TOHOLAMMIN KUNTA Toholammin artesaaniopisto, korjaustapaehdotus Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31971
Korjaustapaehdotus Riippa Tommi Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain... 1 1.1 Sadeveden ohjaus ja salaojitus... 1 1.2 Rakennuksen vierustat ja piha-alueet... 2 1.3 Perustukset... 2 1.4 Kellarikerroksen lattiarakenteet... 2 1.5 Lattiarakenteet, muualla... 3 1.6 Kantavat väliseinät... 3 1.7 Ulkoseinät... 3 1.8 Vesikatto ja yläpohja... 4 1.9 Opettajien siipi... 4 1.10 Ulko-ovet ja ikkunat... 4 1.11 Siivous ja pölynhallinta... 4 1.12 Ilmanvaihto... 5 1.13 Haitta-aineet... 5 1.14 Rakennuksen muu peruskorjaustarve... 5 Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 1 (5) Toholammin artesaaniopisto, korjaustapaehdotus Tämä asiakirja on korjaustapaehdotus, joka on laadittu Toholammin artesaaniopiston muuttamiseksi normaaleiksi koulutiloiksi ottaen huomioon mahdollisten sisäilmaongelmien ja niiden syiksi arvioitujen kosteusvaurioiden sekä muiden tiedossa olevien ongelmien korjaaminen. Ehdotus kattaa myös riskialttiiksi arvioitujen rakenneosien korjaukset siinä laajuudessa kuin toimitetuista asiakirjoista ja tehdyn paikalla käynnin perusteella on ollut mahdollista arvioida. Normaalista kulumisesta aiheutuva peruskorjaustarve ja korjaamisesta aiheutuvat kustannukset on tässä ehdotuksessa huomioitu vain iv-teknisten järjestelmien osalta, vaikka selkeä peruskorjaustarve muiltakin osilta on olemassa. Rakennuksen tulevaisuuden vaihtoehtoja mietittäessä nämä tarpeet ja niistä aiheutuvat kustannukset tulee kuitenkin huomioida. Korjaustapaehdotus on luonnosvaiheen suunnitelma, jonka pohjalta pystytään arvioimaan tarvittavien korjausten laajuutta ja kustannustasoa, ei lopullinen korjaussuunnitelma. Normaalisti korjaustapaehdotus tehdään vasta kattavien kuntotutkimusten jälkeen, joten tässä tapauksessa epävarmuus on tavanomaista suurempaa. Liitteenä oleva kustannustasoarvio on laadittu tämän korjaustapaehdotuksen pohjalta ja on siten suuntaa-antava. Kustannustasoarvioon ei ole sisällytetty vaadittavia laajennusosia, vaan ne käsitellään erillisen elinkaarilaskennan yhteydessä. 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain 1.1 Sadeveden ohjaus ja salaojitus Rakennuksen rakennesuunnitelmissa on esitetty salaojaputkia, jotka ovat osittain leikkauskuvissa esitetty sokkelipalkkien ja perustusten alapintaa ylemmäs. Perustusten korkoasemia ei ole määritelty käytössä olleissa asiakirjoissa. Rakennuksen kellarikerroksen väliseinien ja pilareiden juuressa havaittiin pintakosteudenosoittimella kohonneita kosteuslukemia. Salaojitusjärjestelmä uusitaan kokonaan ulkoseinärakenteiden korjausten yhteydessä. Salaojat asennetaan kaikilta osin sokkelipalkkien tai anturoiden alimman pinnan alapuolelle. Järjestelmän purkuputki sadevesiviemäriin kytketyssä perusvesikaivossa tulee varustaa pallopadotusventtiilillä tai tarvittaessa itsenäisesti toimivaan järjestelmään rakennetaan erillinen pumppukaivo. Ainakin osaan kellarillisen siiven syöksytorvien alla on ilmeisesti myöhemmin lisätyt sadevesikaivot, mutta ne olivat tarkastushetkellä jäässä tai muuten tukossa. Paikoin syöksytorvia on jatkettu veimäripytkilla veden johdattamiseksi hieman kauemmaksi rakennuksesta. Rakennuksen ympärillä varsinkin kellarikerroksen kohdalla oli havaittavissa huomattavaa veden lammikoitumista rakennuksen vierustoille. Sadevesijärjestelmästä ei ollut käytettävissä suunnitelmia tai muita dokumentteja. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 2 (5) Sadevesijärjestelmä jouduttaneen purkamaan ainakin väliaikaisesti käytännössä kokonaisuudessaan salaojien korjausten takia. Järjestelmä tulee rakentaa uudelleen koko rakennuksen ympärille ja dokumentoida huolellisesti. Järjestelmän toiminta pakkaskausina ja pohjaveden pinnan ollessa korkealla tulee varmistaa esim. käyttämällä sähkölämmitystä ja viemällä mahdollinen maahanimeyttämispaikka tarpeeksi etäälle (ja alas) rakennuksesta. 1.2 Rakennuksen vierustat ja piha-alueet Maanpinnan muotoilu rakennuksen ympärillä on paikoin liian tasainen ja viettää paikoin selvästi rakennusta päin. Rakennuksen lattiatasot ovat vain vähän maanpintaa ylempänä. Maanpinta rakennuksen vieressä muotoillaan siten, etteivät pintavedet ohjaudu rakennuksen vierustalle ja rakennuksen perustukset pysyvät mahdollisimman kuivina jatkossa. Korjauksessa tulee laskea maanpintaa niin, että maanpinta on vähintään 300 mm lattiapinnan alapuolella joka puolella rakennusta. Rakennuksen ympäriltä ja tarvittavissa määrin laajemmaltakin muotoillaan maanpintaa niin, että joka puolella rakennusta saavutetaan maanpinnan tasainen 15 cm:n lasku 3 m:n matkalla. Tämä edellyttää maanpinnan muotoilua joka puolella rakennusta. Kellarisiiven lähistöllä tulee varautua myös useiden pintavesikaivojen rakentamiseen molemmille puolille rakennusta. Koska alun perin erillisestä artesaaniopistosta on tarkoitus tehdä oleellinen osa koulukeskusta, tulee koko alueelle tehdä piha- ja ympäristösuunnitelma, jossa ratkaistaan mm. eri rakennusten välisen liikenteen ja huollon vaatimat muutokset alueelle. 1.3 Perustukset Rakennuksen pilariperustukset sekä kellarillisen osan sokkelipalkit ovat ilmeisen syvällä ja valettu suunnitelmien mukaan perusmaahan kaivettuihin syvennyksiin. Pilarilinjoja on myös rakennuksen keskellä, joten kaikkien perustusten kuivattaminen on käytännössä mahdotonta. Salaojien korjausten yhteydessä parannetaan mm. anturoiden ja sokkelipalkkien ulkopuolista veden- ja lämmöneristystä. Kaivutöiden yhteydessä perustuksissa mahdollisesti havaittavat betoniterästen korroosiokohdat ym. vauriot korjataan. 1.4 Kellarikerroksen lattiarakenteet Kellarikerroksen lattiarakenteita on pinnoitettu tiiviillä muovimatoilla ja laatoilla. Tehdyissä pistokoemaisissa kosteusmittauksissa ei lattioissa kuitenkaan ole havaittu kohonnutta kosteutta lukuun ottamatta paikallisesti pilareiden ja kantavien väliseinien vierustoja. Todennäköisesti lattialaatan alapuolinen EPS-eriste toimii tarpeeksi hyvin kapillaarisen kosteuden nousun estävänä kerroksena ja reuna-alueilla kosteus siirtyy sivuttain seiniltä laattaan. Koska rakennuksen alta nousee kosteutta lattia- ja väliseinärakenteisiin joten lattiapinnoissa tulee käyttää mahdollisimman hyvin kosteutta kestäviä ja vesihöyryä läpäiseviä materiaaleja. Korjaukset ja pinnoitteiden uusimiset tulee tehdä kaikkiin Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 3 (5) kellarikerroksen lattioihin. Korjausten yhteydessä tulee tiivistää kaikki alapohjan liitokset erikseen tehtävän tiivistyssuunnitelman mukaisesti. 1.5 Lattiarakenteet, muualla Pääosa rakennuksen lattiarakenteista on pintakosteudenosoittimella mitaten kuivia ja rakenteellisesti vähintään tyydyttävästi toimivia, mutta ikänsä takia normaalin elinkaaren loppupuolella. Rakennuksen keittiössä on paikoin havaittavissa luultavasti lattiapinnoitteen normaalista vanhentumisesta aiheutunutta kosteuspoikkeamaa, mutta kattavia kosteusmittauksia ei tehty. Rakennus on elinkaarensa siinä vaiheessa, että pinnoitteiden uusiminen on järkevää lähes kaikkialla rakennuksessa. Tosin tietyillä materiaaleilla, kuten paikoin käytetyillä tiililaatoilla on vielä elinkaarta jäljelläkin. 1.6 Kantavat väliseinät Kantavien tiili- ja betoniseinien kautta maasta nouseva kosteus tulee saada kuivumaan sisäilmaan päin vahinkoja aiheuttamatta. Väliseinien alaosista tulee poistaa kaikki tiiviit pinnoitteet ja kuiviin tiloihin tarkoitetut tasoitteet. Korjauksissa tulee käyttää vain sementtipohjaisia, kosteutta kestäviä tasoitteita ja muita materiaaleja. Käytettävien pinnoitteiden tulee olla mahdollisimman hyvin vesihöyryä läpäiseviä, esim. kalkkimaaleja tai kivitalojen ulkoseiniin tarkoitettuja maaleja. 1.7 Ulkoseinät Rakennuksen ulkoseinät on puurunkoisia ja tiiliverhoiltuja. Seinien alaosissa on käytetty ns. valesokkelirakennetta, joka on selvä riskirakenne. Tiiliverhoilun taustan tuulettumisesta ei ole varmuutta. Ulkoseinien alaosaa puretaan pienissä pätkissä, jotta seinä voidaan ns. kengittää. Seinä ja tarvittaessa myös yläpohjaa tuetaan korjauksen ajaksi paikoilleen. Seinän alaohjauspuu poistetaan ja rakenne kokonaisuudessaan tarkastetaan vähintään metrin korkeudelle lattiasta. Tarkastetaan materiaalien ja myös tiiliverhoilun taustan kunto ja toimivuus. Suunnitelmissa tuuletusrakoon esitetty huopakaistale sokkelikorkeudella poistetaan. Valesokkelin alareunaan porataan vedenpoistoreikiä säännöllisin välimatkoin, alimpien tiilien väliset saumat avataan tuuletuksen varmistamiseksi ja seinärakennetta korotetaan kevytsoraharkolla huomioiden tarkoitukseen sopivat lämmöneristeet harkon molemmin puolin. Alapohjan ja ulkoseinän välinen tiiveys varmistetaan ns. radon-kaistalla. Kevytsoraharkon vaihtoehtona voidaan tutkia metallisten ns. termojalkojen käyttöä kengittämisessä. Lopullinen korjaussuunnitelma voidaan tehdä vasta varsinaisten kuntotutkimusten jälkeen. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 4 (5) 1.8 Vesikatto ja yläpohja Rakennuksen vesikatteena on käytetty Vartti-katetta, jonka todettiin sisältävän asbestia. Yläpohjan tuuletustilaan tutustuttiin yhden tarkastusluukun kautta niiltä osin, kuin tilassa oli mahdollista liikkua kulkusiltoja pitkin eristeitä vaurioittamatta. Pahvisessa aluskatteessa ja hieman myös katon puurakenteissa havaittiin paikallisia kosteuden aiheuttamia jälkiä. Levyrakenteisissa palo-osastoinneissa havaittiin pieniä puutteita. Rakennuksen vesikatto tulee uusia. Samalla tulee tarkastaa, korjata ja päivittää yläpohjan putkistojen kannatukset ja eristeet sekä yläpohjan paloturvallisuuteen vaikuttavat seikat. IV-kanaviston uusimiseen kokonaisuudessaan tulee varautua. Vaikka tutustumiskäynnillä ei löydetty varsinaisia vuotokohtia, tämän kokoisessa rakennuksessa on kuitenkin syytä tarkastaa koko yläpohja ja varautua ainakin paikallisiin vaurioihin. 1.9 Opettajien siipi Siivessä havaittiin aistinvaraisesti huonolaatuista sisäilmaa. Päädyssä on käyttötilojen alapuolella alun perin ollut maapohjainen alapohjan tuuletustila, johon on myöhemmin valettu lattia, poistettu välipohjan alapuoliset lämmöneristeet ja vaihdettu ulkoseinien eristeet. Ulkoseinillä on käytetty suunnitelmien mukaan puurankoseinän alapuolella rakennetta, jossa mineraalivillaeriste on tuulettumattomana seinärakenteen sisällä. Rakenne on selkeästi riskirakenne. Havaittujen sisäilmaongelmien syyt tulee selvittää. Vaurioituneen rakenteen korjaamiseksi joudutaan purkamaan päädyn alueelta tiiliverhous kokonaan pois, vaihtamaan eristeiden laatua ja tekemään kosteusteknisesti toimiva uusi rakennetyyppi. Vanha alapohjan tuuletustila tulee eristää käyttötiloista ja alipaineistaa. 1.10 Ulko-ovet ja ikkunat Rakennuksen ulko-ovien uusiminen on perusteltua. Alkuperäisten ikkunoiden uusimiseen tulee varautua viimeistään kymmenen vuoden kuluessa. Kaikkien olevien tai korjausten yhteydessä uusittavien ikkuna- ja oviasennusten liittymien tiiveys ympäröiviin rakenteisiin varmennetaan erikseen suunniteltavalla luotettavalla ja pitkäaikaisella menetelmällä. 1.11 Siivous ja pölynhallinta Kaikki tilat siivotaan huolellisesti purkuvaiheen jälkeen. Rakenteiden korjaustöiden jälkeen ennen uusien pinnoitusten asentamista tehdään uusi nk. homeettomaksi siivous. Rakennustöiden lopuksi tehtävä loppusiivous tehdään myös homeettomaksi siivouksena. Rakennus osastoidaan ja alipaineistetaan tarvittaessa erillisen suunnitelman mukaisesti mikrobi- ja muun pölyn leviämisen estämiseksi. Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 5 (5) 1.12 Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on alkuperäinen ja järkevän teknisen käyttöikänsä lopussa. Järjestelmä ei vastaa uuden käyttötarkoituksen mukaisia tarpeita ja nykyisiä vaatimuksia. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä tulee uusia kokonaisuudessaan. Nykyinen ilmanvaihtokonehuone on liian pieni uusien koneiden tilatarpeeseen nähden, joten konehuone joudutaan rakentamaan uudelleen. Nykyisen IV-konehuoneen alla on tila, jota ehkä voitaisiin käyttää konehuoneen laajennukseen, mutta konehuoneen vieminen kellariin tai tilaan, jossa on maata vasten olevia vanhoja ulkoseiniä, on aina riskialtis ratkaisu. Suositellaan IV-konehuoneen toteuttamista tehtävän ruokasalin laajennuksen yhteyteen. Uusi ilmanvaihto tulee suunnitella ja säätää osastoittain ja huonetiloittain tasapainoon. 1.13 Haitta-aineet Rakennus on rakennettu aikana, jolloin esim. asbestin käyttö oli mahdollista. Tutustumisen yhteydessä otettiin kaksi materiaalinäytettä, joista lattiassa käytetyssä vinyylilaatassa, liimassa ja tasoitteessa ei löytynyt asbestia, mutta vesikattolevystä kyllä. Varsinaista asbestikartoitusta ei tehty. Rakennuksessa voi olla muitakin haitta-aineita sisältäviä materiaaleja, esim. tiiliverhoilun liikuntasaumoissa voi olla käytetty esim. lyijy- tai PCBpitoisia materiaaleja. Rakennuksen haitta-aineet tulee selvittää viimeistään ennen purkutöitä tehtävällä nykymääräysten mukaisella haitta-ainekartoituksella. Haitallisia aineita sisältävää rakennusjätettä on käsiteltävä ja varastoitava määräysten mukaisesti. 1.14 Rakennuksen muu peruskorjaustarve Rakennuksen tilat, pinnat, materiaalit ja tekniset järjestelmät ovat suurelta osin alkuperäiset ja selvä peruskorjaustarve on olemassa. Tässä korjaustapaehdotuksessa ei ole erikseen huomioitu tätä peruskorjaustarvetta ja rakennukseen vuosien varrella muodostunutta korjausvelkaa, mutta ne tulee luonnollisesti ottaa huomioon rakennuksen tulevia korjauksia tai muuta tulevaisuutta suunniteltaessa. Rakennusterveys ja sisäilmasto Tommi Riippa, RTA puh. 044 704 6292 tommi.riippa@fcg.fi Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella