LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA

Transkriptio

1 VUOROVAIKUTUSSUHTEET LAPSEN TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TUKENA Lapsen normaalin kehityksen ja vanhemmuuden tukemisen seminaari Turku Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti, Theraplay-terapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet - yksikkö, THL

2 MITÄ KAIKKI LAPSET TARVITSEVAT KUKOISTAAKSEEN ravintoa, liikuntaa, lepoa tulla nähdyksi omana itsenään, iloa tuottavana tulla kuulluksi ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen vapautta tutkia ja onnistua saada opetusta oman kulttuurin arvoista ja odotuksista tulla hyväksytyksi omaan ryhmäänsä vireystilan yhteistä säätelyä voidakseen pysyä yhteydessä toisiin

3 LAPSEN KEHITYS ON AIKUISTEN VARASSA Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa Jokapäiväisistä kanssakäymisistä läheisten kanssa syntyy aivorakenteita ja mielen kykyjä ulkoisesta syntyy sisäinen kotona, päivähoidossa, koulussa ja muissa arjen ympäristöissä Lapsen kehitys sen tukeminen ja ohjaaminen sen häiriintyminen ja korjaantuminen tapahtuvat suhteessa ympäristöön ja yhdessä siinä olevien ihmisten kanssa 3

4 KEHITYKSEN KAKSI MOOTTORIA Kehittyvä hermosto ja yhteys toisiin ihmisiin vaikuttavat yhdessä epigenetiikka ohjaa perimää ja molemmat ovat täysin yksilöllisiä Aivojen tehtävä on ohjata yksilön toimintaa saamansa informaation mukaan viisi aistia kytkee meidät fyysiseen maailmaan sisäiset aistimme kertoo reaktioistamme sosiaaliset aistit kertovat toisten reaktioista peilisolujärjestelmät ovat perusta myötätunnolle Toiminta ja kokemus ohjaavat aivojen kehitystä vuorovaikutus on keskeisin kokemusten lähde 4

5 SANATON VUOROVAIKUTUS Suurimmassa osassa vuorovaikutusta sanakirjamerkityksillä ei ole merkitystä ilmeet, eleet, äänensävyt; suuntautuminen, läheisyys, kosketus sanoilla on usein sanaton ja itseäkin ohjaava viesti kehuvat sanat tukevat toimintaa: hyvä, taitava, ihana kieltosanat, mutta, passiivimuodot herättävät vastustusta Ajoitus ja rytmi on jaetun elävyyden perusta samantahtisuus tuntuu turvalliselta yllätyksellisyys tuo iloa: huumorin ydin Tunteiden yhteen soinnuttaminen luo merkitykset vastataan tunneilmaisun elävyyteen myönteisiä vahvistetaan, kielteisiä tyynnytetään kiintymyssuhteet kehittyvät turvallisiksi

6 YHTEYTEEN ASETTUMISEN JÄRJESTELMÄ Sisäinen tasapainotila, jossa ihminen pystyy olemaan turvallisessa yhteydessä toiseen vaihtoehtoina: hyvittele; taistele tai pakene; jähmety vartalon ja erityisesti pään asento kasvojen, erityisesti silmien ympäristön ilmelihakset; äänen sointuvuus ja kuulon virittäminen läheisyys ja kosketus Yhteys on edellytys vuorovaikutukselle vireystaso on sopiva kokeilemiseen, yrittämiseen ja oppimiseen Yhteys katkeilee väistämättä korjaaminen on aikuisen vastuulla sen vastuulla, jolla on valta

7 KIINTYMYKSEN TARVE Tarve saada apua kun on levoton, hätääntynyt tai uupunut Tarve saada vahvistus omalle innokkuudelle ja aloitteellisuudelle tulla kuulluksi ja tuetuksi itsenäisyys vahvistuu kun iloitaan yhdessä ja lohdutetaan vaikeissa hetkissä Omat kiintymyskokemuksemme vaikuttavat tapaamme kokea ja elää tärkeitä ihmissuhteitamme myös kehon ja mielen kokemus läheisyydestä välttelevät, ristiriitaiset, häiriintyneet muodot rajoittavat 7

8 KIINTYMYSSUHTEET UUDESSA VALOSSA Valikoiva suhde huolehtiviin aikuisiin säätelykyvyn kehittymisen suhteita turvallisuus ja stressin säätely vuorotteleva tunneviestintä ja kommunikoinnin taito Kiintymyssuhteita muodostuu moniin samanaikaisesti ja eri tavoilla yhdessä kannettu vanhemmuus on ihmisen voimavara puutteellinen vanhemmuuden tuki on riskitekijä sekä lapselle että vanhemmalle Eri kiintymyssuhteet tukevat minuuden kasvua erilaisiin ulottuvuuksiin ihmisen rikas, vivahteikas sosiaalinen älykkyys 8

9 KIINTYMYKSEN MUOTOJA 1 Turvallinen eli luottavainen kokemus aikuisesta ennustettavasti kuuntelevana luottamus omiin havaintoihin avoimuus ja kyky ottaa apua vastaan paras kehityksen ennuste aikuisuuteen asti Turvaton välttelevä kokemus aikuisesta etäisenä, yksin jättävänä epäluottamus omiin tunnehavaintoihin pyrkimys pärjätä omillaan sosiaalisia vaikeuksia päivähoidossa ja koulussa suomalainen etäistävä, sairastuttava lasten kasvattamisen kulttuuri aggressiivisuus lisääntyy: kiusaaminen 9

10 KIINTYMYKSEN MUOTOJA Turvaton ristiriitainen kokemus aikuisesta arvaamattomana, kiihkeänä, tunkeutuvana takertuva avuttomuus ahdistuneisuuden riski kasvaa Häiriintynyt kokemus aikuisesta hylkäävänä tai pelottavana taistelu-, pako- tai jähmettymisreaktiot pakonomainen hyvittely vaikeuksia empatian kehittymisessä käytöshäiriöitä, masennusta, riippuvuuksia 10

11 JOUKKOON KUULUMINEN ON INHIMILLINEN PERUSTARVE JA PERUSOLETUS Ihminen on huippusosiaalinen olento aivojen tärkein tehtävä on vastavuoroinen viestintä kasvot, ääni, kädet, vartalo ja kieli ovat sosiaalisen viestinnän välineet pahin kohtalo on jäädä ilman vastausta (M.Bahtin 1930/1981) Jokaisella on tarve tulla hyväksytyksi joukkoon tarve tulla arvostetuksi osana luonnollista yhteisöään perhe ja sukulaiset, päivähoito tai kerho, koulu ja kaverit, harrastusporukat ja naapurusto sekä lopulta yhteiskunta Lasten kasvatus on aina ollut yhteinen yritys yhteistoiminnallisuuden erityinen inhimillinen muoto (S.Hrdy 2009)

12 IHMISEN ERITYINEN VANHEMMUUS Yhdessä kannettu vanhemmuus on lajillemme välttämätöntä ja ominaista Äidit ovat valmiit antamaan vauvansa toisten syliin kaikissa kulttuureissa toisia naisia apuna Miesten kyky hoivata ja huolehtia on ainutkertaista suurta vaihtelua kosketus vauvoihin on avuksi yhteiskunnalliset ratkaisut tärkeitä Kaikissa kulttuureissa on niitä, jotka kasvattavat lasta omaan kulttuuriinsa Lapset seuraavat aikuisia kiinnostuneena suuria temperamenttisia eroja 12 isät valitaan usein leikkitoveriksi

13 VANHEMMUUDEN JAKAMINEN ON VOIMAVARA Kiintymyssuhteet on usein ymmärretty rajallisesti lapsi hyötyy monesta häneen sitoutuneesta aikuisesta Vanhemman sitoutuminen lapseen liittyy hänen käytettävissä oleviin voimavaroihinsa kun on vaikeata, odottaa saavansa tukea tuen saaminen lisää toimintamahdollisuuksia ilman tukea jääminen lisää epätoivoa Jollei saa, vanhempi kääntyy helpommin lasta tai tuetta jättänyttä aikuista vastaan empatia lapsen tilannetta kohtaan kapeutuu kaltoinkohtelu todennäköisempää parisuhdeväkivalta lisääntyy yksin selviämisen eetos on uhka lapselle 13

14 SYRJÄÄN JÄTTÄMINEN SATTUU Syrjään joutuminen uhkaa lapsen parasta valtava mahdollisuuksien menetys meille kaikille kasautuva kokemus siitä, ettei saa merkitä alkaa varhain: syrjään jättävä kiusaaminen on yleistä päivähoidossa ja kouluissa lisää pahantahoisia ajatuksia (J Twenge, R Baumeister 2005) toinen arvioidaan pahantahtoiseksi toiselle haluaa pahaa Ihminen huomaa herkästi sen, ettei saa vastausta samat aivoalueet hälyttävät kuin fyysisessä kivussa synnyttää häpeää itsestä: kiusaaminen lisää vihamielisyyttä ja masennusta

15 HYVÄKSYTYKSI TULEMINEN OMAAN RYHMÄÄN TUNTUU HYVÄLTÄ Varhaiskasvatuksen moraalinen itseisarvo on varmistaa joukkoon kuuluminen kaikille järjestelmän on otettava huomioon lasten yksilölliset kehittymisen tarpeet kaikki hyveet ovat yhteisöllisiä niiden harjoittaminen lisää sekä yksilön että yhteisön hyvää Lasten hetkestä hetkeen vaihtuvat avun tarpeet vireyden säätelyyn ja yhteydessä pysymiseen on opittava huomaamaan viesteihin vastataan tavalla, joka tukee hyvää ja hallitsee pahaa tämä palauttaa lapsen osaksi yhteyttä sekä aikuiseen että ryhmään siten se vahvistaa lapsen minäme kokemusta

16 HYVÄNTAHTOISUUDEN PERUSOLETUS Yhteistoiminta tuntuu synnynnäisesti hyvältä Lapset lohduttavat, jakavat ruokaa ja leluja Jo vauvat pitävät oikeana auttaa toista hänelle tärkeän päämäärän saavuttamisessa muttei, jos toinen on kiusannut itse kiusaamisen alkaa varhain (Repo L 2013) Lapselle on tärkeätä saada merkitä toiselle hyvää emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä Siegel: minäme antaa oikeamman kuvan ihmisestä perhe, päivähoitoryhmä ja luokka ovat omia itsenään arvokkaita yhteisöjä, joiden omaa yhteisökulttuuria voi kehittää aktiivisesti hyväntahtoiseksi

17 LAPSEN KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE Lapsen näkeminen erityisenä utelias kiinnostus lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä sisällä on hyvä päämäärä arvon ja merkityksen antaminen menipä tuo hienosti sinä olet sitten kiva tyttö/ poika Kunnioittaminen vastuun ottamista omista virheistä nyt en tainnut kuunnella, nyt tein väärin, en huomannut

18 LAPSEN KEHITYSTÄ TUKEVA ASENNE 2 Myötä tunteminen kehollinen läsnäoleminen vastaaminen rytmiin tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen nyt harmittaa, kuulostaa rankalta olipa ihana tarina, voi kun kivaa Todellisuuden sanoittaminen ennakointi, jälkipurku ja kiittäminen merkitykset syntyvät jaetusta kokemuksesta toiminnan sanoittamisen myötä: mitä tapahtui, mitä huomasit ei mitä luulet

19 ILO VAHVISTAA LAPSEN JOUSTAVAA KEHITYSTÄ Myönteiset tunnetilat avaavat kehityksen mahdollisuuksia ja vahvistavat kehitystä yhteydet aivoissa lisääntyvät uudet toimintamahdollisuudet avautuvat (Fredrikson B 2004) Myönteiset tunnetilat nousevat aivoissa neljää eri kanavaa pitkin (Panksepp J 2005, Sajaniemi, Mäkelä 2014)) 1) uteliaan tutkimisen ja löytämisen tuomasta hallinnan tunteesta 2) fyysisestä (riehakkaasta) leikistä toisten kanssa 3) hoiva- ja kiintymyskokemuksista 4) kumppanuudesta: yhteistoiminnasta, anteliaisuudesta, ryhmäyhteisyydestä, ystävyydestä

20 AIKAA KAIKELLE Terveen mielen ruokavalio (Siegel 2014) uniaika liikunta-aika keskittymisaika sisäinen aika yhteydenpitoaika leikkiaika lepoaika Sama ruokavalio vauvasta vaariin, määrät vaihtelevat iän mukaa kullakin omat taipumukset ja tarpeet

21 JATKOLUKEMISTA Sajaniemi N, Mäkelä JE : Ihminen voi hyvin joukossa. Kirjassa Lotta Uusitalo- Malmivaara(toim.) Positiivisen psykologian voima PS kustannus 2014 Sajaniemi N, Suhonen E, NislinM, Mäkelä JE: Stressin säätely, kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin PS-kustannus 2015 (painossa) Siegel D: Mielitaju. Muutoksen tiede, II painos Basam Siegel D: Brainstorm. Nuoruuden aivomyrskyn voima ja merkitys Basam 2014; Viinikka Anne (toim) Mentalisaatio perheiden kohtaamisessa MLL 2014 Repo, L. (2013). Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy. Jyväskylä: PS-kustannus. Fredrickson, B L. "The broaden-and-build theory of positive emotions."philosophical transactions-royal society of london series b biological sciences(2004): Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1 Hrdy SB: Mothers and others: The evolutionary origins of mutual understanding Harvard UP 2009 Panksepp, J. "Affective consciousness: Core emotional feelings in animals and humans." Consciousness and cognition 14.1 (2005): Porges S The Polyvagal Theory, Clev Cl J Med 76 Supplement Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge Universtiy Press 2003 Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985 Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998 Twenge, Jean M.; Baumeister, Roy F. Social Exclusion Increases Aggression and Self-Defeating Behavior while Reducing Intelligent Thought and Prosocial Behavior. Abrams, Hogg, Michael.,Marques. (Ed), (2005). The social psychology of inclusion and exclusion., (pp ). New York, NY, US: Psychology Press