KUULEMINEN, KOSKETUS, LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA - OULU KEHUMINEN

Transkriptio

1 KUULEMINEN, KOSKETUS, KEHUMINEN LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA - OULU Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet - yksikkö, THL

2 MITÄ KAIKKI LAPSET TARVITSEVAT KUKOISTAAKSEEN ravintoa, liikuntaa, lepoa tulla nähdyksi omana itsenään, iloa tuottavana tulla kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen vapautta tutkia ja onnistua saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksista tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä vireystilan yhteistä säätelyä voidakseen pysyä yhteydessä toisiin

3 LÄHEISTEN IHMISTEN MERKITYS Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa ulkoisesta syntyy sisäinen Jokapäiväisistä kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy sisäisiä mielen rakenteita ja kykyjä kotona, päivähoidossa, koulussa, harrastuksissa, kaverikorukassa, sukulaisten ja ystävien kanssa ja netissä Lapsen kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja korjaantuminen tapahtuvat aina suhteessa ympäristöön ja yhdessä siinä olevien ihmisten kanssa 3

4 LAPSEN KASVU ON JATKUVAA KYPSYMISTÄ Aivot ovat ainoa kasvun myötä muuttuva elin Monimutkaisuus lisääntyy jatkuvasti yksilöllinen vaihtoehtojen kirjo on paljon laajempi kuin se, mikä toteutuu Toiminta luo, vahvistaa ja muovaa verkostoja yhdessä koettu muuttuu omiksi mahdollisuuksiksi Aikuinen voi sekä avata että rajata lapsen kehitystä tavassaan asettua vuorovaikutukseen avaaminen edellyttää lapsen kohtaamista kuulemista, näkemistä, arvostamista osalliseksi ottamista, sillä aikuisilla on suuri valta 4

5 SISÄISEN TILAN SÄÄTELY Säätely pyrkii pitämään aivoja ja kehoa joustavien toimintamahdollisuuksien tilassa sopiva vireystila ja vireystilojen vaihtelu tukevat muutosta: uuden oppimista ja opitun vahvistumista säätelykyvyssä suuria temperamenttisia eroja Sisäistä kokemustilaa pidetään hallittavalla alueella Pojat syntyy suurisuisempina kuin tytöt. Poikien sisällä asuu hirveästi hohotusta, jonka pitää päästä ulos. Tyttöjen sisällä on pieniä asioita, ja heille riittää, että nauraa ja juoksee pikkuisen, niin ulkopuolella tuntuu samalta kuin sisäpuolella. Sofie 8v. Kevätpörriäinen 2006

6 STRESSIN SÄÄTELY Stressi on biologinen valpastumisjärjestelmä Stressin säätelyn keskukset kehittyvät nopeasti varhaislapsuuden ja alakouluiän aikana myöhemmin kehittyvät aivojen osat alkavat vähitellen säädellä varhaisempia kanssasäätely aikuisen tuella on kehitykselle keskeisintä aikuiset tarvitsevat kykyä asettua säätelysuhteeseen aikuisten vaativuus lisää lapsen stressiä Liiallisessa stressissä lapsi menettää jatkuvuutensa jatkuvuuden kokemus murtuu: jokin yhtäkkiä muuttuu murtuma: trauma, lasta ei saisi jättää yksin yksinäisyys on sinänsä pelottavaa erottaminen joukosta (jäähy) aiheuttaa häpeää

7 SÄÄTELY YKSIN JA TOISEN TUELLA VIREYSTILA = AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA STRESSIN NOUSU HÄLYTTÄÄ SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII ÄRSYKKEET

8 SÄÄTELY YKSIN JA TOISEN TUELLA VIREYSTILA = AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMAATTINEN HETKI - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA STRESSI NOUSU HÄLYTTÄÄ TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS TUELLA SÄÄTELY AIKUISEN ÄRSYKKEET

9 KANSSASÄÄTELY Lapsen itsesäätely kehittyy yhteydessä aikuiseen yhteys vähentää stressiä ratkaisevasti lapselle tulee mahdolliseksi kokea voimakasta hyvää oloa ja kestää pahaa oloa yhteiset kokemukset muuttuvat vähä vähältä omiksi mahdollisuuksiksi Stressi on aina helpompi kohdata yhdessä varhainen hoiva on vaihe, jossa stressin kanssasäätely vaikuttaa vahvimmin lasten stressivasteet vaihtuvat erityisen voimakkaasti lapset ovat yllättävän kykeneviä kestämään stressiä itselleen turvallisen aikuisen kanssa: kiintymysjärjestelmä Säätely palauttaa lapsen alkukantaisemmista tiloista yhteyteen liittymisen tilaan

10 MINKÄ SISÄISTEN TILOJEN VÄLILLÄ SÄÄDELLÄÄN Yhteyteen liittyminen kuvaa ihanteellista vireystilaa säätely toimii jatkuvana ja vuorovaikutteisena stressi sopivalla tasolla tukemassa kasvua ja kehitystä Taistelu/pako käynnistyy kun stressi nousee liian korkeaksi tai kestää liian kauan käyttäytyminen itsekeskeistä ja arvaamatonta ei moraalia: näkökulmana oma selviytyminen Jähmettyminen on keino hallita hallitsematonta pyrkimys pois näkyvistä kivulias tila, joka usein jää huomaamatta liian korkeat odotukset, sivuutetuksi tuleminen Tulee helposti tulkituksi huonona käytöksenä, uhmana, tahallisena kiusantekona keskeisintä on ymmärtää kanssasäätelyn tarve kuuleminen luo tämän yhteyden

11 KUULEMINEN Kuulluksi tuleminen kytkee lapsen kehitystä tukevaan vuorovaikutukseen tai erottaa siitä kuulluksi tuleminen vähentää stressiä samalla tavalla kuin kosketus Kuulemisen keskeinen osuus on sanatonta sanakirjamerkitykset eivät ole yhtä ratkaisevia kuin äänensävyt, eleet, ilmeet, kehon kieli sanoillakin on sanattomia painoarvoja ei!, miksi?, mutta; joo, hyvä, kiva vahva hyvän olon tunne: palkitsevuus Ihmisellä on täysin ainutkertaisia viestinnän taitoja jokeltelu, jonka pohjalta kehittyy kieli ääntelyn avulla voi löytää tukea etäämmältä laajentaa hoivan mahdollisuuksia edellytys yhteisölliselle vanhemmuudelle

12 IHMINEN ON YHTEISÖLLISEN VANHEMMUUDEN LAJI Vanhemmuuden jakaminen on voimavara lapsi hyötyy useasta häneen sitoutuvasta aikuisesta sitoutunut kohtaamaan juuri tämän lapsen kiintymyssuhteet on usein ymmärretty rajallisesti monet eri kiintymyksen kohteet vahvistavat lasta Vanhemman sitoutuminen lapseen liittyy hänen käytettävissä oleviin voimavaroihinsa kun on vaikeata, odottaa saavansa tukea tuen saaminen lisää toimintamahdollisuuksia ilman tukea jääminen lisää epätoivoa Ilman tarvitsemaansa tukea vanhempi kääntyy helpommin lastaan vastaan kaltoinkohtelun karu logiikka, jonka takia vanhempia ei saa jättää yksin ja vaille tukea 12

13 YHTEYTEEN ASETTUMISEN TILA Sisäinen tasapainotila, jossa ihminen pystyy olemaan turvallisessa yhteydessä toiseen vaihtoehtoina alkeellisemmat taistele, pakene, jähmety vartalon ja erityisesti pään asento kasvojen, erityisesti silmien ympäristön ilmelihakset äänen sointuvuus ja kuulon virittäminen hyväntahtoisuuden viestintä Yhteys on edellytys hyvälle vuorovaikutukselle silloin lapsen vireystaso on sopiva kokeilemiseen, yrittämiseen ja oppimiseen Yhteys katkeilee väistämättä korjaaminen on aikuisen vastuulla korjaaminen tuo iloa enemmän kuin jatkuva onnistuminen

14 HYVÄNTAHTOISEN SOSIAALISUUDEN ODOTUS Yhteistoiminta on synnynnäisesti palkitsevaa jo vauva havaitsee yhteisen päämäärän ja pyrkii sitä kohti Ruoan jakaminen ja pienempien lohduttaminen on ihmiselle ominaista Toista kuuluu auttaa hänelle tärkeän päämäärän saavuttamisessa: mutta ehdollisesti jos hänet mielletään inhimilliseksi jos hänet mielletään samanlaiseksi jollei hän ole kiusannut muita Ihmisen tärkein päämäärä on tulla hyväksytyksi omaan yhteisöön emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä minäme kuvaa olemustamme perhe, päivähoitoryhmä, koululuokka ovat omia itsenään arvokkaita yhteisöjä, joissa oma yhteisökulttuuri

15 ILO VAHVISTAA TERVETTÄ KEHITYSTÄ Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä yhteydet aivoissa lisääntyvät uudet toimintamahdollisuudet avautuvat Myönteiset tunnetilat nousevat neljää eri kanavaa 1) utelias tutkiminen ja löytäminen hallinnan tunne vahvistuu 2) fyysinen, mieluiten riehakas leikki toisten kanssa peuhaaminen 3) hoiva- ja kiintymyskokemukset 4) kumppanuus yhdistää nämä kimpuksi anteliaisuus, paneutuva osallisuus, ryhmäyhteisyys

16 KUULE LASTA Osoita aktiivisesti kiinnostuksesi kysy mitä mielessä, mitä olet tekemässä, mikä oli päivähoidossa kivaa, tykkäsitkö leikeistä / ruoasta Varmista, että olet valmis kuulemaan hiljainen odotus pitkä uloshengitys Ole valmis yllättymään uteliaisuus on ilon lähde Vastaa lapselle kuuntele, miten vastauksesi vaikuttaa yhteinen sointi vahvistaa lapsen kyvykkyyttä

17 KOSKETA LASTA - HYVIN Kosketusaisti on ihmisen ensimmäinen ja viimeinen Iho on suurin aistinelin varmistaa kokemuksen yhteydestä toiseen niin hyvässä kuin pahassakin ruumiillinen kuritus on vahingollista lapselle hyvä kosketus vahvistaa kiintymistä Tyynnyttävä kosketus syvä, rauhallinen, rytminen sively vähentää stressiä ratkaisevasti lisää mielihyvää Vireyttävä vaikutus hento, nopea, kutittava kosketus nostaa stressitila mikä on hallittuna ihanaa

18 KOSKETUKSEN PUUTE JA SEN KORJAUS Osa ihmisen pahoinvoinnista voi johtua läpi kehityksen jatkuneesta kosketuksen puutteesta Eläimillä kosketuksen puute lisää keskittymättömyyttä ja lyhytjännitteisyyttä aggressiivisuutta ja alkoholisoitumista ahdistuneisuutta ja masennusta pentujen laiminlyöntiä ja pahoinpitelyä Rotanpoikasten runsas nuoleminen lisää kasvua, ongelmanratkaisukykyä ja sosiaalisuutta toistuvilla lyhyillä eroilla saadaan emo nuolemaan enemmän adoptio runsaasti nuolevalle emolle korjaa perinnöllisiä häiriöitä vanhemmuuden tyyli säilyy monta sukupolvea

19 REESUSAPINAT JA KOSKETUS Stressin säätelykyky kehittyy suhteessa kosketukseen vaikea temperamentti merkittävä riski kehitykselle emoina halaavat ja sukivat poikasiaan vähän adoptio paljon halivalle emolle kääntää kehityksen suunnan aikuisina hoitivat poikasiaan adoptioemon tavoin Väkivalta lisääntyy kun niukasti stressiä vähentävää kosketusta väkivalta lisääntyy seuraavaan sukupolveen runsaalla kosketuksella voi ehkäistä väkivallan geneettisen riskin toteutumisen omien pentujen laiminlyönti ja pahoinpitely yleistä alkoholin käyttö ja ahdistuneisuus lisääntyivät vastaa ihmisten väestötukimuksia

20 LAPSET JA KOSKETUS Keskosten kenguruhoito painon nousu, kehitys ja sisäisten tilojen säätely parempaa hieronnalla samanlaiset vaikutukset samalla kiinnostus ihmiseen lisääntyy Apu synnytyksen jälkeiseen masennukseen jalkapohjien hieronta vähentää vauvan ahdistuneisuutta ja lisää myönteistä tilaa Hoivaa ja leiki -harjoitukset lisäävät vuorovaikutusta Päiväkotihieronta vähentää aggressiivisuutta erityisesti vaikeimmin asettuvien poikien satuhieronta suomalainen muoto

21 USKO LAPSEN MAHDOLLISUUKSIIN: KEHU LASTA Kehu lasta todellisuuspohjaisesti ennakkoasenteet vaikuttavat helposti, ellemme tietoisesti avaudu tälle hetkelle Tue onnistumista yhdessä tehty muuttuu omiksi mahdollisuuksiksi aivot kehittyvät toiminnassa ja kokemuksissa radat, joita käytetään, vahvistuvat harvoin käytetyt radat surkastuvat Merkitse onnistuminen lapsi ei voi itse tietää, mikä on oikeasti tärkeää odotukset itse pärjäämiselle ovat usein liian korkeita tai liian (rajoittavan) matalia pienestä onnistumisesta kiittäminen ratkaisee 21

22 LASTA TUKEVA ASENNE NÄKYY TOIMINNASSA Kiinnostus lapsen (ja vanhemman!) näkeminen erityisenä lähtökohtainen hyväksyminen lapsella ja vanhemmalla on aina syy toimintaansa usko lähtökohtaiseen hyvään vaikka piilossa olevaan päämäärään Kunnioitus aloitteen ja orastavan yrityksen huomaaminen arvon ja merkityksen antaminen menipä tuo hienosti sinä olet sitten kiva tyttö/ poika vastuun ottamista omista virheistä nyt en tainnut kuunnella, nyt tein väärin, en huomannut

23 ASENNE NÄKYY TOIMINNASSA 2 Myötätunto kehollinen läsnäoleminen vastaaminen rytmiin tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen nyt harmittaa, kuulostaa rankalta olipa ihana tarina, voi kun kivaa Todellisuuden sanoittaminen tarina: ennakolta ja jälkeen merkitykset syntyvät jaetusta kokemuksesta kiittäminen sen sanoittaminen, mitä huomasit vain varoen sitä, mitä luulet toisen ajatelleen tai tunteneen

24 KOHTAAMALLA ANTAA TOISELLE IHMISARVON Arvo juuri sinä ainutkertaisena ihmisenä, joka on Tulla kuulluksi oikein Tulla nähdyksi omana itsenään, joka muuttuu sellaisena joka voisi olla kasvun tukeminen on kasvun mahdollisuuksiin uskomista Olla toiselle ihmiselle erityinen ja arvokas suojaa syyllisyydeltä ja masennukselta Olla omalle yhteisölleen erityinen ja arvokas ulkopuolisuus sattuu synnyttää vihamielisyyttä ja epäluuloisuutta osallisuus tuo iloa, voimaa ja luovuutta 24

25 JATKOLUKEMISTA Leikola A, Mäkelä JE ja Punkanen M Polyvagaalinen teoria ja emotionaalinen trauma, Duodecim 2016;132(1):55-61 Mäkelä J: Lapsen kasvu ihmisyyteen ja yhteisöllisyyteen kirjassa Lapsilähtöinen esiopetus, toim Timo Jantunen & Raija Lautela, Tammi 2011 Mäkelä J, Sajaniemi N: Vertaissuhteet muovaavat lapsen aivoja. Kirjassa: Vähäkylä, Reivinen (toim) Ketä kiinnostaa, Gaudeamus 2013 Mäkelä, J.:, Salo S: Theraplay - vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutushoito lasten mielenterveysongelmissa. Duodecim 2011;127(4): Mäkelä, J.: Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Yleiskatsaus, Suomen Lääkärilehti 14 / 2005 vsk 60, s Repo, Laura. Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. : PS-kustannus (2013). Rotkirch Anna Yhdessä - lasten kasvatus ei ole yksilölaji WSOY 2014 Sajaniemi N, Mäkelä JE : Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa Lotta Uusitalo- Malmivaara(toim.) Positiivisen psykologian voima PS kustannus 2014 Sajaniemi N, Suhonen E, Nislin M, Mäkelä JE: Stressin säätely, kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin PS-kustannus 2015 Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, II painos Basam Siegel D: Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam 2014; Viinikka A (toim.): Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa. MLL 2014

26 JATKOLUKEMISTA ENGLANNIKSI Bronfenbrenner, Urie,. The ecology of human development: Experiments by nature and design. Harvard university press, Fredrickson, B L. "The broaden-and-build theory of positive emotions."philosophical transactions-royal society of london series b biological sciences(2004): Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1, pp Hrdy SB: Mothers and others: The evolutionary origins of mutual understanding Harvard University Press 2009 Panksepp, J. "Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans." Consciousness and cognition 14.1 (2005): Porges, S. W. (2003). The polyvagal theory: Phylogenetic contributions to social behavior. Physiology & Behavior, 79(3), Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003 Porges, S. W. (2011). The Polyvagal Theory: Neurophysiological Foundations of Emotions, Attachment, Communication, and Self-regulation (Norton Series on Interpersonal Neurobiology). WW Norton & Company. Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003 Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998 Tronick, E., Als, H., Adamson, L., Wise, S., & Brazelton, T. B. (1978). The infant s response to entrapment between contradictory messages in face-to-face interaction. American Academy of Child Psychiatry, 17, Twenge, Jean M.; Baumeister, Roy F. Social Exclusion Increases Aggression and Self-Defeating Behavior while Reducing Intelligent Thought and Prosocial Behavior. Abrams, Hogg, Michael.,Marques. (Ed), (2005). The social psychology of inclusion and exclusion., (pp ). New York, NY, US: Psychology Press

27 JATKOLUKEMISTA Sajaniemi N, Mäkelä JE : Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa Lotta Uusitalo- Malmivaara(toim.) Positiivisen psykologian voima PS kustannus 2014 Sajaniemi N, Suhonen E, NislinM, Mäkelä JE: Stressin säätely, kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin PS-kustannus 2015 (painossa) Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, II painos Basam Siegel D: Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam 2014; Viinikka Anne (toim) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa MLL 2014 Fonagy, P., Gergely, G., Jurist, E., (2002). Affect regulation, mentalization and the development of self. New York, Other Press Fredrickson, B L. "The broaden-and-build theory of positive emotions."philosophical transactions-royal society of london series b biological sciences(2004): Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1 Hrdy SB: Mothers and others: The evolutionary origins of mutual understanding Harvard UP 2009 Panksepp, J. "Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans." Consciousness and cognition 14.1 (2005): Porges S The Polyvagal Theory, Clev Cl J Med 76 Supplement Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003 Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985 Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998 Tronick, E., Als, H., Adamson, L., Wise, S., & Brazelton, T. B. (1978). The infant s response to entrapment between contradictory messages in face-to-face interaction. American Academy of Child Psychiatry, 17 Twenge, Jean M.; Baumeister, Roy F. Social Exclusion Increases Aggression and Self-Defeating Behavior while Reducing Intelligent Thought and Prosocial Behavior. Abrams, Hogg, Michael.,Marques. (Ed), (2005). The social psychology of inclusion and exclusion., (pp ). New York, NY, US: Psychology Press