Konkarin kertomaa Ammatin opettajasta kehittäjäksi

Samankaltaiset tiedostot
Työhyvinvointia työtä kehittämällä

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Muutoksessa mahdollisuus? Yhdessä onnistuneempaan muutokseen

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia

Miksi koulu on olemassa?

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja gsm

Mikä ihmeen laaja-alainen erityisopettaja? Työpaja AEO-päivät Lappeenranta

Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Koulutuskeskus Sedun ja ammattiopisto Luovin välinen yhteistyö YTY-hankkeessa vv

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä

Kosmologiaa kokemusasiantuntijoille

Osa 1 Koulu työyhteisönä

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Miksi yhteentoimivuusfoorumia tarvitaan? Ylitarkastaja Tomi Kytölä

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi

Jaana Muttonen, HAMK Opettajankoulutusfoorumi

MAOL Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Erityinen tuki omaehtoisessa koulutuksessa

Erityisen hyvää. Ideoita ammatilliseen erityisopetukseen

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Erityinen tuki-webinaari

Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset

Opiskeluhuolto työpaikoille -hyviä käytäntöjä

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Henkilöstövoimavarojen johtaminen muutoksessa

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen Paasitorni

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Simo Hillo

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa

Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa

Ydinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.

Taitajakilpailutoiminta. ammatillisessa koulutuksessa

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN KOULUTUSSUUNNITELMA 2014

Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin

Ammatillinen osallisuus

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Kulttuuri ja kieli ohjauksessa

Sanomalehtien Liitto

Tervetuloa opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutuksen osaaja! Opetushallituksen henkilöstökoulutustiimi

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Lähtökohtana. yhtäältä olla valmentaja ja tarjota tukea elämänhallintaan ja

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Seija Leppänen

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Sosiaali ja terveydenhuollon uudet yhteen sovitetut järjestämismallit seminaari

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Arto Pekkala

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

Vamos via Valma! - loppuselvitystä

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

AMMATTIPEDAGOGINEN OSAAMINEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTUKSESSA JA ARVIOINNISSA 38 op. Pedagoginen osaaminen I (5 op)

Vesimolekyylien kiehtova maailma

Kohti visiota näkökulmia tulokselliseen ja hyvinvoivaan korkeakoulutyöhön

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Miten jalkauttaa kolmiportaista tukea opiskelijoille? enorssi-ohjauskoulutus Kehittämistehtävä Hennariikka Kangas Kevät 2012

Validointitehtävä osaavaa arviointia

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Transkriptio:

Konkarin kertomaa Ammatin opettajasta kehittäjäksi - Elämänkertakirjoitukset + Haastattelut - Kuinka eri vuosikymmenten aikana tapahtuneet ammatillisen koulutuksen muutokset heijastuivat heidän työhönsä, kuinka he vastasivat muutoksiin ja mitä vaikutusmahdollisuuksia he kokivat olevan itsellä - Mistä muutosagenttius syntyi? Pekka Laakkonen, Unto Kiljunen ja

Suunnistuksen perusviisaudet Jollei tiedä, missä on, on aivan sama minne menee Suunta on tärkeämpi kuin kova vauhti Samaan päämäärään pääsee useita eri reittejä ja useilla eri menetelmillä

Mitä muutoksia huomaat opettajaurasi aikana tapahtuneen oppilaitoksessasi? 27.11.2017 Kaija Peuna-Korpioja JAMK/AOKK

Opetus toimintajärjestelmänä Millä välineillä ja toimintamalleilla opetusta toteutetaan? Kuka/ketkä opetusta toteuttavat? Mihin opetuksella halutaan vaikuttaa ja mikä on tavoiteltava tulos? Millaiset ohjeet ja säännöt opetusta säätelevät? 27.11.2017 Kaija Peuna-Korpioja JAMK/AOKK Missä yhteisö(i)ssä opetus toteutuu? Millainen on työnjako opeuksen sisällä ja suhteessa rinnakkaistoimintoihin?

Mitä toimintajärjestelmässä tapahtuu? Ammatillisen opettajan työ Syklinen kehitys Toimintajärjestelmän kitkat Merkki tarvetilasta, välitilasta, ristiriitatilanne Tästä syntyy uusi motivaatio, orientaatio työhön, joka vakiintuu Keskeisintä se, miten tarvetila tulkitaan, mikä merkitys sille annetaan

Lähdettiin tyhjästä (tarkoittaa uran alkuvaihetta) Miksi hakeuduit ammatilliseen erityisopetukseen? Miksi halusit työhön, jossa ei ollut valmiita malleja? Miksi et lyönyt hanskoja naulaan ja häipynyt? Mistä pioneerihenki syntyi? Miksi teit erityisopetustyötä vaikeissa olosuhteissa?

Konkarit -tutkimus, otteita Muutosagenttius 1. Lähdettiin tyhjästä Mikä tuki: Autonomia, mallin luominen, pioneerihenki 2. Vaikuttamistyö (itsensä likoon laittaminen, vaikuttaminen talon ulkopuolelle) 3. Keskeinen haaste: Kuinka uudistua? Eivät jääneet odottelemaan

Lähdettiin tyhjästä Ratkaisu haasteeseen löytyi Eetos - Autonomia-akselilta Alun perin erityisopetusuralle hakeutuessa tai sitä ennen erityisopettajille oli syntynyt vahva eetos erilaisuutta/erilaisten auttamista kohtaan. Osalla konkarierityisopettajista oli itse tai perheessä koettu kokemus erilaisuudesta, osalla taas omien koulutuskokemusten varrelle sattuneet hyvät esimerkit.

Autonomia torstaina kun maanantaina koulu alkoi niin rehtorilta opetussuunnitelmasta niin hän mulle vastasi et se on ihan sama mitä mä leikin Itsenäisyys työssä oli merkittävää erityisopettajan uran alussa. Työtä ei arvostettu - se arvostus piti ansaita. Erityisopetuksen palo oli eteenpäin vievä voima. Työn arvostukseen ei vaikuttanut ainoastaan näyttö hyvästä opetuksesta, vaan vaikuttamistyö. Työtä leimasi pioneerihenki, vahva sisäinen motivaatio/eetos, jota eivät häirinneet työn häiriötekijät, koska mallia vasta luotiin. Itsenäisyys lisäsi hyvinvointia: työ koettiin mielekkääksi ja sen kohde, tulos (työ opiskelijoiden parhaaksi) oli ohjenuorana.

Muutosvaihe (tarkoittaa 90-lukua) Mikä ajoi sinua muutokseen? Miksi pysyit työssäsi? Mitä konkreettisesti teit muutoksessa?

Kuinka uudistaa omaa työtä koulutusrakenteiden muuttuessa..olen aina sanonut että pitää toimia sillee laillisuutta mukaellen että, pieniä sivuaskelia voi ottaa jos ne nyt ei mene ihan laittomuuksiksi Vuosikymmenten kuluessa, erityisopetuksen vakiinnuttua ammatillisiin oppilaitoksiin oma asema muuttui. Se aiheutti haasteita työmuotojen kehittämiseen. Erityisopettajat eivät kuitenkaan jääneet odottelemaan, mitä tapahtuu, vaan eetos säilyi ja oma työnkuva uudistettiin. Autonominen työote toimi pienissä oppilaitoksissa, joissa erityistä tukea tarvitsevien kanssa toimittiin yksin luokassa. 1980-luvun erityisopetuksen palvelurakenteen muutos ja erilaisuuden kirjon kasvaminen aiheuttivat erityisopetuksen painopisteen muutoksen. Piti löytää oma, uudistettu työnkuva. Päätösvallan ja autonomian säilyttämiseksi tuli tehdä paljon työtä: esim. kuntayhtymän hallituksen jäseniin/poliitikkoihin vaikuttaminen. Silti eetos ei ole näiltä toimijoilta hävinnyt, vaan se on säilynyt ja jopa vahvistunut. Työn häiriö/ristiriitatilanteessa (paineet erityisopetuksen palvelumallin uudistamisesta) konkarierityisopettajien työn muutosagenttius säilyi.

Muutosvaihe (TARKOITTAA TÄSSÄ VIIME VUOSIA) Mikä työssä muuttui eniten? Miten käsittelit muutosta? Kenen kanssa puhuit? Kuka tuki sinua? Miten jouduit muuttamaan työtäsi? Miltä se tuntui?

Muutosta pitää hakea. Ei enää pärjää niillä iänikuisilla kalvoilla Erityisopettaja-konkareiden työnkuva eriytyi: osa eteni muutosagentin roolissaan oppilaitostasoisen työnkuvan rakentamiseen, osa taas painotti opetustyötä. Työn kohde muuttui ja suora vaikuttaminen väheni. Työn suora kohde ei enää, kuten työn alkuaikoina, ollut suoraan opiskelija, vaan painopiste siirtyi opiskelijasta, opiskelijan kohtaamisesta ja opiskelijaan kohdistuvasta työstä paperien kautta opiskelijaan vaikuttamiseen. Joskus paperityön yhteyttä opiskelijan asioiden edistämiseen ei ole löydetty ja autonomian tunteen menetys on seurauksena. Kirjaaminen on lisääntynyt paljon ja näyttäisi olevan erityisoppilaitoksissa vielä merkityksellisempää. Ristiriitana paperin ja opiskelijan yhteyden kadottaminen. Oppilaitoksissa on perusteltu suurta kirjaamista läpinäkyvyydellä, tasalaatuisuudella, asiakkaan oikeuksilla.

Ristiriita näkyi hallinnon ja opetustyön välissä Hallinto on etääntynyt näkymättömäksi, joka on vaikuttanut etäännyttävästi. Aiemmin koettu yhteisö ja yhteisön tuki on nyt hajaantunut. Tänä päivänä osa kokee, että täyttää makro-organisaation vaatimuksia järjestelmässä.

Alkuvaiheen erityisopetuksen mallissa erityisopettajalla oli suora vaikuttamismahdollisuus. Asiat hoidettiin nopeasti, ilman välikäsiä. Nyt hallinnon organisatorinen rakenne vaikuttaa erityisopetukseen, jonka ratkaisut vaativat useita tahoja. vaaditaan kevyt lakimiehen koulutus että ymmärtää ohjeet Mikä erottaa ehkä konkarit muista on se, että muutosagenttius on luotu ja se rooli on säilynyt huolimatta em. ristiriidoista toimintajärjestelmässä ja sen vaikutuksista työn kohteeseen ja sisältöön. Hallinnon etääntyessä omaa roolia kehitettiin suunnittelun ja koordinaation suuntaan. Erityisopetuksen haasteisiin muuttuneissa toimintaympäristöissä on vastattu muuttamalla toteutuksen painopistettä: erityisopettajan yksilötyö on laajentunut kuntayhtymän tasoiseen vaikuttamistyöhön.

Pohdintaa Konkari-erityisopettajien ura kohdistui mielenkiintoiseen ajanjaksoon, joka sisälsi huomattavia rakenteellisia muutoksia ammatillisessa koulutuksessa. Kaikki toimintajärjestelmän osatekijät ovat muuttuneet. Rakenteellisesti selkeistä ja hallinnollisesti yksinkertaisista oppilaitoksista on siirrytty isoihin organisaatioihin. Tutkintorakenteen muutokset, valtiollisen ohjauksen muuttuminen ja uudistukset tekijärakenteessa sekä erityisopetuksen paradigmamuutokset asettivat konkarierityisopettajat uuteen tilanteeseen. On syytä pohtia sitä, mistä konkari-erityisopettajien muutosagenttius syntyi, ja miten he ylläpitivät pioneerihenkeä. Vahva eetos, pohjautuen joko henkilökohtaisiin tai oman opetuspolun kokemuksiin vahvisti eetosta. Yhtä huomionarvoista on kysyä, miten muutosagenttius säilyi isoissa koulutusmuutoksissa. Mikä ohjasi heitä etsimää toimintatavan muutosta?

Ekspansiivisen kehityksen sykli Uuden käytännön vakiinnuttaminen ja levittäminen Tarvetila; kehittämistarve Uuden toimintatavan käyttöönotto ja kokeilu Käytännön kokeilut MUUTOS Uuden toimintatavan etsiminen ja kehittely Vanhan toiminnan umpikuja, häiriöt Selitysten hakeminen yksilöiden toiminnasta 27.11.2017 Launia Schaupp Koli Rauas-Huuhtanen: Muutospajaohjaajan opas (2010)

Häiriöiden kohtaaminen työyhteisössä/ vaihtoehto 2 Mistä tämä ongelma kertoo Työ/asia ei suju odotusten mukaan - häiriö - tiedonkulun katkonaisuus - erimielisyys HAVAHTUMINEN Tunnetila: ärtymys kiihtymys Häiriön asettaminen toiminnan muutoksien yhteyteen Toimintatavan muutos Häiriötilanteiden toistumisen todennäköisyys pienenee 27.11.2017

Ekspansiivisen kehityksen sykli - teot Uuden käytännön vakiinnuttaminen ja levittäminen Sovella ja arvioi Tarvetila Kyseenalaista Analysoi Uuden toimintatavan käyttöönotto ja kokeilu Kokeile Käytännön kokeilut 27.11.2017 Kaija Peuna-Korpioja JAMK/AOKK MUUTOS Uuden toimintatavan etsiminen ja kehittely Suunnittele Vanhan toiminnan umpikuja Unohda! Selitysten hakeminen yksilöiden toiminnasta

Miten muutoksesta on selvitty? Miten opetusta on viety eteenpäin omassa oppilaitoksessa Mitkä tekijät ovat mahdollistaneet opetuksen kehittämisen ja kehittymisen? Millä tavoin nämä tekijät ovat syntyneet? Mitä näistä onnistumisesta voi oppia tulevia muutoksia ajatellen? 27.11.2017

Ekspansiivisen kehityksen sykli muutosaganttien teot Uuden käytännön vakiinnuttaminen ja levittäminen Sovella ja arvioi Tarvetila Kyseenalaista Analysoi Uuden toimintatavan käyttöönotto ja kokeilu Kokeile Käytännön kokeilut MUUTOS Uuden toimintatavan etsiminen ja kehittely Suunnittele Vanhan toiminnan umpikuja Unohda! Selitysten hakeminen yksilöiden toiminnasta

Reformi Miten itse toimit muutosagenttina?