NAANTALIN AURINKOSÄÄTIÖN PALVELUTALON ASEMAKAAVAMUUTOS II KORTTELIN 56 SEKÄ KATUALUEEN JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

NAANTALIN AURINKOSÄÄTIÖN PALVELUTALON ASEMAKAAVAMUUTOS II KORTTELIN 56 SEKÄ KATUALUEEN JA LÄHIVIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS A S E M A K A A V A S E L O S T U S 15.11.2012 (tark.4.12.2012) ASEMAKAAVAN MUUTOS NAANTALI 3 KAUPUNGINOSAN KORTTELI 56 SEKÄ HALLINPOLUN KATUALUE (PALOMÄENPUISTO, HALLINPOLKU) ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE NAANTALIN KAUPUNGIN 3 KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 56 SEKÄ HALLINPOLUN KATUALUETTA, LÄHIVIRKISTYSALUETTA JA SEN URHEILUALUETTA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA LAAJENNETAAN KORTTELIN 56 ALUETTA JA LISÄTÄÄN SOSIAALITOINTA JA TERVEYDENHUOLTOA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUEEN (YS) RAKENNUSOIKEUTTA. kaavan vireilletulo: 9.1.2012 kaupunginhallitus: XX.XX.XX kaupunginvaltuusto: XX.XX.XX Arkkitehdit m3 Oy/ Kari Nykänen arkkitehti SAFA Kauppurienkatu 23 90100 OULU (08) 557 3036 f(08) 557 3039

KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutoksen sijainti esitetty kansikuvassa. SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet 1.2 Asemakaavan laatiminen 1.3 Asemakaavan toteuttaminen 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 2.1.2 Luonnonympäristö 2.1.3 Rakennettu ympäristö 2.1.4 Maanomistus 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3 ASEMAKAAVAN LAADINNAN VAIHEET 3.1 Asemakaavan laadinnan tarve 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset 3.3.2 Vireille tulo 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 3.3.4 Viranomaisyhteistyö 3.4 Asemakaavan laadinnan tavoitteet 3.5. Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 3.5.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne 4.1.1 Mitoitus 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet 4.3.2 Muut alueet 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 4.5 Ympäristön häiriötekijät 4.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset sekä yleiset suositukset 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus 5.3 Toteutuksen seuranta

Liitteet 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 2 Ote Naantalin yleiskaavasta 3 Ote Naantalin keskustan rakennemallista 4 Seurantalomake 5 Kaavakartta sekä asemakaavamerkinnät ja määräykset 6 Viitesuunnitelma korttelin rakentumisesta 7 Leikkauspiirrokset suunnittelualueesta 8 Selvitys autopaikkatarpeesta 9 Rakennemalliehdotuksen mukainen tarkastelualue

1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Naantalin Aurinkosäätiö on jättänyt asemakaavan muutoshakemuksen 30.11.2011. Asemakaavatyön käynnistämisestä päätti Naantalin kaupunginhallitus 9.1.2012 6. Asemakaavan vireilletulosta tiedotettiin kaavoituskatsauksessa vuodelle 2012 kaupungin internet-sivuilla ja kaupungin tiedotuslehti Nastassa 2/2012, joka jaettiin kotitalouksiin. Asemakaavan valmisteluaineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 18.9.-2.10.2012 välisenä aikana. As. Oy Naantalin Aamuruskolle myönnettiin lisäaikaa 15.10.2012 asti. Nähtävilläolosta ilmoitettiin 16.9.2012 Turun Sanomissa ja Rannikkoseudussa sekä 20.9.2012 Kaupunkiuutisissa ja kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä xxx välisenä aikana. 1.2 Asemakaava Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Aurinkosäätiön tontilla voimassa olevaa asemakaavaa tehokkaampi rakentaminen osoittamalla alueelle lisärakennusoikeutta. 1.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. Tarkempi toteuttamisaikataulu riippuu rakennuttajatahon ja tulevan toteuttajan välisestä sopimuksesta. Alustavan suunnitelman mukaisesti alue tullaan toteuttamaan vuosien 2013-2014 aikana.

2 LÄHTÖKOHDAT 2. Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungin keskusta-alueen kaakkoisosassa. Lähiympäristö muodostuu liikerakennusten korttelialueista, asuinkerrostalojen korttelialueista ja puistoalueista. Suunnittelualue rajautuu koilliselta sivultaan kortteliin 36 sekä Myllynkiventiehen, kaakkoissivultaan Alppilankatuun, Alppilanpolkuun ja Alppilanpuistoon, lounaissivultaan Palomäenpuistoon ja luoteissivultaan Palomäenpuistoon ja kortteliin 36. Ympäristön rakennukset ovat kerrosluvultaan 3 5-kerroksisia. Asemakaavanmuutosalue on tällä hetkellä pääosin palvelurakentamisen korttelialueena (YS). Suunnittelualueeseen kuuluu myös Hallinpolun katualue ja lähivirkistysaluetta. Suunnittelualueella oleva rakentaminen on 4-kerroksista. Rakennusmassat rajaavat korttelia sen koillis- ja kaakkoissivuilta. Piha-alueella on asfaltoitu pysäköintialue, 1-kerroksisia piharakennuksia ja istutuksin rajattuja oleskelualueita. 2.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualueen ympäristön maaperä Palomäellä on kivikkoista ja kallioista, ja maaston korkeuserot ovat huomattavia erityisesti suunnittelualueen länsi- ja lounaisosissa. Palomäenpuiston luonnonympäristön muodostavat melko luonnontilaiset kallioselänteet, joita luonnehtivat täysikasvuisiksi kehittyneet mäntykankaat. Suunnittelualueen koillis- ja kaakkoisosissa nykyisen korttelin 56 alueella on pääasiassa liikennealueeksi päällystettyjä pintarakenteita, pensasmaisia istutuksia ja olevaa Aurinkosäätiön palveluasumisen rakennuskantaa. Luonnonsuojelu Suunnittelualueelta ei ole luonnonsuojelukohteita. 2.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja asuminen Suunnittelualueella oleva palvelurakentaminen tarjoaa palveluasumista vanhuksille ja erityisryhmille. Lähiympäristön asuntokanta koostuu kerrostaloasunnoista. Kaupunkikuva Suunnittelualueen lähiympäristö muodostuu pääasiallisesti kaupunkikeskustan asuin-, palvelu- ja liikerakentamisesta. Vahvana kaupunkitilallisena elementtinä toimii maastosta voimakkaasti nouseva puustoinen Palomäki, jonka ympärille alueen korttelirakenne on ryhmittynyt. Suunnittelualueen ympäristön rakennukset ovat julkisivuväritykseltään vaaleansävyisiä. Kortteleissa pistemäisesti sijoittuneita rakennuksia ympäröivät piha-alueet ja pysäköintikentät. Alueella ei sijaitse historiallisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskohteita. Palvelut Suunnittelualueen läheisyydessä alle puolen kilometrin etäisyydellä olevat Naantalin keskustan palvelut kattavat lähes kaikki tarvittavat kaupalliset sekä julkiset ja yksityiset palvelut. Työpaikat, elinkeinotoiminta Suunnittelualueella oleva elinkeinotoiminta ja työpaikat keskittyvät alueella olevan palveluasumisen tarjoamaan toimintaan ja työpaikkoihin. Suunnittelualueen läheisyydessä ovat Naantalin keskustan palvelut ja työpaikat. Virkistys Suunnittelualue sijaitsee osittain Palomäenpuiston puistoalueella, joka on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu virkistyskäyttöön merkinnällä VP. Kaakkoissivultaan suunnittelualue rajautuu Alppilanpolkuun ja Alppilanpuistoon, joka on asemakaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi VL. Suunnittelualueen luoteisosa on nykyisessä kaavassa osoitetta urheilualueeksi VU.

Liikenne Kortteli 56 liittyy liikenteellisesti voimassa olevassa asemakaavassa kevyen liikenteen väyläksi merkityn Hallinpolun kautta Myllynkiventiehen. Kaakkoisosaltaan suunnittelualue rajautuu Alppilankatuun ja Alppilanpolkuun. Palomäenpuiston alueella on puiston läpi kulkevia rakentamattomia ja polkumaisia virkistysreittejä. Joukkoliikenteen reitit kulkevat Tuulensuunkadulla. Lähin bussipysäkki on n 300 metrin etäisyydellä. Suunnittelualueen pohjoispuolella runsaan 100 metrin etäisyydellä on yleisenä pysäköintialueena toimiva Asematori. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualue ei sijaitse merkittävien kulttuuriympäristöjen läheisyydessä. Kaavoitettavalla alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, eikä alueelta ole tehty historiallisia löytöjä. Alue on keskusta-alueen kulttuurimaisemaa eikä siellä ole havaittavissa erityisiä kulttuurihistoriallisia kerrostumia. Tekninen huolto Alue on liitetty kunnallisiin kaukolämpö-, sähkö- sekä vesi- ja viemäriverkostoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella ei ole erityisiä ympäristöarvoja, joita tulisi suojella. Alueella ei ole erityisiä ympäristöhäiriöitä keskusta-alueen liikennemelua lukuun ottamatta. 2.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. 2.2. Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoitteet. Alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kohteita. Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, Varsinais-Suomen liitto, Ympäristöministeriö vahvistama 23.8.2004 Maakuntakaava Kaavamuutosalue on osoitettu (vahvistettu 23.8.2004) maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Maakuntakaavassa Naantalin ydinkeskustan alue on varattu osittain keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue sisältää valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueet sekä niihin liittyvät liikennealueet ja puistot. Merkintä sisältää myös keskusta-asumisen. Osa keskusta-alueesta on merkitty

taajamatoimintojen alueeksi (A) - valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Se sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. Kuparivuoren alue on merkitty virkistysalueeksi (V). Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muut virkistysalueet. Keskusta-alueen poikki kulkee Naantalin satamaan johtava rautatieyhteys. Naantalin yleiskaava 1981-2000, Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto, Arkkitehtitoimisto Arto Särkkä Oy, Sisäasiainministeriön vahvistama osittain 22.7.1983. Naantalin yleiskaava Voimassa olevassa Naantalin yleiskaavassa vuodelta 1983 kaavamuutosalue asettuu osittain teollisuus- ja varastoalueelle (T) ja osittain virkistysalueelle (V). Yleiskaavassa ydinkeskustan alue on varattu keskustatoimintojen alueeksi (C1), kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK), pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), tieliikenteen (LM) ja rautatieliikenteen alueeksi (LR), virkistysalueeksi (V) sekä teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Yleiskaavassa esitetään myös suunnittelualueen läheisyydessä kulkevat tie- ja rautatieyhteydet sekä kevyenliikenteen pääverkon mukaiset yhteydet. Naantalin keskustan rakennemalli Naantalin kaupungin keskusta-alueelle on laadittu rakennemalliehdotus sekä liikenneverkon yleissuunnitelma. Suunnittelutyön tavoitteena on ollut laatia rakennemalli, jossa ratkaistaan keskusta-alueen maankäytön periaatteet. Rakennemallitarkastelussa on etsitty Naantalin keskustan alueelle optimaalista kaupunkirakennetta, joka noudattaa yleiskaavan ja asemakaavojen tavoitteita sekä kaupunkirakenteen analyysissä ja maisematarkastelussa esitettyjä suosituksia rakentamisen sijoittumisesta. Maankäytön suunnittelussa on tutkittu alueen kaupunkirakennetta, sen sovittamista olevaan rakennuskantaan sekä liittymistä ympäröivään rakentamiseen. Liikenteellisesti on tutkittu keskusta-alueen liikennejärjestelyjä sekä liittymistä ympäröivään katuverkkoon. Rakennemalliehdotuksessa suunnittelualueen korttelia 56 on täydennetty Aurinkösäätiön osalta Palomäen puiston puolelta uudisrakentamisella. Kortteliin on osoitettu 4 kerroksinen asuinrakennus. Autopaikoitus on osoitettu pihakannelle ja sen alle. Rakennemallissa esitetyn mukaan korttelin olevat rakennukset voivat säilyä tai korttelia voidaan kehittää tonteittain. Asumisen sijoittamisessa on huomioitava riittävä piha-alueen säilyminen. Rakennusten kaupunkikuvallinen merkitys on kohtalainen. Asemakaavan muutosalueeseen liittyvä tarkastelualue on rakennemallin osa-alue, johon on osoitettu 4-kerroksisia asuinkerrostaloja. Autopaikoitus on osoitettu pääasiallisesti rakenteellisena pihakannen alle ja osittain maantasoon.

Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön 9.5.1990 vahvistama Ak-188, sekä asemakaava Ak-271, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 21.1.2002. Asemakaavassa suunnittelualue on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), viher- ja virkistysalueeksi (VP, VL, VU) sekä katualueeksi. YS- kortteliin saa rakentaa enintään nelikerroksisen rakennuksen, jonka julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmäksi korkeusasemaksi on määritelty +22,00 m. Rakennusoikeutta korttelissa on 8200 k-m². Autopaikkanormi on 1 ap / 3 asuntoa. Asemakaavamuutos koskee osin myös viereistä Palomäenpuistoa, jonka käyttötarkoitus on nykyisessä kaavassa osoitettu merkinnöillä VP (puisto) ja VU (urheilu- ja virkistyspalvelualue). Rakennusjärjestys Naantalin kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012. Tonttijako ja rekisteri Kaavamuutoksen yhteydessä on tarkoitus hyväksyä uusi, sitova tonttijako. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta on tarkistettu xx.11.2012.. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristössä ei ole kaavaehdotuksen laatimisen aikaan vireillä tai valmisteilla uutta asemakaavaa tai kaavamuutosta.

3 ASEMAKAAVAN LAADINNAN VAIHEET 3.1 Asemakaavan laadinnan tarve Korttelin 56 asemakaavan muutos perustuu Naantalin kaupunginhallituksen käynnistämispäätökseen ja sen tavoitteena on luoda edellytykset korttelin 56 muuttamisesta palveluasumisen täydennysrakentamiseen sopivaksi. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoituksen käynnistämisestä päätettiin kaupunginhallituksessa 9.1.2012 6. OAS oli nähtävillä valmisteluvaiheen nähtävilläolon yhteydessä 18.9.-2.10.2012. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Osallisia asiassa ovat suunnittelu- ja vaikutusalueen maanomistajat, vuokra-alueiden haltijat, toimijat ja asukkaat, joiden olosuhteisiin kaava saattaa vaikuttaa. Edellisten lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa alueen kaavoitus koskee. Alueen suunnittelu tapahtuu vuorovaikutuksessa osallisten, suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa. Asemakaavanmuutoksen laatimisesta tiedotetaan seuraaville osapuolille: Lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat ja yritykset Viranomaiset kuten ELY ja Varsinais-Suomen liitto 3.3.2 Vireilletulo Naantalin kaupungin 3 kaupunginosan korttelin 56 asemakaavan laadinta tuli vireille kaavoituskatsauksen 2012 yhteydessä. Asemakaavatyön käynnistämisestä päätti Naantalin kaupunginhallitus 9.1.2012 6. Asemakaavan laatimisen vireilletulosta tiedotettiin kaavoituskatsauksessa vuodelle 2012 kaupungin internet-sivuilla ja kaupungin tiedotuslehti Nastassa 2/2012, joka jaettiin kotitalouksiin. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä valmisteluaineiston nähtävilläolon yhteydessä. Nähtävillä olojen aikana osallisilla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Asemakaavan valmisteluaineisto sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 18.9.-2.10.2012 välisenä aikana. As. Oy Naantalin Aamuruskolle myönnettiin lisäaikaa 15.10.2012 asti. Nähtävilläolosta ilmoitettiin 16.9.2012 Turun Sanomissa ja Rannikkoseudussa sekä 20.9.2012 Kaupunkiuutisissa ja kaupungin internet-sivuilla. 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavoitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 30.11.2012. 3.4 Asemakaavan laadinnan tavoitteet Suunnittelutehtävänä on Naantalin kaupungin keskustaan, 3. kaupunginosaan sijoittuvan korttelin 56 asemakaavanmuutoksen suunnittelu sekä siihen liittyvän katualueen suunnittelu. Suunnittelutyön tavoitteena on laatia Naantalin Aurinkosäätiön tontin (3/35) asemakaavamuutos, joka vastaa tavoitteita alueelle esitetystä palveluasumiskorttelista. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaratkaisun pohjana ovat kaupungin tavoitteet sekä hankkeeseen laaditut Arkkitehtitoimisto Vahteran / arkkit. Jukka Lehtosen viitesuunnitelmat alueelle asuin- ja palveluasumiskorttelista. Viitesuunnitelmien laatija on suunnitellut hankkeen aiemmat vaiheet.

3.5.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallituksessa käsiteltiin 9.1.2012 korttelin 56 asemakaavoituksen vireilletulo. Kaavoitus- ja ympäristölautakunnassa käsiteltiin korttelin 56 asemakaavaluonnosta 15.8.2012 89, jolloin lautakunta päätti valmisteluaineiston asettamisesta nähtäville. 8.11.2012 lautakunta käsitteli palautteen ja kaavaehdotuksen. Kaupunkisuunnittelujaosto käsitteli asemakaavaehdotusta 26.11.2012. Kaupunginhallitus käsitteli kaavaehdotusta ja asetti sen julkisesti nähtäville XXX.

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4. Kaavan rakenne Suunnittelutehtävänä on Naantalin kaupungin keskustaan, 3. kaupunginosaan sijoittuvan korttelin 56 asemakaavanmuutoksen suunnittelu sekä siihen liittyvän kadun suunnittelu. Suunnittelutyön tavoitteena on laatia Naantalin Aurinkosäätiön tontin asemakaavan muutos, joka vastaa tilaajan tavoitteita alueelle esitetystä asuin- sekä palveluasumiskorttelista. Asemakaavanmuutos koostuu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YS). 4. Mitoitus Rakentaminen Suunnittelualueen pinta-ala on n. 7907 m2. Korttelialueita on 7207 m2 (91 % koko kaava-alueesta), ja tori- sekä katualueita 700 m2 (9%). Rakennusoikeutta kortteliin 56 muodostuu yhteensä 12 200 kerrosalaneliömetriä pääkäyttötarkoituksen mukaisia toimintoja. Autopaikat Autopaikoista tontille 1 osoitetaan 1autopaikka / 4 palveluasuntoa kohti. Kaikkiaan autopaikkatarve henkilökunnan ja asukkaiden osalta on enimmillään 32 ap. Asemakaavan viitesuunnitelman mukaan laajennukseen on mahdollista sijoittaa pihalle 9 autopaikkaa ja kellarikerroksen pysäköintitasoon 29 asuntopaikkaa. Nyt suunnitelmassa on esitetty kokonaisuudessaan 38 ap, joista 4 kpl inva- mitoituksella. Lisäystä nykyiseen toteutuneeseen tilanteeseen on 6 autopaikkaa. Autopaikkatarpeesta on laadittu erillinen selvitys, joka on selostuksen liitteenä. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan laadinnassa on noudatettu rakennemallin periaatteita ja palvelutalon viitesuunnitelmia korttelin massoittelun ja tilanmuodostuksen suhteen. Jatkosuunnittelussa tavoitteena ovat olleet Aurinkosäätiön osalta toiminnallisesti luonteva laajennus korttelin sisäosiin Palomäen juurelle. Asemakaavan määräyksillä ohjataan rakentamista määräämällä massoittelun periaatteet, rakentamisen ylin korkeusasema, rakennusten kerrosluvut ja sijoittuminen tontilla sekä muodostuvat piha-alueet. Ohjeet koskevat uudisrakentamista. Tekninen huolto Alue on liitetty kaukolämpö-, sähkö- sekä vesi- ja viemäriverkostoon. 4.3 Aluevaraukset 4.3.1 Korttelialueet Kortteli 56 on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YS). Palvelurakentamisen korttelialueella kerrosluku on 1/4k IV, rakentamisen määrä 12 200 kem2. Korttelin 56 rakennukset ovat käyttötarkoitukseltaan palveluasuntoja ja niihin liittyviä aputiloja. Rakennukset ovat typologialtaan lamellitaloratkaisuja. Rakennusten kellareihin voidaan tarvittaessa sijoittaa korttelin päätarkoitusta palvelevia tiloja, kuten varastotiloja ja asumisen aputoimintoja. Palvelurakentamisen korttelissa rakennukset mukailevat tontin/korttelin rajoja. Olemassa olevien rakennusten julkisivuväritys on vaalea ja kattomuoto loiva harjakatto. Tontille on merkitty rakennusala, joiden sisälle rakennus on sijoitettava. Tonttien piha-aloille voidaan sijoittaa asumisen tarvitsemia aputoimintoja, kuten istutusalueet, oleskelualueet sekä vieraspysäköinnin järjestelyt. Myös palvelurakentamisen korttelialueella paikoitus on pääosin rakenteellinen laajennusosan alla. Piha-alueille on osoitettu maantasoon asiakas- ja inva-paikkoja ohjeellisena. Palvelurakennusten oleskeluun liittyviä pihatiloja on avattu Palomäenpuiston suuntaan kahtena erillisenä oleslelupihana. Pohjoisempi piha-alue sijoittuu pysäköintikannen päälle soveltuen tasaisena alueena erityisesti liikuntarajoitteisten ulkoiluun. Tontille on merkitty ohjeellisia istutettavia alueen osia.

4.3.2 Muut alueet Liikennealueet Hallipolku muutetaan kevyen liikenteen väylästä ajoneuvoliikenteelle osoitetuksi tonttiikaduksi. Asemakaavalla tarkennetaan katualueen rajausta suhteessa tontinrajaukseen. Kadun leveys on suurimmillaan 12 metriä ja kadun päähän on osoitettu kääntöpaikka. Lumitilana palvelee kadun pohjoispuolelle jäävä virkistysalueen osa. 4.4 Kaavan vaikutukset 4.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Alueelle tulee rakentamisen myötä muuttamaan uusia asukkaita. Uudisrakentamisen myötä kortteliin 56 voi sijoittua n. 50 asukasta. Korttelin asuntojakauma, sekä toiminnallinen sisältö ja rakenne mahdollistavat kortteliin asumista palvelevia yksityisiä tukipalveluita, jonka vuoksi kortteliin sijoittunee palveluita hyödyntäviä asukkaita mm senioreita. Yhdyskuntarakenne Asumisen sijoittaminen palvelurakentamisen yhteyteen tulee elävöittämään korttelia ja monipuolistamaan korttelin toiminnallista rakennetta. Se voi myös lisätä palveluiden tarvetta lähiympäristössä. Asuminen toimintona ei heikennä keskustan muiden asuntoalueiden kehittymistä, koska täydennysrakentamisen määrä on suhteellisen vähäinen. Asukkaiden määrän lisääntyminen lisää kaupungin tarjoamien palvelujen kysyntää. Asumisen sijoittuminen keskustaan ei edellytä suuria muutoksia liikennealueiden ja kunnallisteknisten järjestelmien mitoitukseen. Taloudellisesti olevan keskustarakenteen tiivistäminen on yhdyskuntarakenteen kannalta eheyttävää ja ekologista. Kaupunkikuva Asemakaavanmuutoksella muodostetaan uusi palveluasuinrakentamisen korttelialue. Suunnittelualueen kaupunkikuva muuttuu rakennetummaksi. Tosin laajennusosa jää Palomäen alarinteen ja olevan rakennusmassan väliin. Rakennusten suunnittelussa tulee huomioida riittävä piha-alueiden säilyminen ja suhde Palomäenpuiston rinteeseen. Rakennusten arkkitehtuurilla on kohtalainen merkitys rakennusten näkyvyyden suhteen. Asuminen Asemakaavan muutosalueelle osoitettu uusi rakentaminen vaikuttaa nykyisen palvelurakentamisen korttelialueen asukkaisiin elinympäristön vilkastumisena ja palvelurakentamisen korttelialueen toiminnan kehittymisenä. Kortteliin tullaan rakentamaan pääasiallisesti palveluasumista. Palvelut Asemakaavoitettavan alueen palvelut liittyvät sille osoitettuun toimintaan sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueena. Työpaikat Asemakaavoitettavan alueen työpaikat liittyvät sille osoitettuun toimintaan sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueena. Palvelutoiminnan laajenemisen myötä muutosalueelle tulee hieman uusia työpaikkoja. Lähialueen kortteleissa on liike-, palvelu- ja kaupalliseen toimintaan liittyvää työpaikkarakentamista. Keskustan korttelien kehitys tukee työpaikkojen, palveluiden sekä asumisen määrän lisääntymistä. Virkistys Palomäenpuiston ja Alppilanpuiston lähivirkistysalueet rajaavat suunnittelualuetta kaakossa, lounaassa ja luoteessa. Palomäenpuiston laajuus supistuu kaavamuutosalueen mahdollistaman rakentamisen myötä. Liikenne Asemakaavan toteutuessa Hallipolun liikennöinti lisääntyy. Hallinpolku muutetaan kevyen liikenteen reitistä kaduksi. Kunnossapidosta vastaa Naantalin kaupunki. Asiakasliikenne ja työpaikkaliikenne lisääntyvät hieman korttelin palvelurakentamisen laajennusosan myötä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kaava-alueella ei ole säilytettävää kulttuuriympäristöä. Suunnittelualueen ulkopuolella, välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistoalueita.

Tekninen huolto Asemakaavanmuutosalue sijaitsee kunnallisteknisten reittien välittömässä läheisyydessä. Alue kytketään vesi-, viemäri-, sähkö- ja kaukolämpöverkostoon. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kaavamuutosalueen suurin häiriötekijä on keskusta-alueen liikennemelu. 4.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja, joita tulisi asemakaavassa suojella tai edistää. Metsäinen lakialue on maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä ja sen siluetti tulee säilyttää täydennysrakentamisen yhteydessä. Palomäki on myös keskustan tärkeä lähivirkistysalue. Rakentamisella on jonkin verran vaikutusta alueen luonnonoloihin, luonnon monimuotoisuuteen, pienilmastoon tai vesitalouteen lähivirkistysalueen supistuessa. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Asukasmäärän lisääntyessä jätteiden määrä ja jätehuoltoon liittyvä liikennöinti kasvaa. Lakialueen luonnonympäristön kulutus lisääntyy hieman asukasmäärän noustessa. Uudella rakentamisella ei tärvellä erityisiä luonnonarvoja, eikä sillä ole erityistä haittaavaa vaikutusta ympäristöön. 4.6 Asemakaavamerkinnät Asemakaavamerkinnät käyvät ilmi liitteenä olevasta kaavakartasta. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Suunnitelmaa havainnollistavat korttelista laaditut havainnepiirrokset, periaateleikkaukset sekä viitesuunnitelmat. 5.2. Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava toteutuu vuosien 2013-2014 aikana. 5.3. Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seuraa Naantalin kaupungin rakennusvalvonta. Kari Nykänen Arkkitehdit m3 Oy Kauppurienkatu 23 90100 OULU