono. Fosforin ja typen reduktiot olivat alhaisia. Isonevan laskeutusallas puhdisti hyvin fosforia ja kiintoainetta. Myös happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) oli vähemmän altaan alapuolisella pisteellä. Kokonaistypen määrään laskeutusaltaalla ei ollut vaikutusta, ja rautaa oli runsaasti sekä laskeutusaltaan ylä- että alapuolella. Huhannevan pintavalutuskentällä veden ph laski melko paljon, mutta kenttä pidätti ravinteita, rautaa ja kiintoainetta erittäin hyvin. Iso-Mannisen pintavalutuskenttä toimi kokonaisuutena heikosti. Kenttä pidätti hyvin ainoastaan kiintoainetta. Navettarimmen kemikalointiasema paransi valumaveden laatua ainoastaan fosforin osalta hieman. Muutoin vedenlaatu oli heikompi kemikaloinnin jälkeen. Kiintoainetta oli kemikalointiaseman alapuolisella pisteellä kaksinkertaisesti yläpuoliseen pisteeseen verrattuna. Kemikalointi alensi myös veden ph:ta melko paljon. Kuntoonpanovaiheessa olleella Sauvasuolla pintavalutuskenttä poisti tehokkaasti kokonaisfosforia ja kohtalaisesti kiintoainetta. Veden ph ei laskenut pintavalutuksen aikana. Kokonaistyppeä kenttä poisti heikosti, mutta ammoniumtyppeä tehokkaammin. Mankisennevan pintavalutuskenttä 1:n teho oli kiintoaineen ja ammoniumtypen poistossa erittäin hyvä, mutta muilta osin huono. Kokonaisravinteiden pitoisuudet eivät muuttuneet pintavalutuksen aikana, ja veden ph laski huomattavasti. Mankisennevan pintavalutuskenttä 2 poisti hyvin kokonaisfosforia, ammoniumtyppeä ja kiintoainetta, mutta ei lainkaan kokonaistyppeä, jonka pitoisuus kasvoi. Myös veden ph laski selvästi, ja happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) määrä kohosi. Kuntoonpanokohteiden tehontarkkailutuloksia tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon, että pintavalutuskentät ovat uusia ja olleet käytössä vasta vähän aikaa. 4 VESISTÖTARKKAILU 4.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 212 Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailu koostui päästötarkkailusoiden mukaisesta vaihtuvasta tarkkailusta sekä vuosittain toistuvasta tarkkailusta. Vesistötarkkailupisteet on esitetty taulukossa (Taulukko 11). Havaintopisteet on myös merkitty liitekartoille 1 ja 4.
Taulukko 11 Siikajoen turvetuottajien vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 212. 2 Havaintopaikka Piste koordinaatit (KKJ) Vesistöalue Turvetuotantoalue Vaihtuva tarkkailu Siikajoki 86-tien silta Si4 3415983 7169539 57.13 Isonevan yp., Huhtinevan ap. Siikajoki Harakkakanava ap Ha ap 3413911 7169957 57.13 Isonevan ap. Uljuanoja Pi1 346262 712892 57.23 Iso-Mannisen ap. Mankisenoja Mankisennevan yp Man yp 3455495 714672 57.26 Mankisennevan yp. Mankisenoja alapää Man 345246 714614 57.26 Mankisennevan ap. Kurranjärvi 4 Kur4 3458 714788 57.26 Mankisennevan ap. Kurunkanava Kk 343532 715298 57.29 Tahkonevan ap. Tahkoneva. laskuoja T la 343533 714936 57.29 Tahkonevan ap. Pahkapuro Saarineva PahkaP 348658 7117964 57.37 Saarinevan yp. Siikajoki SiikaJ 3484333 7115616 57.33 Saarinevan ap. Neittävänjoki yp Ne yp 3475438 7148672 57.42 Kärjenrimpi-Puronrämeen yp. Neittävänjoki Leiviskä Ne11 34716 71468 57.42 Kärjenrimpi-Puronrämeen yp., Navettarimmen yp. Veneoja ve Ve1 347144 71461 57.48 Kärjenrimpi-Puronrämeen ap., Navettarimmen ap. Lamujoki Junn meij yp Lam23 34422 712612 57.61 Hevoskorven ap. Luhtaanoja Hev1 3439214 7119842 57.62 Hevoskorven ap. Lamujoki 4-tien silta Lam33 34427 71277 57.62 Hevonskorven ap. Käärmeojan alaosa Kä 3458459 7113625 57.63 Joutennevan ap. Lamujoki Kortteisen yp. Lam57 34584 71148 57.63 Joutennevan ap., Kortenevan yp. Lamujoki Korteojan alap LamPu 345822 7116 57.63 Korteneva ap. Pasko-oja. yp Pas yp 3431312 7126479 57.68 Paskonevan yp. Pasko-oja. ap Pas ap 3432199 7122671 57.68 Paskonevan ap. Köyryoja, yläosa Kö yp 342822 713595 57.73 Huhannevan yp., Savalonevan yp. Köyryoja, alaosa Kö ap 3428 713939 57.73 Huhannevan ap., Savalonevan ap. Savaloja Näsälänperä Sa 29 3428 714152 57.72 Huhannevan ap., Savalonevan ap. Rukkisenoja Nälkälä Ruk8 349345 71592 57.88 Varisnevan ap. Rukkisenoja Ruk 3414823 716683 57.82 Varisnevan ap. Vuosittainen toistuva tarkkailu Siikajoki Saarikoski Si5 3423943 717625 57.14 Siikajoki Rantsila Si73 34351 715697 57.21 Neittävänjoki Koskenkylä Ne2 34672 71455 57.41 Kärjenrimpi-Puronräme ap. Lamujoki Pulkkilan yp. Lam 18 3444 712988 57.61 Savalojan suu Sa 34384 716247 57.71 Luohuanjoki Lu2 3415487 716922 57.81 Vuonna 212 päästötarkkailussa olevia soita oli yhteensä 12. Lisäksi kuntoonpanovaiheen vesistötarkkailua tehtiin kolmella suolla ja jälkihoitovaiheen tarkkailua yhdellä suolla. Vesistötarkkailu painottui Neittävänjoen, Lamujoen ja Savalojan alueelle, mutta vesistöpisteitä oli tarkkailussa myös muualla Siikajoen valuma-alueella. Vaihtuvan ja vuosittain toistuvan vesistötarkkailun näytteet otettiin vuonna 212 kevättalvella huhtikuussa sekä kerran kuukaudessa kesä-elokuussa. Vesistötarkkailunäytteet otettiin samaan aikaan kuin päästötarkkailunäytteet. 4.2 Tarkkailun tulokset Veden laatu Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä kesä-elokuun keskiarvona on esitetty taulukossa (Taulukko 12). Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset maalis-huhtikuun kierros mukaan lukien ovat liitteenä 2. Siikajoen pääuoma Siikajoen pääuomassa oli yhteensä viisi vesistötarkkailupistettä, joista ylin (SiikaJ) sijaitsi lähellä Pyhännän ja Kajaanin rajaa ja alin Paavolassa (Si4). Vuonna 212 Siikajoen vesi oli tummaa sekä rauta- ja humuspitoista (Taulukko 12). Joen latvaosalla (SiikaJ) vesi oli tummempaa ja vedessä oli enemmän happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) kuin alajuoksulla. Huhtikuusta heinäkuuhun vesi oli lievästi hapanta (ph
21 6,4 6,8) joen keski- ja alajuoksulla, mutta elokuussa ph-tasot olivat melko alhaisia (5,7 5,8). Joen latvaosissa vesi oli huhtikuussa lievästi hapanta (ph 6,2), mutta kesäelokuussa ph oli alhainen, 4,4 4,9. Taulukko 12 Veden laatu Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä kesällä 212 keskimäärin. Havaintopiste Kesä-elokuun keskiarvo Klorof.a Happi ph S-joht. Kiintoaine Väri Sameus Kok. N NH 4 -N NO 2,3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe µg/l mg/l kyll. % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Pahkapuro ja Siikajoen yläosa PahkaP 1,3 6, 58 4,7 2,4 1 333 1 643 12 < 5 19 4 49 2633 SiikaJ 1, 6, 59 4,7 2,8 2 383 1 75 17 < 5 35 11 56 2733 Neittävänjoki ja Veneoja Ne yp 2,7 6,5 64 6,6 5,9 28 233 13 118 16 196 123 68 29 4233 Ne11 3,2 6, 59 6,5 5,4 18 242 13 1133 113 168 121 66 31 4133 Ve1 3, 4,4 43 6,1 3,8 29 25 13 15 97 35 89 34 38 347 Ne2 3,2 6,5 64 6,4 4,8 16 242 11 17 85 145 1 49 33 3467 Uljuanoja Pi 1 6,6 6, 59 5,7 3,1 3 258 3 84 138 < 5 27 5 45 2233 Käärmeoja Kä 3,4 7,6 74 6,7 4, 48 263 21 815 25 < 5 96 28 38 355 Pasko-oja ja Luhtaanoja Pas yp 4,4 6,8 64 5,7 3,4 13 367 7 146 93 71 77 31 53 3733 Pas ap 2,9 7,4 7 6,2 3,6 67 267 21 1293 15 4 98 26 41 3867 Hev1 4,3 6,6 63 6, 5,7 17 55 15 14 49 < 5 1 35 8 5467 Lamujoki Lam57 3,6 7,4 76 6,4 2,7 6 152 3 57 31 12 35 11 19 1377 LamPu 2,7 7,6 77 6,5 2,7 13 163 6 575 23 16 43 14 21 19 Lam33 3,7 6,6 66 6,2 3,2 6 275 4 81 52 14 53 22 33 2467 Lam23 4,2 6,8 69 6,3 3,5 13 3 7 92 41 19 61 24 36 2733 Lam18 4,5 6,7 68 6,2 3,7 22 258 15 1143 45 34 75 23 4 3 Mankisenoja ja Kurranjärvi Man yp 2,8 5,7 53 5,6 3,1 11 38 9 163 29 56 41 18 4 37 Man 4,1 6,2 59 5,4 3,4 15 483 14 1267 124 12 76 28 61 4833 Kur4 25,8 7,8 81 5,9 2,2 16 258 6 773 15 < 5 58 3 28 28 Tahkonevan laskuoja T la 2,4 7,6 73 6,7 7,6 8 275 18 943 148 26 3 9 3 5767 Köyryoja, Savaloja ja Kurunkanava KäP yp 3,3 6,9 67 5,5 2,7 14 292 5 963 26 < 5 46 12 52 467 Käp ap 2,9 4,5 43 6,1 4,6 2 333 11 1177 94 29 76 14 44 4567 Sa 29 4,7 6,5 62 6,2 5,2 15 333 12 125 85 48 65 2 47 4767 Sa 6,7 4,9 49 6,3 8,6 17 48 17 16 81 57 126 5 48 6433 Kk 6,1 7,2 73 6,5 5,6 11 325 9 1293 72 55 49 16 41 4533 Rukkisenoja ja Luohuanjoki Ruk8 2,4 7,3 71 4,4 18,3 31 125 28 1567 173 91 72 38 16 74 Ruk 2,7 7,7 75 6,5 11,7 15 38 18 1433 47 113 96 61 32 6733 Lu2 3,7 6,5 65 6,4 1,1 14 48 11 16 12 89 17 55 47 6633 Siikajoen pääuoma Si73 5,6 7,3 75 6,3 3,6 8 233 6 863 47 73 61 22 32 2733 Si5 8,3 6,3 66 6,3 4,1 1 267 6 993 35 78 71 2 37 2833 Si4 7,5 6,1 62 6,3 4,5 1 242 6 173 58 84 68 24 27 28 Ha ap 1,2 4,8 51 5,5 5,7 17 167 21 3457 929 145 55 24 41 11867 Siikajoen veden happipitoisuudet olivat yläjuoksulla huhtikuussa ja heinäkuussa tyydyttäviä, elokuussa happipitoisuus oli huono (4,8 mg/l). Keski- ja alajuoksulla happipitoisuudet olivat huhti-heinäkuussa lähinnä tyydyttävää tasoa, elokuussa happitilanne oli huono (happipitoisuudet 4,1 4,5 mg/l) Saarikoskella (Si5) ja Paavolassa (Si4). Kiintoainesta vedessä oli joen yläjuoksulla vähän. Keski- ja alajuoksulla pitoisuudet olivat huhtikuussa pieniä (2,5 3,6 mg/l), kesä-heinäkuussa kiintoainetta esiintyi jonkin verran ja elokuussa pitoisuudet olivat melko korkeita (13, 17, mg/l). Siikajoen yläjuoksulla vedessä esiintyi samennusta huhtikuussa, mutta muuten arvot olivat alhaisia. Keski- ja alajuoksulla vesi oli selvästi sameaa kaikilla näytteenottokerroilla, mutta korkeimmillaan sameusarvot olivat huhtikuussa. Sähkönjoh-
22 tavuusarvot olivat keski- ja alajuoksulla hieman koholla huhtikuussa, mutta muuten arvot olivat jokivesille tyypillistä tasoa. Siikajoen veden ravinnepitoisuudet kasvoivat alajuoksulle päin mentäessä. Lisäksi pitoisuudet kasvoivat kesän kuluessa. Yläjuoksulla (SiikaJ) kokonaistyppipitoisuudet olivat 58 95 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet 21 44 µg/l. Keski- ja alajuoksulla typpipitoisuudet olivat 78 15 µg/l ja fosforipitoisuudet 38 1 µg/l. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet viittasivat Forsbergin ja Rydingin (198) luokkarajojen perusteella kaikilla näytteenottopaikoilla rehevyyteen, mutta alajuoksulla rehevyystaso oli selvästi korkeampi kuin yläjuoksulla. Epäorgaanista typpeä (NO 2 +NO 3 +NH 4 -N) esiintyi Siikajoen yläjuoksulla kesäaikaan niukasti, mutta fosforista melko suuri osa (19 25 %) oli epäorgaanista fosfaattifosforia (PO 4 -P). Joen keski- ja alajuoksulla noin 6 2 % kokonaistypestä esiintyi kesäaikaan epäorgaanisessa muodossa ja kokonaisfosforista noin 25 4 % oli fosfaattifosforia. Suurimmillaan epäorgaanisten ravinteiden pitoisuudet olivat huhtikuussa. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat joen yläjuoksulla karuille vesille tyypillistä tasoa (<1 2 µg/l). Rantsilan kohdalla pitoisuudet viittasivat lievään rehevyyteen ja Saarikoskella ja Paavolassa rehevyyteen. Luultavasti sekä virtausolosuhteet että veden happamuustaso ja kiintoainepitoisuus rajoittivat levätuotantoa. Pahkapuro Pahkapuro laskee Siikajokeen aivan sen yläjuoksulla. Huhtikuussa 212 puron veden ph oli 6,2 eli lievästi hapan, mutta kesä-elokuussa vesi oli hapanta (ph 4,5 5,). Huhtikuussa veden happitilanne oli melko hyvä, kesä-heinäkuussa välttävä ja elokuussa huono (happipitoisuus 4,5 mg/l). Sähkönjohtavuusarvot olivat matalaa, luonnonvesille tyypillistä tasoa. Kiintoainepitoisuudet olivat pieniä, ja lievää samennusta oli havaittavissa ainoastaan huhtikuussa. Pahkapuron vesi oli tummaa, rauta- ja humuspitoista kaikilla näytteenottokerroilla. Puroveden kokonaistyppipitoisuus oli keskimäärin reheville vesille tyypillistä tasoa, mutta kokonaisfosforipitoisuus viittasi keskiravinteisuuteen. Epäorgaanisia ravinteita vedessä oli melko vähän. Veden tumma väri ja happamuustaso todennäköisesti rajoittivat levätuotantoa. Neittävänjoki ja Veneoja Neittävänjoen vesi oli huhtikuussa ja kesä-heinäkuussa lähes neutraalia tai lievästi hapanta (ph 6,8 7,1). Veneojan vesi oli hieman happamampaa (ph 6,5 6,7) kuin Neittävänojan vesi. Elokuussa ph-taso laski kaikilla näytteenottopaikoilla alle kuuden. Happipitoisuudet olivat Neittävänjoessa huhtikuussa ja kesäkuussa tyydyttävää tasoa, mutta heinä-elokuussa happitilanne oli melko huono (happipitoisuudet 4,7 6,5 mg/l). Veneojassa happitilanne oli huhtikuussa kohtalainen, mutta kesällä happipitoisuudet olivat huonoja (2,5 6,5 mg/l). Sekä Neittävänjoen että Veneojan vesi oli tummaa, hyvin sameaa ja humus- ja kiintoainepitoista. Pienimmät kiintoainepitoisuudet mitattiin huhtikuussa Neittävänjoen yläosalta ja Veneojasta. Suurimmillaan kiintoainepitoisuudet olivat elokuussa Neittävänjoen yläjuoksulla (61 mg/l) ja Veneojassa (43 mg/l). Sekä Neittävänjoen että Veneojan sähkönjohtavuusarvot olivat hieman korkeampia kuin muissa alueen vesistöissä keskimäärin. Sekä Neittävänjoen että Veneojan ravinnepitoisuudet olivat korkeita, mutta klorofylli-a-pitoisuudet jäivät suhteellisen mataliksi luultavasti veden tummasta väristä ja runsaista kiintoainepitoisuuksista johtuen. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut merkittäviä eroja näytteenottopaikkojen välillä, ja ravinteiden määrä lisääntyi kaikilla paikoilla
23 kesän edetessä. Neittävänjoessa esiintyi epäorgaanista typpeä melko runsaasti (24 62 % kokonaistypen määrästä) huhti-heinäkuussa. Elokuussa pitoisuudet olivat jonkin verran pienempiä (4 1 % kokonaistypen määrästä). Veneojassa epäorgaanista typpeä esiintyi jonkin verran vähemmän kuin Neittävänjoessa. Fosfaattifosforin esiintyminen oli runsasta (35 91 % kokonaisfosforin määrästä) kummassakin joessa kaikilla näytteenottokerroilla. Uljuanoja Iso-Mannisen kuivatusvedet johdetaan Uljuanojaan, joka laskee Siikajokeen Pihkalanrannan tienoilla. Uljuanojan vesi oli huhti-heinäkuussa lievästi hapanta (ph 6, 6,4), mutta elokuussa ph laski alle viiden. Veden happipitoisuus oli melko hyvä huhti-kesäkuussa, mutta loppukesällä happitilanne oli huono. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Vuonna 212 Uljuanojan vesi oli tummaa, sameaa, humus- ja rautapitoista. Kiintoainetta vedessä oli jonkin verran. Ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet jäivät kesäaikaan alle määritysrajan, ja fosfaattifosforia esiintyi melko vähän. Ammoniumtypen pitoisuudet olivat kesäheinäkuussa melko alhaisia, mutta elokuussa ammoniumtyppeä oli vedessä runsaasti, 38 µg/l. Klorofylli-a-pitoisuudet jäivät ravinnepitoisuuksiin nähden pieniksi. Lamujoki ja Käärmeoja Lamujoen vesi oli huhti-heinäkuussa 212 lievästi hapanta (ph 6,4 6,8). Happamuustaso oli huhtikuussa hieman parempi joen yläjuoksulla (Lam57, LamPu) kuin muilla näytteenottopaikoilla. Elokuussa Lamujoen yläjuoksulla ph pysyi edelleen lievästi happamana (ph 6,4 6,), mutta Leskelässä (Lam33) ja sen alapuolisilla näytteenottopaikoilla ph laski tasolle 5,5 5,6. Lamujoen vesi oli vuonna 212 humuspitoista ja tummaa. Väriarvoissa ja kiintoainepitoisuuksissa esiintyi melko suurta vaihtelua näytteenottopaikkojen ja näytteenottokertojen välillä. Kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin suurimmillaan Korteojan alapuolella (LamPu) ja Pulkkilassa (Lam18). Pienimmillään kiintoainepitoisuudet olivat yleensä Lamujoen yläjuoksulla (Lam57). Jokiveden sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Yläjuoksulla vedessä oli havaittavissa vain lievää samennusta, mutta samennus lisääntyi alajuoksulle päin edettäessä. Myös raudan ja happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) pitoisuudet lisääntyivät alajuoksulle päin mentäessä. Korteojan alapuolella sijaitsevalla näytteenottopaikalla LamPu vedenlaatu oli keskimäärin hieman huonompi kuin yläjuoksulla tai Leskelässä keskimäärin. Lamujoen kokonaistyppipitoisuudet olivat yläjuoksulla (Lam57, LamPu) keskiravinteisille vesille tyypillistä tasoa ja keski- ja alajuoksulla reheville vesille tyypillistä tasoa. Kokonaisfosforin määrä oli joessa reheville vesille tyypillistä tasoa. Keskimäärin ravinnepitoisuudet kasvoivat alavirtaan mentäessä. Klorofylli-a-pitoisuudet jäivät suhteellisen alhaisiksi ravinnepitoisuuksiin nähden, ja on todennäköistä, että veden väri ja kiintoaineen määrä rajoittivat levätuotantoa. Fosfaattifosforia esiintyi melko runsaasti kaikilla näytteenottokerroilla. Epäorgaanisen typpeä esiintyi jonkin verran kaikilla näytteenottokerroilla, mutta epäorgaanisen typen suhteellinen osuus kokonaistypen määrästä oli kesäaikaan suhteellisen alhainen (3 1 % kokonaistypen määrästä). Elokuussa nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet jäivät kaikilla näytteenottopaikoilla alle määritysrajan (5 µg/l).
24 Käärmeoja laskee Lamujokeen sen yläjuoksulla ja ojaan johdetaan Joutennevan kuivatusvedet. Käärmeojasta otettiin vesinäytteitä huhti-, kesä- ja heinäkuussa, mutta elokuussa näytteenottopaikalle ei tulvatilanteen takia päästy. Käärmeojan vesi oli huhti-heinäkuussa lievästi hapanta, hyvin tummaa ja humus- ja rautapitoista. Kiintoainetta vedessä esiintyi välillä hyvin runsaasti. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä tasoa ja veden happipitoisuudet olivat pääosin tyydyttäviä. Ravinteita oli vedessä runsaasti, mutta klorofylli-a-pitoisuudet jäivät mataliksi. Epäorgaanista typpeä vedessä oli suhteellisen vähän, fosfaattifosforia jonkin verran. Luhtaanoja ja Pasko-oja Pasko-ojan vedenlaatua tutkittiin Paskonevan yläpuolella (Pas yp) ja sen alapuolella (Pas ap). Pasko-oja laskee Ristisenojaan, josta vedet virtaavat Lamujokeen Leskelän kohdalla. Luhtaanoja laskee Lamujokeen hieman ylempänä kuin Ristisenoja. Vesinäytteitä otettiin Luhtaanojasta kesä-, heinä- ja elokuussa. Ojan vesi oli kesäheinäkuussa lievästi hapanta (ph 6,2 6,7), mutta elokuussa ph laski tasolle 5,2. Veden happipitoisuudet olivat välttävää tasoa, ja sähkönjohtavuusarvot olivat kesäheinäkuussa lievästi koholla. Ojan vesi oli tummaa, sameaa ja kiintoainepitoista. Rautaa ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) vedessä oli runsaasti. Luhtaanojan veden ravinnepitoisuudet olivat korkeita, mutta klorofylli-a-pitoisuudet jäivät melko alhaisiksi. Nitriitti-nitraattitypen pitoisuudet olivat alle määritysrajan kaikilla näytteenottokerroilla, ammoniumtyppeä esiintyi jonkin verran. Fosfaattifosforia vedessä oli melko runsaasti. Pasko-ojan vesi oli huhti-heinäkuussa lievästi hapanta (ph 6,2 6,9), mutta elokuussa ph laski tasolle 5,1 5,2. Happipitoisuudet olivat huhti-heinäkuussa melko hyvää tasoa, elokuussa taso oli välttävä. Sähkönjohtavuusarvot olivat pääosin melko matalia. Pasko-ojan vesi oli tummaa ja sameaa, ja kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat melko runsaita. Elokuussa Paskonevan alapuolelta mitattiin huomattavan korkea kiintoainepitoisuus, 17 mg/l. Pasko-ojan vedessä oli myös runsaasti rautaa ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Ravinnepitoisuudet olivat korkeita, ja epäorgaanisia ravinteita esiintyi jonkin verran kaikilla näytteenottokerroilla. Klorofylli-a-pitoisuudet jäivät verrattain alhaisiksi etenkin Paskonevan alapuolisella näytteenottopaikalla. Pasko-ojan vedenlaadussa ei ollut havaittavissa suuria eroja turvetuotantoalueen ylä- ja alapuolella. Mankisenoja ja Kurranjärvi Mankisenojan vedenlaatua tarkkailtiin vuonna 212 Mankisennevan yläpuolella (Man yp) ja Mankisennevan alapuolella ojan suulla (Man). Lisäksi vesinäytteitä otettiin Kurranjärvestä, johon oja laskee. Kurranjärvestä vedet laskevat Kurranojaa pitkin Siikajokeen Sipolan pohjoispuolella. Mankisenojan vesi oli suon yläpuolella lievästi hapanta (ph 6, 6,5) huhtikuusta heinäkuuhun, mutta elokuussa ph laski tasolle 4,7. Mankisennevan alapuolella vesi oli huhtikuussa ja heinäkuussa lievästi hapanta (6,1 6,6), mutta heinäkuussa ph oli 5,8 ja elokuussa 4,4. Kurranjärven veden ph oli huhti-heinäkuussa 6, 6,2, mutta elokuussa ph oli 5,6. Sähkönjohtavuusarvot olivat hiukan koholla huhtikuussa, mutta muuten arvot olivat hyvin matalia. Mankisenojan happipitoisuudet olivat huhtikuuta lukuun ottamatta melko huonoa tasoa. Kurranjärvessä happitilanne oli huhtikuussa hyvin huono (happipitoisuus vain 1,5 mg/l), kesä-heinäkuussa hyvä ja elokuussa tyydyttävä. Sekä Mankisenojan että Kurranjärven vesi oli tummaa ja humus-, rauta- ja kiintoainepitoista. Mankisenojan veden sameudessa esiintyi suurta vaihtelua, mutta Kurran-
25 järven vesi oli jatkuvasti melko sameaa. Sekä Mankisenojan että Kurranjärven veden ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Mankisenojan suulla ja Kurranjärvessä esiintyi kesäaikaan melko vähän nitriitti-nitraattityppeä, mutta Mankisennevan yläpuolella pitoisuudet olivat selvästi suurempia kuin muilla näytteenottopaikoilla. Mankisennevan yläpuolelta mitattiin huhtikuuta lukuun ottamatta melko vähän ammoniumtyppeä, ja suon alapuolella ammoniumtyppeä esiintyi selvästi enemmän kuin suon yläpuolella. Kurranjärven ammoniumpitoisuudet olivat melko alhaisia. Fosfaattifosforia esiintyi Mankisenojassa ajoittain melko runsaastikin, mutta Kurranjärven fosfaattipitoisuudet olivat pieniä. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat Mankisenojassa melko pieniä, mutta Kurranjärvessä pitoisuudet viittasivat rehevyyteen. Mankisenojan vedenlaatu oli lähes kaikkien muuttujien osalta parempi Mankisennevan yläpuolella kuin ojan suulla. Savaloja ja Kurunkanava Savalojan valuma-alueella vedenlaatua tukittiin vuonna 212 Köyryojasta (Kö yp ja Kö ap), Savalojan yläjuoksulta (Sa29) ja ojan suulta (Sa). Lisäksi tutkittiin Tahkonevan laskuojan vedenlaatua ja Kurunkanavan vedenlaatua Tahkonevan laskun alapuolella (Kk). Huhannevan ja Savalonevan turvetuotantoalueiden yläpuolella Köyryojan vesi oli huhtikuussa lievästi hapanta (ph 6,1) ja kesä-heinäkuussa melko hapanta (5,8 5,9). Elokuussa ph laski alle viiden (4,7). Turvetuotantoalueiden alapuolella Köyryojan veden ph-taso oli huhti-heinäkuussa lievästi hapan (6,6 6,7), ja elokuussa happamuus laski tasolle 5,. Savalojan ja Kurunkanavan vesi oli huhtiheinäkuussa lievästi hapanta tai neutraalia (ph 6,4 7,). Elokuussa Savalojan veden ph oli 5, 5,3 ja Kurunkanavan ph 5,7. Tahkonevan laskuojassa vesi oli lievästi hapanta tai lähes neutraalia (6,8 7,1) elokuuta lukuun ottamatta, jolloin ph laski tasolle 6,2. Köyryojan, Savalojan, Tahkonevan laskuojan ja Kurunkanavan vesi oli vuonna 212 tummaa, kiintoaine- rauta- ja humuspitoista sekä sameaa. Korkeimmillaan väri- ja sameusarvot olivat Savalojan alaosalla. Kiintoainepitoisuudet olivat suurimmillaan (26, mg/l) heinäkuussa Köyryojassa ja Savalojan yläosalla, pienimmät pitoisuudet mitattiin Köyryojasta turvetuotantoalueiden yläpuolelta huhtikuussa (4,5 mg/l) ja elokuussa (4,1 mg/l). Veden sähkönjohtavuusarvot olivat turvetuotantoalueiden yläpuolella Köyryojassa matalaa, luonnonvesille tyypillistä tasoa. Soiden alapuolisessa Köyryojassa, Savalojan yläjuoksulla ja Kurunkanavassa arvot olivat hieman koholla, ja Savalojan suulla sekä Tahkonevan laskuojassa arvot olivat ajoittain selvästi koholla. Ravinnepitoisuudet olivat korkeita kaikilla Savalojan valuma-alueen näytteenottopaikoilla. Epäorgaanisia ravinteita esiintyi jonkin verran kaikilla näytteenottokerroilla Savalojassa ja Kurunkanavassa. Köyryojassa epäorgaanista typpeä esiintyi kesäaikaan melko vähän (3 11 % kokonaistypen määrästä) kokonaistypen määrä huomioon ottaen. Fosfaattifosforia sen sijaan esiintyi myös kesäaikaan melko runsaasti. Tahkonevan laskuojassa epäorgaanisia ravinteita mitattiin kesä-heinäkuussa vähän, mutta elokuussa epäorgaanista typpeä esiintyi jonkin verran. Köyryojan ja Tahkonevan laskuojan klorofylli-a-pitoisuudet olivat melko karuille vesille tyypillistä tasoa, Savalojassa ja Kurunkanavassa klorofyllin pitoisuudet viittasivat keskiravinteisuuteen. On todennäköistä, että veden väri ja kiintoaineen suuri määrä rajoittivat levätuotantoa. Rukkisenoja ja Luohuanjoki Rukkisenojan vedenlaatua tarkkailtiin vuonna 212 kahdelta näytteenottopaikalta (Ruk8 ja Ruk) Varisnevan alapuolelta. Luohuanjoen vedenlaatua tarkkailtiin jokisuulla (Lu2). Rukkisenojan yläjuoksulla (Ruk8) vesi oli kaikilla näytteenottoker-
26 roilla melko hapanta (ph 4,3 5,). Rukkisenojan suulla (Ruk) ja Luohuanjoessa vesi oli lievästi hapanta (ph 6,2 6,9) huhti-heinäkuussa, mutta elokuussa ph laski Rukkisenojassa tasolle 5,9 ja Luohuanjoessa tasolle 5,5. Veden happipitoisuudet olivat välttävää tai tyydyttävää tasoa sekä Rukkisenojassa että Luohuanjoessa. Vuonna 212 sekä Rukkisenojan että Luohuanjoen vesi oli tummaa, sameaa ja kiintoaine- ja rautapitoista. Rukkisenojan yläjuoksulla happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ) oli vedessä suhteellisen vähän (1 25 mg/l, keskiarvo 16 mg/l), mutta Rukkisenojan suulla ja Luohuanjoessa määrä oli pääosin samaa tasoa kuin Siikajoen alajuoksulla. Kiintoainepitoisuudet olivat korkeimmillaan (23 44 mg/l) Rukkisenojan yläjuoksulla, kun taas pienimmät pitoisuudet (7,1 9,8 mg/l) mitattiin Luohuanjoesta huhti-heinäkuussa. Veden sähkönjohtavuusarvot olivat koholla kaikilla näytteenottopaikoilla, mutta suurimmat arvot mitattiin Rukkisenojan yläjuoksulta. Sekä Rukkisenojan että Luohuanjoen ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Epäorgaanisia ravinteita esiintyi Rukkisenojassa runsaasti läpi vuoden. Luohuanjoessa fosfaattifosforia esiintyi runsaasti kaikilla näytteenottokerroilla, mutta epäorgaanisen typen määrä oli suhteellisen matala (11 14 % kokonaistypen määrästä) kesä-elokuussa. Klorofylli-a-pitoisuudet jäivät mataliksi kaikilla näytteenottopaikoilla, joten veden väri ja kiintoainepitoisuudet todennäköisesti rajoittivat levätuotantoa. 5 TURVETUOTANNON KUORMITUKSEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 5.1 Vedenlaadun ja tarkkailutulosten vertailu Vuonna 212 päästötarkkailunäytteitä otettiin 17 turvetuotantoalueelta ja vesistötarkkailunäytteitä 32:lta soiden ylä- tai alapuoliselta tarkkailupisteeltä. Tulokset esitetään valuma-alueiden mukaisessa järjestyksessä alkaen Siikajoen latvaosista (Taulukko 13). Saarinevan tuotannossa olevan suon valumavesien vaikutuksia tarkkailtiin suon yläpuolella Pahkapurossa (PahkaP) ja alapuolella Siikajoessa (SiikaJ). Saarinevalta tulevien vesien ph oli selvästi korkeampi kuin vastaanottavien vesien ph-taso, sillä vuonna 212 Siikajoen latvaosien vedet olivat useimmiten hyvin happamia. Kiintoainetta, happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), rautaa ja ravinteita suon valumavesissä oli selvästi enemmän kuin alapuolisessa Siikajoessa. Erityisesti ammoniumtyppeä suolta tuli runsaasti.
27 Taulukko 13 Veden laatu Siikajoen turvetuotantoalueiden vesistötarkkailupisteillä kesä-elokuussa v. 212 keskimäärin sekä alueen turvetuotantosoilta lähteneen veden laatu samoilla näytteenottokerroilla. n = näytteiden lukumäärä. Havaintopiste ph Kiintoaine Kok. N NH 4 -N NO 2 + NO 3 -N Kok. P PO 4 -P COD Mn Fe n mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l PahkaP 4,7 1 643 12 < 5 19 4 49 2 633 3 Saarineva 6,1 1 2 567 1 4 31 68 17 51 3 733 3 SiikaJ 4,7 2 75 17 < 5 35 11 56 2 733 3 Ne yp 6,6 28 1 18 16 196 123 68 29 4 233 3 Ne11 6,5 18 1 133 113 168 121 66 31 4 133 3 Kärjenrimpi-Puronräme pvk2 # 5,3 18 1 497 15 < 5 168 37 46 3 367 3 Navettarimpi 5, 67 2 867 557 188 11 24 59 13 567 3 Ve1 6,1 29 1 5 97 35 89 34 38 3 47 3 Ne2 6,4 16 1 7 85 145 1 49 33 3 467 3 Iso-Manninen 5,8 6 1 667 54 6 53 9 62 4 3 3 Pi 1 5,7 3 84 138 < 5 27 5 45 2 233 3 Pas yp 5,7 13 1 46 93 71 77 31 53 3 733 3 Paskoneva 5,1 18 3 467 1 15 < 5 123 48 8 5 6 3 Pas ap 6,2 67 1 293 15 4 98 26 41 3 867 3 Joutenneva * 4,5 17 1 1 38 8 6 12 66 1 8 1 Kä 6,7 48 815 25 < 5 96 28 38 3 55 2 Lam57 6,4 6 57 31 12 35 11 19 1 377 3 Hevoskorpi 5, 7 2 3 89 92 98 5 33 3 Hev1 6, 17 1 4 49 < 5 1 35 8 5 467 3 Lam23 6,3 13 92 41 19 61 24 36 2 733 3 Lam33 6,2 6 81 52 14 53 22 33 2 467 3 Lam18 6,2 22 1 143 45 34 75 23 4 3 3 Man yp 5,6 11 1 63 29 56 41 18 4 3 7 3 Mankisenneva pvk1 3,9 3 4 1 26 154 114 2 Mankisenneva pvk2 4,3 7 3 1 385 76 135 2 Man 5,4 15 1 267 124 12 76 28 61 4 833 3 Kur4 5,9 16 773 15 < 5 58 3 28 2 8 3 Tahkoneva pvk, mp1 6,7 6 1 213 256 39 2 3 31 4 3 3 Tahkoneva mp3 6,5 4 1 293 211 45 34 5 32 3 3 Tahkoneva mp4 6,2 8 1 65 19 71 46 12 35 4 6 2 T la 6,7 8 943 148 26 3 9 3 5 767 3 Kk 6,5 11 1 293 72 55 49 16 41 4 533 3 Kö yp 5,5 14 963 26 < 5 46 12 52 4 67 3 Huhanneva 5,4 4 1 167 223 2 22 2 43 1 8 3 Savaloneva 6,9 8 1 6 19 38 5 2 23 6 35 2 Kö ap 6,1 2 1 177 94 29 76 14 44 4 567 3 Sa 29 6,2 15 1 25 85 48 65 2 47 4 767 3 Sa 6,3 17 1 6 81 57 126 5 48 6 433 3 Varisneva + 4,6 1 1 633 1 527 18 11 4 3 11 667 3 Ruk8 4,4 31 1 567 1 73 91 72 38 16 7 4 3 Ruk 6,5 15 1 433 47 113 96 61 32 6 733 3 Lu2 6,4 14 1 6 12 89 17 55 47 6 633 3 Si73 6,3 8 863 47 73 61 22 32 2 733 3 Si5 6,3 1 993 35 78 71 2 37 2 833 3 Huhtineva 6,6 2 927 29 < 5 91 38 48 317 3 Si4 6,3 1 1 73 58 84 68 24 27 2 8 3 Isoneva 3,5 36 3 433 2 4 1 62 3 31 8 267 3 Ha ap 5,5 17 3 457 929 145 55 24 41 11 867 3 # siirtyi tuotantoon 14.5.12 * näyte ainoastaan elokuulta kuntoonpanovaiheen tarkkailu + jälkihoitovaiheen tarkkailu
28 Kärjenrimmen-Puronrämeen (pvk2) kunnostustyöt päättyivät loppukeväällä, ja suo siirtyi tuotantoon 14.5.212. Kärjenrimmen ohella myös läheisen Navettarimmen vesistövaikutuksia tarkkailtiin Veneojassa ja Neittävänjoessa. Kummaltakin suolta lähtevissä vesissä oli enemmän kokonaistyppeä ja happea kuluttavaa ainesta kuin alapuolisissa vesistöissä. Soiden valumavedet olivat lisäksi happamampia kuin Venojan tai Neittävänjoen vesi. Navettarimmen kuivatusvesissä oli lisäksi enemmän kiintoainesta, fosforia ja rautaa kuin alapuolisessa Veneojassa tai Neittävänjoessa. Kärjenrimmen valumavesien kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat pienempiä kuin alapuolisista vesistä mitatut pitoisuudet, mutta fosforia suolta tulevissa vesissä oli enemmän kuin alapuolisissa vesistöissä. Neittävänjoen ravinne-, kiintoaine- ja rautapitoisuudet olivat jonkin verran suurempia turvetuotantoalueiden yläpuolella kuin niiden alapuolella. Veneojan vesi oli keskimäärin huonompilaatuista kuin Neittävänjoen vesi. Iso-Mannisen kuivatusvedet johdetaan Siikajokeen Uljuanojan kautta. Siikajoen lähin vesistötarkkailupaikka oli vuonna 212 lähes 3 kilometrin päässä Uljuanojan suulta. Iso-Mannisen valuvavesien ph oli lähes sama kuin Uljuanojan veden ph-taso. Kuivatusvesien ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat keskimäärin korkeampia kuin Uljuanojasta mitatut pitoisuudet. Myös happea kuluttavaa ainesta suovesissä oli enemmän kuin Uljuanojassa. Paskonevan kuivatusvedet johdetaan Pasko-ojan ja Ristisenojan kautta Lamujokeen. Paskonevan vesien ph oli keskimäärin alhaisempi kuin ojaveden ph. Happea kuluttavaa ainesta, rautaa, fosforia ja typpeä suovesissä oli selvästi enemmän kuin Paskoojan vedessä keskimäärin. Myös valumavesien kiintoainepitoisuus oli jonkin verran korkeampi kuin Pasko-ojan yläpuolisella näytteenottopaikalla (Pas yp) keskimäärin. Ammoniumtyppeä suovesissä oli runsaasti. Pasko-ojan vedenlaatu oli kiintoaine- ja fosforipitoisuuksien suhteen huonompi Paskonevan alapuolella kuin suon yläpuolella. Typpeä ja happea kuluttavaa ainesta ojavedessä oli kuitenkin enemmän suon yläpuolella kuin sen alapuolella. Ojaveden ph oli Paskonevan laskuojan yläpuolella keskimäärin matalampi kuin laskuojan alapuolella. Joutennevalta ei ollut virtaamaa alapuolisiin vesiin juuri lainkaan kesällä 212, ja vesinäyte saatiin otettua ainoastaan elokuun alussa, jolloin valumat olivat suuria monilla Siikajoen vesistöalueen soilla. Virtaaman puuttuessa suolta ei siten tullut kuormitusta elokuuta lukuun ottamatta. Taulukossa (Taulukko 13) Joutennevan kuivatusveden laatua elokuussa on verrattu alapuolisen Käärmeojan keskimääräiseen vedenlaatuun kesällä 212. Elokuussa Joutennevan valumavesi oli hapanta (ph 4,5) Käärmeojan yleiseen happamuustasoon verrattuna. Typpeä ja happea kuluttavaa ainesta kuivatusvesissä oli enemmän kuin alapuolisessa ojassa, mutta kiintoaineen, fosforin ja raudan pitoisuudet olivat valumavesissä pienempiä kuin Käärmeojassa keskimäärin. Suolta lähtevästä typestä vain pieni osa oli epäorgaanisessa muodossa. Käärmeojan vedenlaatu oli keskimäärin huonompi kuin alapuolisen Lamujoen vedenlaatu. Kortenevan turvetuotantoalueella ei ole vielä aloitettu kuntoonpanotöitä, mutta suon alapuolisen Lamujoen (LamPu, Lam57) vedenlaatua tarkkailtiin ennakkoon vuonna 212. Lamujoen yleistä vedenlaatua on käsitelty kappaleessa 4.2. Hevoskorvessa tehtiin vuonna 212 kuntoonpanotöitä. Niiden aiheuttamia vaikutuksia tarkkailtiin alapuolisessa Luhtaanojassa (Hev1) ja Lamujoessa (Lam23, Lam33). Hevoskorven valumavedet olivat keskimäärin happamampia kuin alapuoliset vesistöt. Lisäksi kuivatusvesissä oli enemmän happea kuluttavaa ainesta ja typpeä kuin Luhtaanojassa tai Lamujoessa. Kiintoainetta, fosforia ja rautaa oli Luhtaanojassa keski-
29 määrin enemmän kuin Hevoskorven valumavesissä. Luhtaanojan vedenlaatu oli keskimäärin huonompi kuin alapuolisen Lamujoen vedenlaatu. Mankisennevalla tehtiin kuntoonpanotöitä vuonna 212. Suon kuivatusvedet laskivat Mankisenojaa pitkin Kurranjärveen, josta vedet virtasivat edelleen Kurranojaa pitkin Siikajokeen. Mankisennevan kahdelta pintavalutuskentältä lähteneen veden ph oli selvästi alhaisempi kuin Mankisenojan veden ph. Kuivatusvesien kiintoainepitoisuudet olivat matalia, mutta ravinteita ja happea kuluttavaa ainesta suolta lähti runsaasti. Ammoniumtyppeä vesistöön tuli pääosin pintavalutuskentältä 2. Mankisenojan ravinnepitoisuudet ja happea kuluttavan aineksen määrä lisääntyivät Mankisennevan kuivatusvesien vaikutuksesta. Mankisenojan vesi oli keskimäärin huonolaatuisempaa kuin Kurranjärven vesi. Huhannevan ja Savalonevan valumavedet johdetaan Köyryojan kautta Savalojaan ja Siikajokeen. Huhannevan kuivatusvesien ph oli samaa tasoa kuin Köyryojan yläosan veden ph, mutta Savalonevan kuivatusvesi ei ollut yhtä hapanta kuin ojavesi. Kiintoainesta soilta lähti melko vähän. Valumavesien typpipitoisuudet olivat suurempia kuin Köyryojan yläosan typpipitoisuudet. Fosforipitoisuudet olivat Huhannevan kuivatusvesissä selvästi alhaisempia kuin Köyryojassa, Savalonevan vesien fosforipitoisuus oli hieman suurempia kuin Köyryojan veden pitoisuudet ojan yläosalla. Happea kuluttavaa ainesta Köyryojassa oli jonkin verran enemmän kuin soiden valumavesissä. Tahkonevan kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Kurunkanavaan, josta ne virtaavat Siikajokeen. Suon valumavesien typpipitoisuudet olivat korkeampia kuin laskuojasta tai Kurunkanavasta mitatut pitoisuudet. Rautaa valumavesissä oli vähemmän kuin alapuolisissa vesissä keskimäärin. Kuivatusvesien kiintoainepitoisuudet olivat samaa (mp4) tai matalampaa tasoa (mp1, mp3) kuin laskuojassa tai Kurunkanavassa keskimäärin. Fosforia mitattiin mittapadolla 1 vähemmän kuin alapuolisissa vesistöissä keskimäärin, muilla mittapadoilla veden fosforipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin laskuojassa ja Kurunkanavassa. Happea kuluttavan aineksen määrä oli kuivatusvesissä lähes samaa tasoa kuin alapuolisissa vesistöissä. Kuivatusvesien ph-taso oli mittapadoilla 3 4 lähes sama kuin laskuojassa tai Kurunkanavassa, mittapadolta 4 lähtevä vesi oli hiukan happamampaa kuin laskuojan vesi. Tahkonevan laskuojan vesi oli ravinnepitoisuuksia lukuun ottamatta hieman huonolaatuisempaa kuin Kurunkanavan vesi. Varisnevan vesistövaikutuksia tarkkailtiin suon jälkihoitoon liittyen. Suolta lähtevien vesien ph oli selvästi matalampi kuin alapuolisen Rukkisenojan vesien ph. Kiintoainetta, happea kuluttavaa ainesta ja fosforia suolta lähti vähän verrattuna alapuolisen ojan pitoisuuksiin. Valumavesien rautapitoisuudet olivat kuitenkin korkeita. Typpeä Varisnevan valumavesissä oli hieman enemmän kuin alapuolisen Rukkisenojan vedessä. Lähes kaikki typpi oli valumavesissä ammoniummuodossa. Varisnevan kuormitus näkyi Rukkisenojassa lähinnä ph:n alentumisena ja ammoniumpitoisuuksien nousuna. Huhtinevan kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin suoraan Siikajokeen. Huhtinevalta lähtevän veden ph oli vuonna 212 keskimäärin korkeampi kuin Siikajoen veden ph. Myös kiintoainetta, rautaa ja typpeä Huhtinevan kuivatusvesissä oli vähemmän kuin Siikajoen vedessä. Fosforia ja happea kuluttavaa ainesta Huhtinevan valumavesissä oli kuitenkin enemmän kuin Siikajoessa. Vesistötarkkailutietojen perusteella Huhtinevan kuivatusvesillä ei ollut havaittavaa vaikutusta Siikajoen yleiseen vedenlaatuun.
3 Isonevan kuivatusvedet johdetaan Harakkakanavaa pitkin Siikajokeen, ja Isonevan vesistövaikutuksia tutkittiin Siikajoesta kanavan alapuolelta. Isonevalta tuleva vesi oli hyvin hapanta (ph keskimäärin 3,5) Siikajoen yleiseen ph-tasoon verrattuna. Suolta tulevissa vesissä oli kiintoainetta, typpeä ja rautaa enemmän kuin Siikajoessa keskimäärin. Hyvin suuri osa typestä oli ammoniummuodossa. Valumavesien fosforipitoisuus oli keskimäärin alhaisempi kuin Siikajoen veden fosforipitoisuus Paavolassa. Harakkakanavan alapuolella Siikajoessa veden ph oli keskimäärin 5,5, kun Siikajoen keskimääräinen ph oli vuonna 6,3. Harakkakanavan alapuolella myös kiintoaineen, typen (erityisesti ammoniumtypen), raudan ja happea kuluttavan aineksen määrät olivat suurempia kuin muilla Siikajoen vesistötarkkailupaikoilla keskimäärin. Fosforia sen sijaan mitattiin vähemmän kuin muilta havaintopaikoilta keskimäärin. Isonevan valumavesillä oli tarkkailutulosten perusteella paikallinen huonontava vaikutus Siikajoen vedenlaatuun. 5.2 Arvio päästöjen vesistövaikutuksista Taulukossa 14 on esitetty Siikajoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäaikaisen kuormituksen (Taulukko 4) laskennalliset pitoisuusvaikutukset joen alajuoksulla Länkelän kohdalla kesällä vuonna 212. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia, ja ne on laskettu siirtämällä turvesoiden kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Kesän alivalumakauden osalta on arvioitu, että turvesoiden kuormitus on noin 3 % kesän keskimääräisestä kuormituksesta, mikä vastaa tarkkailuissa yleensä saatuja havaintoja. Siikajoen turvetuotannon laskennalliset pitoisuusvaikutukset olivat arvion perusteella pieniä (Taulukko 14), ja niitä tarkasteltaessa on otettava huomioon analyysien virhemarginaali. Kiintoainepitoisuuksissa ja COD Mn -arvoissa turvetuotannon vaikutuksia ei käytännössä voida havaita. Myös ravinnepitoisuuksien osalta vaikutukset ovat niin pieniä suhteessa Siikajoessa todettuun vedenlaatuun (Taulukko 12), ettei vaikutuksia ole juuri havaittavissa. Vuonna 212 turvetuotannon laskennalliset pitoisuuslisät olivat sekä ravinteiden että hapenkulutuksen suhteen pienempiä kuin vuonna 211 pääosin vuoden 212 poikkeuksellisen suurista virtaamista johtuen. Siikajoen vesi on melko humuspitoista ja typpi- ja fosforipitoisuuksien perusteella joki on varsin rehevä, mihin vesistöalueen turvetuotannon päästöt myös omalta osaltaan vaikuttavat. Paikallisella tasolla, ts. pienemmissä sivu-uomissa turvetuotannon vesistövaikutukset voivat olla merkittäviä, mutta nyt tarkkailussa olleissa isoissa sivujoissa, kuten Lamujoessa, vaikutukset eivät olleet tarkasti yksilöitävissä. Vuoden 212 tarkkailutulosten mukaan turvetuotantoalueilta lähteneessä vedessä oli usein paljon ravinteita ja humusta ja veden ph oli joissain tapauksissa alhainen. Valumavesien happamuus on tyypillistä Siikajoen alueella, ja elokuussa 212 mitattiin paikoin hyvin alhaisia ph-lukemia. Taulukko 14 Arvio Siikajoen turvetuotannon kesäaikaisen kuormituksen aiheuttamista pitoisuusmuutoksista Siikajoen alajuoksulla Länkelässä (F = 4 283 km 2 ) kesällä 212. Pitoisuuslisäykset virtaama Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N m 3 /s mg/l mg/l µg/l µg/l Siikajoki, Länkelä Kesän keskiarvo (brutto) 6,2,6,9 25 Kesän keskiarvo (netto) 6,1 -,7 18 Kesän alivaluma (2 vk, brutto) 1,3 1,1 1,7 44
31 Koko vesistöalueen mittakaavassa hajakuormituksella, kuten maa- ja metsätalouden päästöillä, on suuri merkitys Siikajoen veden laadulle. Siikajoen v. 22 hajakuormitusselvityksen (PSV-Maa ja Vesi Oy 23) mukaan turvetuotannon kuormituksen osuus vesistöalueelle tulevasta fosforin ja typen kokonaiskuormituksesta (luonnonhuuhtoumaa lukuun ottamatta) on noin 1 2 %. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29) mukaan Siikajoen vesistöalueella turvetuotannon osuus ihmisen aiheuttamasta fosforikuormituksesta pintavesiin on noin 2 % ja typpikuormituksesta 5,3 %, perustuen v. 21 26 tietoihin. Maatalouden osuus ravinnekuormituksesta on huomattavasti turvetuotantoa suurempi (Kuva 4). Kok.P Kok.N Yhdyskunnat Haja-asutus Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Kalankasvatus Maatalous Metsätalous Hulevedet Laskeuma vesiin Luonnonhuuhtouma Kuva 4 Pintavesien fosfori- ja typpikuormituksen jakautuminen eri kuormituslähteiden kesken Siikajoen vesistöalueella (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus 29). 6 YHTEENVETO Vuonna 212 Siikajoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 3 246 ha, tuotantokunnossa 48 ha, kuntoonpanossa 38 ha ja tuotannosta poistunut 868 ha. Vuonna 212 Siikajoen alueella turvesoiden päästötarkkailua toteutettiin kesäaikana yhteensä 16 turvesuolla, joista 12 oli tuotannossa, kolme kuntoonpanossa ja yksi jälkihoitovaiheessa. Neljällä tuotantosuolla ja kaikilla kuntoonpanosoilla tarkkailu oli ympärivuotista. Kolmella suolla toteutettiin suppeaa tarkkailua ja yksi suo oli jälkihoitovaiheen tarkkailussa. Turvesoilta purkautui vesistöön valumavesiä hieman enemmän (keskivaluma 14,8 l/s km 2 ) kuin vuonna 211 (12,8 l/s km 2 ). Turvesoilta lähteneet vedet olivat usein varsin happamia ja fosforipitoisia, mikä on Siikajoen vesistöalueelle tyypillistä, koska alueella esiintyy paikoitellen runsaasti rautafosfaattia sekä happamia alunamaita. Myös typpeä oli valumavesissä runsaasti. Yhteenlasketut turvetuotantoalueiden kesäaikaiset päästöt (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat 3 128 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 4,9 kg/d fosforia, 129 kg/d typpeä ja 877 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 3,6 kg/d fosforia, 94 kg/d typpeä ja 741 kg/d kiintoainetta. Turvesoiden päästöt olivat selvästi suuremmat kuin edellisvuonna. Tähän vaikutti osaltaan vuoden 212 poikkeuksellisen suuri sademäärä, joka on nostanut soiden valumia ja kuormitusta. Vesienkäsittelymenetelmien tehoa tarkkailtiin seitsemällä tuotantovaiheen suolla ja kolmella kuntoonpanovaiheen suolla. Vesienkäsittely laski kesäjaksolla veden ph:ta lähes kaikilla kohteilla. Kiintoaineen määrää vesienkäsittely vähensi selvästi muuta-
32 maa kohdetta lukuun ottamatta. Muilta osin tehoissa oli paljon eroja soiden välillä. Kesällä tehokkaimmin ravinteita poistivat Kärjenrimpi-Puronrämeen pintavalutuskenttä 1 ja Huhannevan pintavalutuskenttä. Kuntoonpanokohteista pintavalutuskenttä toimi kokonaisuutena parhaiten Sauvasuolla. Siikajoen ja sen sivujokien sekä pienempien uomien vesi oli yleisesti humuspitoista, tummaa ja hyvin ravinteikasta, kuten myös aiempina vuosina. Siikajoen pääuomassa veden laatu hieman heikkeni monen parametrin suhteen alavirtaan päin mentäessä. Pääsääntöisesti sivu-uomissa vesi oli heikkolaatuisempaa kuin Siikajoen pääuomassa. Sekä Siikajoen pääuomassa että pienemmissä sivu-uomissa veden happitilanne oli paikoin heikentynyt kesäaikaan. Siikajoen vesistöalueella veden ravinnepitoisuudet olivat kesällä 212 pääosin reheville vesille tyypillistä tasoa. Klorofylli-a:n pitoisuudet jäivät useimmiten selvästi alhaisemmiksi kuin ravinnepitoisuuksien perusteella voisi olettaa. Vedet olivat monin paikoin hyvin tummia, sameita ja kiintoainepitoisia, mikä on voinut vähentää kasviplanktonin perustuotantoa ja pienentää a- klorofyllipitoisuuksia. Siikajoen veden ph-taso oli huhtikuussa ja kesä-heinäkuussa lievästi hapanta joen keski- ja alaosalla, mutta elokuussa ph laski alle kuuden. Siikajoen yläjuoksulla ph-tasot olivat kautta vuoden matalampia kuin keski- ja alajuoksulla. Sivujokien ph-taso oli lähellä Siikajoen pääuoman tasoa, ja myös sivujoissa ph laski elokuussa. Turvesoilta lähteneessä vedessä oli usein enemmän humusta ja typpeä sekä alhaisempi ph kuin alapuolisessa vesistössä. Myös fosforia oli muutaman turvesuon kuivatusvesissä runsaasti. Purkuvesistössä kuitenkin todettiin monin paikoin myös suurempia ravinnepitoisuuksia kuin turvesoiden valumavedessä. Vesistötarkkailutulosten perusteella turvetuotantoalueiden vesistökuormituksella on vaikutusta muutamien turvesoiden lähivesistöjen veden laatuun happea kuluttavan aineksen ja ravinnepitoisuuksien osalta. Runsas maa- ja metsätalouden hajakuormitus vaikuttaa Siikajoen valuma-alueella voimakkaasti etenkin sivu-uomien vedenlaatuun. Turvesoiden kuormituksen osuus Siikajoen koko vesistöalueen pintavesien ravinnekuormituksesta on pieni. Vesistöalueella merkittävin ravinnekuormittaja luonnonhuuhtouman lisäksi on maatalous.
33 VIITTEET Ilmatieteen laitos, ilmastopalvelu. Korhonen, J. & Haavanlammi, E. 212. Hydrologinen vuosikirja 26 21. Suomen ympäristö 8. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Picken, P. 27. Geological factors affecting on after-use of Finnish cut-over peatlands with implications on the carbon accumulation. Publications of the Department of Geology D1, University of Helsinki. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 212. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981 21. Raportteja 212:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus. 29. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 215. PSV-Maa ja Vesi Oy 23. Siikajoen hajakuormitusselvitys 22. Pöyry Finland Oy 213. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 212. Pöyry Finland Oy 212. Siikajoen vesistöalueen turvetuotannon tarkkailu. Päästö- ja vesistötarkkailuohjelma 212-218. Turvetuotannon tarkkailutyöryhmä 26. Turvetuotannon tarkkailuopas.
Liite 1 VAPO OY Piipsanneva (osa) Parkkisenrimpi Joutenneva Jousineva Konnunsuo (osa) Navettarimpi Varisneva Kureluijanneva Jyletneva Kivineva Saarineva 43 13 32 Ha ap Lu2 14 Si4 Paskoneva Sauvasuo Mankisenneva Korteneva Si5 39 23 31 7 5 15 2 3 4 1 18 16 17 44 4 47 49 51 52 Sa Ruk8 TURVERUUKKI OY 34 35 28 Ruk 1 9 Si73 26 22 Hourunneva Kupukkaneva Rahvaanneva Savaloneva Hangasneva Hukanneva Karjonneva Paloneva Kk 11 Ne yp 37 51 T la 48 Kur4 Ne11 Man yp 4 Ve1 Man Sa 29 19 12 38 Ne2 2 42 17 4 Iso-Manninen Pikarineva Honkaneva 5 16 33 Lam18 Pas yp Lam23 Pas ap Pi1 Hev1 47 Lam33 5 7 PahkaP 44 LamPu 18 52 15 Lam57 49 SiikaJ Jylenneva Tahkoneva Huhanneva Huhtineva Lahnasneva Tervasneva Peuraneva Hevoskorpi 9 28 26 12 14 22 23 11 32 33 34 31 19 36 37 38 39 42 43 48 5 MATTI SUNI 36 Alueellinen tarkkailu 4,5 19 PAAVOLAN TURVE KY 9 km Vuosittainen toistuva tarkkailu Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., 1.5.212 3 Isoneva Ahmaneva Tarkkailusuot merkitty punaisella 13 35
Liite 2 1/3 Siikajoen turvesoiden vesistötarkkailutulokset 212 Tulokset Nab Labs Oy Havaintopaikan nimi (Herttatietokanta) Tunnus pvm t Klorofyllia O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Väri Sameus Kok. N NH 4-N NO 2,3-N Kok. P PO 4-P COD Mn Fe C µg/l mg/l % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Pahkapuro Saarineva PahkaP 12.4.12,4 11,4 79 6,2 2,8 < 1 2 2, 53 98 < 5 24 16 28 3 2 13.6.12 12,1 < 1 6,9 64 5, 1,9 < 1 2,5 46 11 < 5 12 3 36 17 11.7.12 14,5 2,2 6,7 66 4,7 2,4 < 1 45,9 66 9 < 5 25 5 56 33 6.8.12 15,6 1,2 4,5 45 4,5 3, 1,3 35,9 81 17 < 5 21 4 55 29 kesä-elo 14,1 1,3 6, 58 4,7 2,4,8 333,8 643 12 < 5 19 4 49 2633 Siikajoki SiikaJ 12.4.12,2 11,4 79 6,2 3,2 < 1 225 4,3 62 15 2 44 3 26 34 13.6.12 11,8 < 1-4,9 2,4 2,4 2,9 58 21 < 5 21 7 43 19 11.7.12 14,7 2, 7,2 71 4,8 2,7 1,6 5 1,2 72 18 < 5 43 15 55 33 7.8.12 14,6 < 1 4,8 47 4,4 3,2 1,9 45 1, 95 12 < 5 4 11 71 3 kesä-elo 13,7 1, 6, 59 4,7 2,8 2, 383 1, 75 17 < 5 35 11 56 2733 Neittävänjoki yp Ne yp 1.4.12,3 11, 76 7,1 9,4 6,2 175 18, 1 1 37 31 11 99 9 47 12.6.12 13, 3,1 8,1 77 7, 6,8 6,2 15 11, 94 94 22 9 65 18 32 9.7.12 16,3 1,8 6,4 65 6,9 7,1 17, 2 18, 1 3 17 298 13 73 24 54 6.8.12 14,3 3,2 5,1 5 5,9 3,8 61, 35 11, 1 3 54 7 15 65 46 41 kesä-elo 14,5 2,7 6,5 64 6,6 5,9 28,1 233 13,3 1 18 16 196 123 68 29 4233 Neittävänjoki Leiviskä Ne11 1.4.12,2 9,3 64 7, 9,3 6,5 175 19, 1 1 32 3 11 1 12 55 12.6.12 12,7 2,7 8, 75 6,8 6, 11, 175 11, 9 74 18 83 55 21 34 9.7.12 16,3 4,1 5,4 55 6,8 6,7 2, 2 18, 1 3 21 284 14 83 24 54 6.8.12 14,3 2,9 4,7 46 5,8 3,5 24, 35 9,6 1 2 54 4 14 59 48 36 kesä-elo 14,4 3,2 6, 59 6,5 5,4 18,3 242 12,9 1 133 113 168 121 66 31 4133 Veneoja ve Ve1 1.4.12,5 8,2 57 6,7 7,4 13, 275 21, 87 18 81 87 59 24 76 12.6.12 12,8 2, 2,5 23 6,5 3,5 15, 2 8,5 65 5 19 48 22 26 24 9.7.12 15,6 4,6 6,5 65 6,7 5,2 29, 2 17, 1 3 19 82 12 47 35 6 6.8.12 14,4 2,5 4,2 41 5,1 2,7 43, 35 12, 1 2 51 < 5 98 34 54 29 kesä-elo 14,3 3, 4,4 43 6,1 3,8 29, 25 12,5 1 5 97 35 89 34 38 347 Neittävänjoki Koskenkylä Ne2 1.4.12,5 1,4 72 7, 8,8 8,9 2 18, 1 1 19 33 13 96 14 61 12.6.12 12,6 1,4 8,5 8 6,8 5, 6,7 175 8, 81 45 15 61 39 23 27 9.7.12 16,9 6,2 5,7 59 6,8 6,4 15, 2 11, 1 2 17 264 12 58 26 45 6.8.12 14,5 2, 5,4 53 5,6 3,1 25, 35 13, 1 2 4 21 12 5 49 32 kesä-elo 14,7 3,2 6,5 64 6,4 4,8 15,6 242 1,7 1 7 85 145 1 49 33 3467 Uljuanoja Pi 1 1.4.12 1, 11,4 8 6,3 3, 2,3 15 2,2 79 96 11 29 7 19 18 13.6.12 14,5 3, 7,4 73 6, 2,5 4,4 175 1,8 54 15 < 5 18 3 3 14 9.7.12 # 2,7 6,1-6,4 3,5 6,7 2 5,3 68 18 < 5 32 7 33 26 6.8.12 16,1 14,1 4,4 45 4,8 3,4 3,2 4 2,6 1 3 38 < 5 31 4 73 27 kesä-elo 15,3 6,6 6, 59 5,7 3,1 2,7 258 3,2 84 138 < 5 27 5 45 2233 Käärmeojan alaosa Kä 1.4.12,6 8,8 61 6,1 4,4 12, 325 3,3 1 7 14 < 5 95 28 44 4 11.6.12 13, 3,1 8, 76 6,7 3,8 7, 2 7,1 71 15 < 5 51 21 33 27 12.7.12 15,3 3,7 7,2 72 6,7 4,3 88, 325 34, 92 35 < 5 14 34 42 44 15.8.12 Näytteenottopaikalle ei päässyt tulvan takia. kesä-elo 14,2 3,4 7,6 74 6,7 4, 47,5 263 2,6 815 25 < 5 96 28 38 355 Pasko-oja yp Pas yp 11.4.12,7 11,2 78 6,8 4,7 3,4 2 18, 91 14 15 51 36 21 37 13.6.12 12,1 3,6 7,4 69 6,2 3,1 7,7 25 6, 88 6 53 52 28 44 29 1.7.12 13,6 5,5 7,3 7 6,2 3,4 11, 45 1, 1 1 32 3 87 42 54 46 8.8.12 12, 4,2 5,8 54 4,8 3,7 19, 4 5, 2 4 24 13 93 24 62 37 kesä-elo 12,6 4,4 6,8 64 5,7 3,4 12,6 367 7, 1 46 93 71 77 31 53 3733 Pasko-oja ap Pas ap 11.4.12 1, 11,3 79 6,9 6,2 1, 2 19, 89 4 92 67 56 17 57 13.6.12 12,5 2,4 7,7 72 6,7 4, 13, 2 9,8 77 11 46 49 29 27 41 1.7.12 14, 2,6 7,9 76 6,7 3,9 19, 3 15, 91 12 17 74 33 36 46 8.8.12 12,4 3,6 6,6 62 5,1 2,9 17, 3 37, 2 2 22 58 17 16 61 29 kesä-elo 13, 2,9 7,4 7 6,2 3,6 67,3 267 2,6 1 293 15 4 98 26 41 3867 Luhtaanoja Hev1 13.6.12 12,6 3,5 6,9 65 6,2 6, 16, 4 12, 1 2 44 < 5 67 22 75 42 1.7.12 15,4 7,4 6,7 67 6,7 7,3 29, 65 28, 1 6 27 < 5 15 5 84 72 14.8.12 11,5 1,9 6,3 58 5,2 3,7 6,3 6 4,2 1 4 77 < 5 84 33 81 5 kesä-elo 13,2 4,3 6,6 63 6, 5,7 17,1 55 14,7 14 49 < 5 1 35 8 5467 Lamujoki Kortteisen yp. Lam57 1.4.12 1,5 12,7 9 6,8 2,8 3,5 2 1,3 44 32 48 17 3 13 65 11.6.12 15,1 2,6 8,6 86 6,7 2,3 2,3 8 1,5 44 29 17 2 4 15 83 12.7.12 16,7 2,7 7,3 75 6,6 3,2 11, 2 5,8 67 49 17 52 15 21 19 15.8.12 17,4 5,4 6,4 66 6, 2,5 3,1 175 1,9 6 16 < 5 34 14 22 14 kesä-elo 16,4 3,6 7,4 76 6,4 2,7 5,5 152 3,1 57 31 12 35 11 19 1377
Liite 2 2/3 Siikajoen turvesoiden vesistötarkkailutulokset 212 Tulokset Nab Labs Oy Havaintopaikan nimi (Herttatietokanta) Tunnus pvm t Klorofyllia O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Väri Sameus Kok. N NH 4-N NO 2,3-N Kok. P PO 4-P COD Mn Fe C µg/l mg/l % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Lamujoki Korteojan alap LamPu 1.4.12 1,5 12,4 89 6,8 2,8 11, 8 1,5 49 29 49 2 3 14 1 11.6.12 15,4 1,6 8,3 83 6,6 2,3 9, 1 2,5 46 24 18 24 6 15 11 12.7.12 16,7 3,8 6,9 71 6,4 3,1 17, 225 9, 69 22 13 61 21 27 27 15.8.12 Näytteenottopaikalle ei päässyt tulvan takia. kesä-elo 16,1 2,7 7,6 77 6,5 2,7 13, 163 5,8 575 23 16 43 14 21 19 Lamujoki 4-tien silta Lam33 13.6.12 13,4 4,2 7,9 75 6,6 2,9 4,2 15 2,9 61 54 12 33 11 22 16 1.7.12 18,2 2,7 7,3 77 6,6 3,6 5, 225 5,8 82 61 28 66 3 31 28 14.8.12 14,5 4,1 4,7 47 5,5 2,9 9,4 45 3,6 1 41 < 5 61 24 47 3 kesä-elo 15,4 3,7 6,6 66 6,2 3,2 6,2 275 4,1 81 52 14 53 22 33 2467 Lamujoki Junn meij yp Lam23 13.6.12 16, 4,1 7,6 77 6,6 3,3 7, 15 3,6 66 32 18 36 12 23 18 12.7.12 17, 5,6 7,1 74 6,6 4,2 17, 35 12, 1 52 36 81 36 34 32 14.8.12 14,5 3, 5,8 56 5,6 3,1 14, 4 5,5 1 1 4 < 5 66 24 51 32 kesä-elo 15,8 4,2 6,8 69, 6,3 3,5 12,7 3 7, 92 41 19 61 24 36 2733 Lamujoki Pulkkilan yp. Lam18 11.4.12,3 1,9 75 6,6 4, 3,2 15 4,6 63 77 84 26 16 14 2 13.6.12 16,4 4,6 7,5 77 6,6 3,6 5,8 15 4,2 63 27 29 36 14 23 19 12.7.12 16,3 5,3 7, 71 6,5 4,4 49, 275 34, 1 5 72 69 12 32 46 37 13.8.12 15, 3,5 5,7 56 5,6 3,2 11, 35 6,5 1 3 37 < 5 68 22 51 34 kesä-elo 15,9 4,5 6,7 68 6,2 3,7 21,9 258 14,9 1 143 45 34 75 23 4 3 Mankisenoja Mankisennevan yp Man yp 1.4.12,4 9,3 64 6,5 4,7 4,8 175 14, 1 25 23 63 5 18 43 13.6.12 11,2 3,7 5,7 52 6, 3, 7,1 175 4,3 7 2 66 3 23 27 31 12.7.12 14,6 4,3 6,4 63 6,2 3,6 25, 35 2, 99 55 85 63 27 36 49 9.8.12 11,7 < 1 4,9 45 4,7 2,8 1,4 4 1,2 1 5 12 16 29 3 58 31 kesä-elo 12,5 2,8 5,7 53 5,6 3,1 11,2 38 8,5 1 63 29 56 41 18 4 37 Mankisenoja alapää Man 1.4.12,6 1,3 72 6,6 6,1 6,5 3 19, 1 5 49 17 85 67 26 52 13.6.12 11,7 5,1 7,1 66 6,1 3,3 27, 25 22, 1 3 26 28 81 34 39 52 12.7.12 15,1 4,2 7, 69 5,8 3,5 15, 7 16, 1 2 65 5 93 4 68 63 9.8.12 11,7 3, 4,5 41 4,4 3,4 3,9 5 2,6 1 3 46 < 5 55 1 76 3 kesä-elo 12,8 4,1 6,2 59 5,4 3,4 15,3 483 13,5 1 267 124 12 76 28 61 4833 Kurranjärvi 4 Kur4 1.4.12 1,7 1,5 1 6,1 4, 6,2 375 8, 1 91 15 34 11 3 51 13.6.12 16,8 16,2 8,1 83 6, 2,1 12, 175 4,5 64 8 < 5 4 2 22 24 12.7.12 18,9 24,7 7,7 83 6,2 2,3 15, 3 6,1 72 22 < 5 55 5 28 27 9.8.12 14,8 36,5 7,7 76 5,6 2,3 2, 3 7,7 96 16 < 5 79 2 34 33 kesä-elo 16,8 25,8 7,8 81 5,9 2,2 15,7 258 6,1 773 15 < 5 58 3 28 28 Tahkoneva laskuoja T la 11.4.12,8 8,9 62 6,8 9,4 21, 175 31, 1 5 55 98 85 41 15 99 14.6.12 # 3,3 8,2-6,9 8,6 8, 2 2, 64 < 5 < 5 38 13 23 71 12.7.12 16,6 2,2 8,1 83 7,1 1,2 7,2 3 23, 79 < 5 < 5 26 9 29 52 13.8.12 12,7 1,7 6,6 62 6,2 4, 9, 325 12, 1 4 44 74 27 6 39 5 kesä-elo 14,7 2,4 7,6 73 6,7 7,6 8,1 275 18,3 943 148 26 3 9 3 5767 Köyryoja yp Kö yp 11.4.12,5 11,2 78 6,1 3,5 4,5 33 6,5 96 13 18 35 17 4 5 13.6.12 13,7 4,1 7,5 72 5,8 2,3 11, 225 5,1 69 15 < 5 26 11 37 28 9.7.12 15,6 3,7 7, 71 5,9 2,9 26, 35 7,8 1 2 39 < 5 71 18 59 7 9.8.12 11, 2,1 6,3 57 4,7 2,8 4,1 3 2,6 1 23 9 4 8 59 24 kesä-elo 13,4 3,3 6,9 67 5,5 2,7 13,7 292 5,2 963 26 < 5 46 12 52 467 Köyryoja ap Kö ap 11.4.12,7 1,2 71 6,6 7,8 2, 275 18, 1 5 49 48 59 36 25 8 13.6.12 15, 4,1 <,2 < 1 6,6 4,5 14, 2 9,6 83 51 22 45 16 32 39 9.7.12 15,8 2,7 6,9 69 6,7 6, 26, 4 17, 1 2 12 11 72 18 41 74 9.8.12 11,7 1,8 6,5 6 4,9 3,2 2, 4 6,1 1 5 11 53 11 8 6 24 kesä-elo 14,2 2,9 4,5 43 6,1 4,6 2, 333 1,9 1 177 94 29 76 14 44 4567 Savaloja Näsälänperä Sa 29 11.4.12,5 1,1 7 6,7 8,6 13, 275 2, 1 1 39 94 54 39 24 8 13.6.12 14, 5,2 7,1 69 6,7 5,4 14, 2 11, 95 61 68 52 18 33 42 9.7.12 15,6 4,6 6,5 65 6,8 6,7 26, 4 19, 1 2 11 34 82 26 4 77 9.8.12 11,1 4,3 5,9 53 5, 3,5 6,2 4 5,4 1 6 85 43 6 15 67 24 kesä-elo 13,6 4,7 6,5 62 6,2 5,2 15,4 333 11,8 1 25 85 48 65 2 47 4767 Savalojan suu Sa 12.4.12,3 4,1 28 6,4 17, 1, 275 37, 1 4 39 3 11 86 22 1 13.6.12 14,4 8,6 6,9 68 6,6 8,9 12, 225 12, 1 2 32 85 77 32 38 51 11.7.12 16,3 8,1 6,3 64 6,9 11,2 23, 5 36, 1 4 7 72 18 75 3 1 13.8.12 13,8 3,3 1,5 14 5,3 5,8 17, 5 4, 2 2 14 13 12 43 75 42 kesä-elo 14,8 6,7 4,9 49 6,3 8,6 17,3 48 17,3 1 6 81 57 126 5 48 6433 Kurunkanava Kk 12.4.12,3 11,2 77 6,7 9,3 8, 275 21, 1 2 31 16 64 39 27 81 13.6.12 16, 6,6 7,8 79 6,9 5,7 1, 225 8,2 98 39 62 38 11 32 38 12.7.12 17,3 9,3 7,4 77 7, 7, 11, 4 13, 1 68 26 59 24 37 59 13.8.12 14,1 2,5 6,5 63 5,7 4,1 13, 35 6,7 1 9 11 77 5 14 55 39 kesä-elo 15,8 6,1 7,2 73 6,5 5,6 11,3 325 9,3 1 293 72 55 49 16 41 4533
Liite 2 3/3 Siikajoen turvesoiden vesistötarkkailutulokset 212 Tulokset Nab Labs Oy Havaintopaikan nimi (Herttatietokanta) Tunnus pvm t Klorofyllia O 2 O 2 kyll. ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Väri Sameus Kok. N NH 4-N NO 2,3-N Kok. P PO 4-P COD Mn Fe C µg/l mg/l % ms/m mg/l mg Pt/l FTU µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Siikajoki Rantsila Si73 12.4.12,7 11,3 78 6,8 5,6 2,6 15 7,8 81 91 16 46 22 15 31 13.6.12 16, 6, 8, 81 6,4 3,3 7,3 15 4,8 81 24 14 38 9 24 17 11.7.12 18,6 5,9 7, 75 6,7 4,2 4,9 225 5,5 78 62 52 76 3 28 3 13.8.12 15, 4,9 7, 69 5,7 3,3 13, 325 7, 1 55 27 69 27 43 35 kesä-elo 16,5 5,6 7,3 75 6,3 3,6 8,4 233 5,8 863 47 73 61 22 32 2733 Siikajoki Saarikoski Si5 12.4.12,3 1, 69 6,7 6,5 3,6 15 9, 88 14 18 48 35 16 35 13.6.12 16,5 7,2 7,4 76 6,4 3,8 7,8 175 5,8 88 15 15 42 11 24 2 11.7.12 19, 11, 7, 76 6,6 4,5 5,4 225 6,5 8 49 66 7 26 38 31 14.8.12 15,6 6,6 4,5 45 5,8 4,1 17, 4 6,4 1 3 42 18 1 23 49 34 kesä-elo 17, 8,3 6,3 66 6,3 4,1 1,1 267 6,2 993 35 78 71 2 37 2833 Siikajoki 86-tien silta Si 4 12.4.12,2 1,9 75 6,5 6,7 2,5 14 9, 87 14 2 47 26 17 35 13.6.12 16,2 5, 7,8 79 6,4 4,2 7,5 175 6,1 88 19 16 42 17 26 21 11.7.12 16,7 1,9 6,4 66 6,6 4,9 5,8 225 5,9 84 82 76 7 25 24 3 14.8.12 15,5 6,7 4,1 41 5,8 4,5 16, 325 6,6 1 5 74 17 93 29 3 33 kesä-elo 16,1 7,5 6,1 62 6,3 4,5 9,8 242 6,2 1 73 58 84 68 24 27 28 Rukkisenoja Nälkälä Ruk8 12.4.12,3 7,6 53 5, 19,8 3, 2 13, 2 8 13 11 73 37 12 78 13.6.12 14,6 3,7 7,3 72 4,4 18,2 27, 125 28, 1 2 85 11 65 24 13 71 9.7.12 16,3 1, 7,6 77 4,3 19,1 23, 1 25, 1 3 97 33 52 13 1 56 14.8.12 11,5 2,5 7,1 65 4,5 17,7 44, 15 31, 2 2 14 13 1 76 25 95 kesä-elo 14,1 2,4 7,3 71 4,4 18,3 31,3 125 28, 1 567 173 91 72 38 16 74 Rukkisenoja Ruk 12.4.12,3 8,9 62 6,2 17,7 17, 14 17, 2 3 82 7 1 65 18 73 13.6.12 13,8 3,5 8, 78 6,6 12,1 16, 2 18, 1 1 36 13 8 39 25 67 9.7.12 15,9 2,7 7,6 76 6,9 13, 1, 225 2, 1 3 39 12 99 66 24 67 14.8.12 12, 2, 7,6 7 5,9 9,9 19, 5 15, 1 9 47 9 11 78 47 68 kesä-elo 13,9 2,7 7,7 75 6,5 11,7 15, 38 17,7 1 433 47 113 96 61 32 6733 Luohuanjoki Lu2 12.4.12,4 8,7 6 6,3 18,7 7,1 2 19, 2 1 51 64 86 61 19 34 13.6.12 15,1 4,4 7,1 71 6,7 9,9 9,7 225 11, 1 2 88 74 11 58 38 69 11.7.12 17,4 3,4 6,1 63 6,9 11,4 9,8 5 15, 1 4 62 94 12 68 38 74 14.8.12 13,8 3,4 6,2 6 5,5 9,1 23, 5 7,8 2 2 21 1 91 38 64 56 kesä-elo 15,4 3,7 6,5 65 6,4 1,1 14,2 48 11,3 1 6 12 89 17 55 47 6633 Siikajoki Harakkakanava ap Ha ap 12.4.12,2 1, 68 6,4 9,9 3,8 15 11, 1 1 23 33 54 35 17 43 # Lämpötilaa ei merkitty kenttäkorttiin. Happipullo särkyi ennen näytteen analysointia. 13.6.12 16,6 6, 7,9 81 6,4 4,4 7,8 175 6,1 88 15 15 41 14 25 21 11.7.12 18,8 6,8 6,5 7 6,6 5,8 9, 275 8,1 99 71 85 69 3 66 35 14.8.12 14,5 17,7 <,2 < 1 3,6 141,9 34, 5 48, 8 5 27 2 54 28 31 3 kesä-elo 16,6 1,2 4,8 51 5,5 5,7 16,9 167 2,7 3 457 929 145 55 24 41 11867
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Isoneva Haltija/tuottaja: Paavolan Turve Ky Vesien käsittely: La2 Kunta: Siikajoki Vesistöalue: 57.13 Koordinaatit: 3414331 7171181 Projekti: 16UEC12 Purkuvesistö: Harakkakanav a -Siikajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 85 ha Näytetiedot Vede n laatu Virtaam a- ja kuormitus tiedot Näyte Ottopv m ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- Kiint. Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine hehk.häv iö MP EHP Q q Q q NO 2-N aine N:oTunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la2 14.5.12 4.4 73 14 4 9 12 19 14. 5. 2 la2 4.6.12 3.3 1.6 23 2 5 13 14.5.-4.6. 4.5 4.5 53.72 2153 29.3 4.5.58 63.3 329 3 la2 14.6.12 3.1 1.2 2 2 4 1 5 34 18 4.2 5.6.-13.6. 2. 1.7 7.9 37.5.5.1.1 1.8. 1.5 7.8 1.8 4 la2 28.6.12 3.1 1.4 24 2 8 6.1 14.6.-27.6. 4.5 4.3 53.72 23.3.4.1.7 1.6 5 la2 11.7.12 3.4 14 47 5 1 7 11 82 4 6 23 19 28.6.-1.7. 5. 4.9 68.93 49.7 8.1.3.3 1..1.48 2.7 13 6 la2 26.7.12 3.2 2.6 32 1 5 7.7 11.7.-6.8. 3.5 3.4 28.38 73 9.9 22.3.27 12.9 66 7 la2 8.8.12 3.9 77 12 < 2 4 5 13 19 22 8 73 7.8.-14.8. tulva 6339 86.3 5742 8.9.7 336 1. 142 164 5966 8 la2 22.8.12 3.9 52 19 3 1 76 66 15.8.-21.8. 4. 4.6 39.53 161 2.2 98.3.36 5.9 144 9 la2 6.9.12 3.6 3.9 22 64 4.1 22.8.-5.9. 4.5 4.9 53.72 33.4 1.5.1.2 1.6 1 la2 27.9.12 3.2 33 18 4 11 98 6.9.-26.9. 4.5 5.8 53.72 122 1.7 47.3.26 5.7 158 11 12 13 14 15 16 19 2 21 KESÄ keskiarvo 3.5 26 8 3 2974 1 24 8267 44 55 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d.58 95 12.3 36.7.2 34.3 38 47 448 Lisätiedot: keskihajonta.4 31 7 2 149 4 1296 8514 47 35 Nettokuormitus g/ha d.5 29 427 Virtaamanmittaus: EHP-tekniikka Oy 14.5.12 Padottaa, v esipinnat samalla tasolla padon molemmin puolin. Virtaamaa ei v oi mitata. Virtaamatietoja 3.6. lähtien. Jakson 14.5.-2.6. v irtaamat arv ioitu v esistömallijärjestelmän (57.13) perusteella 11.7. Lasketusaltaan y läpuolelle kaiv ettu juuri ojia, vesi sameaa 8.8. Tulv a, koko patorakennelma v eden alla. Vain EHP:n Q-laatikko juuri pinnalla. Virtaamanmittaus ei luotettav a, jakson valuma arv ioitu v esistömallin perusteel
kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d g/ha/d 16 14 12 1 8 6 4 2 6 5 4 3 2 Isone va l/s km 2 Valuma 25 2 15 1 5 keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine 329 g/ha/d 5966 g/ha/d 14. 12. 1. 8. 6. 4. 2.. µg/l Kokonais fosfori 2 18 8.9 g/ha/d g/ha/d 1..9 µg/l Kokonaistyppi 336 g/ha/d 6 16.8 5 14 12.7.6 4 1.5 3 8 6.4.3 2 4.2 1 2.1. 1 kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Huhanneva Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta:Siikalatva, Siikajoki Vesistöalue: 57.73 Koordinaatit: 7138986-3429774 Projekti: 16UEC12 Purkuvesistö: Köyryoja-Savaloja-Kurunkanava-Siikajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 129 ha Näytetiedot Vede n laatu Virtaama- ja kuormitus tiedot Näyte Ottopv m ph COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näy teajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4-P Kok.N NO 3-N NH 4-N Fe Kiinto- NO 2-N aine MP EHP Q q Q q NO 2-N aine N:oTunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 14.5.12 4.9 36 21 14 2.2 1.-13.5. 15. 13.8 166 9.6 2839 25.5 792.46 31 48 2 pvk1 5.6.12 5.5 3 1 73 < 1 14.5.-4.6. 16.5 14.2 1353 12.1 465 4.2 18.4 2.6 1.8 3 pvk1 13.6.12 5.6 34 15 < 2 77 < 5 7 18 2.9 5.6.-12.6. 6. 4.7 18 1. 47 3.6 17.5. 2.4..2 5.7 1.6 4 pvk1 27.6.12 5.5 39 1 73 < 1 13.6.-26.6. 12.5 13. 676 6.1 448 4. 136.3 2.5 1.7 5 pvk1 9.7.12 5.4 51 2 5 93 < 5 11 2 2 1.7 27.6.-8.7. 7.5 7.6 188 1.7 628 5.6 248.1.2 4.5..5 1.7 2.4 6 pvk1 24.7.12 5.6 53 13 98 1.4 9.7.-7.8. 13.5 12.6 819 7.4 768 6.9 316.8 5.8 3. 7 pvk1 9.8.12 5.2 43 3 < 2 18 56 49 14 7.1 8.8.-1.8. 31. 3.2 6546 58.7 6564 59 2188 1.53.5 91.6 2.8 24.9 71.2 25.4 8 pvk1 23.8.12 5.6 46 16 13 1.2 11.8.-22.8. 13.5 12.8 819 7.4 592 5.3 211.7 6. 2.3 9 pvk1 6.9.12 5.5 43 11 96 1.2 23.8.-5.9. 12. 11.1 61 5.5 47 4.2 157.4 3.5 1.8 1 pv k1 27.9.12 5.7 35 16 12 1.3 6.9.-26.9. 13. 745 6.7 588 5.3 159.7 5.5 2.3 11 12 13 14 15 16 19 2 21 22 23 24 25 26 KESÄ keskiarvo 5.5 41 16 2 18 2 223 18 2.2 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 767 6.9 253.1.2 7..38 3.6 17 4. Lisätiedot: keskihajonta.2 7.5 6 2 345 31 232 4 2. Nettokuormitus g/ha d 4. Virtaamatiedot: EHP-tekniikka Oy 9.8.12 tulv a
kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d 6 5 4 3 2 1 g/ha/d 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Huhanneva l/s km 2 Valuma 8 7 6 5 4 3 2 1 keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine 1. 9. 8. 7. 6. 5. 4. 3. 2. 1.. µg/l Kokonaisfosfori 35 3 25 2 15 1 5 g/ha/d 1.8 1.6 1.4 1.2 1..8.6.4.2. µg/l Kokonaistyppi 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 2 12
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Huhtineva Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Siikajoki Vesistöalue: 57.18 Koordinaatit: 716771-3419977 Projekti: 16UEC12 Purkuvesistö: laskuoja-pesuanoja-siikajoki Tarkkailuluokka: Suppea Mittapadon valuma-alue: 137 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l /s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mittapato 14.5.12 6. 39 8 36 965 < 5 27 41 < 1 1.5.-13.5. 21. 21.7 2472 2.9 2623 22.2 747 1.53.69 18.5.5.52 7.9 9.6 2 mittapato 14.6.12 6.5 39 69 25 78 < 5 15 17 < 1 14.5.-13.6. 14.5 12.6 979 8.3 12 8.6 29.51.19 5.8.2.11 1.3 3.7 3 mittapato 11.7.12 6.6 54 95 34 1 < 5 19 27 1.5 14.6.-1.7. 14. 14.4 897 7.6 738 6.2 291.51.18 5.4.1.1 1.5 8.1 4 mittapato 8.8.12 6.6 5 11 56 1 < 5 54 51 4.2 11.7.-3.9. 24. 25.8 3452 29.2 1217 1.3 444.98.5 8.9.2.48 4.5 37 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 19 2 21 KESÄ ke ski arvo 6.4 46 89 38 936 3 29 34 1.7 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 1124 9.5 391.8.4 7.8.2.3 3.3 24 keskihajonta Nettokuormitus g/ha d.6 3.7 7.4 Lisätiedot: Virtaamatiedot EHP-tekniikka Oy
2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Huhtineva l/s km 2 Valuma keskiarvo 4 näyte 35 3 25 2 15 1 5 12 1 8 6 4 2 14.5.12 14.6.12 11.7.12 8.8.12 4 35 3 25 2 15 1 5 g/ha/d 1. 9. 8. 7. 6. 5. 4. 3. 2. 1.. µg/l 12 Kokonaisfosfori g/ha/d 1.8 µg/l Kokonaistyppi 1 1.6 1.4 8 1.2 6 1..8 4.6 2 14.5.12 14.6.12 11.7.12 8.8.12 14.5.12 14.6.12 11.7.12 kuormitus 212 pitoisuus 212 8.8.12 g/ha/d mg/l Kiintoaine.4.2. kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Iso-Manninen Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk1 Kunta: Siikalatva Vesistöalue: 57.23 Koordinaatit: 712731-3464933 Projekti: 16UEC12 Purkuvesis tö: Uljuanoja-Uljuankanava-Uljuan allas-lamujoki-siikajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 12 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP EHP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk1 14.5.12 5.3 5 27 225 1.7 14.5. 24.5 3635 41.2 1782.96 8 61 2 pvk1 29.5.12 5.4 44 27 81 2.6 14.5.-28.5. 12.5 676 7.7 1577 17.9 68.42 12.5 4 3 pvk1 14.6.12 5.7 41 23 5 7 < 5 9 25 1.6 29.5.-13.6. 11.5 549 6.2 822 9.3 33.19.4 5.6.2.7 2 13 4 pvk1 26.6.12 5.6 49 24 88 1.7 14.6.-25.6. 13.5 819 9.3 1465 16.6 74.34 12.6 24 5 pvk1 9.7.12 6.1 62 51 11 1 1 < 5 12 5 7 6.4 26.6.-8.7. 16. 16.6 1253 14.2 524 5.9 318.26.6 5.6.1.6 29 33 6 pvk1 25.7.12 5.9 62 32 1 1 4.1 9.7.-3.8. 1. 1.1 387 4.4 789 9. 48.25 8.5 32 7 pvk1 6.8.12 5.5 84 84 11 3 2 13 16 47 1. 4.8.-1.8. 37. 37.6 1188 115.6 9375 16.4 7721 7.7 1.1 294 1.19 147 432 919 8 pvk1 21.8.12 5.5 71 67 1 3 13 11.8.-2.8. 3. 3.1 19.2 129 1.5 9.8 1.6 16 9 pvk1 3.9.12 5.9 37 45 17 73 9 1 44 6. 21.8.-2.9. 11. 11.6 491 5.6 248 2.8 9.11.4 1.8.2.2 11 15 1 pvk1 18.9.12 6.1 33 38 695 5.5 3.9.-17.9. 13. 12.7 745 8.5 528 6. 171.2 3.6 28 11 pvk1 2.1.12 6.1 45 57 27 12 13 79 46 13. 18.9.-1.1. 16. 16.5 1253 14.2 716 8.1 316.4.19 8.4.91.55 32 91 12 13 14 15 16 19 2 21 KESÄ keskiarvo 5.7 53 42 11 1277 7 48 4325 5.3 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 13 1258 14 781.65.2 23.2 21 79 75 Lisätiedot: keskih ajo nta.3 16 2 5 82 5 795 1338 3.8 Nettokuormitus g/ha d.43 17 53 Virtaamatiedot: EHP-tekniikka Oy Virtaamatietoja 31.5. lähtien. Jaksolla 14.-3.5. valumat arvioitu vesistömallijärjestelmän (57.23) perusteella 2.1.12 ylimääräinen näytteenotto, syksyjakso
kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 g/ha/d 35 3 25 2 15 1 5 Iso-Manninen l/s km 2 Valuma 3 25 2 15 1 5 keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine 14. 12. 1. 8. 6. 4. 2.. µg/l Kokonaisfosfori 9 8 7 g/ha/d 9. 8. 7. µg/l 35 3 Kokonaistyppi 6 6. 25 5 5. 2 4 4. 15 3 3. 1 2 1 2. 1.. 5 kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Tahkoneva, pvk Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: pvk Kunta: Siikajoki, Siikalatva Vesistöalue: 57.29 Koordinaatit: 7148768-3431685 Projekti: 16UEC12 Purkuvesis tö: Kurunkanava-Siikajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 15 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP ehp Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp1 24.4.12 5.9 13 22 3 13 27 53 1 9.2 24.4.12 6. 34116 263 2957 5. 296 121 292 2 mp1 15.5.12 6.4 27 25 6 2 88 26 32 6.7 1.5.-14.5. 19. 18.3 1925 14.9 5424 41.8 976.9.22 72 32 9.4 116 242 3 mp1 5.6.12 6.8 22 22 84 3.7 15.5.-4.6. 2.5 19.1 2328 18. 1462 11.3 214.21 8.2. 36 4 mp1 14.6.12 6.9 25 2 4 85 14 46 42 4.6 5.6.-13.6. 1.5 8.2 437 3.4 93 7. 151.12.2 5.8 25 28 5 mp1 27.6.12 6.9 28 2 83 6.7 14.6.-26.6. 12. 8.6 61 4.7 368 2.8 69.5 2.. 16 6 mp1 12.7.12 6.9 31 17 3 89 < 5 32 4 2 5.5 27.6.-11.7. 13. 1.9 745 5.8 371 2.9 77.4.1 2.1 1 14 7 mp1 24.7.12 7. 29 2 92 1 12.7.-23.7. 9.5 9.9 34 2.6 36 2.4 59.4 1.9. 2 8 mp1 13.8.12 6.2 37 24 3 19 1 69 45 8.8 24.7.-12.8. 22. 19. 2777 21.4 7528 58.1 1857 1.2.15 95 5. 35 226 442 9 mp1 23.8.12 6.7 34 23 12 9.3 13.8.-22.8. 544 4.2 123.8 4.4. 34 1 mp1 6.9.12 6.8 5 17 9 8.5 23.8.-5.9. 12.5 27.1 676 5.2 4116 31.8 1372.47 25. 233 11 mp1 18.9.12 6.9 24 19 82 6.4 6.9.-17.9. 16. 12.6 1253 9.7 558 4.3 89.7 3.1. 24 12 13 14 15 16 KEVÄT keskiarvo 5.9 13 22 3 13 27 53 1 9.2 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6.8 31 21 4 1115 249 257 425 7. KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 2292 17.7 551.34.9 23 5.3 6 112 119 keskih ajo nta.3 8 3 1 454 423 37 568 2.1 Nettokuormitus g/ha d.1 15 86 Lisätiedot: 24.4.12 laskettu näyteajankohdan virtaamalle. Virtaamatiedot: EHP-tekniikka Oy Virtaamamittaustietoa 1.5.12 lähtien. Mittapadolla padotusta 5.6. ja laitteisto jäänyt kokonaan tulvan alle 3.8. Virtaamat 15.5.-13.6. sekä 3.8.-22.8. arvioitu vesistömallijärjestelmän (57.29) perusteella.
kuormitus 21 2 pitoisuu s 2 12 g/ha/d 25 2 15 1 5 g/ha/d 35 Tahkoneva, pvk l/s km 2 Valuma 35 3 25 2 15 1 keskiarvo näy te mg/l Kiintoaine 12. 1. 8. 6. 4. 2. 5. µg/l Kokonaisfosfori 3 g/ha/d 6. µg/l 25 Kokonaistyppi 25 5. 2 2 4. 15 15 3. 1 1 2. 5 1. 5. 3 25 2 15 1 5 kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Tahkoneva, kosteikko mp3 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: kosteikko (mittapato 3) Kunta: Siikajoki, Siikalatva Vesistöalue: 57.29 Koordinaatit: 715794-3431435 Projekti: Purkuvesis tö: Kurunkanava-Siikajoki Tarkkailuluokka: suppea Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp3 24.4.12 6.2 1 19 3 11 22 42 13 9.7 24.4.12 41. 13169 2 mp3 14.5.12 6.5 28 27 4 19 57 37 21 4.4 14.5.12 25. 3823 3 mp3 14.6.12 7. 23 29 5 88 < 5 22 26 5. 14.6.12 12.5 676 4 mp3 12.7.12 6.8 3 4 6 1 1 < 5 7 3 6 2.8 12.7.12 15. 166 5 mp3 13.8.12 5.8 42 34 3 19 13 54 28 5.5 13.8.12 26.5 4423 6 mp3* 13.8.12 6. 45 32 3 2 19 51 33 7.5 7 mp3 6.9.12 6.7 32 46 6 12 < 5 15 44 7. 6.9.12 14. 897 8 9 1 11 12 13 14 15 16 KEVÄT keskiarvo 6.2 1 19 3 11 22 42 13 9.7 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d KESÄ keskiarvo 6.5 33 35 5 1497 15 277 3133 5.4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17.7 59.53.1 23 2.3 4.2 48 82 keskih ajo nta.5 8 7 1 491 221 226 814 1.7 Nettokuormitus g/ha d.22 15 51 Lisätiedot: Ei virtaamanmittausta. *13.8. Penkan yli menee vettä; poikkeustilanäyte, otettu Turveruukin toimesta. Näyte otettu penkan yli menevästä vedestä. Kesän ominaiskuormitus laskettu Tahkonevan pvk1:n kesän keskivaluman (17.7 l/s km2) ja kosteikon (mp3) veden laadun perusteella
pitoisuus 212 Tahkoneva, kosteikko mp3 mg/l Kiintoaine 12. g/ha/d 1 1. 1 1 8. 1 1 6. 1 4. 2.. µg/l Kokonaisfosfori 5 45 g/ha/d 1..9 µg/l 25 Kokonaistyppi g/ha/d 1..9 4 35.8.7 2.8.7 3.6 15.6 25.5.5 2.4 1.4 15 1.3.2 5.3.2 5.1..1. pitoisuus 212 pitoisuus 212
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Tahkoneva, kosteikko mp4 Haltija/tuottaja: Turveruukki Oy Vesien käsittely: kosteikko (mittapato 4, kunnan kosteikon alap.) Kunta: Siikajoki, Siikalatva Vesistöalue: 57.29 Koordinaatit: 7151683-3432459 Projekti: Purkuvesis tö: Kurunkanava-Siikajoki Tarkkailuluokka: suppea Mittapadon valuma-alue: ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 mp4 24.4.12 24.4.12 #DIV/! 2 mp4 14.5.12 6.2 25 29 5 17 76 89 21 3.2 14.5.12 3 mp4 14.6.12 6.6 27 5 2 14 < 5 89 61 1. 14.6.12 4 mp4 12.7.12 5 mp4 13.8.12 5.7 43 42 4 19 14 29 31 5.2 13.8.12 6 mp4 6.9.12 6.4 4 81 21 14 < 5 96 64 8. 6.9.12 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 KESÄ keskiarvo 6.2 34 51 13 16 226 141 4425 6.6 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17.7 516.77.2 24 3.5 2.2 68 11 keskih ajo nta.4 9 22 9 245 362 99 215 3. Nettokuormitus g/ha d.47 17 7 Lisätiedot: Ei virtaamanmittausta 24.4. Mittapadolle ei tulvan vuoksi päässyt. Ei näytettä. 12.7. Ei virtaamaa, ei näytettä Kesän ominaiskuormitus laskettu Tahkonevan pvk1:n kesän keskivaluman (17.7 l/s km2) ja kosteikon (mp4) veden laadun perusteella
Tahkoneva, kosteikko mp4 1 1 1 1 1 1 2 4 6 8 1 12 14 16 18 2 g/ha/d µg/l Kokonaistyppi pitoisuus 212..1.2.3.4.5.6.7.8.9 1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 g/ha/d µg/l Kokonaisfosfori pitoisuus 212 1 1 1 1 1 1. 2. 4. 6. 8. 1. 12. g/ha/d mg/l Kiintoaine pitoisuus 212
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Joutenneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: Laskeutusallas Kunta: Siikalatva Vesistöalue: 57.63 Koordinaatit: La3 7111588-3456935 Projekti: 16UEC12 Purkuvesis tö: Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 36 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la6 14.5.12 14.5.12 2 la6 3.5.12 14.5.-29.5.. 3 la6 11.6.12 3.5.-1.6.. 4 la3 25.6.12 11.6.-24.6.. 5 la3 12.7.12 25.6.-11.7.. 6 la3 24.7.12 12.7.-4.8.. 7 la3 8.8.12 4.5 66 6 12 11 8 38 18 17. 5.8.-1.8. 2261 73.1 4169 3.8.8 69.5 2.4 114 174 8 la3 22.8.12 11.8.-21.8.. 9 la3 4.9.12 22.8.-3.9.. 1 la3 2.9.12 4.9.-19.9.. 11 12 13 14 15 16 19 2 21 KESÄ ke skiarvo KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 194.2.4 3.2.2.11 5.3 5 keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d.1 1.8 44 Lisätiedot: Ei virtaamaa eikä näytettä 14.5.-24.7. tai 22.8.-2.9.12 7111588 Vettä v irrannut käytännössä vain 8.8. olleen tulv an aikana. Kuormitus tulv ajaksolle 5.-1.8. arv ioitu vesistömallin (57.63) v aluman j a mitatun vedenlaadun perusteella. Muulloin kuormitus arvioitu hav aintojen perusteella =. 8.8.212 Sähkönjohtavuus 3,4 ms/m, sulfaatti,72 mg/l
kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d 8. 7. 6. 5. 4. 3. 2. 1.. Joutenneva mg/l Kiintoaine 18. 16. 14. 12. 1. 8. 6. 4. g/ha/d 12 1 8 6 4 2 2.. µg/l Kokonaisfosfori 7 6 5 4 3 2 1 g/ha/d 4. 3.5 3. 2.5 2. 1.5 1..5. µg/l 12 1 8 6 4 2 Kokonaistyppi kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Kärjenrimpi, pvk2 Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely : pvk2 Vesistöalue: 57.47 Kunta: Vaala Koordinaatit: Projekti: 16UEC12 Purkuv esistö: Neittävänjoki-Siikajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 311.1 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Fe Kiinto- NO2-N aine MP Telog Q q Q q NO2-N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 pvk2 14.11.11 5.4 33 55 1 1 55 < 1 1.11.-13.11. 23.5 23.3 3275 12 3821 14 45.68 14 6.8 6.1 2 pvk2 13.12.11 5.8 36 5 1 28 68 2.4 14.11.-12.12. 2.5 2.3 2328 8.7 3419 13 396.55 14 7.5 26 3 pvk2 9.1.12 5.3 35 58 1 1 45 2. 13.12.-8.1. 22.5 23.3 2938 11 4396 16 495.82 16 6.4 28 4 pvk2 8.2.12 5.4 43 38 2 1 1 4.9 9.1.-7.2. 16. 16.3 1253 4.7 2334 8.7 323 2.85 15 8.3 37 5 pvk2 5.3.12 5.4 38 18 1 5 58 4.3 8.2.-13.4. 16.5 16.8 1353 5. 673 2.5 82.39 3.2 1.3 9.3 6 pvk2 16.4.12 5.3 12 38 1 48 9.4 14.4.-23.4. 54.5 26827 1 11263 42 434 1.38 36 17 34 7 pvk2 24.4.12 5.6 8 28 66 22 6.2 24.4.-26.4. 83. 76784 286 3192 119 142 4.6 16 37 876 8 pvk2 3.5.12 5.5 14 45 67 16 3.6 27.4.-2.5. 38. 189 41 19291 72 868 2.8 42 1 223 9 pvk2 14.5.12 5.3 24 4 1 6.8 3.5.-16.5. 38. 189 41 1162 41.2 853 1.4 36 242 1 pvk2 29.5.12 5.3 44 91 13 6. 17.5.-28.5. 16. 1253 4.7 3669 13.6 519 1.1 15.3 71 11 pvk2 12.6.12 5.7 36 95 29 99 < 5 13 24 9.5 29.5.-11.6. 19.5 254 7.6 2381 8.9 276.7.2 7.6.2.1 18 73 12 pvk2 26.6.12 5.6 41 14 1 3 12. 12.6.-25.6. 21. 2472 9 343 11.3 41 1.4 12.7 117 13 pvk2 9.7.12 5.7 56 32 6 1 9 < 5 6. 6 36. 26.6.-8.7. 23.5 3275 12 2719 1.1 489 2.8.5 16.6.2.1 52 315 14 pvk2 17.7.12 5.4 38 9 22 12 32 23 1. 9.7.-16.7. 5612 2.9 685 1.6.4 21.6.6 41 18 15 pvk2 25.7.12 5.4 45 99 1 1 6.5 17.7.-3.8. 22. 22. 2777 1 3483 13. 54 1.1 12.3 73 16 pvk2 6.8.12 4.6 45 88 22 1 6 < 5 43 1 7 8.6 4.8.-13.8. 79. 3173 115.6 4495 8.8 2.2 159.8.25 43 17 859 17 pvk2 2.8.12 5. 47 52 15 4.1 14.8.-19.8. 25. 26.4 3823 14 3973 14.8 6.7 13.4 52 18 pvk2 3.9.12 5. 48 78 1 3.5 2.8.-17.9. 19.5 2.5 254 8 262 9.7 42.7 8.4 29 19 pvk2 18.9.12 5.3 4 61 92 4.5 18.9.-25.9. 19.5 19.4 254 8 35 11.3 392.6 9. 44 2 pvk2 3.1.12 5.1 33 4 85 3. 26.9.-2.1. 32. 31.8 787 26 283 1.5 3.4 7.7 27 21 pvk2 16.1.12 5.3 33 35 88 2.4 3.1.-31.1. 22.5 2938 11 6772 25.2 718.8 19.2 52 TALVI keskiarvo 5.5 37 145 1396 672 2.8 TALVI Bruttokuormitus g/ha d 7.1 2315 8.6 274.96 1 4.9 2 keskihajonta.2 4 142 376 253 1.8 Nettokuormitus g/ha d.81 6.4 5.3 KEVÄT keskiarvo 5.4 15 38 833 287 6.5 KEVÄT Bruttokuormitus g/ha d 81 14514 54 781 1.9 43 18 326 keskihajonta.2 7 7 193 17 2.4 Nettokuormitus g/ha d 1. 19.9 233 KESÄ keskiarvo 5.3 44 117 33 1271 < 5 12 31 11 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 7.6 5427 2.2 781 1.8.8 24.7 9.7 66 162 keskihajonta.4 5.9 79 18 34 27 1958 1 Nettokuormitus g/ha d 1.4 15 127 SYKSY keskiarvo 5.2 35 45 883 3.3 SYKSY Bruttokuormitus g/ha d 12.8 5468 2.3 593.7 15 47 keskihajonta.1 4. 14 35 1.1 Nettokuormitus g/ha d.3 6.7 12 VUOSI 5.4 36 98 1162 7. VUOSI Bruttokuormitus g/ha d 14.6 4848 18. 53 1.3 19 99 Nettokuormitus g/ha d 1. 11 68 Lisätiedot: 16.4.12 Padottaa, kova virtaus ja pyörteily, tarkka vedenkorkeus mahdoton mitata 17.7. Ylimääräinen näytteenotto 24.4.12 Padottaa, vesi kaivon välipohjaan asti, v-pato kokonaan veden alla 24.4.12 Suolta tuleva vesi tulvii tien yli suon ulkop. laskuojaan, ylim. näyte tien kohdalta 714792 3475766. Tulokset: ph 5,4, CodMn 5,4 mg/l, kok.p 18 µg/l, kok.n 5 µg/l, NH4-N 22 µg/l, kiintoaine 2,9 mg/l. 26.4.12 Tulvanäyte tien kohdalta: ph 5,4, CodMn 9,5 mg/l, kok.p 28 µg/l, PO4-P 3 µg/l, kok.n 51 µg/l, NH4-N 17 µg/l, NO2,3-N 58 µg/l, rauta 4 µg/l, kiintoaine 3,5 mg/l 24.4.-26.4. ominaiskuormitukseen on lisätty ohituksen arvioitu kuormitus (ohitusnäytteiden 24.4. ja 26.4. keskim. vedenlaatu ja arvioitu virtaama 27 l/s). Padotuksen ja/tai telogin rikkoutumisen vuoksi jakson 6.3.-23.4. sekä 16.1.-31.1. virtaamat arvioitu Kärjenrimpi pkv1:n virtaamista ja jakson 24.4.-26.4.. 3.5. ja 4.8.-6.8. vesistömallista 3.5.12 Telog rikki, vaihdetaan 4.5.12 Siirtynyt kuntoonpanovaiheen tarkkailusta tuotantovaiheen tarkkailuun 14.5.12 14.5.12 Padotus, voimakas virtaus ja pyörteily, tarkka vedenkorkeus mahdoton mitata. Virtaamat arvioitu Kärjenrimpi pvk1 virtaamista 12.6. Uusi telog skaalattu, skaalauksen oikeellisuus tarkistettava myöhemmin. 26.6. Virtaamatiedot eivät tulleet, lisätään myöhemmin. 9.7.212 Vedessä kiintoainetta. Hehkutushäviö 26 mg/l 6.8. Mp-vedenkorkeutta ei voinut mitata, kaivon välikannen päällä vettä n. 1 cm, voimakas pyörteily, padotus. Mittapato kokonaan veden alla.
Kärjenrimpi, pvk2 l/s km 2 Valuma näyte keskiarvo mg/l Kiintoaine g/ha/d 57.48 Kärjenrimpi pvk1 4. 1 35. 3. 25. 35. 3. 25. 9 8 7 6 2. 15. 1. 5. 2. 15. 1. 5.. 5 4 3 2 1. µg/l Kokonaisfosfori 4 g/ha/d 1. µg/l Kokonaistyppi 4 g/ha/d 18 35 3 25 2 15 1 5 9. 8. 7. 6. 5. 4. 3. 2. 1. 35 3 25 2 15 1 5 16 14 12 1 8 6 4 2 14. 11.11 13. 12.11 9.1.12 8.2.12 5.3.12 16.4.12 24.4.12 3.5.12 14.5.12 29.5.12 12.6.12 26.6.12 9.7.12 17.7.12 25.7.12 6.8.12 2.8.12 3.9.12 18.9.12 3.1.12 16. 1.12. 14. 11.11 13. 12.11 9.1.12 8.2.12 5.3.12 16.4.12 24.4.12 3.5.12 14.5.12 29.5.12 12.6.12 26.6.12 9.7.12 17.7.12 25.7.12 6.8.12 2.8.12 3.9.12 18.9.12 3.1.12 16. 1.12 14. 11.11 13. 12.11 9.1.12 8.2.12 5.3.12 16.4.12 24.4.12 3.5.12 14.5.12 29.5.12 12.6.12 26.6.12 9.7.12 17.7.12 25.7.12 6.8.12 2.8.12 3.9.12 18.9.12 3.1.12 16. 1.12 kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Navettarimpi Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: kem1 Kunta: Siikalatva /Vaala Vesistöalue: 57.48 Koordinaatit: 3475825 7138837 Projekti: 16UEC12 Purkuvesis tö: Kotioja-Veneoja-Neittävänjoki-Siikajoki Tarkkailuluokka: Päästö Mittapadon valuma-alue: 148 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 kem1 14.5.12 5,6 23 28 < 2 1 5 31 44 97 7,4 14.5.12 53, 2 kem1 12.6.12 5,8 95 15 41 4 3 < 5 93 22 1 15.5.-11.6. 3, 196 8,6 73 1,11,3 32,2 6,9 163 74 3 kem1 9.7.12 5,5 25 7 29 1 3 < 5 34 13 31 12.6.-8.7. 22, 978 7,7 165,46,19 8,6,2 2,2 86 25 4 kem1 17.7.12 4, 9 12 5 11 46 42 4,9 9.7.-2.8. 1498 11,7 87,12,5 11 4,7 42 5 5 kem1 6.8.12 3,9 58 11 3 3 56 4 57 69, 3.8.-12.8. 1, 14125 11 5535 1,5,29 286 53 38 544 6585 6 kem1 3.9.12 5,1 49 65 14 17 < 5 28 73 23, 13.8.-15.9. 33, 1192 9,3 395,52,11 14,2 2,3 59 185 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 19 2 21 KESÄ keskiarvo 4,9 47 81 18 228 142 475 144 46 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 17,4 767 1,37,17 38 5,4 6,7 124 84 keskih ajo nta Nettokuormitus g/ha d 1,7 31 774 Lisätiedot: 14.5.12 Padottaa, mittapato kokonaan veden alla. Virtaamatieto ei luotettava 9.7.212 Hehkutushäviö 2 mg/l Kem. päällä 3.6.-17.1. 12.6.12 Voimakasta pyörteilyä ja virtausta, vedenkorkeutta mahdoton mitata tarkasti. 17.7.212 Ylimääräinen näytteenotto Mp vesipintojen ero > 3 cm, vasemmanpuol. altaan vedenkorkeus mp:llä n. 31 cm 6.8.12 Mp kokonaan veden alla, vesipinnat samalla tasolla, virtaa kuitenkin. 12.6.12 Kiintoaineen hehkutushäviö 64 mg/l. Kiintoaineen hehkutushäviö 54 mg/l. Koko kesän virtaamat arv ioitu vesistömallij ärjestelmän (57.48) valunnan perusteella 3.9.212 Kaivossa voimakas virtaus ja pyörteily
kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d 7 6 5 4 3 2 1 g/ha/d 35 3 25 2 15 1 5 Navettarimpi l/s km 2 Valuma 18 16 14 12 1 8 6 4 2 keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine 12, 1, 8, 6, 4, 2,, µg/l Kokonaisfosfori 16 14 12 1 g/ha/d 12, 1, 8, µg/l 5 45 4 35 3 Kokonaistyppi 8 6, 25 6 4 2 4, 2,, 2 15 1 5 kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212
78 56 25.2 keskihajonta VUOSI keskiarv o 5. 4 keskihajonta 55 49 8 13 62 36 124 7 26 1 43 53 71 11 13 14 1 99 13 16 14 18 5 31 21 32 37 52 39 29 44 52 16 2 14 18 35 3 11 14 34 16 42 54 11 13 11 14 8 12 8 µg/l 99 3161 141 36 729 3765 424 16 49 2686 3 7 3 5 3 95 4 4 4 6 3 8 2 8 3 3 4 3 6 5 3 1 1 9 1 3 2 2 3 2 8 2 5 2 3 2 97 3 28 3 34 µg/ l 49 39 38 48 24 64 75 38 <5 <5 <5 <5 11 3 12 µg/ l NO2-N 63 15 19 17 25 16 24 19 µg/ l Fe 364 1573 17 512 1525 319 1583 17 22 161 2936 31 22 43 369 2 31 45 1 6 2 9 1 4 9 13 16 13 12 19 14 19 18 µg/l PO4-P Kok.N NO3-N NH 4-N 8. 7. 8 4. 7 9. 7 1.5 11.3 1. 8 2. 6 4. 6 13. 6. 4 19. 5. 7 12 38 4. 6. 3 7. 9 11 5. 5 3. 6 1. 6 2. 2. 3 2. 2 3. 5 9. 3 1. 6 5. 5 6. 6. 1 mg/l aine Kiinto- Vesien käsittely: pvk Vesistöalue: 57. 68 Koordinaatit 7123439-3432166 Purkuvesistö: Mittapadon valuma-alue: 17 11. cm MP 2.1.-1.1. VUOSI SY KSY KESÄ KEVÄT TALVI 1.1.-16.1. 19.9. -3.9. 5.9.-18.9. 23.8. -4.9. 12.8. -22.8. 4.8.-11.8. 1.7. -3.8. 27.6. -9.7. 14.6. -26.6. 31.5. -13.6. 15.5. -3.5. 7.5.-14.5. 1.-6.5. 21.4. -3.4. 21.3. -2.4. 6.2.-2.3. 11.1. -5.2.12 14.7 19.4 9.2 1.2 11.2 11.3 1. 11.8 11.7 1238 819 1925 258 387 8866 61 297 188 221 132 1353 314 13986 491 979 258 437 676 61 549 Nett okuorm itus g/ha d Bruttokuormitus g/ha d Nett okuorm itus g/ha d Bruttokuormitus g/ha d Nett okuorm itus g/ha d Bruttokuormitus g/ha d Nett okuorm itus g/ha d Bruttokuormitus g/ha d Nett okuorm itus g/ha d 18. 9 8 11 17.1 6.6 134 8.9 21 2.8 4.2 96 6.6 3.2 2. 2.4 1.4 14. 6 34 151 5.3 1. 6 2.8 4.7 7.3 6.6 5.9 5.3 l/ s km 2 m 3/d 491 q Q Bruttokuormitus g/ha d 4. 13. 5 19. 8.5 1. 35. 12. 9. 7.5 8. 6.5 16. 5 23. 42. 11. 14. 5 8.5 1. 5 12. 5 3.11.-14.12. 12. 15.12.-1.1. 11.5 11.4 cm Telog Vedenkorkeus Näy teajankohdan 16.11.-29.11. 11. 5 1.11. -15.11. pv m Jakso Vir taam a- ja kuormitus tiedot ha 1453 268 1476 8362 692 2666 127 431 236 558 7796 579 42 191 1595 1377 459 2558 11844 1223 442 463 561 816 651 75 679 m 3/d 7.3 15. 7 22 16 9 7.5 28. 8 13. 7 4.7 2.6 6. 84. 3 6.3 4.5 2. 7 17. 3 14. 9 43. 9 28 128 13. 2 4.8 5. 6.1 8.8 7. 7.6 311 668 1232 145 1235 227 1595 748 282 176 48 561 346 291 1534.8 1311.7 1287.3 1669.1 526 166 366 124 28 162 214 27 27 Fe.63.9.73 1. 1 1.32 1. 6 1. 7.13.25 1.32.84.44.29.73 7. 3.54.51 2. 86 2. 9 2. 32 1. 9.74 2. 3.37.15.23.2.22.27.34.35.17.48.8.17.7 1.17.17.8.42.15.5.6.6.7.5 28 38 61 7 44 51 17 13 16 92 42 16 1 24 277 15 12 61 54 64 118 45 144 23 1 12 13 18 18 22 21. 5. 45. 6. 4. 45. 1. 18. 1. 4 4. 2. 3 2 32 9.6 2 4.9 117 3.9 19 61 15 5 8 11 12 12 37 69 12. 7 37 1 211 19 94 57 22 7. 11 12 15 13 NO2-N g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH 4-N l/s km 2 g/ ha d q Jakson Q Vir taamat 11. 4.-26.6. sekä 4.-11.8. (tulva) arviotu vesistömal lijär jestelmän (57.68) perusteella Epäkuntoinen v irtaamamittari v aihdet tu uuteen 27.6. 23.8. Alt aiden putsaus käy nnissä näy tteenottohetkellä 98 125 179 218 24 232 153 1 23 324 76 77 13 63 2769 22 25 141 164 71 137 38 221 26 9. 1 15 49 12 33 4 39 aine g/ha d Kiinto- 26. 4.12 Mittapat o kokonaan v eden alla. Näy teajankohdan v irtaamatieto ei täy sin luotett av a.8.8. Vedenkorkeut ta mahdoton mitata tarkasti, v oimakast a py örteily ä. Hehkutushäv iö 32,58 m g/l..2 64.7 SY KSY keskiarv o 5. 3 16.2 keskiarv o 5. 3 keskihajonta KESÄ 19 4.9. keskihajonta 8.2 37 64 63 7 8 92 77 64 74 86 88 1 44 22 15 32 3 48 31 28 34 41 KEVÄT keskiarv o 5. 5 keskihajonta Lisätiedot: 26 5.1 5.4 5.1 5. 5 5.3 4. 7 5.4 5.4 5.5 5.3 5.4 5.4 5. 5 5.5 5.5 5.4 5. 5 5.7 5. 6 5.7 keskiarv o 5. 5 17. 1.12 24 pv k1 TALVI 19.9. 12 1.1. 12 22 pv k1 5. 9.12 21 pv k1 23 pv k1 8. 8.12 23.8. 12 19 pv k1 23.7. 12 16 pv k1 2 pv k1 27.6. 12 1.7. 12 14 pv k1 15 pv k1 31.5. 12 14.6. 12 12 pv k1 13 pv k1 3. 5.12 15.5. 12 1 pv k1 26.4. 12 9 pv k1 11 pv k1 21.3. 12 6. 2.12 11.4. 12 11.1. 12 5 pv k1 6 pv k1 7 pv k1 2. 1.12 8 pv k1 15. 12.11 3 pv k1 4 pv k1 5.2 µg/l COD Mn Kok.P 49 16. 11.11 3. 11.11 1 pv k1 2 pv k1 5.2 ph mg/l Ott opv m N:o Tunnus Näy t e Vede n laatu Projekti: 16UEC12 Tarkkailuluokka: Päästö Näytetiedot 25 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Paskoneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Kunta: Haapavesi Fax. 1332825 PL2, Tut kijant ie 2A Puh. 13328
kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 g/ha/d 3 25 2 15 1 5 Pas koneva l/s km 2 Valuma 25 keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine 4. 35. 2769 g/had 2 3. 25. 15 2. 15. 1 1. 5 5.. µg/l Kokonais fosfori 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 g/ha/d 8. 7. 6. 5. 4. 3. 2. 1.. µg/l Kokonais typpi 6 5 4 3 2 1 kuormitus 212 pitoisuus 2 12 kuormitus 212 pitoisuus 212
Puh. 13328 Fax. 1332825 PL2, Tutkijantie 2A 957 Oulu Siikajoen turvetarkkailu v. 212 Kohde: Varisneva Haltija/tuottaja: Vapo Oy Vesien käsittely: La 1-2 Kunta: Vihanti Vesistöalue: 57.88 Koordinaatit: Projekti: 16UEC12 Purkuvesis tö: Rukkise no j a-luo huanjo ki-sii kajo ki Tarkkailuluokka: Jälkihoito Mittapadon valuma-alue: 74.5 ha Näytetiedot Veden laatu Virtaama- ja kuormitustiedot Näyte Ottopvm ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Jakso Vedenkorkeus Näyteajankohdan Jakson COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine MP Telog Q q Q q NO 2 -N aine N:o Tunnus mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l pvm cm cm m 3 /d l/s km 2 m 3 /d l/s km 2 g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d 1 la1-2 14.5.12 4.9 3.6 9 3 2 2 1 19 17 6.5 11.5.-13.5. 13. 16. 745 11.6 4986 77.5 241.6.2 147 6.7 127 1138 435 2 la1-2 14.6.12 4.8 2.1 9 2 1 2 < 5 98 1 1. 14.5.-13.6. 3. 2.9 19.3 1182 18.4 33.14.3 19.4 16 159 159 3 la1-2 9.7.12 5.4 2.6 15 7 1 2 < 5 1 2 11 7.2 14.6.-8.7. 4.5 1.5 53.8 291 4.5 1.2.6.3 4.7.1 5 43 28 4 la1-2 13.8.12 3.6 3.2 9 2 25 48 24 14 14. 9.7.-12.8. 29. 28.9 5541 86.1 7751 12.4 333.94.21 26 4.99 25 1457 1457 5 la1-2 6.9.12 3.9 2.8 8 2 16 < 5 16 12 9.5 13.8.-5.9. 27. 23.9 4634 72. 391 6.6 147.42.1 84.13 84 628 497 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 19 2 21 KESÄ keskiarvo 4.5 2.9 1 3 174 31 1616 128 9.4 KESÄ Bruttokuormitus g/ha d 4 3532 55 143.4.1 12 1.6 97 628 581 keskih ajo nta.7.6 2.8 2.2 59 43 564 2775 2.9 Nettokuormitus g/ha d 78 486 Lisätiedot: Telog asennettu 1.5., id 2816 9.7.212 Mittapadossa vuoto. Virtaama 3.7.-1.7. arvioitu vesistömallin perusteella 6.9.12 Sähkönjohtavuus 26,6, ms/m, sulfaatti 9 mg/l
kuormitus 212 pitoisuus 212 g/ha/d 16 14 12 1 8 6 4 2 g/ha/d 3 25 2 15 1 5 Varisneva l/s km 2 Valuma 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 keskiarvo näyte mg/l Kiintoaine 16. 14. 12. 1. 8. 6. 4. 2.. µg/l Kokonaisfosfori 16 14 12 1 g/ha/d 1..9.8.7.6 µg/l 3 25 2 Kokonaistyppi 8.5 15 6 4 2.4.3.2.1. 1 5 kuormitus 212 pitoisuus 212 kuormitus 212 pitoisuus 212
Liite 4 Liite 4.1 Liite 4.2 Liite 4.3 Liite 4.4 Liite 4.5 Liite 4.6 Liite 4.7 Liite 4.8 Liite 4.9 Liite 4.1 Liite 4.11 Tarkkailuvelvollisten soiden kuivatusvesien purkureitit ja vaihtuvien vesistötarkkailupisteiden sijainti Varisneva, Navettarimpi Savaloneva, Järvineva Joutenneva Isoneva, Iso-Manninen Tahkoneva, Huhtineva Huhanneva Kärjenrimpi-Puroräme, Sauvasuo Paskoneva, Saarineva Hevoskorpi Mankisenneva Korteneva
Liite 4.1
Liite 4.2
Liite 4.3
Liite 4.4
Liite 4.5
Liite 4.6
Liite 4.7
Liite 4.8
Liite 4.9
Liite 4.1
Liite 4.11
Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A PL 2, 9571 Oulu Kotipaikka Vantaa Puh. 1 3328 Faksi 1 33 2825 www.poyry.fi Asia Siikajoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu vuonna 212 Toimitamme ohessa Siikajoen turvetuotantoalueiden tarkkailuraportin vuodelta 212. Oulussa 8.5.213 Pöyry Finland Oy Anni Nopanen, FM Jakelu: Vapo Oy, Oulu Vapo Oy, Jyväskylä Turveruukki Oy Paavolan Turve Ky Ympäristöpalvelut Helmi / A. Autio Siikajoen ympäristölautakunta Raahen ympäristölautakunta Vaalan ympäristölautakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Oulu 2 kpl Kainuun ELY-keskus Kainuun ELY-keskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus (sähköinen jakelu)