Rehua optimaalisesti seoksista Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto
Sisältö Tuova Tuota valkuaista hanke Markkinat Puitavat ja kokoviljaseokset Herne Härkäpapu Lupiini sekä ruisvehnä Nurmen seokset
Tuova -hanke Hankealue Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi Kotimaisesta valkuaisesta on selkeä vaje (omavaraisuus noin 25%). Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen hyödyttäisi viljelijöitä taloudellisesti ja biologisesti. Valkuaisomavaraisuus pienentäisi tuontiriippuvuutta. Tuovan tehtävänä on valkuaiskasvien viljelyn aktivointi ja kehittäminen hankealueella (viljelyvyöhykkeet 3 ja 4e), 2016-2018 välisenä aikana. Tarvitsemme kiinnostuneita demotiloja näyteruutuja varten. Järjestämme pellonpientareita yms. tapahtumia valkuaiskasvien ympärille.
Markkinat luomussa, Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan alueella tarvitaan jo nyt lisää valkuaista ja viljaa. Ja tarve kasvaa joka vuosi Valkuaisen lisätarve 2015: Rypsiä 730 tn 730 ha Hernettä 730 tn 250 ha H-papua 1milj.tn 350 ha Luomuseosvilja 1,5 milj.tn 500 ha Kauraa 6 milj.tn 2000 ha Yhteensä 3830 ha + nurmea n.1100 ha viljelykiertoon
Yleistä puitavista valkuaiskasveista Viljelyaluesuositus herneelle I-III/e härkäpavulle I-III yleensä, monesti vain parhaille maille? Typensidonta edellyttää lämmintä ja ilmavaa maata sekä ph yli 6 ja fosforitilanne oltava kunnossa Herne-vilja seosviljely helpottaa viljelyä Härkäpapu vaatii pitkän kasvuajan 110 pv puinti myöhään Uusia lajikkeita tulossa!!! =)
Yksivuotiset seokset - Etuja Välivuosia apiloille Varjostavat rikkakasveja ja estävät rikkojen siementämistä Joustavia lannan käytön suhteen Joustoa kylvö- ja korjuuaikoihin Puolikesannointi mahdollistuu Tasaavat laitumen satokuoppia Vaihtoehto puitavalle viljalle Ei tarvitse sääliä syksyllä Palkokasveilla valkuaista, sulavuutta, Ca, Mg, ja (valkuaiskasvipalkkio?)
Yksivuotiset seokset - Ongelmia Siemenkustannus suurempi kuin monivuotisilla Lisäävät muokkausvuosia viljelykierrossa Kärsivät kuivuudesta monivuotisia herkemmin Korjuu voi tuottaa ongelmia Sulavuus voi jäädä alhaiseksi Rehuarvoanalyysit vielä kehitysvaiheessa
Herneseokset Hernekaura on luomussa suosituin seos Kaura tukikasvina yleisempi kuin ohra Kauralla vahvempi korsi ja parempi kasvurytmi ja myöhäisempi tuleentuminen Vehnä sopii hyvin tukikasviksi, monesti hukkuu kasvustoon, mutta tuottaa silti hyvää satoa Seos voi olla myös ohran, kauran, vehnän ja herneen seos Rohkeimmat viljelevät myös rypsiä herneen kanssa Vain mielikuvitus rajana
Herneseoksen suurimpia vaatimuksia Lohkolla ei mielellään monivuotisia rikkakasveja, varsinkin juolavehnä voi tuoda suuria ongelmia Hernelajikkeella tulisi olla pitkä korsi ja runsaasti kärhöjä (pärjää kilpailussa paremmin) Perinteisesti kylvetään 100-150kg/ha hernettä ja 100kg/ha viljaa Tulisi tihentää kasvustoa, kylvöön yli 250 kg siementä Aluskasvin käytöstä monia kokemuksia Sateisena vuotena kasvusto ei kuivu ja herne saattaa pilaantua ennen aikojaan Kuivempana vuotena voi aluskasvit pelastaa rikkakasvien suhteen Ei puitaviin kasvustoihin aina aluskasvi
Seoksen kylvö Yleisin tapa on sekoittaa vilja ja herne, ja kylvää siemenvantaiden kautta Herne tai vilja voidaan kylvää myös lannoitevantaiden kautta KYLVÖJÄLKEEN tulee kiinnittää huomiota, kun aloittaa kylvämisen Kuivana keväänä riittävän syvälle kylvö
Herneseoksen sato Voidaan korjata säilörehuksi, kokoviljasäilörehuksi tai puida Lajikevalintaa kannattaa suunnata käytön mukaan Sato yleensä parempi kuin puhtailla viljoilla Onnistuessaan huippusadot 5-6tn välissä Puitavan herneseoksen sato sisältää enemmän viljaa kuin hernettä, joten sillä ei kannata suoraan kylvää jatkossa Kuivaus voi olla haastavaa? Kylmäilmakuivuri taloudellisin Kannattavuus riippuu korjuumenetelmästä ja rehustuksesta saadusta hyödystä
Seoksia esimerkiksi: Hyville maille Kleopatra 120 kg Anniina vehnä 120 kg Seosvilja (kuivattava) Karita, Stok 100 kg Anniina 60 kg, Erkki 60 kg, Veli 60 kg Seosvilja (murskesäilöntä) Rocket 160 kg - Anniina 50 kg, Streif 50 kg Venla 50 kg Viherlannoitus ja yksivuotinen säilörehu Lisa vihantarehuherne Herne Lisa 60 (80 kg)- Kaura Belinda 50-100 kg Ital.raiheinä 10-15 kg (persianapila 2 kg)
Herne (Karita 150 kg/ha)- Kaura (Akseli 40kg/ha) Ohra (Jyvä 50kg/ha)
Herne (Karita 150 kg/ha)- Kaura (Akseli 40kg/ha) Ohra (Jyvä 50kg/ha)
Härkäpapu
Härkäpapu Hyvä typensitoja Hyvä valkuaisen tuottaja Uusia lajikkeita tulossa -> tarjonta monipuolistuu Vain pelloille joissa vehnäkin menestyy (lämpösumma) Savi-, hietasavi- ja hietamaat Multavilla mailla ei tuleennu Poudalle arka Sietää kylmää ja märkää
Härkäpapu Härkäpapua viljellään paljon puhtaina kasvustoina Seoksissa suosituin kumppani on vehnä Muutaman vuoden aikana myös ruisvehnää käytetty Aluskasvin käyttöä suositeltavaa Lajikkeista: Kontu eniten viljelty kasvuaika noin 105-110 pvä, uusina Sampo (aikainen 95 pvä) ja Louhi (Konnun kanssa samaa luokkaa) Korjuu tapahtuu suurimmaksi osaksi puimalla Mutta pikkuhiljaa on myös lisääntynyt säilörehuksi korjuu sekä kokoviljasäilörehuksi käyttö Vihanta käyttöön olemassa omia lajikkeita
Härkäpapu ALUSKASVI EHDOTON! Esim. Yksivuotiset apilat + raiheinä Seoskasvusto hyvä vaihtoehto Lisää viljelyvarmuutta Aikaistaa valmistumista Voidaan viljellä pohjoisempana Vähentää kasvitautien riski Seoskasvuston kylvö Papu lannoitepuolelta 40-45 kpl/m 2 syvemmälle ja vilja siemenpuolelta 180-220 kpl/m 2
Kevätruisvehnä (Nagano) 121 kg/ha + Härkäpapu (Louhi) 240 kg/ha
Härkäpapu (Kontu) 300 kg/ha + Vehnä (Anniina) 100 kg/ha
Härkäpapu (Kontu 120kg/ha Kaura (Veli 60kg/ha) Vehnä (Anniina 60kg/ha) Persianapila (2kg /ha)
Lupiinit
LUPIINIT Karuilla kasvupaikoilla viihtyviä syväjuurisia palkokasveja - viljeltävät lajit makeita eli alkaloidit jalostettu alhaisiksi Sinilupiini Puitava. Kasvuaika 100 pv Valkolupiini säilörehu valkuaista 20 % Keltalupiini säilörehu
Viljelyvaatimus Maalaji: Hiekka Hieta, ph alle 6,3 kalsium tyydyttävä tai heikompi Kylvösyvyys, matala, 2-3 cm Kylvömäärä 160 kpl/m2 (220-240 kg/ha) Vaatii typpibakteeri ymppäyksen Elomestari Oy, Naturcom Oy
Kylvö Aikaisin (kestää hallaa) 2-4 cm (matala kylvö) 120-140 kpl/m2 (220-240kg/ha) Typpeä 20 kg startiksi Fosfori ja Kali herneen mukaan Ymppäys Hivenet (Mangaani)
Sinilupiinin viljelystä Kasvuaika noin 100 pv Kasvu vaihtelee kosteuden ja lämpösumman mukaan Kylvö aikaisin Puitusato 2000 kg/ha Sadon valkuainen 32 % Säilörehussa n 20 %
Sinilupiini rehuksi Säilörehulajike Haaroituva => massaa enemmän. Myöhäinen ja tuleentuu epätasaisesti Kaura ja keskiaikainen ohra Kevätvehnä Kevätruisvehnä Puhtaana kasvustona 65000 tuore kg/ha
Keltalupiini
Keltalupiini Puitava (hyvänä kesänä) Säilörehu Massaa tulee enemmän Pärjää rikoille paremmin kuin sinilupiini Paljon valkuaista Puhtaana kasvustona 69400 tuore kg/ha
Keltalupiini + kevätvehnä Mister keltalupiini Anniina kevätvehnä Seoksien suhteet: Enemmän lupiinia kuin viljaa 160 kg + 100 kg /ha?
Kevätruisvehnä Olemassa syys ja kevät kylvöiset lajikkeet Syysruisvehnällä runsaasti talvitappioita Viljelyalat lisääntymässä Vehnää myöhäisempi Valkuaiset ja aminohapot kuin ohralla, mutta energiaa enemmän. Hukkakaura riski, kun siemen maailmalta
Kevätruisvehnä Koostumus SJ > Kuvassa lajike: Somtri Roteva Terve Ei torajyviä Massaa Sopii raiheinän, virnan tai lupiinien kanssa seokseen Analyysi kesältä 2016, mukana raiheinää. Kuiva-aine 372 g/kg Raakavalkuaine 118 n g/kg ka Kuitu (NDF) 484 g/kg ka D-arvo 600 g/kg ka Sokeri 106 g/kg ka Sulamaton kuitu 157 (indf) g/kg ka Tuhka g/kg ka 70 Rehuarvot SJ > ME (energiaarvo) 9,6 MJ/kg ka OIV 71 g/kg ka PVT 11 g/kg Keskusten ka ProAgria Keskusten ja ProAgria Liiton
Keltalupiini + ruisvehnä Kasvustosta otettu näyte syyskuu 2013
Kevätruisvehnä ja keltalupiini 2013
Korjuu Jollakin tämän näköisellä
Nurmen seoksia Mitä tarkoitusta varten nurmi perustetaan? Mitkä ovat maalajit? Yleistä Yli 25kg siementä hehtaarille Tulee olla täystiheä Palkokasveja mukaan tuottamaan typpeä, valkuaista ja peittävyyttä Eniten käytetty palkokasvi nurmissa on puna-apila Monimuotoisissa seoksissa viljelyvarmuus paranee Apiloiden lisääminen seoksiin pidentää korjuuaikaa Vanhemmista nurmista tulee heinäkasvi voittoisia, apilat taantuu
Seos Keski-Suomeen, kivennäismaille Laji Lajike kg/ha Timotei Tenho 8 Ruokonata Retu, Karoliina 4 Nurminata Kasper 4 Engl. Raiheinä Riikka 4 Puna-apila Sw Yngve, ympätty 2 Alsikeapila Frida, ympätty 2 Valkoapila Jögeva4, ympätty 1 Yhteensä: 25 kg/ha 37 J-AK
Laidunseos Laji Lajike kg/ha Timotei Nuutti 8 Engl. raiheinä Riikka 4 Nurminata Kasper 4 Punanata Gondolin 2 Niittynurmikka Balin 2 Alsikeapila Frida, ympätty 3 Valkoapila Jögeva4, ympätty 2 Keltamaite 2 Yhteensä 27 kg/ha 38 J-AK
Yksi vuotinen virnalaidun Siemenseos: Ruisvirna (Hungvillosa) 60 kg/ha, Italianraiheinä (Fabio) 12 kg/ha, Kaura (ruis) 80 kg/ha
Mailasseoksia ( toimii myös kokonaan ilman timoteita) Säilörehunurmi, pohjoinen Säilörehunurmi, etelä Laji Lajike kg/ha Timotei Nuutti 4 Nurminata Kasper 8 Ruokonata Retu 4 Rehumailanen 8 Sinimailanen 8 Valkoapila Jögeva4 1 Laji Lajike kg/ha Timotei Grindstad 5 Engl. raiheinä Riikka 4 Ruokonata Karolina 4 Rainata 3 Sinimailanen 12 Puna-apila Ilte 2 Valkoapila Jögeva4 1 n. 30 kg/ha yhteensä n. 30 kg/ha yhteensä
Mailasseos -pohjoinen
Esimerkkejä seoksesta Belgiasta Siemenseoksen lajit: %-siemen-määrästä 25-35kg/ha: Englannin raiheinä 10 Koiranheinä 10 Timotei 10 Ruokonata 10 Valkoapila 6 Puna-apila 5 Hybridiapila 3 Pikkuluppio 8 Sikuri 6 Persilja 4 Heinäratamo 1 Siankärsämö 2 Keltamaite 3 Esparsetti 15 Rohtomesikkä 7
Belgian nurmi näyttää tältä aikaisin keväällä
Tulevaisuutta seosviljelyssä??? Maissi, herne, härkäpapu, valkoapila, raiheinäseokset Sikuri Peltonätkelmät Kylvövirvilät eli linssit Soija
Lajike valinnasta Seokset ovat luomussa varmempia! Seos voi olla myös samaa lajia, mutta eri lajiketta Uusia kannattaa kokeilla! Ei kaikkea yhden kortin (lajin tai lajikkeen) varaan! Muistaa omien maiden mahdollisuudet, valkuaisen tarve ja markkinoiden tarpeet
Kiitos!!!
Lähteet: Kuvat: ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Jussi Talvitie, Erkki Vihonen, ProAgria Keskustenliitto ja wikipedia Kirjallisuus: Luonnonmukaisen rehuviljan ja valkuaiskasvien tuotannon hyvät toimintatavat Luomutilan VALKUAISKASVIOPAS Arja Nykäsen esitys yksivuotiset palkokasvit, ProAgria