Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto

Transkriptio

1 TOHOLAMMEN KUNTA Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto Elinkaariraportti, päivitetty Elinkaarikustannuskertymä ( ) vuosi korjaus uudis FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31971

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Elinkaariraportti, päivitetty 1 (6) Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto Yhteenveto Tässä asiakirjassa esitetään elinkaarilaskelma Toholammin kunnan entisen Artesaaniopiston kiinteistön korjaus- ja uudisrakennusvaihdoille. Laskelma pohjautuu kohteesta laadittuun korjaustapaehdotukseen ja sen perusteella arvioituihin korjauskustannuksiin. Korjaustapaehdotus on esitetty tarkemmin liitteessä 1 ja korjausten kustannuslaskelma liitteessä 2. Korjaustapaehdotus on luonnosvaiheen suunnitelma, jonka pohjalta pystytään arvioimaan korjausten laajuutta ja kustannuksia, ei lopullinen korjaussuunnitelma. Ehdotus kattaa myös riskialttiiksi arvioitujen rakenneosien korjaukset siinä laajuudessa kuin toimitetuista asiakirjoista ne on ollut mahdollista arvioida. Tarkastelun tuloksena korjausvaihtoehdon elinkaarikustannukset ovat hyvin lähellä uudisrakennusvaihtoehdon kustannuksia. Elinkaarikustannukset ovat korjausvaihtoehdossa yhteensä 6,2 milj. euroa ja uudisrakennusvaihtoehdossa 6,6 milj. euroa. Korjauksen kustannusarvio on noin 60 % uudisrakentamisen kustannuksista (korjausaste). Korjausvaihtoehdon suuremmat ylläpitokustannukset elinkaaren aikana nostavat elinkaarikustannukset hyvin lähelle uudisrakennus-vaihtoehdon kustannuksia. Päätöksenteossa tulee huomioida myös tilojen toiminnallisuuden vaikutuksia. Uudisrakentamisen yhteydessä on mahdollista kiinnittää erityistä huomiota toiminnallisuuteen mm. tilojen monikäyttöisyyteen ja laatutasoon liittyen. Alla on esitettynä kohteelle laadittujen korjaus- ja uudisrakennusvaihtoehtojen elinkaaritarkastelun tulokset. Yhteenvedon jälkeen eri osa-alueet on kuvattu yksityiskohtaisemmin. Elinkaarikustannus korjaus uudis A0-A5 Ennen käyttöä B1 Käyttö B2 Kunnossapito B3 Korjaus B4 Osien vaihto B5 Laajat korjaukset B6 Energia B7 Vesi C1-C4 Purkaminen Yhteensä Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Elinkaariraportti, päivitetty 2 (6) Elinkaarikustannukset Elinkaarikustannus mittaa rakennuksen aiheuttamia kustannuksia tontin hankinnasta rakennuksen purkuun. Eri aikoina syntyneet kustannukset yhteismitallisestaan nykyarvoon diskonttauskorolla. Laskenta huomioi rakennuksen kaikkien elinkaaren vaiheiden kustannukset sekä energiakustannusten nousun. Laskennan taustalla on eurooppalaisen CEN/ TC 350 Sustainability of Construction Works -perheen elinkaarikustannusten puitestandardi EN Laskennassa on käytetty diskonttauskorkona 6 prosenttia ja energian hinnan nousuksi on asetettu 2 prosenttia vuodessa. Muut kustannukset on laskettu nykyhinnoin elinkaarilaskennan ohjeiden mukaisesti. Tarkastelujaksona on käytetty 30 vuotta. Laskelman lopussa on esitetty herkkyystarkastelu eri laskentasuureiden muutosten vaikutuksista elinkaarikustannusten muodostumiseen. A0-A5 Ennen käyttövaihetta Vaiheet A0-A5 käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Tähän vaiheeseen on sisällytetty rakennuskustannusten lisäksi mm. hankkeen suunnittelu-, projektinjohto- ja valvontakustannukset sekä liittymämaksut. Kustannusarvio perustuu laadittuun korjaustapaehdotukseen ja sen pohjalta laadittuun kustannusarvioon. Uudisvaihtoehdon kustannuksissa on mukana olemassa olevan rakennuksen purkukustannukset ja korjausvaihtoehdossa on puolestaan mukana väistötilakustannukset. Korjausvaihtoehdon ennen käyttöä edeltävät kustannukset: Yhteensä /m 2 Tarkempi kustannuserittely on liitteessä 2. Uudisvaihtoehdon ennen käyttöä edeltävät kustannukset: Yhteensä /m 2 B1 Käyttö Tähän vaiheeseen kuuluvat isännöinti, vakuutukset ja turvallisuuspalvelut. Uudisvaihtoehdon käyttökustannukset: Korjausvaihtoehdon käyttökustannukset: 0,33 / m 2 /kk 4,00 /m 2 /a 0,33 / m 2 /kk 4,00 /m 2 /a Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Elinkaariraportti, päivitetty 3 (6) B2 Kunnossapito Huolto- ja ylläpitopalvelut, mm. siivous, pintojen ja teknisten järjestelmien huolto. Lisäksi vaiheeseen kuuluvat tarkastukset ja muut toistuvat toimenpiteet esim. nuohous. Korjausvaihtoehdon kunnossapitokustannukset: Siivous Kiinteistöhuolto 2,83 /m 2 /kk 34,00 /m 2 /a 1,00 /m 2 /kk 12,00 /m 2 /a Tarkastukset ja muut toistuvat toimenpiteet 0,416 /m 2 /kk 5,00 /m 2 /a Yhteensä 4,25 /m 2 /kk 51,00 /m 2 /a Uudisvaihtoehdon kunnossapitokustannukset: Siivous Kiinteistöhuolto Tarkastukset ja muut toistuvat toimenpiteet Yhteensä 1,33 /m 2 /kk 16,00 /m 2 /a 0,83 /m 2 /kk 10,00 /m 2 /a 0,33 /m 2 /kk 4,00 /m 2 /a 2,5 /m 2 /kk 30,00 /m 2 /a B3 Korjaus Ennakoimattomista rikkoutumisista johtuvat korjauskustannukset. Rikkoutumiset lisääntyvät laitteiden ja järjestelmien ikääntyessä. Korjausvaihtoehdon ennakoimattomat korjaukset: Uudisvaihtoehdon ennakoimattomat korjaukset: 0,916 /m 2 /kk 11,00 /m 2 /a 0,583 /m 2 /kk 7,00 /m 2 /a Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Elinkaariraportti, päivitetty 4 (6) B4 Osien vaihto Suunnitelluista rakennuksen osien vaihdoista johtuvat korjauskustannukset ja tähän liittyvien suunnittelu- ja valvontatehtävät. Korjausvaihtoehdon osien vaihto: Uudisvaihtoehdon osien vaihtokustannukset: 1,25 /m 2 /kk 15,00 /m 2 /a 0,916 /m 2 /kk 11,00 /m 2 /a B5 Laajamittaiset korjaukset Laajat peruskorjaukset ja -parannukset sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muuntamisesta aiheutuvat kustannukset. Elinkaaren aikana myöhemmin tehtävät korjaukset. Korjausvaihtoehdon laajamittaiset korjauskustannukset: ajoittuen n. 10 vuoden päähän 100 /m 2 Korjausvaihtoehdon laajamittaiset korjauskustannukset: ajoittuen n. 25 vuoden päähän 300 /m 2 B6 Energian käyttö Uudisvaihtoehdon laajamittaiset korjauskustannukset: ajoittuen n. 25 vuoden päähän 300 /m 2 Rakennukseen ostettava energia- ja polttoainekustannukset siirtomaksuineen. Olemassa olevan kohteen energiankulutus on arvioitu kohteen toteutuneiden kulutuksien perusteella. Lisäksi on hyödynnetty vastaavien rakennusten toteutuneiden energiakulutustietojen tausta-aineistoa. Korjauksen yhteydessä on mahdollista rajatuissa kohdissa parantaa energiatehokkuutta mm. ulkoseinä- ja yläpohjarakenteiden uusimisen myötä. Toisaalta laatutason nostaminen aiheuttaa energiankulutuksen kasvua. Uudisvaihtoehdon energiatehokkuus on arvioitu uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräystenperusteella. Lisäksi on käytetty myös toteutuneiden kohteiden keskiarvokulutusten tietoja. Korjausvaihtoehdon energiakustannukset: Lämmitysenergian ominaiskulutus Lämmitysenergian hinta Sähkön ominaiskulutus Sähkön hinta Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , 14,33 kwh/m 2 /kk 171,9 kwh/m 2 /a 0,103 /kwh 3,63kWh/m 2 /kk 43,5 kwh/m 2 /a 0,09 /kwh

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Elinkaariraportti, päivitetty 5 (6) Yhteensä 1,45 /m 2 /kk 17,42 /m 2 /a Uudisvaihtoehdon energiakustannukset: Lämmitysenergian ominaiskulutus Lämmitysenergian hinta Sähkön ominaiskulutus Sähkön hinta Yhteensä 8,63 /m 2 /kk 105,3 kwh/m 2 /a 0,103 /kwh 2,75kWh/m 2 /kk 33 kwh/m 2 /a 0,09 /kwh 1,008 /m 2 /kk 13,86 /m 2 /a B7 Veden käyttö Puhtaan veden ostosta ja jäteveden käsittelystä syntyvät kustannukset. Korjausvaihtoehdon vesikustannukset: Veden ominaiskulutus 0,26 m 3 / m 2 /a Veden hinta 2,81 /m 3 Yhteensä 0,062 /m 2 /kk 0,74 /m 2 /a Uudisvaihtoehdon vesikustannukset: Veden kokonaiskulutus 0,26 m 3 / m 2 /a Veden hinta 2,81 /m 3 Yhteensä 0,048 /m 2 /kk 0,58 /m 2 /a C1-C4 Purkuvaihe Rakennuksen purkaminen ja purkujätteen käsittely ja kuljetus. Maaperän ja tontin ennallistaminen hanketta edeltävälle tasolle ja valmiiksi seuraavaa käyttäjää varten. Korjausvaihtoehdon purkukustannukset: 200 /m 2 Uudisvaihtoehdon purkukustannukset: 200 /m 2 Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Elinkaariraportti, päivitetty 6 (6) Herkkyystarkastelu Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu muutamien oleellisempien laskentasuureiden muutosten vaikutusta elinkaarikustannuksiin. korjausvaihtoehto uudisvaihtoehto Laskentatapaus elinkaari- elinkaari- korjausmuutos muutos kustannus kustannus aste Perustapaus % Diskonttauskorko 6% 4% % Diskonttauskorko 6% 2% % Energian hinnannousu 2% 1% % Energian hinnannousu 2% 3% % Siivouskustannukset-20 % % Lämmitysenergia -20% % Perustapauksessa diskonttauskorkona on käytetty 6 % ja energian hinnan nousu on asetettu 2 % vuodessa. Tämän jälkeen on tarkasteltu yksittäisten laskentasuureiden muutoksien vaikutusta elinkaarikustannuksiin. Herkkyystarkastelun perusteella suurin vaikutus elinkaarikustannuksien suuruuteen on käytettävällä laskentakorolla. Käytettävän laskentakoron pienentäminen nostaa korjausastetta merkittävästi. Muiden laskentasuureiden muutoksilla ei ole suurta vaikutusta kokonaiselinkaarikustannuksiin. Tampere Kunnioittaen Paavo Kero Projekti-insinööri, DI Rakennusterveys- ja sisäilmasto Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax ,

8 TOHOLAMMIN KUNTA Toholammin artesaaniopisto, korjaustapaehdotus Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31971

9 Korjaustapaehdotus Riippa Tommi Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain Sadeveden ohjaus ja salaojitus Rakennuksen vierustat ja piha-alueet Perustukset Kellarikerroksen lattiarakenteet Lattiarakenteet, muualla Kantavat väliseinät Ulkoseinät Vesikatto ja yläpohja Opettajien siipi Ulko-ovet ja ikkunat Siivous ja pölynhallinta Ilmanvaihto Haitta-aineet Rakennuksen muu peruskorjaustarve... 5 Hallituskatu D, 7. krs, Oulu Puh , Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 1 (5) Toholammin artesaaniopisto, korjaustapaehdotus Tämä asiakirja on korjaustapaehdotus, joka on laadittu Toholammin artesaaniopiston muuttamiseksi normaaleiksi koulutiloiksi ottaen huomioon mahdollisten sisäilmaongelmien ja niiden syiksi arvioitujen kosteusvaurioiden sekä muiden tiedossa olevien ongelmien korjaaminen. Ehdotus kattaa myös riskialttiiksi arvioitujen rakenneosien korjaukset siinä laajuudessa kuin toimitetuista asiakirjoista ja tehdyn paikalla käynnin perusteella on ollut mahdollista arvioida. Normaalista kulumisesta aiheutuva peruskorjaustarve ja korjaamisesta aiheutuvat kustannukset on tässä ehdotuksessa huomioitu vain iv-teknisten järjestelmien osalta, vaikka selkeä peruskorjaustarve muiltakin osilta on olemassa. Rakennuksen tulevaisuuden vaihtoehtoja mietittäessä nämä tarpeet ja niistä aiheutuvat kustannukset tulee kuitenkin huomioida. Korjaustapaehdotus on luonnosvaiheen suunnitelma, jonka pohjalta pystytään arvioimaan tarvittavien korjausten laajuutta ja kustannustasoa, ei lopullinen korjaussuunnitelma. Normaalisti korjaustapaehdotus tehdään vasta kattavien kuntotutkimusten jälkeen, joten tässä tapauksessa epävarmuus on tavanomaista suurempaa. Liitteenä oleva kustannustasoarvio on laadittu tämän korjaustapaehdotuksen pohjalta ja on siten suuntaa-antava. Kustannustasoarvioon ei ole sisällytetty vaadittavia laajennusosia, vaan ne käsitellään erillisen elinkaarilaskennan yhteydessä. 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain 1.1 Sadeveden ohjaus ja salaojitus Rakennuksen rakennesuunnitelmissa on esitetty salaojaputkia, jotka ovat osittain leikkauskuvissa esitetty sokkelipalkkien ja perustusten alapintaa ylemmäs. Perustusten korkoasemia ei ole määritelty käytössä olleissa asiakirjoissa. Rakennuksen kellarikerroksen väliseinien ja pilareiden juuressa havaittiin pintakosteudenosoittimella kohonneita kosteuslukemia. Salaojitusjärjestelmä uusitaan kokonaan ulkoseinärakenteiden korjausten yhteydessä. Salaojat asennetaan kaikilta osin sokkelipalkkien tai anturoiden alimman pinnan alapuolelle. Järjestelmän purkuputki sadevesiviemäriin kytketyssä perusvesikaivossa tulee varustaa pallopadotusventtiilillä tai tarvittaessa itsenäisesti toimivaan järjestelmään rakennetaan erillinen pumppukaivo. Ainakin osaan kellarillisen siiven syöksytorvien alla on ilmeisesti myöhemmin lisätyt sadevesikaivot, mutta ne olivat tarkastushetkellä jäässä tai muuten tukossa. Paikoin syöksytorvia on jatkettu veimäripytkilla veden johdattamiseksi hieman kauemmaksi rakennuksesta. Rakennuksen ympärillä varsinkin kellarikerroksen kohdalla oli havaittavissa huomattavaa veden lammikoitumista rakennuksen vierustoille. Sadevesijärjestelmästä ei ollut käytettävissä suunnitelmia tai muita dokumentteja. Hallituskatu D, 7. krs, Oulu Puh , Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 2 (5) Sadevesijärjestelmä jouduttaneen purkamaan ainakin väliaikaisesti käytännössä kokonaisuudessaan salaojien korjausten takia. Järjestelmä tulee rakentaa uudelleen koko rakennuksen ympärille ja dokumentoida huolellisesti. Järjestelmän toiminta pakkaskausina ja pohjaveden pinnan ollessa korkealla tulee varmistaa esim. käyttämällä sähkölämmitystä ja viemällä mahdollinen maahanimeyttämispaikka tarpeeksi etäälle (ja alas) rakennuksesta. 1.2 Rakennuksen vierustat ja piha-alueet Maanpinnan muotoilu rakennuksen ympärillä on paikoin liian tasainen ja viettää paikoin selvästi rakennusta päin. Rakennuksen lattiatasot ovat vain vähän maanpintaa ylempänä. Maanpinta rakennuksen vieressä muotoillaan siten, etteivät pintavedet ohjaudu rakennuksen vierustalle ja rakennuksen perustukset pysyvät mahdollisimman kuivina jatkossa. Korjauksessa tulee laskea maanpintaa niin, että maanpinta on vähintään 300 mm lattiapinnan alapuolella joka puolella rakennusta. Rakennuksen ympäriltä ja tarvittavissa määrin laajemmaltakin muotoillaan maanpintaa niin, että joka puolella rakennusta saavutetaan maanpinnan tasainen 15 cm:n lasku 3 m:n matkalla. Tämä edellyttää maanpinnan muotoilua joka puolella rakennusta. Kellarisiiven lähistöllä tulee varautua myös useiden pintavesikaivojen rakentamiseen molemmille puolille rakennusta. Koska alun perin erillisestä artesaaniopistosta on tarkoitus tehdä oleellinen osa koulukeskusta, tulee koko alueelle tehdä piha- ja ympäristösuunnitelma, jossa ratkaistaan mm. eri rakennusten välisen liikenteen ja huollon vaatimat muutokset alueelle. 1.3 Perustukset Rakennuksen pilariperustukset sekä kellarillisen osan sokkelipalkit ovat ilmeisen syvällä ja valettu suunnitelmien mukaan perusmaahan kaivettuihin syvennyksiin. Pilarilinjoja on myös rakennuksen keskellä, joten kaikkien perustusten kuivattaminen on käytännössä mahdotonta. Salaojien korjausten yhteydessä parannetaan mm. anturoiden ja sokkelipalkkien ulkopuolista veden- ja lämmöneristystä. Kaivutöiden yhteydessä perustuksissa mahdollisesti havaittavat betoniterästen korroosiokohdat ym. vauriot korjataan. 1.4 Kellarikerroksen lattiarakenteet Kellarikerroksen lattiarakenteita on pinnoitettu tiiviillä muovimatoilla ja laatoilla. Tehdyissä pistokoemaisissa kosteusmittauksissa ei lattioissa kuitenkaan ole havaittu kohonnutta kosteutta lukuun ottamatta paikallisesti pilareiden ja kantavien väliseinien vierustoja. Todennäköisesti lattialaatan alapuolinen EPS-eriste toimii tarpeeksi hyvin kapillaarisen kosteuden nousun estävänä kerroksena ja reuna-alueilla kosteus siirtyy sivuttain seiniltä laattaan. Koska rakennuksen alta nousee kosteutta lattia- ja väliseinärakenteisiin joten lattiapinnoissa tulee käyttää mahdollisimman hyvin kosteutta kestäviä ja vesihöyryä läpäiseviä materiaaleja. Korjaukset ja pinnoitteiden uusimiset tulee tehdä kaikkiin Hallituskatu D, 7. krs, Oulu Puh , Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 3 (5) kellarikerroksen lattioihin. Korjausten yhteydessä tulee tiivistää kaikki alapohjan liitokset erikseen tehtävän tiivistyssuunnitelman mukaisesti. 1.5 Lattiarakenteet, muualla Pääosa rakennuksen lattiarakenteista on pintakosteudenosoittimella mitaten kuivia ja rakenteellisesti vähintään tyydyttävästi toimivia, mutta ikänsä takia normaalin elinkaaren loppupuolella. Rakennuksen keittiössä on paikoin havaittavissa luultavasti lattiapinnoitteen normaalista vanhentumisesta aiheutunutta kosteuspoikkeamaa, mutta kattavia kosteusmittauksia ei tehty. Rakennus on elinkaarensa siinä vaiheessa, että pinnoitteiden uusiminen on järkevää lähes kaikkialla rakennuksessa. Tosin tietyillä materiaaleilla, kuten paikoin käytetyillä tiililaatoilla on vielä elinkaarta jäljelläkin. 1.6 Kantavat väliseinät Kantavien tiili- ja betoniseinien kautta maasta nouseva kosteus tulee saada kuivumaan sisäilmaan päin vahinkoja aiheuttamatta. Väliseinien alaosista tulee poistaa kaikki tiiviit pinnoitteet ja kuiviin tiloihin tarkoitetut tasoitteet. Korjauksissa tulee käyttää vain sementtipohjaisia, kosteutta kestäviä tasoitteita ja muita materiaaleja. Käytettävien pinnoitteiden tulee olla mahdollisimman hyvin vesihöyryä läpäiseviä, esim. kalkkimaaleja tai kivitalojen ulkoseiniin tarkoitettuja maaleja. 1.7 Ulkoseinät Rakennuksen ulkoseinät on puurunkoisia ja tiiliverhoiltuja. Seinien alaosissa on käytetty ns. valesokkelirakennetta, joka on selvä riskirakenne. Tiiliverhoilun taustan tuulettumisesta ei ole varmuutta. Ulkoseinien alaosaa puretaan pienissä pätkissä, jotta seinä voidaan ns. kengittää. Seinä ja tarvittaessa myös yläpohjaa tuetaan korjauksen ajaksi paikoilleen. Seinän alaohjauspuu poistetaan ja rakenne kokonaisuudessaan tarkastetaan vähintään metrin korkeudelle lattiasta. Tarkastetaan materiaalien ja myös tiiliverhoilun taustan kunto ja toimivuus. Suunnitelmissa tuuletusrakoon esitetty huopakaistale sokkelikorkeudella poistetaan. Valesokkelin alareunaan porataan vedenpoistoreikiä säännöllisin välimatkoin, alimpien tiilien väliset saumat avataan tuuletuksen varmistamiseksi ja seinärakennetta korotetaan kevytsoraharkolla huomioiden tarkoitukseen sopivat lämmöneristeet harkon molemmin puolin. Alapohjan ja ulkoseinän välinen tiiveys varmistetaan ns. radon-kaistalla. Kevytsoraharkon vaihtoehtona voidaan tutkia metallisten ns. termojalkojen käyttöä kengittämisessä. Lopullinen korjaussuunnitelma voidaan tehdä vasta varsinaisten kuntotutkimusten jälkeen. Hallituskatu D, 7. krs, Oulu Puh , Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 4 (5) Vesikatto ja yläpohja Rakennuksen vesikatteena on käytetty Vartti-katetta, jonka todettiin sisältävän asbestia. Yläpohjan tuuletustilaan tutustuttiin yhden tarkastusluukun kautta niiltä osin, kuin tilassa oli mahdollista liikkua kulkusiltoja pitkin eristeitä vaurioittamatta. Pahvisessa aluskatteessa ja hieman myös katon puurakenteissa havaittiin paikallisia kosteuden aiheuttamia jälkiä. Levyrakenteisissa palo-osastoinneissa havaittiin pieniä puutteita. Rakennuksen vesikatto tulee uusia. Samalla tulee tarkastaa, korjata ja päivittää yläpohjan putkistojen kannatukset ja eristeet sekä yläpohjan paloturvallisuuteen vaikuttavat seikat. IV-kanaviston uusimiseen kokonaisuudessaan tulee varautua. Vaikka tutustumiskäynnillä ei löydetty varsinaisia vuotokohtia, tämän kokoisessa rakennuksessa on kuitenkin syytä tarkastaa koko yläpohja ja varautua ainakin paikallisiin vaurioihin. 1.9 Opettajien siipi Siivessä havaittiin aistinvaraisesti huonolaatuista sisäilmaa. Päädyssä on käyttötilojen alapuolella alun perin ollut maapohjainen alapohjan tuuletustila, johon on myöhemmin valettu lattia, poistettu välipohjan alapuoliset lämmöneristeet ja vaihdettu ulkoseinien eristeet. Ulkoseinillä on käytetty suunnitelmien mukaan puurankoseinän alapuolella rakennetta, jossa mineraalivillaeriste on tuulettumattomana seinärakenteen sisällä. Rakenne on selkeästi riskirakenne. Havaittujen sisäilmaongelmien syyt tulee selvittää. Vaurioituneen rakenteen korjaamiseksi joudutaan purkamaan päädyn alueelta tiiliverhous kokonaan pois, vaihtamaan eristeiden laatua ja tekemään kosteusteknisesti toimiva uusi rakennetyyppi. Vanha alapohjan tuuletustila tulee eristää käyttötiloista ja alipaineistaa Ulko-ovet ja ikkunat Rakennuksen ulko-ovien uusiminen on perusteltua. Alkuperäisten ikkunoiden uusimiseen tulee varautua viimeistään kymmenen vuoden kuluessa. Kaikkien olevien tai korjausten yhteydessä uusittavien ikkuna- ja oviasennusten liittymien tiiveys ympäröiviin rakenteisiin varmennetaan erikseen suunniteltavalla luotettavalla ja pitkäaikaisella menetelmällä Siivous ja pölynhallinta Kaikki tilat siivotaan huolellisesti purkuvaiheen jälkeen. Rakenteiden korjaustöiden jälkeen ennen uusien pinnoitusten asentamista tehdään uusi nk. homeettomaksi siivous. Rakennustöiden lopuksi tehtävä loppusiivous tehdään myös homeettomaksi siivouksena. Rakennus osastoidaan ja alipaineistetaan tarvittaessa erillisen suunnitelman mukaisesti mikrobi- ja muun pölyn leviämisen estämiseksi. Hallituskatu D, 7. krs, Oulu Puh , Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korjaustapaehdotus 5 (5) Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä on alkuperäinen ja järkevän teknisen käyttöikänsä lopussa. Järjestelmä ei vastaa uuden käyttötarkoituksen mukaisia tarpeita ja nykyisiä vaatimuksia. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmä tulee uusia kokonaisuudessaan. Nykyinen ilmanvaihtokonehuone on liian pieni uusien koneiden tilatarpeeseen nähden, joten konehuone joudutaan rakentamaan uudelleen. Nykyisen IV-konehuoneen alla on tila, jota ehkä voitaisiin käyttää konehuoneen laajennukseen, mutta konehuoneen vieminen kellariin tai tilaan, jossa on maata vasten olevia vanhoja ulkoseiniä, on aina riskialtis ratkaisu. Suositellaan IV-konehuoneen toteuttamista tehtävän ruokasalin laajennuksen yhteyteen. Uusi ilmanvaihto tulee suunnitella ja säätää osastoittain ja huonetiloittain tasapainoon Haitta-aineet Rakennus on rakennettu aikana, jolloin esim. asbestin käyttö oli mahdollista. Tutustumisen yhteydessä otettiin kaksi materiaalinäytettä, joista lattiassa käytetyssä vinyylilaatassa, liimassa ja tasoitteessa ei löytynyt asbestia, mutta vesikattolevystä kyllä. Varsinaista asbestikartoitusta ei tehty. Rakennuksessa voi olla muitakin haitta-aineita sisältäviä materiaaleja, esim. tiiliverhoilun liikuntasaumoissa voi olla käytetty esim. lyijy- tai PCBpitoisia materiaaleja. Rakennuksen haitta-aineet tulee selvittää viimeistään ennen purkutöitä tehtävällä nykymääräysten mukaisella haitta-ainekartoituksella. Haitallisia aineita sisältävää rakennusjätettä on käsiteltävä ja varastoitava määräysten mukaisesti Rakennuksen muu peruskorjaustarve Rakennuksen tilat, pinnat, materiaalit ja tekniset järjestelmät ovat suurelta osin alkuperäiset ja selvä peruskorjaustarve on olemassa. Tässä korjaustapaehdotuksessa ei ole erikseen huomioitu tätä peruskorjaustarvetta ja rakennukseen vuosien varrella muodostunutta korjausvelkaa, mutta ne tulee luonnollisesti ottaa huomioon rakennuksen tulevia korjauksia tai muuta tulevaisuutta suunniteltaessa. Rakennusterveys ja sisäilmasto Tommi Riippa, RTA puh tommi.riippa@fcg.fi Hallituskatu D, 7. krs, Oulu Puh , Asiakirjan osittainen kopioiminen on sallittu vain :n antaman kirjallisen luvan perusteella

15 Powered by TCPDF ( Raporttityyppi: Hanke: Rakennuslupa: Osoite: Osoite 2: Postinumero: Postitmp: Maa: Tiivis kustannuslaskelma Toholampi artesaanioppilaitos kustannuslaskenta Tulostuspäivä: Muokkauspäivä: Laskelman laajuus: 1750 m2 ALV-%: Kustannus/laajuus ALV 0%: /m2 Kustannus/laajuus sis. ALV: /m2 Hanke yht. ALV 0%: Hanke yht. sis. ALV: Selite: Jnro Laskelman nimi Hankinnat ja palvelut (ALV 0%) Materiaalit (ALV 0%) Työ (ALV 0%) Tunnit (tth) Yhteensä (ALV 0%) Yhteensä: _Rakennuksen vierustat ja salaojitus _Alapohja AP1, kellari _Alapohja AP3, Ryömintätilan puhdistus ja tiivistys _Alapohja AP3, pintojen vaihto Maanvastaiset ulkoseinät ja sokkelit _Ulkoseinät _Ulko-ovet ja ikkunaliitosten tiivistäminen _Pintarakenteet, lattiapinnat ja märkätilat _Vesikatto ja yläpohja (syöksytorvet ja rännikourut) Alaslasketut katot ja talotekniikan läpiviennit _Ilmanvaihto _Käyttävesiputkisto _Viemärit _Kulkutiet ja pihavarusteet Työmaatekniikka, suunnittelu, laadunvarmistus, homeettomaksi siivous yms sivu 1 / 1