ADOPTIOLAPSEN VANHEMPANA: STRESSI, TRAUMA, KIINTYMYS JA HYVÄ ELÄMÄ Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti (VET), Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuorten ja perheet -osasto, THL
ESITYKSEN TEEMOJA Aivojen kehitys vuorovaikutuskokemuksissa lapsi kukoistaa yhteydessä toisiin ja kuihtuu yksinäisyydessä Trauman määrittely ja merkitys trauma säätelynäkökulmasta ja ihmissuhdekokemuksena Kiintymyssuhteet, niiden häiriöt ja hoito vaikutus lapsen kehitykseen ja aikuisen toimintaan vanhempana Vanhemmuus jaettuna prosessina tuen oikeutus ja muodot itsestä huolehtiminen lapsen auttaminen hyvään elämään 2
LAPSEN KEHITYS ON AIKUISTEN VARASSA Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa Jokapäiväisistä kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy aivorakenteita ja mielen kykyjä ulkoisesta syntyy sisäinen kotona, päivähoidossa, koulussa ja muissa arjen ympäristöissä Lapsen kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja korjaantuminen tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä siinä olevien ihmisten kanssa 3
AIVOT KEHITTYVÄT TOIMINNASSA Aivojen tehtävä on ohjata yksilön toimintaa vastaanottamansa tiedon mukaan aistitieto ympäristöaistit, kehoaisti, sosiaaliset aistit kokemustieto jokainen kokee todellisuuden omalla tavallaan Toiminta ja kokemukset ohjaavat aivojen hidasta kehitystä perimä määrittää mahdollisuuksien kirjon ympäristö avaa ja sulkee perimän toteutumista Sisäisen tilan säätely on kehityksen avain 4
ILO VAHVISTAA LAPSEN JOUSTAVAA KEHITYSTÄ Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä yhteydet aivoissa lisääntyvät uudet toimintamahdollisuudet avautuvat Myönteiset tunnetilat nousevat aivoissa neljää eri kanavaa pitkin 1) uteliaan tutkimisen ja löytämisen tuomasta hallinnan tunteesta 2) fyysisestä (riehakkaasta) leikistä toisten kanssa 3) hoiva- ja kiintymyskokemuksista 4) kumppanuudesta: yhteistoiminnasta, anteliaisuudesta, ryhmäyhteisyydestä, ystävyydestä
YHTEYTEEN ASETTUMISEN JÄRJESTELMÄ Sisäinen tasapainotila, jossa ihminen pystyy olemaan turvallisessa yhteydessä toiseen vartalon ja erityisesti pään asento kasvojen, erityisesti silmien ympäristön ilmelihakset; äänen sointuvuus ja kuulon virittäminen läheisyys ja kosketus Ihmisyyden kruunu: tästä alkaa vuorovaikutus vireystaso on sopiva kokeilemiseen, yrittämiseen ja oppimiseen Yhteys katkeilee väistämättä säröjen korjaaminen on parempaa kuin jatkuva onnistuminen korjaaminen on aikuisen vastuulla
TRAUMA Repeämä, murtuma, vamma kreikka: vääntää, kiertää, hiertää Voimakas kokemus, jota ei pysty käsittelemään Käsittely on havaintojen ja tunteiden jäsentämistä ajatuksien ja muistin kanssa yhteen nivominen vaatii säätelyä aivoissa kulkee aktivoivia viestejä alhaalta ylös ja tyynnyttäviä ylhäältä alas Kiintymyssuhteet ovat säätelyn kehittymisen kannalta täysin keskeisiä kypsyminen tapahtuu aikuisen tukemassa säätelyssä 7
SISÄISEN TILAN SÄÄTELY Stressi on säätelykyvyn kuormittumisen tila aivojen ja kehon hälytystila lapset ovat psykobiologisesti hyvin erilaisia temperamentti ja kiintymyssuhteissa tapahtuva kehitys stressiä aiheuttavat lapsen yksilölliseen säätelykyyn nähden liian korkeat odotukset Traumassa säätelykyky on ylittynyt hälytys nousee liian korkealle tai jatkuu liian kauan taistele, pakene tai jähmety reaktiot tulevat helposti tulkituksi käytöshäiriöinä tarve ulkopuoliselle säätelylle ehdoton 8
SÄÄTELY YKSIN JA TOISEN TUELLA AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA STRESSI HÄLYTTÄÄ SÄÄTELY VAIN AIKUISEN TUELLA JÄSENTYNYT TILA: SOPIVA VIREYS OMA SÄÄTELY TOIMII ÄRSYKKEET 9
SÄÄTELY YKSIN JA TOISEN TUELLA AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - KOKEMUKSEN MURTUMINEN KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSI HÄLYTTÄÄ TAISTELE, PAKENE TAI JÄHMETY SÄÄTELY VAIN AIKUISEN TUELLA JÄSENTYNYT TILA: SOPIVA VIREYS OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE ÄRSYKKEET 10
AIVOT KEHITTYVÄT ASTEITTAIN Yhteydet lisääntyvät vähitellen uusi kokeminen ja jakaminen tulee mahdolliseksi Kolmitasojärjestelmä kehoaivot tunneaivot ajatteluaivot kämmenmalli: osien irtikytkeytyminen Ohuet yhteydet ovat haavoittuvia stressi rasittaa ja kytkee järjestelmiä irti toisistaan toiminta jatkuu alemman tason ohjauksessa yhdistele, harkitse, päätä, pohdi toimi välittömästi sen hetkisen tunteen mukaan hyvittele - taistele tai pakene - jähmety 11
MIKÄ AIHEUTTAA STRESSIÄ JA TRAUMAA Kipu ja pelko elimistölle on tapahtumassa tai uhkaamassa tapahtua jotakin pahaa synnynnäisiä ja opittuja reaktioita äkilliset kovat äänet, pimeys, suuri hahmo näkökentässä Yksinäisyys yksin jääminen merkitsee varmaa kuolemaa vanhemman poissaolo ero kuolema adoptio vastaamattomuus ilmeettömyyskokeet vanhemman masennus tai päihteet 12
TRAUMATISAATION SYITÄ JA TAUSTOJA Nälkä jo sikiökautinen aliravitsemus aiheuttaa hälytystilan Väkivalta altistuminen aikuisten väliselle väkivallalle korkein ennustearvo tulevalle väkivaltaisuudelle altistuminen seksuaalisuudelle pahoinpitely ja muu kaltoinkohtelu lapsen itkun ja vaativuuden vaientaminen trauman siirtäminen eteenpäin hyväksikäyttö Vaihtuvat ihmissuhteet epäjatkuvuus, arvaamattomuus, kaoottisuus 13
TRAUMATISAATION VAIKUTUKSIA Aggressiivisuus vaikeuksia vihan hallinnassa Depressio ja ahdistus Huono sosiaalinen kyvykkyys kiusaaminen ja kiusatuksi tuleminen julmuus eläimiä kohtaan Vaikeus luottaa kiintymisen vaikeus ja häiriöt kiintymyksessä epäluuloisuus 14
TOISTUVASTA TRAUMASTA KÄRSIVÄT Lapsen älykkyys mitä merkittävämpi traumatisaatio, sitä voimakkaammin älykkyyden kehitys kärsii Lapsen ruumiillinen terveys kromosomien säätely-yksiköt (telomeerit) lyhyemmät ennenaikainen vanheneminen yhteys moniin sairauksiin (metabolinen oireyhtymä) Vanhemmat vaikeus ymmärtää lasta ja omia reaktioitaan Ympäristö täytyykö lapselta hyväksyä mitä vain? 15
KIINTYMYKSEN TARVE Tarve saada apua kun on levoton, hätääntynyt tai uupunut Tarve saada vahvistus omalle innokkuudelle ja aloitteellisuudelle tulla kuulluksi ja tuetuksi itsenäisyys vahvistuu kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteitamme myös psykofyysinen kokemus läheisyydestä välttelevät, ristiriitaiset, häiriintyneet muodot rajoittavat 16
KIINTYMYSSUHTEET UUDESSA VALOSSA Valikoiva suhde huolehtiviin aikuisiin säätelykyvyn kehittymisen suhteita turvallisuus ja stressin säätely vuorotteleva tunneviestintä ja kommunikoinnin taito Kiintymyssuhteita muodostuu moniin samanaikaisesti ja eri tavoilla yhdessä kannettu vanhemmuus on ihmisen voimavara puutteellinen vanhemmuuden tuki on riskitekijä sekä lapselle että vanhemmalle Eri kiintymyssuhteet tukevat minuuden kasvua erilaisiin ulottuvuuksiin ihmisen rikas, vivahteikas sosiaalinen älykkyys 17
KIINTYMYKSEN MUOTOJA Turvallinen eli luottavainen kokemus aikuisesta ennustettavasti kuuntelevana luottamus omiin havaintoihin avoimuus ja kyky ottaa apua vastaan paras kehityksen ennuste aikuisuuteen asti Turvaton välttelevä kokemus aikuisesta etäisenä, yksin jättävänä epäluottamus omiin tunnehavaintoihin pyrkimys pärjätä omillaan sosiaalisia vaikeuksia päivähoidossa ja koulussa suomalainen etäistävä, sairastuttava lasten kasvattamisen kulttuuri 18
KIINTYMYKSEN MUOTOJA Turvaton ristiriitainen kokemus aikuisesta arvaamattomana, kiihkeänä, tunkeutuvana takertuva avuttomuus ahdistushäiriöiden riski Häiriintynyt kokemus aikuisesta hylkäävänä tai pelottavana taistelu-, pako- tai jähmettymisreaktiot vaikeuksia empatian kehittymisessä käytöshäiriöitä, masennusta, riippuvuuksia 19
HÄIRIINTYNEEN KIINTYMYKSEN OIREITA Outoja, yhteen sopimattomia käyttäytymisen piirteitä hajanainen levottomuus, paniikkikohtaukset, raivo pelon leimaamaa käyttäytymistä äkillinen poissaolevuus Huono fyysinen yhteys läheisyys ja yhteys ahdistavia, katseyhteys huono valehtelu ei anna hoitaa itseään varastaminen oman kehon kokemus epäselvä kömpelyys riippuvuuksia 20
VANHEMMUUS KUN KIINTYMYS HÄIRIINTYY Vanhempi uhkaa väkivallalla tai hylkäämisellä jatkuva psykobiologinen stressitila oppiminen häiriintyy Vanhempi vastaa tunneviesteihin vääristyneesti antaa lapsen toiminnalle vääriä motiiveja pelästyy, hyökkää, nolaa Vanhempi leikkii vähemmän yhteisen ilon ja tyyntymisen kokemuksia vähän Vanhempi puhuu vähemmän suunnitelmallinen yhteistyö kärsii lapsen oman toiminnan ohjaus kärsii 21
AIKUISEN KIINTYMYSOLETUSMALLIT Tasapainoinen (autonominen) sitoutuminen emotionaaliseen kahdenvälisyyteen mentalisaatio eli kyky ajatella käyttäytymistä sisäisten merkitysten kautta rikas tunnesisältöinen tarina Etäistävä vaikea tavoittaa tunnemerkityksiä älyllinen, köyhä tarina Uppoutunut omat tunteet vyöryvät yli jäsentymätön, kiihkeä tarina Läpikäymätön menetys tai trauma tarinassa jyrkkiä ajattelun ja tuntemisen vaihteluita 22
VANHEMMUUS TUO AINA MYÖS STRESSIÄ Pelko vahingoittumisesta tai menetyksestä tärkeän läheisen oman hallinnan tai jatkuvuuden kokemuksen Yksilöllinen säätelykyky temperamentti kyky käyttää kiintymyksen kohteita säätelyn tukena Lievä stressi parantaa toimintaa rohkeus ja innovaatio lähesty ja hoivaa (tend and befriend) käytös 23
LIIKA STRESSI Oma toiminta jäykistyy toiminnan vaihtoehdot rajautuvat oma hallinnan tai jatkuvuuden kokemus Aivojen yhteen nivovat toiminnot lakkaavat taistele, pakene tai jähmety -reaktiot Vaikeampi käyttää toisia säätelyn tukena aiemmat kiintymyskokemukset keskeisiä Sosiaalinen tuki auttaa kestämään rankkaa stressiä aikuisinakin tarvitsemme kiintymysjärjestelmää 24
TUEN KOKEMINEN VANHEMPANA Käytännön apu lapsiperheiden kotipalvelu perhetyö kun se on riittävän konkreettista apu lapsen ja nuoren tarpeiden kohtaamisessa kasvatuskumppanuus Kokemus kohdatuksi tulemisesta kuulluksi tuleminen ymmärretyksi tuleminen vastatuksi tuleminen vertaisryhmät 25
TUEN PUUTTUMISEN KOKEMUS Yksin jätetyksi tuleminen ne, joilta odottaa tukea, eivät sitä anna avun pyytäminen ja siinä torjutuksi tuleminen yksin selviämisen kulttuurinen perusoletus Oletetaan pystyvän sellaiseen, johon ei pysty ovathan sitä muutkin pystyneet sinullahan on vain yksi lapsi johan hän on ollut täällä vuosia, kyllä hänen jo pitäisi osata stressi kohoaa toistuvasti traumaattiseksi toimintamahdollisuudet supistuvat 26
ERITYINEN TUKI VANHEMMILLE Adoptiovanhemmuus on erityisen kuormittavaa adoptiotukea tarvittaisiin ensimmäisten vuosien yli Parisuhdevaikeudet vanhemmuuden tukeminen (Leksandin malli) väkivalta: Marak, Lyömätön linja Yksin jääminen ero: lapsilähtöinen sovittelu Mielenterveys- tai päihdeongelmat Toimiva lapsi&perhe työmuodot lapset puheeksi neuvonpito kokoaa ammattilaiset ja vertaiset yhteen sitoutumaan tuen strategiaan 27
TUKI LAPSELLE ERITYISTILANTEISSA Käytöshäiriöt vanhempainryhmät Ihmeelliset vuodet, Voimaperheet Lastensuojeluasiakkuus läheisneuvonpito intensiivinen perhetyö Kiusaaminen lapset kaltoinkohtelevat toisiaan koulussa: KiVa-koulu, Yhteispeli päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa ei vakiintuneita muotoja 28
KIINTYMYSSUHDEVAIKEUKSIEN HOITO Vanhempi-lapsi terapiat tehokkaiden hoitojen yhteisiä piirteitä: o lapsen toiminnan mielekkääksi ymmärtäminen o suora toiminnallinen ohjaus o myönteisten vuorovaikutuskokemusten vahvistaminen Theraplay, DDP Vanhemman oma terapia oman tarinan jäsentäminen ja nivominen yhteen omat haavoittaneet menetykset ja kaltoinkohtelun kokemukset etusijalla 29
USKO LAPSEN MAHDOLLISUUKSIIN Todellisuuspohjaista ennakkoasenteet voivat tukea tai haitata ammattilaisten luokitteleva arviot voivat sekoittaa Tuetaan onnistumista yhdessä tehty muuttuu omiksi mahdollisuuksiksi aivot kehittyvät toiminnassa ja kokemuksissa radat, joita käytetään, vahvistuvat harvoin käytetyt radat surkastuvat Merkitään onnistuminen selkeästi lapsi ei tiedä, mikä merkitsee odotukset itse pärjäämiselle usein liian korkeita pienestä onnistumisesta kiittäminen ratkaisee 30
USKOO OMAAN ITSEEN Onnistumista tukee, että ajattelu, tunteminen ja kehollisuus pysyvät yhteen nivoutuneina pidä huolta kehosta: ravinto, liikunta, lepo pidä huolta tunteista: laulu, luonto, leikki toiminnan vaihtoehdot ovat silloin suurimmat joustavuus on voimaa Henkinen terveys on kykyä joustavaan ja jäsentyneeseen toimintaan yhteen nivominen ja sen ylläpitäminen on työtä oman kehollisen kokemuksen huomaaminen auttaa pitkä tietoinen uloshengitys tukee sosiaalisen liittymisen hermostoa tunnesiirtymät lapsesta kuormittavat ymmärrys lapsen olemuksen vaihteluista voi auttaa missä tilassa lapsi kulloinkin on 31
LAPSEN KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE Lapsen näkeminen erityisenä utelias kiinnostus lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä sisällä on hyvä päämäärä arvon ja merkityksen antaminen menipä tuo hienosti sinä olet sitten kiva tyttö/ poika Kunnioittaminen vastuun ottamista omista virheistä nyt en tainnut kuunnella, nyt tein väärin, en huomannut Myötä tunteminen tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen onpa sinulla ollut rankkaa, olipa ihana tarina Todellisuuden sanoittaminen ennakointi, jälkipurku ja kiitos merkitykset syntyvät toiminnan sanoittamisen myötä
MITÄ KAIKKI LAPSET TARVITSEVAT KUKOISTAAKSEEN ravintoa, liikuntaa, lepoa tulla nähdyksi omana itsenään, iloa tuottavana tulla kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen vapautta tutkia ja onnistua saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksista tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä vireystilan yhteistä säätelyä voidakseen pysyä yhteydessä toisiin
JATKOLUKEMISTA Sajaniemi N, Mäkelä JE : Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa Lotta Uusitalo- Malmivaara(toim.) Positiivisen psykologian voima PS kustannus 2014 Sajaniemi N, Suhonen E, NislinM, Mäkelä JE: Stressin säätely, kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin PS-kustannus 2015 (painossa) Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, II painos Basam 2015. Siegel D: Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam 2014; Viinikka Anne (toim) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa MLL 2014 Fonagy, P., Gergely, G., Jurist, E., (2002). Affect regulation, mentalization and the development of self. New York, Other Press Fredrickson, B L. "The broaden-and-build theory of positive emotions."philosophical transactionsroyal society of london series b biological sciences(2004): 1367-1378. Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1 Hrdy SB: Mothers and others: The evolutionary origins of mutual understanding Harvard UP 2009 Panksepp, J. "Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans." Consciousness and cognition 14.1 (2005): 30-80. Porges S The Polyvagal Theory, Clev Cl J Med 76 Supplement 2 2009 Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003 Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985 Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998 Tronick, E., Als, H., Adamson, L., Wise, S., & Brazelton, T. B. (1978). The infant s response to entrapment between contradictory messages in face-to-face interaction. American Academy of Child Psychiatry, 17