1 HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi MUISTIO 13.1.2011 VIRANOMAISNEUVOTTELU Aika: 11.1.2011, klo 9.05 11.45 Paikka: Haminan kaupungintalo, Puistokatu 2, Kokoushuone 1 Läsnä: Antti Pyysaari Kaakkois-Suomen ELY-keskus Tuula Tanska Kaakkois-Suomen ELY-keskus Esa Houni Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kari Halme Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ilkka Kaskinen Museovirasto Timo Lievonen Kymenlaakson museo Ari Pietarinen Kymenlaakson liitto (saapui klo 10.00) Tapio Glumoff Haminan kaupunki, ympäristötoimi Ari Brusila Haminan kaupunki, rakennusvalvonta Antero Lääti Haminan kaupunki, tilaajapalvelut Vesa Pohjola Haminan kaupunki, maankäytön suunnittelu Milla Koskivirta Haminan kaupunki, maankäytön suunnittelu 1. Avaus ja läsnäolijoiden toteaminen - Vesa Pohjola avasi neuvottelun ja todettiin läsnäolijat. 2. Puheenjohtajan ja sihteerin valinta - Puheenjohtajaksi valittiin Vesa Pohjola ja sihteeriksi Milla Koskivirta. 3. Vilniemen osayleiskaava - Kaavaehdotukseen on tulossa niin paljon tarkennuksia, että se viedään uudelleen teknisen lautakunnan käsittelyyn, laitetaan ehdotuksena uudelleen nähtäville sekä pyydetään uudet lausunnot. - Golfkenttä-alueelle on osoitettu kaavakarttaan oma rajaus ja oma kaavamääräys. Vastaavanlaisia kaavoja eri puolilta Suomea, jossa golfkenttä sijaitsee kokonaan tai osittain pohjavesialueella, on käyty läpi. Golfkenttämääräyksen esimerkkinä on käytetty Kokemäenjoen osittain pohjavesialueella sijaitsevalle golfkentälle annettua kaavamääräystä. Siinä velvoitetaan ennen kentän rakentamista maisematyölupaa, jossa on mm. selvitettävä kuinka pohjaveden pilaantuminen estetään. - Esa Houni pyysi vielä tutustumaan Iitin ja Lappeenrannan (eli Joutsenon nk. ympäristöystävällisen golfkentän ) vastaavanlaisten golfkenttä-alueiden kaavamääräyksiin. Lannoitteiden lisäksi määräyksissä olisi syytä huomioida myös mahdolliset kasvin- ja hyönteistorjunta-aineiden käytön vaikutukset alueella.
- Iitissä ja Joutsenossa määräyksissä on edellytetty toimenpidelupaa golfkentän rakentamisen yhteydessä. Keskusteltiin, mitä eroa on toimenpide- vai maisematyöluvilla, ja kumpi lupa Vilniemen kaavan kohdalla olisi parempi. Sovittiin, että asiaa selvitetään vielä. - rm -merkintä on muutettu rajaukseksi, jonka sisällä sallitaan loma-asumista ja jonka alueella edellytetään asemakaavaa ennen rakentamista. - luo alueita on lisätty kaavakartalle saatujen lausuntojen ja tehtyjen uusien luontoselvitysten perusteella. - Suuriniemen merenrantaniitty on merkitty luonnonsuojelualueeksi SL. Kyseisen ranta-alueen loma-asuntojen rakennuspaikat on siirretty sisämaahan. - Myös Pikiniemeen on merkitty uusi luo merkintä alueen rantakasvuston ja valkoselkätikkahavaintojen vuoksi. - AT-2 aluekäyttömerkintä on poistettu AT-1:n rinnalta. Nyt AT-1 merkintä edellyttää paikallisen kyläkuvan ottamista huomioon koko kyläalueella. - Ristiniemen asukkailta saapui useampi muistutus alueen kulkuyhteyksien toimivuuteen liittyen. Niissä toivottiin Ristiniemen asukkaiden kulkuyhteyksien säilyvän vähintään nykyisen tasoisina. Kaavaa muutetaan niin, että he saavat yhä kulkea Pappilansaarten kautta, mutta myös yhteys suunnitellun hotellialueen läpi kylälle mahdollistetaan näille asukkaille. - VU-1 -määräystä on täydennetty. Alueen liikenne ohjataan Vilniementien kautta. - Rakennus- ja ympäristölautakuntien ehdotuksesta Suomalaisentien ja Kartanontien kulmaukseen on lisätty VU-2 alue, eli ulkoilu- ja urheilualue koulun ja kyläläisten käyttöön. - Uutena merkintänä on lisätty RA-A alue, jolla edellytetään rantaasemakaavan laatimista ennen rakentamista. Alueen eteläpuolelle on lisätty ko. loma-asuntoalueeseen viittaava ja luontoarvot huomioiva MY-1 merkintä. - Ulkoilureitti -merkintä on poistettu Kylänlahden rannalta. - Museovirastolta on saapunut viranomaisneuvottelua varten kommentit kirjallisina liitteineen. Kirjeessä Museovirastolla ei ole kaavoista muinaismuistolain (295/63) mukaista huomautettavaa, paitsi Vilniemen osayleiskaavan osalta, jonka ilmoitetaan olevan epätäydellinen muinaisjäännösmerkintöjen osalta. Neuvottelussa todettiin, että kommenteissa esitetyt lisäykset muinaisjäännösmerkintöjen osalta on jo viety kaavakartalle edellisen nähtävillä oloajan, lausuntokierroksen ja viranomaisneuvottelun jälkeen. Viranomaisneuvottelun kutsun mukaisesti Museovirasto on antanut kommenttinsa internetissä nähtävillä olleen aineiston perusteella. Tämä aineisto on siis nähtävillä ollut ehdotus, jossa ei näy nähtävillä olon jälkeen kaavaan tehtyjä lisäyksiä ja tarkennuksia. - Timo Lievonen Kymenlaakson museosta ehdotti, että SR aluekäyttömerkinnän kohdalle merkintöjenselityksiin lisätään maakuntamuseo Museoviraston lisäksi, joille on ko. alueen kohdalla annettava mahdollisuus lausunnon antamista varten. 2
3 - Ristiniemen LV-alue on muutettu LV-2 alueeksi, jossa venesatamalla on rajattu käyttöoikeus. - Kaava-alueen rajaus tarkistetaan Saparokarin kohdalla. Tuula Tanska huomautti, että jos Saparokari on kaava-alueen sisäpuolella, tulee sen olla SL eikä MU aluetta. 4. 434 Tervasaaren asemakaava ja asemakaavamuutos - Vesa Pohjola kertoi, että kaavaehdotusta oli esitelty kaupungin hallitukselle 17.12.2010. Tilaisuudessa ilmeni, että kaava-alueesta on päättäjien keskuudessa hyvin erilaisia näkemyksiä. - Syksyllä nähtävillä olleesta ehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista tehty yhteenveto (liitteenä) ja vastineet niihin käytiin läpi. - ELY -keskus esittää lausunnossaan, että kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää meluntorjunnan riittävyys ja melunsuojaustarve. Vesa Pohjola totesi, että laskentaa ei ole tarpeen tehdä, koska tiedetään jo, että meluohjearvot ylittyvät joka tapauksessa alueella. Sen sijaan meluntorjuntamääräyksiä voidaan vielä tarvittaessa lisätä esim. AL -kortteliin 86. - ELY keskuksen mukaan pilaantuneen maan (saa-merkintä) rajaus tulee tarkistaa vastaamaan todellisuutta. Todettiin, että rajauksen pitäisi olla oikein jo nyt, mutta se tarkistetaan vielä. - ELY-keskuksen ehdotuksen mukaisesti luo-merkinnät on tehty erilliselle kartalle. - Pelastuslaitoksen lausunnon mukaan kerrostaloalueilla katujen (Kubbenkatu) tulee olla vähintään 8 m leveitä. Kubbenkatu on nyt jo 10 m leveä, mutta sitä voitaisiin leventää vielä hieman lisää. - Kymenlaakson liiton lausunnon mukaan Haminan keskustatoiminnat ja Tervasaaren laajennusalue kytkeytyvät huonosti toisiinsa erityisesti liikenteen osalta. Vesa Pohjola kertoi, että kaava-alueelle tehdään liikenteen toimivuustarkastelu, jossa Merikadun ajoneuvoliittymismahdollisuuksia selvitetään. Kari Halme esitti, että toimivuustarkastelun yhteydessä tehtäisiin myös liikenneturvallisuusselvitys ottaen huomioon kevyenliikenteen Merikadun ylitykset. Hän yhtyi myös Kymenlaakson liiton lausuntoon kaavaalueen liittymisestä huonosti nykyisiin keskustatoimintoihin. Yhteys Tervasaareen toimisi käytännöllisemmin ja kiinteämmin, jos ajoneuvoliittymä Tervasaareen olisi keskeltä Merikatua. Ari Pietarinen lisäsi tähän, ettei Merikatua tarkasteltaisi ainoastaan alueen läpiajona, vaan suurempana kokonaisuutena. Myös Timo Lievonen totesi Kymenlaakson museon lausunnosta jääneen pois tarkastelu alueen liittymisestä keskustan vanhaan rakennuskantaan. Tervasaaren alue vaikuttaa kaavaehdotuksessa irralliselta osalta. Hänen mielestään vanhan keskustan liittymistä ranta-alueeseen ja mereen tulisi tarkastella tarkemmin. Vastineena tähän Vesa Pohjola esitteli kaavan pohjaksi tehtyjä havainnekuvia sekä selvityksiä mm. ruutukaavan jatkumisesta Merikadun yli ja näkymälinjoista torilta, raatihuoneelta ja linnoitukselta (vallit).
- Kymenlaakson museo korostaa lausunnossaan vanhan ristikkosillan tärkeää roolia Tervasaaren sataman kulttuurimaisemassa. Sillan käyttäminen esim. kevyenliikenteen järjestelyissä voisi edesauttaa tärkeän maisematekijän säilymistä. Tähän todettiin, että ko. ristikkosillasta on tehty historiallinen selvitys (Mobilia) ja kuntoselvitys (VTT). Taloudellisesti vanhan sillan kunnostaminen maksaa lähes yhtä paljon kuin uuden rakentaminen. Ottaen tämän lisäksi huomioon myös liikenteen toimivuustekijät, kaupungin kanta on, että silta puretaan. Ristikkosillan osalta keskusteltiin sen merkityksestä ja harvinaisuudesta. Suomessa vastaavanlaisia teräsristikkosiltoja on noin 50 kpl, joista yksi Tervasaaren siltaa huomattavasti suurempi, Olavinlinnan lähellä on museoitu. Timo Lievonen korosti vielä, että Kymenlaakson alueella ristikkosiltoja on vähän, ja että ne vähenevät jatkuvasti. Miljöö menettää hänen mielestään sillan mukana identiteettitekijän, ja niinpä tulisi miettiä onko muuta vaihtoehtoa kuin purkaminen. - Liikennevirasto esittää lausunnossaan kahden kaava-alueella sijaitsevan kaupungille kuuluvan vesiliikenneväylän merkitsemistä kaavakarttaan. Väylälinjaa Nuutniemi Lepikkö on siirrettävä aallonmurtajien jatkamisen takia. - Muistutuksia saapui kaksi. Toisessa kaava-alueella sijaitseva autoliike ja sen kiinteistön omistava osakeyhtiö ovat tyytymättömiä kaavan aiheuttamista tontin rajojen sekä liikenne- ja pihajärjestelyjen muutoksista. Vastineena ajoneuvoliittymismahdollisuuksia lisätään autoliiketontille. Lisäksi uskotaan, että rakennusoikeuden nostamisesta autoliikkeen tontin kohdalla päästään sopimukseen. Toinen muistutus käsitteli rakentamisen ja eri toimintojen sijoittelua, rakentamisen korkeutta ja sen liiallista määrää suhteessa puistoalueeseen. Muistutus käytiin läpi. - Tekninen lautakunta edellyttää, että nähtävillä olon ja lausuntojen jälkeen kaava käsitellään vielä lautakunnassa ennen jatkokäsittelyjä. Selvitykset ja tarkistukset kaavaan tehdään ennen lautakunnan käsittelyä. - Koivumäki ryhmä on esittänyt Risto Suikin välittämänä yleisen puuarkkitehtuurikilpailun järjestämistä kaava-alueelle. Todettiin, että kilpailun järjestäminen palauttaisi kaavavalmistelun taas alkuvaiheeseen ja että kilpailu olisi pitänyt tässä tapauksessa järjestää jo kymmenisen vuotta sitten. Ari Pietarinen totesi, että rahoituksen löytyminen kilpailun järjestämiseksi ei ole mahdotonta. Vesa Pohjola korosti, että kaavaehdotus mahdollistaa puurakentamisen ilman kilpailuakin, ja että erityisesti Lepikönrannan puolella sijaitseva AP-kortteli sopii hyvin puurakentamisen kohteeksi. Alueelle suunnitellun tontinluovutuskilpailun yhteydessä voitaisiin määritellä puurakennuskortteli, myös kerrostalokortteleista, ja/tai ideakilpailu osaalueesta, joiden tuloksia rakennusliikkeet voisivat hyödyntää. Puutalonormisto on lähitulevaisuudessa löyhentymässä Suomessa. Tämä helpottaa puukerrostaloalueiden toteutumista. Esim. Ruotsissa normit eivät ole yhtä tiukat, ja puukerrostaloja rakennetaankin huomattavasti Suomea enemmän. Todettiin, että puurakentaminen olisi houkuttelevuutta lisäävä tekijä, mutta tosi asia on, että kysyntä, asuntojen ja rakentamisen hintataso 4
5 määrittelee Haminassa alueen rakentumista toisin kuin esim. pääkaupunkiseudulla, jossa asukkaat ovat valmiita maksamaan enemmän. - Todettiin, että kaava-alueen itäosan maapohja on puhdistettu, ja että länsiosa puhdistetaan rakentamisen tahdissa. Lupa on voimassa vuoden 2012 loppuun. Itäosan maanpuhdistaminen maksoi n. 600 000 ja länsiosan on arvioitu maksavan n. 1,5 milj.. - Alueen toteutuminen on siirtynyt. Tämän hetkinen arvio on, että alueen rakentaminen voitaisiin aloittaa keskeltä itään, ja että se kestää kaiken kaikkiaan n.10 vuotta. - Uuden ohitustien on määrä valmistua vuonna 2014-2015. Sisääntulotien liikennejärjestelyt ja rakentaminen toteutetaan viimeisessä vaiheessa. Kaupungin osuus tienrakennuskustannuksista Ratapihankadun risteyksestä länteen on puolet ja tästä itään kaupunki maksaa kustannukset kokonaan. - Merentutkimuslaitos on ennustanut meriveden pinnan nousevan Haminassa kerran sadassa vuodessa 2,5 metriin (MW). Tulvasuojaus on ajateltu kaavaalueella tehtävän tulvaesteillä eli +2,5(MW) korkeilla, ranta-aluetta kiertävillä tulvavalleilla. 5. 482 Takkaniemen huvilan alueen asemakaavamuutos - Milla Koskivirta esitteli kaavamuutosta, sen taustoja ja sisältöä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä luonnos ovat olleet nähtävillä 4.11. 3.12.2010 ja tekniseen lautakuntaan se on menossa 25.1.2011. - Todettiin, että ELY keskukselta ei pyydettyä lausuntoa ollut saapunut. Samassa kirjeessä pyydettiin lausuntoa myös Leiritien ja Kauppiaankadun asemakaavaluonnoksista (muistion kohdat 8. ja 9.). ELY keskuksella on mahdollisuus lausua kaavoista vielä ehdotusvaiheen kuulemisen yhteydessä. Muissa, saapuneissa lausunnoissa ei ollut kaavasta huomautettavaa. Kymenlaakson museo toteaa, että kulttuuri- ja rakennushistoria on otettu kaavaluonnoksessa riittävästi huomioon. - Mielipiteitä ei luonnoksesta jätetty. 6. 489 Palvelutalon asemakaavamuutos, Mannerheimintie 33 - Vesa Pohjola esitteli kaavamuutoksen sekä tontinkäyttöluonnoksen. - Tapio Rintanen on tehnyt luontotilanteesta selvityksen alueella. Siinä todetaan, että aiemmin avainbiotooppialueeksi määritelty tervaleppälehto on menettänyt arvonsa ja se voidaan poistaa avainbiotoopeista, mikä mahdollistaa alueen rakentamisen. - Yhteenveto lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet niihin käytiin läpi. - Pääosassa muistutuksia vastustettiin rakentamisen sijoittumista nykyiselle pallokentälle. Myös kaupungin sitoutumista pallokentän siirtämiseen uudelle paikalle vaadittiin. Viereinen leikkikenttä säilyy, ja pallokentälle on löydetty uusi paikka noin 200 m kaava-alueesta etelään päin, samalta puolelta Mannerheimintietä. Kentän rakentaminen vaatii määräraha- ym. päätöksiä.
7. 485 Hoivakoti Kolmisoinnun ja vanhan paloaseman asemakaavamuutos, Lautatarhankatu 6-8 ja Reutsinkatu 8 - Milla Koskivirta esitteli kaavamuutosta, sen tavoitteita, taustoja ja sisältöä. - OAS ja luonnos olivat nähtävillä 30.6. 29.7.2010. Yksi mielipide saapui viereisen rivitaloyhtiön asukkaalta. Palautteen jättäjän mukaan hoivakodin laajennuksen rakennusala oli luonnoksessa liian lähellä hänen omistamaansa rivitaloasuntoa. Lisäksi hän arvioi myös hoivakodille kulkevan liikenteen aiheuttavan häiriötä. Vastineena hoivakodin laajennusosan rakennusalaa pienennettiin sekä keskitettiin rakennusmassaa tontin länsi- ja pohjoisosaan, jotta rivitalon ja hoivakodin välille jäisi mahdollisimman paljon vapaata tilaa. Todettiin, että ajojärjestelyt on määritelty jo poikkeamisluvan ja tontin hallinnanjakosopimuksen yhteydessä. Reutsinkadun ja Kauppiaankadun välinen osa Kivipajankatua on voimassa olevassa kaavassa varattu ainoastaan jalankululle ja pyöräilylle, vaikka käytännössä ajoneuvoliikennettä ei ole tällä osaa rajoitettu. Kaavamuutoksen yhteydessä myös osa Kivipajankatua muutetaan kaduksi. - Kaavamuutosehdotus oli nähtävillä 13.10. 11.11.2010. Pyydetyistä neljästä lausunnosta kolmessa ei ollut huomautettavaa. Ympäristölautakunnan lausunnossa kaavamuutoksella ei ole vaikutusta ympäristönsuojeluun, mutta korttelissa olevista puista tulisi säilyttää kaikki, joita ei ole välttämätöntä kaataa rakennusten tieltä. Lisäksi hoivakodin laajennuksen oleskelupihalle varatun piharakennuksen sijaintia tulisi siirtää mahdollisimman lähelle tontin etelärajaa, jottei se varjostaisi oleskelupihaa. Todettiin ensinnäkin, ettei säilytettävää puustoa juuri alueella ole. Kaavassa edellytetään istutettavan puita korvaamaan kaadettavia. Talousrakennusta ei tulla siirtämään, sillä ajoneuvon on päästävä kulkemaan aidan vierestä ja tontin rakennukset on pyritty sijoittamaan siten, että rivitaloasunnon ja laajennusosan rakennusten väliin jää mahdollisimman paljon vapaata tilaa. On myös suotavaa, että pihalla keskikesällä oleskeleville vanhuksille löytyy myös varjoisa oleskelupaikka. Ehdotuksesta saapui yksi muistutus samalta rivitaloasukkaalta, jolta oli saapunut mielipide luonnoksesta. Muistutus oli pitkälti samanlainen sisällöltään kuin mielipidekin. Vastineessa todettiin mielipiteeseen annetun vastineen lisäksi vielä, että ajoyhteys on merkitty kaavaan toteutuvan tilanteen mukaisesti, se ei muuta rivitaloyhtiön pihajärjestelyjä, ja että rivitaloasuntojen sisäänkäyntien edustalla olevien autokatos/varastojen viisto sijoittelu tuo suojaa. Vastineessa todetaan myös, että muistutuksessa viitattu roskakatoksen sijainti ja yhteiskäyttö eivät liity kaavamuutokseen. Muistuttajan pyynnöstä rivitalotontin pohjoislänsikulmaan velvoitetaan kaavassa rakennettavan aitaa niin, että se ulottuu talousrakennuksen kulmaan saakka muodostaen näin yhtenäistä suojaa rivitalon päätyyn. - Seuraavaksi kaavamuutosehdotus on menossa kaupunginhallituksen käsittelyyn. 6
7 8. 495 Saviniemen korttelin 58 eteläosan asemakaavamuutos, Kauppiaankatu 1-3 ja Laivurinkatu 13 - Milla Koskivirta esitteli kaavamuutosta, sen tavoitteita, taustoja ja sisältöä. - OAS ja luonnos olivat nähtävillä 4.11. 3.12.2010. Yhtään mielipidettä ei saapunut. Rakennusvalvonta esitti lausunnossaan, että AP -tonttien rakennuksille voisi alueen historian ja ympäristön vuoksi edellyttää puuverhoilua. Lisäksi se piti AO tonteille annettuja lisämääräyksiä tarpeettomina. Muissa saapuneissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. - Luonnoksen nähtävillä olon jälkeen tontit 11 ja 12 on yhdistetty niiden käytön mukaisesti yhdeksi AO tontiksi omistajan kanssa käydyn keskustelun tuloksena. AO tonttiin liittyvät lisämääräykset on poistettu tarpeettomina. Johtoa varten varattu alueen osa on lisätty muodostettavan tontin 14 kohdalle, koska paikalla kulkee maanalainen sadevesiviemärilinja. Yleismääräyksiin on lisätty rakennusten puuverhoilua edellyttävä määräys. - Kaavamuutos on ehdotuksena nähtävillä 12.1. 10.2.2011 ja lausuntopyynnöt on lähetetty. 9. 496 Salmenkylän kylän tilan 4:211 asemakaavamuutos, Leiritie 17 - Milla Koskivirta esitteli kaavamuutosta, sen tavoitteita, taustoja ja sisältöä. - OAS ja luonnos olivat nähtävillä 4.11. 3.12.2010. Yhtään mielipidettä ei saapunut eikä saapuneissa lausunnoissa ollut huomautettavaa. - Kaavamuutos on ehdotuksena nähtävillä 12.1. 10.2.2011 ja lausuntopyynnöt on lähetetty. 10. Muut asiat - Haminan keskeisten alueiden yleiskaavan muutosehdotuksen nähtävillä oloaika päättyi 7.1.2011. Kaavamuutoksessa on mukana kaksi muutoskohdetta. Museotien varrella Lupinlahden rannalla yksi lomarakennuspaikka muutetaan vakituiseen asumiseen soveltuvaksi AT alueeksi. Toinen muutos koskee AT-alueen rajan tarkistusta Vimpasaaressa rakennuksen maastoon sovittamiseksi. Ehdotuksesta ei saatu palautetta eikä lausunnoissa ollut huomautettavaa. - Kaavamuutos etenee kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. 11. Tilaisuuden päätös - Kokous päättyi klo 11.45 Muistion laati Milla Koskivirta