Aktiivisen läsnäolon merkitys lapselle

Transkriptio

1 Aktiivisen läsnäolon merkitys Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, THL Lapset, nuoret ja perheet osasto Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto, varhaiskasvatus

2 Kehitys ja oppiminen Muutos kohti yhä suurempaa monimutkaisuutta aivot ovat ainoa todella muuttuva elin Aivojen tehtävä on ottaa vastaan informaatiota ja suunnata toimintaa sen mukaan Informaatiota saamme aistien kautta viisi aistia kytkee meidät fyysiseen maailmaan sisäiset aistimme kertoo reaktioistamme sosiaaliset aistit kertovat toisten reaktioista peilisolujärjestelmät ovat perusta myötätunnolle sosiaalinen aistiminen ja viestintä kytkee meidät toisiin 2

3 Aivojen ja kehon yhteys Monimutkaisin tunnettu järjestelmä (Siegel 2012) satoja miljoonia hermosoluja joilla käytännössä rajaton määrä yhteyksien mahdollisuuksia Täysin ainutkertainen kullekin enemmän mahdollisuuksia kuin voidaan koskaan tavoittaa kulttuurinen kehittyminen käytön ja käyttämättömyyden kautta Kehittyy hitaasti läpi lapsuuden uudet aistimisen, jäsentämisen ja yhdistämisen tasot tuleva käyttöön käyttö-riippuvaista: mitä käytetään eniten, vahvistuu yhteyksien karsiminen virtaviivaistaa ja nopeuttaa 3

4 Aivojen varhain toimivat tasot Kehohermosto (autonominen taso) toimii syntymästä saakka toiminta ja yhteys kehon toiminnot ja perusvireys: kiinnittyminen sosiaalinen yhteys-järjestelmä kun tilanne on vakaa Taistele tai pakene järjestelmä kun stressi nousee Jähmettyminen äärimmäisessä stressissä Tunnehermosto (limbinen järjestelmä) kehittyy voimakkaimmin alle kouluiässä tunteminen ja kiintyminen perustunteet: pelko, ilo, yllätys, inho, raivo, häpeä kiintyminen niihin, jotka huolehtivat 4

5 Hitaasti kehittyvät toiminnot Mielihermosto (isoaivokuori) yhdistelee ja ajattelee merkitys ja puhe kaksi erilaista työstämisen tapaa: yhtenäistävä ja kokonaisvaltainen sekä analyyttinen ja erotteleva oikea puoli tulkitsee yhteyksiä: yhteyttä toiseen sekä samanlaisuuksien näkemistä (McGilchrist 2010) ensisijainen yhteys keho- ja tunnehermostoon (siten myös toisten tunteisiin) sekä omaelämänkerralliseen muistiin vasen puoli tulkitsee eroavuuksia ja osia sekä maailmaa sellaisena, jota voi käsitellä hallinnan tarve; joko/tai-ajattelu; etenevä logiikka 5

6 Ekologia Lapset kehittyvät kerroksittaisesti järjestyvissä suhteissa (Bronfenbrenner 1999) Lähitaso: läheiset henkilösuhteet perhe; päivähoidon ja koulun aikuiset ja lapset; ystävät ja sukulaiset kaikki ovat tärkeitä omana itsenään (Hrdy SB 2009) Välitaso: suora vaikutus lähi-ihmissuhteisiin neuvola ja muu palvelujärjestelmä, lähiyhteisöt, vanhempien työpaikka Makrotaso: epäsuora vaikutus kansallinen ja kansainvälinen politiikka talous 6

7 Ihmistenvälisyys Lapset kehittyvät vain suhteessa toisiin Lapsilla on ensisijainen kiinnostus toisiin ihmisiin sisäisiä kykyjä havaita ja arvioida vuorovaikutusta samantahtisuus (C. Trevarthen 1998) tunteiden yhteen soinnuttaminen (D. Stern 1985) hyväntahtoisen sosiaalisuuden perusoletus (JK Hamlin ym 2011) Perustavimmat mielihyvän lähteet mielihyvä kertoo järjestelmän olevan tasapainossa yhtenäistävä toiminta mahdollistuu Yhteyden murtumiset haavoittavia vaikka väistämättömiä yhteyden korjaaminen keskeinen aikuisen tehtävä 7

8 Samantahtisuus Sisäsyntyinen kyky havaita resonoiva rytmi turvallisuuden tunne kun voi ennakoida toistaminen on tärkeätä ja tylsää, jos jatkuu liian kauan yllätyksellisyydellä leikkiminen: sisäinen luovuus Kommunikatiivinen musikaalisuus (S Malloch & C Trevarthen 2009) vuorovaikutus on viestien ja vastausten virtaa, joka etenee kuin tanssi Mielihyvä yhteisyyden kokemuksesta tulla hyväksytyksi joukkoon tuntea, että voi tuottaa iloa Häpeä on kokemus siitä, ettei saa vastausta häpeä on voimakkain sosiaalinen tunne, jota tulee käyttää varoen 8

9 Tunteiden yhteen soinnuttaminen Jaetaan tunneilmaisun elävyys Elävyys on muutoksen muoto nouseva, laskeva, hiipivä, räjähtävä, kulttuurien välillä suuria eroja Keskeinen tapa siirtää kulttuuria oman kulttuurin tarinat tuleva myöhemmin ja yleensä perustelevat jo tapahtuneen Sanaton viestintä äänensävyt, eleet, ilmeet, läheisyys, kosketus sanoillakin on sanattomia painoarvoja ei!, miksi? ; passiivimuodot Yhteen soinnuttaminen kestää usein vain muutaman sekunnin mutta luo tehokkaasti yhteisen säätelypiirin 9

10 Hyväntahtoisen sosiaalisuuden odotus Ihmiset kokevat yhteistoiminnan palkitsevana Lapsetkin jakavat ruoastaan ja muusta omastaan Pienempien lohduttaminen Toisten auttaminen hänelle tärkeän päämäärän saavuttamisessa Auttajat ja haittaajat : vain mikäli autettava mielletään inhimilliseksi Ihmisen tärkein päämäärä on tulla hyväksytyksi omaan yhteisöön emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä perhe, päivähoitoryhmä, koululuokka ovat omia itsenään arvokkaita yhteisöjä, joissa oma yhteisökulttuuri 10

11 Stressin säätely Stressi on biologinen valpastumisjärjestelmä reaktiivisuudessa suuria temperamenttisia eroja stressin itsesäätely on heikkoa ennen kouluikää Lapsi tarvitsee itseä säätelevää toista laskeakseen stressitasoaan toiminta ja oppiminen tehostuvat kun stressitaso laskee aikuiset tarvitsevat kykyä asettua säätelysuhteeseen Aikuisten vaativuus lisää lapsen stressiä Liiallisessa stressissä lapsi menettää jatkuvuutensa lasta ei saisi jättää yksin yksinäisyys on sinänsä pelottavaa erottaminen joukosta (jäähy) aiheuttaa häpeää 11

12 Keholliset hermoston tilat Jähmettyminen ei yhteyttä toisiin ei vaikuta kuulevan, näkevän eikä edes tuntevan katse tuijottava, hengitys pinnallinen, hidas syke Taistelu tai pako pelon tai raivon värittämä yhteys toisiin yksioikoiset reaktiot, ei joustamisen kykyä katse pälyilevä, hengitys ja syke kiihkeitä Vuorovaikutus ja yhteys levollisessa yhteydessä toiseen seuraa ja vastaa ilmeisiin ja/tai äänensävyihin huomaa toisen valmiuden hyvään 12

13 Vuorovaikutuksen ja yhteyden tila Ihmisellä erityisen runsaasti sosiaalisia viestintäkanavia silmät ja silmien ympäristön lihakset äänen väri ja sävyt kuulon herkkyys ja suuntautuminen Varhaisemmat viestintäkanavat käsien eleet kehon asento kosketus Sisäinen tila hengityksen ja sydämen sykkeen joustavuus kehon rentous 13

14 Säätely yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSI HÄLYTTÄÄ SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA SOPIVA VIREYSTILA ÄRSYKKEET 14

15 Säätely yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN HETKELLINEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSI HÄLYTTÄÄ SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII ÄRSYKKEET 15

16 Säätely yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN HETKELLINEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSI HÄLYTTÄÄ SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE ÄRSYKKEET 16

17 Myönteiset tunteet Erilaisia ratoja ja verkostoja aivoissa (Panksepp 1998) viestivät ihanteellisesta vireystasosta Uteliaisuus ja hallinta ymmärryksen ha hallinnan saamista omaan maailman Leikki ja luovuus maailmasta ja ihmisistä nauttiminen riehakkuus leikissä tukee oppimista aivojen kasvutekijät lisääntyvät pitkäksi aikaa(j Panksepp 2007) Hoiva lohdun saaminen kun sitä tarvitsee tekee rohkeaksi Kumppanuus: kaikki pelissä samaan aikaan 17

18 Aktiivisen vuorovaikutuksen asenne Tapa ajatella kaikkia kehitystä tukevia suhteita Vanhemman ja lapsen Työntekijän ja lapsen Työntekijän ja vanhemman toisessa piilevien erityisten mahdollisuuksien tietoista auttamista esiin vanhempi tai työntekijä on yksin vastuussa vaikka vuorovaikutus toteutuu molempien osallisuutena 18

19 Aktiivisen vuorovaikutuksen asenne Toisen ihmisen oman todellisuuden tunnistaminen ja tunnustaminen Tunneviestinnän kuunteleminen peilisolut toisen näkeminen oikein Oman kokemuksen välittäminen vahva jäsentävä viestintä Aktiivinen läsnäolo tietoinen omasta roolista jäsentävänä aikuisena luottavaisen kiintymyksen vahvistaminen turvallisen uteliaisuuden tuki 19

20 Aktiivisuus käytännössä Toisen näkeminen erityisenä utelias kiinnostus lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä on hyvä päämäärä arvon ja merkityksen antaminen menipä tuo hienosti sinä olet sitten kiva tyttö/ poika Kunnioittaminen vastuun ottamista omista virheistä nyt en tainnut kuunnella, nyt tein väärin, en huomannut 20

21 Aktiivisuus käytännössä Myötä tunteminen tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen sanattomasti yhteen soinnuttamalla onpa sinulla ollut rankkaa, olipa ihana tarina Todellisuuden sanoittaminen ennakointi, jälkipurku ja kiitos jäsentää maailmaa merkitykset syntyvät toiminnan sanoittamisen myötä 21

22 Viitteitä ja muuten luettavaa Bronfenbrenner Uenvironments in Developmental Perspective: Theoretical and Operational Models. Kirjassa Friedman, Wachs (toim) Measuring Environments across the Life Span: APA press 1999 Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1, pp Hrdy SB: Mothers and Others: Harvard University Press 2009 Malloch S, Trevarthen C: Communicative Musicality: Wiley 2009 McGilchristie I The Master and His Emissary: The Divided Brain and the Making of the Western World YUP 2009 Mäkelä J:i Lapsen kasvu ihmisyyteen ja yhteisöllisyyteen kirjassa Lapsilähtöinen esiopetus, toim Timo Jantunen & Raija Lautela, Tammi 2011 Mäkelä J: Osallisuuden merkitys lapsen kehitykselle kirjassa Näyn ja kuulun, toim Suvielise Nurmi, Kais Rantala, Lasten keskus 2011 Mäkelä J: Miksi lasten elämää hallitse yksin pärjäämisen pakko? ja: Mihin kosketus on hävinnyt aikuisten ja lasten suhteista? Kirjassa Kymmenen kysymystä kasvatuksesta, Lapsiasiainvaltuutetun toimisto 2012 Mäkelä J, Sajaniemi N: Vertaissuhteet muovaavat lapsen aivoja. Kirjassa: Väkälylä, Reivinen (toim) Ketä kiinnostaa, Gaudeamus 2013 O Connor E and McCartney K2007 Examining Teacher Child Relationships American Educational Research Journal 2007, Vol. 44, pp Panksepp J: Affective Neuroscience, Oxford University Press 1998 Panksepp J: Can PLAY Diminish ADHD and Facilitate the Construction of the Social Brain? J Can Acad Child Adolesc Psychiatry May; 16(2): Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge UP 2003 Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985 Siegel D: The Developing Mind II ed, Guilford Press 2012 Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press

23 Kiitos! Jukka Mäkelä jukka.makela(at)thl.fi jukka.e.makela(at)helsinki.fi 23