Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut Liettuassa

Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut Liettuassa Maaliskuu 2007

SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä...2 2. Maatalouden tuotantopanosmarkkinat...6 2.1. Maatalouden tuotantopanosten valmistus...6 2.2. Maatalouden tuotantopanosten kauppa...9 3. Viljan tarjontaketju...14 3.1. Viljan tuotanto...14 3.2. Viljakauppa, logistiikka ja varastointi...15 3.3. Viljan hinnat...16 3.4. Viljaa jalostavan teollisuuden yleiskatsaus...18 3.5. Myllyteollisuus...19 3.6. Rehuteollisuus...21 3.7. Jakelu ja vertikaalinen integraatio...24 3.8. Bioetanolin valmistus...25 3.9. Liettuan viljasektorin tulevaisuuden näkymät...26 4. Öljykasvien tarjontaketju...28 4.1. Rapsin tuotanto...28 4.2. Hankinta, jalostus ja ulkomaankauppa...30 4.3. Biodieselin valmistus...31 4.4. Viimeaikainen kehitys ja tulevaisuuden näkymät...33 5. Elintarvikkeiden tukku- ja vähittäismyyntisektori...35 5.1. Elintarvikkeiden tukkukauppa...35 5.2. Elintarvikkeiden vähittäismyynti...37 This report on The Grain and Oilseed Supply Chains of Lithuania was prepared by: Csaba Jansik prepared for: FINGRAIN MTT Agrifood Research Finland Economic Research Luutnantintie 13 00410 Helsinki http://www.mtt.fi/english/ Vilja-alan yhteistyöryhmä Malminkatu 16 00023 Helsinki http://www.fingrain.fi/ 1

ESIPUHE Tämä raportti laadittiin Vilja-alan yhteistyöryhmän (Fingrain) Baltian maita koskevaa projektia varten. Tämän yleiskatsauksen tarkoituksena on tarjota suomalaisille maatalousalan vaikuttajille ja Suomen maatalous- ja elintarvikealan yrityksille hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa Liettuan vilja- ja öljykasvien tarjontaketjuista siitä lähtien, kun Liettua liittyi EU:n jäseneksi kolme vuotta sitten. Viljaann tuuoot t taannt too Öljyykkaassvvi ieenn tuuoot t taannt too Viljaann jaal j loosst tuuss Öljyykkaassvvi ieenn jaal j loosst tuuss Maaaat taal loouuddeenn tuuoot t taannt too- - ppaannookksseet t Elinnt taarrvvi ikkkkeei iddeenn tuukkkkuu- t - jaa j vväähhi ittääi isskkaauuppppaa Jokaisesta vilja- ja öljykasvien tuotantoketjun osa-alueesta kuvataan markkinat ja niiden perustrendit ennen Liettuan EU-jäsenyyttä sekä EU jäsenyyden vaikutukset. Viljan ja öljykasvien tarjontaketjuista tutkitaan 1) ketjun tärkeimmät toimijat, 2) toimintaympäristö ja markkinat, ja 3) toimijoiden keskinäiset suhteet, joihin liittyvät osto- ja myyntitoimenpiteet, asiakaskunta, raaka-aineiden hankinta, vilja- ja öljykasvien kauppa, logistiikka, viljan hinnat, omistajuussuhteet sekä vertikaalinen integraatio. Perinteisten vilja- ja öljykasvien jalostusalojen kuten mylly-, rehu- ja mallasteollisuuden lisäksi tutkittiin tarkemmin uudenlaisien ja ajankohtaisten biopolttoaineiden (bioetanolin ja biodieselin) valmistusta. Pääasiallisina tiedonlähteinä käytettiin haastatteluja paikallisten yritysjohtajien kanssa, teollisuuden asiantuntijoita, viljelijöiden sekä teollisuusyhdistysten edustajia, viranomaisia ja tutkijoita. Tämän lisäksi raporttia varten käytiin läpi paikallisten liike-elämän päivälehtien artikkeleita, julkisesti saatavissa olevia sekä tilattuja tilastotietoja, liike-elämää koskevaa tietoa, yritysten tiedonlähteitä ja internetiä. Yritysten nimet on merkitty kursiivilla yleensä ensimmäisen maininnan yhteydessä. Raportissa käytettiin seuraavaa valuuttakurssia: 1 = 3.4528 LTL (Liettuan Pankin v. 2003 kiinnittämä kurssi). Tämän raportin tase-ennusteissa esitetään viljan ja öljykasvien kysyntä ja tarjonta vuoteen 2015 saakka. Ennusteet ovat lähtöisin EU-alueen maatalouspolitiikan suuntauksia käsittelevästä tutkimusprojektista (AgMemod) ja ne mukautettiin ja korjattiin kunkin maan haastateltujen vilja- ja öljykasvien asiantuntijoiden lausuntojen mukaisesti. Ennusteita voidaan verrata Suomessa vuoden 2006 syyskuussa julkaistun Suomen viljastrategian tuloksiin. 1

1. TIIVISTELMÄ Maatalouden tuotantopanokset Maatalouskemikaalien valmistus on panosten tuotannon tärkein osa-alue Liettuassa. Teollisuudenalalta löytyy kansainvälisesti tunnettuja valmistajia, joista suurimmilla, Achema:lla ja Lifosa:lla, on vankat vientimarkkinat. Lifosan superfosfaattitehtaasta tuli yhteisyritys Kemiran kanssa vuonna 1997. Kemira osti Kemira-Lifosan osakkeet ja siitä tuli pääomistaja vuonna 2005. Muut yritykset kuten Arvi valmistavat NPK-lannoiteseoksia. Maatalouskoneiden valmistus ja siementuotanto ovat huomattavasti pienempiä toimialoja. Liettuassa on muutamia siementuottajia. Sekä Kemira GrowHow että Linas Agro omistavat kumpikin siementuotantoyritykset. Kolmas huomattava tuottaja on Dotnuvos projektai kotimaisesti omistettu yksityinen yritys. Eräs Liettuan siemenmarkkinoiden suurimmista ongelmista on sertifioidun siemenen alhainen käyttöosuus. Vuonna 2002 sertifioidun siemenen käytön arvioitiin nousevan noin 10 prosenttiin viljasektorin käyttämästä kokonaissiemenmäärästä ja osuus nousikin vain hieman vuoteen 2004 mennessä. Mitä tulee maatalouden tuotantopanosten hankintamarkkinoihin, valtion omistama maatalouskoneiden kauppayritys Žemtiekimas ja maatalouskemikaalien toimittaja Agrochemija hajosivat alueellisiksi liikkeiksi kuten muissakin Baltian maissa. Suurin osa niistä on nykyään lopettanut toimintansa. Vuodessa 2007 ainoastaan muutamat Žemtiekimasit (Birzu ja Vilnius) ja noin kymmenen Agrochemijan yksikköä toimivat markkinoilla. Erilaiset kauppayritykset ja erikoistuneet maatalouskoneiden kauppiaat valtasivat maatalouden tuotantopanosten markkinat 1990-luvun puolivälissä. Vaikka tarkkoja osuuksia on vaikeaa määritellä, tärkeimpien maatalouden tuotantopanosten valmistajakonserneilla voi havaita rakenteellisia muutoksia viimeisten kolmen vuoden aikana. Litagra ja Lytagra olivat kaksi ensimmäistä konsernia, jotka tarjosivat monipuolisia tuotteita ja palveluja liettualaisille tiloille. Ne olivat tämän kompaktin tuote- ja palvelupaketin ainutlaatuisia edustajia ja olivat ehdottomia markkinajohtajia vuonna 2002. Vuosien 2003-2005 välisenä aikana useat uudet yritykset, jotka olivat aiemmin osallistuneet rajattuun tuotannon ja/tai kaupan alaan, omaksuivat konseptin "täyden tuotanto- ja palvelupaketin toimitus viljelijöille". Nämä yritykset ovat Arvi, Agrokoncerno, Linas Agro ja Kesko Agro Lietuva, jotka ovat ohittaneet kaksi muuta konsernia myyntitulojen suhteen vuoteen 2005 mennessä. Lisäksi Agrochema on lannoitevalmistusyritys Acheman tytäryritys, ja sen toiminta-alue kattaa Baltian maat sekä Pohjois-Puolan. Myös muita ulkomaalaisomistuksessa olevia yrityksiä on asettunut Liettuan markkinoille kuten Kemira GrowHow (nykyään suomalais-tanskalainen) ja uusimpana tulokkaana Scandagra (ruotsalais-tanskalainen). Viljan tarjontaketju Viljan tuotannon kokonaismäärä nousi Liettuassa lähes 2,9 miljoonaan tonniin vuonna 2004 ja oli 2,8 miljoonan tonnin tasolla vuonna 2005. Näiden ennätysvuosien jälkeen tuo- 2

tanto laski jyrkästi vuonna 2006 noin kahteen miljoonaan tonniin. Senkaltainen huono sato on sattunut Liettuassa kerran 5-6 vuodessa yleensä haitallisista sääoloista johtuen. Suuret tilat ovat tuottaneet yhä suuremman osuuden viljasta. Keskittyminen etenee nopeasti. Vuonna 2005 ne 2600 tilaa, jotka omistavat yli 100 hehtaaria viljaa viljelivät 46 prosenttia vilja-alasta. Koska nämä tilat korjasivat paljon suurempia satoja kuin pientilat, nämä 2600 tilaa vastasivat reilusti yli puolesta Liettuan viljan kokonaistuotannosta ja suurimmasta osasta jalostus- ja kauppayritysten ostamasta viljasta. Kun 1990-luvulla yritykset ostivat vain noin neljänneksen viljasadosta, niiden osuus nousi 63 prosenttiin vuoteen 2005 mennessä. Ostettu määrä kohosi 1,78 miljoonaan tonniin. Vuodesta 2000 lähtien viljakaupan rooli on vahvistunut Liettuassa, mikä johtuu perättäisistä hyvistä sadoista ja suotuisista maailmanmarkkinahinnoista. Viljan kokonaisvientimäärä nousi 254 000 tonniin vuonna 2002 ja kasvoi vuosi vuodelta kohoten lopulta 1 250 000 tonniin vuosien 2005-2006 ennätyssadon myötä. kolme suurinta yritystä, Agrokoncerno Grūdai, Kesko Agro Lietuva ja Linas ir Viza hoiti suurimman osan viennistä. Muita huomattavia viljanostajia ovat olleet Robusta, Šiaurēs vilkas, Kemira GrowHow, Achema, Litagra ja yleensä maatalouden tuotantopanosten kauppayritykset. Viljan varastointikapasiteetti Liettuan viljan jalostus- ja kauppayritysten tiloissa nousee suunnilleen 1,6 miljoonaan tonniin. Loput viljasta, joka on tarkoitettu käytettäväksi kotieläintuotannossa, varastoidaan tiloille. Niiden varastointikapasiteetin arvioidaan olevan 0,6-1 miljoonan tonnin välillä. Viljelijät alkoivat käyttää laajasti varastointikapasiteettiaan viime vuonna ja ne jättivät huomattavan osan satoa talteen odottamaan talven korkeampia hintoja. Koska vuoden 2006 sato oli paljon alhaisempi kuin vuonna 2005, kotimaisesta viljasta oli markkinoilla puutetta ja jalostajat kilpailivat raaka-aineesta rajusti viljan kauppayritysten kanssa. Markkinatilannetta kuvaa hyvin myös viljan hintojen kehitys. Vuodenvaihteessa hinnat kohosivat ennätystasolle kolmeen vuoteen. Päävientituotteen eli myllyvehnän hinta ylitti 150 euroa/tonni tammikuussa 2007. Jauhon tuotanto kohosi 212 000 tonniin vuonna 2006. Kilpailu on eliminoinut useita myllyjä 1990-luvun lopulta lähtien. Jauhon tuotannosta tuli melko keskittynyttä. Vuoteen 2005 mennessä kaksi suurinta myllyä Malsena ja Kauno grūdai hallitsivat markkinoita, sillä niillä oli hallussa 73 prosenttia koko jauhon tuotannosta. Niiden lisäksi on kolme merkittävää yritystä. Kėdainių grūdai ja Joniškio grūdai ovat keskikokoisia myllyjä, kun taas Kratonas on pienempi mutta laajeneva yritys. Rehunvalmistuksen määrä laski pohjalukemiin 2000-luvun alussa ja alkoi nousta viime vuosina vahvistuneen kotieläinsektorin myötä. Rehunvalmistajien kokonaistuotanto lisääntyi 428 000 tonniin vuoteen 2006 mennessä. Amerikkalaisvalmisteinen Masterfoods Lietuva on suurin yritys Liettuan rehuteollisuudessa, mutta se ei ole viljanjalostusyritys. Se tuottaa lähinnä lihaa ja teurasjätepohjaista lemmikkieläinruokaa, ja tuotannosta yli 95 prosenttia viedään lähinnä EU-maihin. Suurimmat viljaan pohjautuvat rehunvalmistajat ovat Kauno grūdai ja Kretingos grūdai. Niiden lisäksi kaksi keskikokoista yritystä, Joniškio grūdai ja Kėdainių grūdai valmistavat rehua markkinoille. Useat suuret rehunvalmistajat eivät ole läsnä markkinoilla, koska ne toimittavat rehua ainoastaan tietylle kotieläintuottajalle tai jalostusyritykselle, jonka kanssa ne ovat vertikaalisesti integroituneet kuten Krekenavos pašarai sianlihan tuotta- 3

jalle ja jalostajalle Krekenavos agrofirmalle ja yrityksen oma rehuyksikkö Vievio paukštynas nimiselle suurelle kananmunan tuottajalle. Baltiassa toimii kaksi mallasyritystä, jotka molemmat ovat Liettuassa. Näistä suurempi on Viking malt (aiemmin Litmalt), joka perustettiin vuonna 1997. Maltosa puolestaan perustettiin vuonna 2001. Mallasyritykset käyttävät lähinnä liettualaista mallasohraa, jota on yleensä riittävästi tuotantoon. Omavaraisuusaste on ollut noin 90-95 prosenttia, joten Latviasta tai Puolasta on viime vuosien aikana ollut jonkin verran maahantuontia. Baltian olutmarkkinoiden oletetaan pysyvän vakaana ja odotettavissa on 3-5 prosentin tasaista kasvua, vaikka kasvuvauhti saattaa hidastua muutamassa vuodessa. Stumbras-tislaamo aloitti bioetanolin tuotannon Liettuassa vuonna 2004. Bioetanolitehdas uudelleen organisoitiin AB Biofuture -yksityisyritykseksi joulukuussa 2005. Biofuture aikoo kaksinkertaistaa tuotantokapasiteettinsa vuoteen 2008 mennessä. Toinen yritys on Arvi cukrus, joka aikoo perustaa bioetanolitehtaan, jonka tuotantokapasiteetti olisi 16 000 tonnia vuonna 2007. Viljan kokonaistuotannon odotetaan yltävän kolmeen miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä verrattuna vuoden 2005 2,8 miljoonaan tonnin tasoon. Viljan vienti on kasvanut nopeasti ja saavutti huippulukemat eli 1,26 miljoonaa tonnia satovuonna 2005-2006. Vientimäärän oletetaan putoavan pitkällä tähtäimellä nopeasti kasvavasta kotimaisesta kysynnästä johtuen. Seuraavan viiden vuoden aikana kysyntä kasvaa huomattavasti useilla jalostusaloilla ja myös uusia jalostusaloja syntyy. Kasvavaa kysyntää ennustetaan rehunkäytössä, alkoholin tuotannossa ja mallasteollisuudessa ja todella dynaamista kasvua ennakoidaan vehnäntärkkelyksen ja bioetanolin tuotantoon. Nopeasti kasvava kotimainen kysyntä todennäköisesti tasoittaa maan toistaiseksi suurta viljan ylijäämää ja vientiin käytettävän viljan määrä tulee vähenemään murto-osaan satovuoden 2005-2006 ennätystasosta noin 100 000 tonniin vuoteen 2015 mennessä. Rehunkäytön kasvu johtuu kotieläintuotannon suotuisista näkymistä etenkin sika- ja siipikarjasektoreilla. Myllyteollisuuden ennustetaan olevan melko vakaata seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Mallasohran tuotannossa on selvää kasvumahdollisuutta ja vakaat olutmarkkinat saattavat aiheuttaa huomattavan kapasiteetin laajentumisen vuosien 2010-2012 aikana. Tärkkelyksen tuotanto alkaa vuonna 2007 sen jälkeen kun suurimman myllyn jalostuslinjan asennus on suoritettu. Ruista tullaan käyttämään tislauksessa, kun taas vehnää, ruista ja ruisvehnää pidetään parhaina vaihtoehtoina bioetanolituotannon raaka-aineeksi. Öljykasvien tarjontaketju Rapsin viljely on ollut vilkas tuotannon ala. Viljelty alue lisääntyi 109 000 hehtaariin ja tuotanto 200 000 tonniin vuoteen 2005 mennessä. Pääsyynä rapsin tuotannon nopeaan kasvuun ovat olleet kannustava tukijärjestelmä ja vientimahdollisuudet. Vaikka viljelty alue on lisääntynyt tasaisesti viimeisten kuuden vuoden aikana, kokonaistuotanto on heilahdellut vaihtelevista keskisadoista johtuen. Tuotanto putosi 163 000 tonniin vuonna 2006. 4

Koska Liettuassa ei ole ollut suuren luokan kasviöljyvalmistajaa, rapsia ovat ostaneet lähinnä biodieselin valmistajat ja kauppayritykset, jotka veivät sitä Länsi- ja Pohjois- Eurooppaan. Rapsin vienti on ollut kukoistavaa korkean voittomarginaalin liiketoimintaa. Hinnat muodostavat yhdessä tukien kanssa vahvan motivaation rapsin tuotantoon. Hinnat ovat nousseet viimeisten kahden vuoden aikana ja tammikuuhun 2007 mennessä rapsi kohosi 258 euroon/tonni. Hintatason arvellaan pysyvän suunnilleen 265-270 eurossa/tonni vuoden 2007 loppuun saakka. Liettuassa on vuosien kokemus biodieselin tuotannosta. Ensimmäinen biodieselin tuottaja UAB Rapsoila perustettiin jo vuonna 2002. Yritys aloitti uuden jalostuslinjan asennuksen vuonna 2006, mikä kaksinkertaisti kapasiteetin 30 000 tonniin biodieseliä vuoteen 2007 mennessä. Vuonna 2006 noin 35 prosenttia sen tuotannosta myytiin suurille polttoaineen valmistajille ja jakelijoille kuten Mažeikių Nafta, Lukoil Baltija ja Statoil ja loput vietiin Saksaan. Toinen toiminnassa oleva yksikkö, Arvi Group -biodieseltehdas, jonka kapasiteetti on 12 000 tonnia biodieseliä, avattiin vuoden 2006 syksyllä. Myös useat muut yritykset ovat tulossa mukaan biodiesel-toimintaan. Suurin näistä on UAB Mestilla, joka aikoo tuottaa yli 100 000 tonnia biodieseliä vuosittain. Baltijos Biodyzelino Centras on liettualais-saksalainen (EPC) yhteisyritys, joka suunnittelee avaavansa biodieseltehtaan vuonna 2007. SV Obeliain arvioitu tuotantokapasiteetti tulee olemaan 6 000 tonnia vuodessa. Vähittäiskauppa Elintarviketuotannon vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut 1,5 miljardista eurosta vuonna 2000 2,3 miljardiin euroon vuoteen 2005 mennessä. Keskittyneisyys on melko vahvaa muihin Baltian maihin nähden ja se on jatkuvasti lähentynyt monien muiden Euroopan maiden lukuja. Viisi suurinta ketjua vastasivat 72,7-prosenttisesti kokonaismyyntituotosta vuonna 2002 ja niiden osuus kasvoi 76,9 prosenttiin vuoteen 2005 mennessä. Markkinajohtaja on ollut VP Market, joka muutti nimensä Maxima:ksi vuonna 2006. Samaan aikaan Maxima on suurin vähittäismyyntiketju Baltian markkinoilla. Toiseksi ja kolmanneksi suurimmat liettualaiset ketjut IKI ja Norfos Mažmena ovat hiljattain laajentaneet Latviaan. Norfa on kasvattanut markkinaosuuttaan Liettuassa viimeisten kolmen vuoden aikana. Rimi Lietuva on neljänneksi suurin ketju, jonka jälkeen tulee Aibė mažmena. Jälkimmäinen aloitti toimintansa toukokuussa 1999 kauppaverkoston eli yksittäisten kauppojen ja pienten paikallisten vähittäismyyntiketjujen liittona. Vuonna 2003 yritys liittyi Euroopan kauppiaiden kansainväliseen liittoon (CBA) ja muutti nimensä CBA Aibė:ksi. CBA-liitto on ainutlaatuinen ilmiö Euroopan vähittäismyyntimarkkinoilla. Se yhdistää itsenäisesti toimivia vähittäiskauppaverkostoja kahdessatoista Euroopan maassa vastineena aggressiivisesti laajenevia kansainvälisiä vähittäismyyntiketjuja kohtaan. 5

2. MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSMARKKINAT Toisin kuin Virossa ja Latviassa, liettualaista maataloustuotantoa ja kauppaa ovat perinteisesti hallinneet vahvat kotimaiset yritykset. Kilpailu kotimaisten yritysten kesken on tehnyt ulkomaisten yritysten tulemisen vaikeammaksi verrattuna vastaaviin markkinoihin muissa Baltian maissa. 2.1. Maatalouden tuotantopanosten valmistus Liettualla on huomattavaa maatalouden tuotantopanosten tuotantoa Baltian mittakaavassa, vaikka kotimaisten tuotteiden merkitys vaihtelee suuresti kemikaalien, maatalouskoneiden ja siementen osalta. Tarkkojen markkinaosuuksien määrittely on vaikeaa ainakin tuotantopanosten valmistusta ja kauppaa ajatellen, sillä useat tuotantopanosten valmistajat välittävät itse tuotteitaan ja toisaalta tuotantopanosten kauppayrityksillä on omat tuotantoyksikkönsä. Maatalouskemikaalien valmistus on tärkein maatalouden tuotantopanosten toimiala. Liettuassa toimii kansainvälisesti tunnettuja valmistajia, joilla on vankat vientimarkkinat ympäri Eurooppaa. Vienti on ollut välttämättömyys, sillä Liettuan markkinat ovat rajalliset ja kotimaan ostovoima on ollut toistaiseksi melko matala. Maatalouskoneiden valmistus ja siementuotanto ovat selvästi pienempiä aloja. Tilastojen mukaan maatalouskoneiden tuotto koostui alle 26 aurasta ja noin 600 äkeestä vuonna 2005. Maatalouskoneiden markkinoita hallitsee vahvasti maahantuotu kalusto. Maatalouskemikaalien valmistajat Kolme suurinta maatalouskemikaalien tuottajaa ovat kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä, jotka kuuluvat suurimpien yritysten joukkoon koko Liettuan taloudessa myyntituottojen suhteen. Niiden lisäksi alalla toimii muutamia keskikokoisia ja pieniä valmistajia kuten maatalouden tuotantopanosten kauppakonsernien johtamat yksiköt, jotka valmistavat lannoiteseoksia (NPK) sekoittamalla maahantuodut ainekset. Johtavien maatalouskemikaaleja valmistavien yritysten liikevaihto Liettuassa vuosina 2000-2005, miljoona 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Achema 120.2 152.9 139.2 160.7 191.1 270.9 Lifosa 110.8 65.6 109.7 125.1 153.2 174.9 Kemira-Lifosa.. 23.0.. 33.2 32.7 40.6 Lähde: Verslo Žinios, Top 1000, 2006. 6

Vuonna 1962 perustettu Achema on Baltian maiden suurin typpilannoitteiden valmistaja ja Liettuan kahdeksanneksi suurin yritys vuonna 2005; sen työntekijöiden lukumäärä nousee 1500 henkeen. Yritys tuottaa myös kiinteitä seoslannoitteita ja nestemäisiä yhdistelmälannoitteita, liimoja, maaleja, hartsia, teollisuuskaasuja, muita kemikaaleja ja välituotteita. Achema myy noin 12 prosenttia lannoitteistaan Liettuan markkinoilla, mutta loput viedään lähinnä EU:hun Ranskaan, Saksaan, Iso-Britanniaan, Benelux-maihin ja Skandinaaviaan ja USA:han. Lannoitteet myydään suoraan viljelijöiden yhdistyksille Skandinaviassa ja omien tai muiden jakeluyritysten kautta Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa. Kotimaisen, balttilaisen ja puolalaisen jakelun hoitaa yhtiön tytäryritys Agrochema, joka perustettiin vuonna 1998. Se rakensi ensin Liettuaan maatalouspalvelujen keskusverkoston, joka toimittaa viljelijöille tarvittavat palvelut ja tuotantopanokset sekä ostaa niiden sadon. Agrochema laajensi naapurimaihin vuonna 2004. Myyntiluvut uusiin jäsenmaihin nousivat erittäin nopeasti EU:hun liittymisen jälkeen; ne kasvoivat 11 miljoonasta eurosta vuonna 2003 79 miljoonaan euroon vuonna 2005. Nämä luvut sisältävät virolaisten, latvialaisten ja puolalaisten tytäryritysten luvut. Koko Agromax-keskusten verkosto koostuu viidestä yksiköstä Liettuassa, kahdesta Latviassa ja Koillis-Puolassa ja yhdestä Virossa kaikki sijaitsevat perinteisillä viljan tuotantovyöhykkeillä. Verkoston laajentamiseen tarvitaan 78 miljoonan euron kokonaisinvestoinnit (270 miljoonaa LTL). Lifosa, joka perustettiin vuonna 1963, on erikoistunut fosforipohjaisiin lannoitteisiin ja raaka-aine on peräisin lähinnä Venäjältä. Vuonna 2005 lähes 11 prosenttia fosforilannoitteista myytiin kotimarkkinoilla ja loput vietiin lähinnä Länsi-Eurooppaan (55%) ja Aasiaan (33%). Yritys allekirjoitti sopimuksen Cargill Holding Denmark:in kanssa ja antoi sille yksinoikeuden kansainväliseen jakeluun vuonna 1998. Venäläinen maatalouskemikaalikonserni Eurochem hankki Lifosan vuonna 2002. Lokakuussa 1997 yrityksen superfosfaattitehdas erotettiin ja se jatkoi toimintaansa yhteistyössä Kemiran kanssa. Perustettiin erillinen yritys Kemira-Lifosa, josta Kemira osti osakkeet ja tuli ainoaksi omistajaksi vuonna 2005. Maatalouskoneiden valmistus Liettuan maatalouskoneiden valmistajat ovat kooltaan melko pieniä. Koska niiltä puuttuu taloudelliset varat ja tarvittava tieto-taito suurten koneiden kuten traktoreiden tai puimureiden valmistukseen, niiden on täytynyt keskittyä apuvälineisiin ja lisäosiin, kultivaattoreihin, kylvökoneisiin ja muuhun pienempään välineistöön. Eräitä yrityksiä ovat V. Padagas irko (Plungė), Umega (Utena), Dinapolis ja Laumetris. Siementuotanto Liettuassa toimii muutamia siementuottajia. Eräs niistä kuuluu Kemira GrowHow:lle ja sijaitsee lähellä Panevežysia. Toinen kuuluu Linas Agrolle, joka aloitti siementuotannon vuonna 2001. Kolmas huomattava tuottaja siemenmarkkinoilla on Dotnuvos projektai, joka on täysin liettualaisessa omistuksessa. Päämaja sijaitsee Akademijassa Kėdainiųseudulla keskellä Liettuaa ja sillä on jakeluverkosto, joka koostuu neljästä paikallisalueesta: Joniškis, Šakiai, Pasvalys ja Kretinga. 7

Dotnuvos projektai harjoitti maahantuontia usean vuoden ajan, mutta vuonna 2003 perustettiin huippuluokan siementuotantolaitos, johon kuului tanskalaisen siementen puhdistus- ja käsittelylinjan asennus SAPARD-ohjelman osittaisella taloudellisella avustuksella. Yritys välittää lähes sataa eri kasvinsiemenen lajia ja sen tuotantokapasiteetti on lähes 15 000 tonnia vuodessa. Sertifioidun kylvösiemenen tuotanto Liettuassa (tuhat t) 2004-2006 2004 2005 2006 Muutos 2006/2004 Kevätvilja 10.4 12.8 15.6 150.0 % Syysvilja 12.1 12.7 12.9 106.6 % Lähde: Liettuan Siemenyhdistys Eräs Liettuan siemenmarkkinoiden suurimmista ongelmista on sertifioidun siemenen käytön matala osuus. Vuonna 2002 sertifioidun siemenen käytön arvioitiin nousevan noin 10 prosenttiin viljasektorin koko siemenluvuista ja osuus lisääntyi vain hieman vuoteen 2004 mennessä. Siemen on eräs niistä tuotantopanoksista, joka tarjoaa ilmeisen mahdollisuuden kustannussäästöihin ja erityisesti kustannustietoiset pienet ja keskikokoiset tilat pyrkivät säästämään siemenkuluissa. Se, että ne käyttävät muita kuin sertifioitua siementä, vaikuttaa haitallisesti maan keskisadon kehitykseen. Syysvilja Kevätvilja 30% 28% 25% 25% 2003 2004 25% 20% 21% 2003 2004 17% 20% 16% 15% 15% 10% 11% 10% 9% 8% 5% 4% 5% 3% 4% 5% 3% 2% 5% 1% 1% 2% 0% Vehnä Ruisvehnä Ruis Ohra 0% Vehnä Ohra Kaura Ruisvehnä Tattari Sertifioidun siemenen käyttöprosentit viljalajeittain Liettuassa vuosina 2003 ja 2004. Lähde: Maatalousministeriö, ŽŪMPRIS. Sertifioidun siemenen käytön matala aloitustaso viittaa hyvään potentiaaliin siemenmarkkinoilla ja odotettavissa on nopeaa kasvua, kun tilojen tulotaso nousee EU:n piirissä. Myös hallinnollisia säännöksiä suunnitellaan sertifioidun siemenen käytön edistämiseksi. Tällä hetkellä sitä tuetaan, mutta näiden tukien tulevaisuus oli epävarmaa vuodelle 2007. 8

2.2. Maatalouden tuotantopanosten kauppa Itsenäisyyttä edeltävä asetelma oli Liettuassa samankaltainen kuin muissakin Baltian maissa. Valtion omistamalla maatalouskoneiden kauppayritys Žemtiekimas:lla ja maatalouskemikaalien jakelija Agrochemija:lla oli keskeinen päämaja ja paikallisia osastoja kaikissa maaseutupiireissä. Tämä järjestelmä muuttui huomattavasti 1990-luvulla. Näiden yritysten osastot erotettiin hallinnoivasta keskuksesta ja ne jatkoivat yksittäisinä kauppayrityksinä yksityistämisprosessin tuloksena. Suurin osa koneiden kauppayksiköistä ja noin puolet kemikaalien kauppayrityksistä lakkautettiin tai ne tekivät konkurssin 1990-luvun lopulla. Vuodesta 2007 lähtien ainoastaan pari Žemtiekimasia (Birzu ja Vilnius) ja noin kymmenen Agrochemijan yksikköä toimivat markkinoilla. Ne ovat pääasiassa pieniä ja keskikokoisia erikoistuneita kauppayrityksiä niiden pääliiketoimintaa ovat joko maatalouskoneet, lannoitteet, torjunta-aineet tai laajempi valikoima maatalouden panostuotteita. Maatalouden tuotantopanosten markkinat valtasivat 1990-luvun puolivälissä moninaiset kauppayritykset ja erikoistuneet koneiden kauppiaat. Enemmistö näistä yrityksistä oli perustettu kotimaisen yksityispääoman turvin 1990-luvun alkupuoliskolla, mutta joillakin on jopa pidempi yrityshistoria. Suhteet viljelijöihin Kuten muuallakin Baltiassa, maatalouden tuotantopanosten tarjonnan ja viljakaupan välinen riippuvuus on havaittavissa myös Liettuassa. Varmistaakseen oman myyntinsä sekä maatalouden tuotantopanosten kauppiaat että viljakauppiaat ovat kiinnostuneita viljan tuottajien toiminnan onnistumisesta. Tuotantopanosten kauppiaat ostavat viljan viljelijöiltä ja osallistuvat viime aikoina melko kannattavaan viljakauppaan. Ne taas, jotka alun perin erikoistuivat lähinnä viljan tai rapsin kauppaan, alkoivat laajentaa toimintaansa ja avustaa viljelijöitä hankkimaan maatalouden tuotantopanoksia kuten siemeniä tai kemikaaleja. Nykyään on olemassa noin 8-10 vahvaa yritystä, jotka ovat perustaneet kansallisia verkostoja ja kilpailevat pääsystä tilojen tavarantoimittajiksi. Ne tarjoavat kaikenlaisia tuotteita ja palveluja (mukaan lukien tekninen avustus ja rahoitus), joita viljelijät saattavat tarvita menestykselliseen tuotantoon. Osto- ja myyntisopimukset saman yrityksen kanssa ovat tehneet monista viljelijöistä taloudellisesti riippuvaisia suurista toimittajista. Maatalouden tuotantopanoksia markkinoivat kaupalliset yritykset ovat tarjonneet viljelijöille tuotantopanoksia ja mahdollisuuden maksaa sadollaan syksyllä. Tätä maataloustuotannon "esirahoittamista" harjoittavat edelleen kaikki suuret tuotantopanosten kauppayritykset. Sopimuksen konkreettiset ehdot vaihtelevat yritysten mukaan, mutta useimmissa tapauksissa tilat sitoutuvat myymään sadon tuotantopanostoimittajille ja maksavat normaalin koron lainastaan. Maatalouden tuotantopanosmarkkinat Maatalouden tuotantopanosten markkinat ovat viime aikoina kasvaneet Liettuassa. Se ilmenee myös kotimaisten ja ulkomaisomisteisten maatalouden tuotantopanosten toimittajien joukon vahvistumisessa viimeisen vuosikymmenen aikana. 9

10 Yritys Arvi grupė a Linas Agro b Agrokoncerno Grupė c Liettuan tärkeimpien matalouden tuotantopanostentoimittajien liikevaihto ja profiili Yrityksen profiili lannoitteet, torjunta-aineet, rehu, siemenet, neuvontapalvelut, jätteiden käsittely, sokerituotanto maatalouden tuotantopanosten kauppa, viljan- ja öljykasvien kauppa, biodiesel tuotanto lannoitteiden, maatalouskoneiden ja muiden tuotteiden kauppa, maataloustuotanto, viljan- ja öljykasvien kauppa 10 Liikevaihto (miljoona ) 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 40.6 43.4...... 101.5 129.5.......... 107.2........ 58.9 64.7 100.8 Kesko Agro Lietuva d maatalouden panostuotteet ja erilaiset palvelut, viljan- ja öljykasvien kauppa - - -.. 41.5 67.0 99.8 Litagra group lannoitteet, torjunta-aineet, rehu, siemenet, neuvontapalvelut, eläinlääkintätuotteet 27.8 42.9 56.7 64.5 68.6 73.4 89.0 Lytagra group e maatalouskoneiden kauppa, erilaiset palvelut, neuvonta, koetila 15.7 16.6 18.0 24.6 46.2 65.0 81.0 C. Olsen Baltic f maatalouskoneiden kauppa...... 14.3 22.0 32.2 43.7 Ivabaltė maatalouskoneiden kauppa 4.1 4.3 4.5 6.1 5.9 9.4 12.8 Agrotiekimas maatalouskoneiden kauppa.. 4.6 5.2 6.1 8.6 10.9 12.3 Baltkalis lannoitteiden tukkukauppa........ 9.9 9.5 9.4 Sėklos agrofirma siemenet ja lannoitteet 1.8 3.8 4.7 4.5 4.5 4.6 4.9 Kemira GrowHow maatalouden panostuotteet ja erilaiset palvelut, viljan- ja öljykasvien kauppa.............. Scandagra lannoitteet, torjunta-aineet, siemenet, viljan- ja öljykasvien kauppa - - - - - -.. Lähde: Verslo Zinios, Lietuvos Verslo Lyderiai 2001-2006. Huom.: a Arvi Group sisältää 15 yritystä: Liettuassa ARVI ir Ko, sokerinvalmistaja Arvi cukrus, Rietavo veterinarinė sanitarija, Noringė, rehunvalmistaja Marijampolės pašarai, Arvi kalakutai, Marijampolės krepšinio centras, lannoitetukku Baltkalis, Baltijos agroverslo institutas, Baltijos agroverslo projektai, Jungtinė ekspedicija. Arvilla on tytäryrityksiä myös ulkomailla: ARVI NPK Venäjällä, UKRAGRO NPK Ukrainassa, ARVI Ltd. Kroatiassa ARVI agro" S.R.L. Romaniassa ja HIP-AZOTARA Pančevo Serbiassa. b Nimi alun perin Linas ir visas. Linas Agro group sisältää Linas Agron, Agrivetan ja Linas Agro Veterinarijos centras:in Liettuassa sekä Akola ApS:in Tanskassa. c Konserniin kuuluu 13 yritystä: UAB Agrokoncerno grūdai, UAB Raifagra, ŽŪB Naisiai, ŽŪB Bridai, UAB Šiaulių Agrocentras, UAB Vilkaviškio Agrocentras, UAB Rapsų Centras; d perustettu lokakuussa 2002; e Lytagra Group:iin kuului vuonna 2005 muiden muuassa seuraavat yritykset: Lytagra, Agrotiekimas, Panevėžio žemės ūkio technika, Bernatoniai, Ubertas; f Yhteenlaskettu liikevaihto Liettuan ja Valkovenäjän liiketoiminnasta vuonna 2002. MTT Taloustutkimus Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut Liettuassa 2007

Markkinaosuuksien arvioiminen on äärimmäisen vaikeaa maatalouden tuotantopanosten suhteen, koska lukuun ottamatta pieniä erikoistuneita yrityksiä kuten koneiden välittäjiä maatalouden tuotantopanosten toimittajat harjoittavat monipuolista liiketoimintaa kattaen koko tuotantopanosten valikoiman. Sen lisäksi jotkut suurimmista konserneista ovat myös mukana liiketoiminnassa maataloussektorin ulkopuolella. Vaikka täsmällisiä osuuksia on vaikeaa määritellä, suurimpien maatalouden tuotantopanosyritysten joukossa voidaan havaita rakenteellisia muutoksia viimeisen kolmen vuoden aikana. Litagra ja Lytagra olivat ensimmäiset kaksi konsernia, jotka myivät erilaisia tuotteita ja palveluja liettualaisille tiloille. Ne olivat monipuolisen tuote- ja palvelupaketin ainutlaatuisia edustajia ja ehdottomia markkinajohtajia vielä vuonna 2002. Vuosien 2003-2005 välisenä aikana useat uudet yritykset, jotka aiemmin osallistuivat rajattuun osaan tuotantoa ja/tai kauppaa, omaksuivat konseptin "täyden tuote- ja palvelupaketin toimitus viljelijöille". Nämä yritykset ovat Arvi, Agrokoncerno, Linas Agro ja Kesko Agro Lietuva, jotka ovat kaikki ohittaneet Litagraa ja Lytagraa myyntitulojen suhteen vuoteen 2005 mennessä. Dynaamisesti kasvava Agrochema on lannoitevalmistusyritys Acheman kauppatytäryritys, ja sen toiminta-alue kattaa Baltian maat ja Pohjois- Puolan. Lisäksi on muita ulkomaisomisteisia yrityksiä, jotka ovat saapuneet Liettuan markkinoille kuten Kemira GrowHow (suomalais-tanskalainen) ja uusimpana tulokkaana Scandagra (ruotsalais-tanskalainen). Pienemmät toimijat ovat joko erikoistuneita panosten toimittajia tai jonkun edellä mainitun konsernin tytäryrityksiä. Markkinoiden tärkeimmät toimijat Arvi group, joka perustettiin vuonna 1993, on tähän mennessä kasvanut yhdeksi suurimmista konserneista maatalous- ja elintarvikesektorilla. Ryhmä koostui 15 yrityksestä vuonna 2005 ja se työllisti yhteensä yli tuhat henkeä. Se tarjoaa monenlaisia tuotteita ja palveluja viljelijöille. Maatalouden tuotantopanosten kaupan ja oheispalvelujen arvioidaan olevan 30 ja 50 prosentin välillä ryhmän liikevaihdossa. Tietty osa toiminnasta on omistettu maatalouden tuotantopanosten kauppaan sekä viljelijöiden tekniseen avustamiseen, mutta sen lisäksi Arvi on myös mukana rahtauksessa, hiilikaupassa, vaatealalla, turismissa ja catering-toiminnassa. tuhat t 250 200 150 Vienti Kotimaa 51 58 65 60 38 100 50 17 92 111 152 183 135 180 0 1999 2000 2002 2003 2004 2005 Arvin lannoitteiden tuotanto ja myynti markkina-alueittain vuosina 1999-2005. Lähde: Arvi Group 11

Arvi-ryhmä tarjoaa monipuolisia tuotteita ja palveluja viljelijöille kuten lannoitteita, kasvinsuojeluaineita, erilaisia siemeniä ja rehuja. Yritys perusti myös kymmenen maatalouspalvelujen keskustaa ympäri maan tarjotakseen teknistä avustusta ja konsultointia kuten maaperätestausta maataloustuottajille. Suunnilleen 60 000 tonnia lannoitteita viedään Tanskaan, Ruotsiin, Saksaan, Puolaan, Latviaan, Viroon ja muihin maihin. Linas Agro on Linas ir viza:n seuraaja, joka perustettiin vilja- ja öljykasvien kauppayrityksenä vuonna 1991. Toimintaa laajennettiin eläinlääketieteellisten tuotteiden ja maatalouskoneiden jakeluun 1990-luvun puolivälissä. Tällä hetkellä Linas Agro sisältää useita yrityksiä, joilla on erilainen valikoima tuotanto-, kauppa- ja palveluaktiviteetteja. Öljykasvien puristus aloitettiin vuonna 2000, siementuotanto vuonna 2001 ja yhdistelmärehun tuotanto vuonna 2005. Konserni on osallistunut maatalouskemikaalien kauppaan ja NPK-lannoitteiden tuotantoon vuodesta 2002. Kolme uutta viljasiiloa avattiin vuonna 2003 joiden varastointikapasiteetti on yhteensä 72 000 tonnia. Äskettäin Linas Agro perusti UAB Mestilla:n, joka alkoi investoida suureen biodiesel-tehtaaseen Klaipėdassa. Agrokoncerno Group on ollut dynaamisesti kasvava maatalouden tuotantopanosten toimittaja. Tuotantopanosten kirjo on laaja tuotteista pääpaino on siemenissä ja kemikaaleissa palveluihin, kuten tekninen avustus, rahoitus, logistiikka ja viljan ja öljykasvien hankinta. Yhtymällä on maanlaajuinen palveluverkosto, johon kuuluvat toimistot, myyntipisteet, varastointi ja logistiikkapalvelut. Litagra group perustettiin vuonna 1991 ja alkuperäinen lääkekaupan ydintoiminta laajennettiin pian sisältämään laaja valikoima tuotteita ja palveluja. Päämaja sijaitsee Vilnassa. Yritys myy tuotantopanokset maataloustuottajille ja hankkii maataloustuotteita. Ketjua täydentävät omat viljan- ja lihanjalostusyritykset. Kolmen jäsenyrityksen lisäksi Litagrakonserni on hankkinut maatalouskemikaalien kauppayrityksen Vilniaus Žemės Ūkijo Chemijan, kolme myllyä Taugarės grūdai, Joniškio grūdai, Marijampolės grūdai ja lihanjalostusyritys Sidabran. Litagran päämääränä on varmistaa tuotantoketjun kontrolli maatalouden tuotantopanoksista viljan tuotantoon, hankintaan ja jatkojalostukseen. Litagra perusti tytäryrityksen Latviassa noin kolme vuotta sitten ja toisen Virossa vuonna 2006. Joniškio grūdai ostettiin vuonna 2000 ja Litagra on investoinut lähes viisi miljoonaa euroa viljanjalostusyritykseen vuoteen 2006 mennessä. Hankintavuonna Joniškio grūdai teki 3 800 tonnia jauhoa ja 18 200 tonnia rehua ja sen liikevaihto oli kolme miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2006 yrityksellä oli 19 500 tonnia jauhon tuotantoa ja 65 000 tonnia rehun tuotantoa ja liikevaihto nousi viiteen miljoonaan euroon. Kesko Agro Lietuva perustettiin lokakuussa 2002. Se on kasvanut hyvin nopeasti viime vuosien aikana. Nykyään yritys osallistuu maatalouden tuotantopanosten ja rakennusmateriaalien kaupan koko kirjoon kaikkeen mitä tarvitaan sekä kasvinviljely- että kotieläintilojen investointeihin ja jatkuvaan tuotantoon. Vilnan kauppa- ja palvelukeskukseen kuuluu kauppa, teknologisten palvelujen toimisto sekä varasto. Maatalouskoneistoa on näytteillä 3,2 hehtaarin alueella. Viljelijät voivat ostaa traktoreita, puimureita, kasvinsuojeluaineita ja siemeniä. Muut kauppakeskukset toimivat Kaunaksessa ja Pilviškiaissa ja yksi avattiin hiljattain Panevėžysissa. 12

Lytagra on erilaisten maatalouden tuotantopanosten toimittaja. Päämaja sijaitsee Kaunaksessa ja kansalliseen jakeluverkostoon kuuluu 13 alueellista osastoa. Päätoimialan eli maatalouskoneiden lisäksi Lytagra välittää myös varaosia, renkaita, rakennusmateriaalia ja muita metallituotteita. Ryhmään kuuluu useita tytäryrityksiä kuten maatalouskoneiden kauppiaat Agrotiekimas ja Panevėžio žemės ūkio technika sekä koetila Bernatoniai. Kemira GrowHow on johtanut lannoitetahdas Kemira-Lifosaa Kėdainiaissa vuodesta 1997 lähtien. Tehtaassa työskentelee 140 henkeä ja se siirtyi täysin Kemiran omistukseen vuonna 2005. Siementehdas Panevėžysin lähellä modernisoitiin vuonna 2004 ja se kykenee nykyään tuottamaan 20 000 tonnia sertifioitua siementä vuodessa. Tehdas on erikoistunut viljan ja öljykasvien siementuotantoon. Logistiikkayritys UAB Movere, joka sijaitsee strategisesti hyvällä paikalla Kėdainiassa keskellä Liettuaa, on Kemira Grow- Hown (80 %) ja Movere Oy:n (20 %) yhteisyritys. Vuoden 2005 lopulla Kemira GrowHow myi 50 prosentin osuuden Baltian myynti- ja markkinointiyrityksiä Baltic Agro Holding A/S:lle yritys, jonka omistaa osittain DLA Agro Group:in jäsenet (Tanska). Scandagra on DLG:n (Tanska) ja Svenska Lantmannenin (Ruotsi) 50-50-prosenttinen yhteisyritys. Yritys on saapunut äskettäin Liettuan markkinoille ja toimittaa rehua, siemeniä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Päätoimipaikka sijaitsee Kėdainiaissa. Yritys on vuoden 2007 alusta lähtien ollut rekrytoimassa myynti- ja konsultointihenkilöstöä. C. Olsen Baltic perustettiin vuonna 1992; alkuperäinen liiketoiminta oli elintarvikkeiden jalostusvälineistön ja elintarvikkeiden kauppa. Yritys on tuonut maahan traktoreita ja puimureita vuodesta 1997 lähtien ja myynyt muun muassa John Deeren ja Kuhnin koneita. C. Olsen Baltic hankki maatalousyhtymä Grūduva:n vuonna 1997. Nykyään sillä on myyntikeskuksia Vilnassa ja Kaunaksessa. Rovaltra on pieni maatalouskoneiden kauppayritys, joka perustettiin vuonna 1995 ja se on viime aikoihin saakka harjoittanut maahantuontia lähinnä SEV-maista. Vuodesta 1999 lähtien yritys on edustanut myös joitakin länsieurooppalaisia yrityksiä kuten Fendt, Rabe ja Pöttinger, vaikka se edelleen myy myös MTZ Belarus- traktoreita. Yritys työllistää 55 henkeä. Žemūtechnika, joka perustettiin vuonna 1949, sijaitsee Marijampolėssa. Se myy uusia ja käytettyjä traktoreita, puimureita, varaosia, lannoitteita, valmistaa ja korjaa maatalouskoneita ja erityisvälineistöä. Yritys välittää tšekkiläisiä Zetor-traktoreita ja myy useiden muiden ulkomaisten yritysten välineistöä. 13

3. VILJAN TARJONTAKETJU 3.1. Viljan tuotanto Tuotetun viljan kokonaismäärä Liettuassa vaihteli 2,5 miljoonan tonnin tienoilla 2000- luvun alussa, mutta se kasvoi lähes 2,9 miljoonaan tonniin vuonna 2004 ja 2,8 miljoonaan tonniin vuonna 2005. Perhetilat vastasivat yli 80-prosenttisesti viljan tuotannosta ja maatalousyritykset tuottivat loput. Viljatilojen tilarakenne Liettuassa vuosina 2003 ja 2005 Tilakoko 2003 2005 2003 2005 Tilojen lukumäärä % tiloista Tilojen lukumäärä % tiloista viljan ala (1000 ha) % viljaalasta viljan ala (1000 ha) % viljaalasta alle 10 ha 184 573 93.9 170 369 92.9 298.6 34.5 335.6 33.1 10-50 ha 9 743 5.0 10 371 5.7 192.8 22.3 208.3 20.5 50-100 ha 1 224 0.6 1 374 0.7 84.6 9.8 94.4 9.3 100-1000 ha 926 0.5 1193 0.7 236.2 27.3 297.1 29.3 yli 1000 ha 37 0.0 57 0.0 52.4 6.1 79.9 7.9 Yhteensä 196 503 100.0 183 364 100.0 864.6 100.0 1 015.3 100.0 Lähde: Liettuan Tilastolaitos, Results of the Farm Structure Survey 2005, s. 58. Maatilojen rakenne on muuttunut jatkuvasti maiden palautusten jälkeen, mikä johti pirstaloituneeseen rakenteeseen 1990-luvulla. Tällä hetkellä viljatilat voidaan jakaa karkeasti kolmeen tyypilliseen ryhmään tilakoon mukaan: 1. Ammattimaiset tilat. Viime vuosina on ilmaantunut vahvistuva ryhmä ammattimaisia viljatiloja, jotka viljelevät satoja hehtaareja, käyttävät uutta teknologia, omaksuvat uusia viljelytapoja ja haluavat markkinoida sadon parhaalla mahdollisella tavalla. Suuret maatalousyhtymät ja kasvavat yksityiset perheviljelmät kuuluvat tyypillisesti tähän ryhmään. Useimmat yli sadan hehtaarit tilat voidaan luokitella tähän ryhmään. 2. Kehittyvät tilat. Tilaryhmään, jossa viljelyala on 10 100 hehtaaria, kuuluu edelleen suuri joukko tiloja, joilla on potentiaalia tulevaisuudessa kehittyä ammattimaisesti hoidetuiksi maatilayrityksiksi. Tähän ryhmään kuuluu kuitenkin myös paljon tiloja, jotka eivät laajenna tuotantoaan tai jopa lopettavat tuotannon tulevaisuudessa. 3. Pientilat. Viljaa ei voi tuottaa tehokkaasti alle 10 hehtaarin alalla. Yleensä näillä tiloilla on kotieläimiä, joita varten viljaa tuotetaan. Tuotantoprosessissa käytetään vanhentunutta työvaltaista teknologiaa ja pienen mittakaavan laitteita. Tavoitteena on usein omavaraisuus. Mahdollisuudet laajentua ja päästä ammattimaisten tilojen ryhmään ovat hyvin pienet. Näiden pienten viljatilojen lukumäärä laskee nopeasti seuraavien kymmenen vuoden aikana. 14

Viljatilojen luokittelu vuosien 2003 ja 2005 välillä osoittaa, että lyhyelläkin aikavälillä keskittyminen etenee nopeasti. Yli 100 hehtaarin tilojen lukumäärä kasvoi noin 2200:sta yli 2600 tilaan ja niiden omistama alue nousi kokonaisvilja-alan 43,2 prosentista 46,4 prosenttiin. Koska nämä tilat saavuttavat paljon suuremmat keskisadot kuin pienemmät, nämä 2600 tilaa vastasivat reilusti yli puolesta Liettuan viljan tuotannosta ja suurimmasta osasta jalostus- ja kauppayritysten ostamasta viljasta. 3.2. Viljakauppa, logistiikka ja varastointi Tilat ovat investoineet koneistoon, kuivauskapasiteettiin ja varastointilaitoksiin kiihtyvällä vauhdilla EU-jäsenyyden vuosien aikana. Viljan tuottajilla on kolme vaihtoehtoa sen jälkeen kun sato on korjattu kesällä: varastoida vilja itse ja myydä myöhemmin myydä vilja jatkojalostusyrityksille tai myydä vilja kauppayrityksille Ensimmäinen vaihtoehto viittaa korkeampaan hintaan talvella. Monet tilat ovat rakentaneet omaa varastointikapasiteettia ja niillä on varaa varastoida satonsa itse. Tällä hetkellä viljelijöillä arvioidaan olevan jo noin 0,6-1 miljoonaa tonnia varastointikapasiteettia. Koska maatalouden tuotantopanosten kauppayritykset pyrkivät myymään tuotantopanoksia, siemeniä ja kemikaaleja lainaan, useimmille viljelijöille on luontevinta maksaa suoraan sadollaan. Viljelijät tekevät lopullisen päätöksen viljan myynnistä jalostajien tai kauppayritysten tekemien hintatarjousten perusteella. Kun noin neljännes viljasadosta ostettiin 1990-luvulla, tämä osuus ja ostojen määrät kasvoivat nopeasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 ostettiin jopa 1,78 miljoonaa tonnia tai 63 prosenttia viljasta. Vuodesta 2003 lähtien viljakaupan rooli on vahvistunut Liettuassa peräkkäisistä hyvistä sadoista ja suotuisista maailmanmarkkinahinnoista johtuen. Viljan viennin kokonaismäärä nousi 254 000 tonniin vuonna 2002, kasvoi noin 600 000 tonniin vuosina 2003 ja 2004 ja kipusi 1 250 000 tonniin ennätyssatovuonna 2005. Kolme suurinta viejää oli Agrokoncerno grūdai, Kesko Agro Lietuva ja Linas ir viza. Muita merkittäviä viljanostajia ovat olleet Robusta, Šiaurės vilkas, Kemira GrowHow, Achema, Litagra ja yleensä maatalouden tuotantopanosten kauppayritykset. Viljan varastointikapasiteetti Liettuan viljanjalostus- ja kauppayrityksillä nousee noin 1,6 miljoonaan tonniin. Loput viljasta, jota käytetään kotieläintuotantoon, varastoidaan tiloilla. Jatkojalostusyritykset käyttivät varastointikapasiteetin lähinnä omiin tarkoituksiinsa, mutta ne myös vuokraavat varastotilaa viljan kauppayrityksille. Kireästä markkinatilanteesta johtuen useat jalostajat kuten Jonavos grūdai, Rokiškio grūdai, Tauragės grūdai ja Marijampolė grūdai ovat luopuneet jauhon ja rehun tuotannosta ja tarjoavat nykyisin viljan kuivaus-, puhdistus- ja varastointipalveluja viljan kauppayrityksille. Vuonna 2006 varastointi maksoi 1,3 euroa/tonni kuukaudessa ja siilon käyttö yhteensä 4,6 euroa/tonni. 15

tuhat t 3400 3200 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 1418 600 400 200 489 639 1976 632 2314 735 1981 681 1368 Jalostavien- ja kauppayritysten ostot Tilakäyttö 2069 Tuotetun viljan käyttö Liettuassa pääryhmittäin vuosina 1995-2005 1648 1824 1503 1456 Lähde: Liettuan Tilastolaitos. Huom.: Kuva sisältää kevät- ja syysviljan, vehnän, rukiin, ohran, kaura, ruisvehnän ja muun viljan lukuja. 588 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 697 715 1129 1403 1782 1029 Viljelijät alkoivat käyttää varastointikapasiteettia laajasti viime vuonna ja pitivät merkittävän osan sadosta itsellään odottaessaan talven korkeampia hintoja. Koska vuoden 2006 sato oli paljon vähäisempi kuin vuonna 2005, markkinoille ilmaantui kotimaisen viljan pulaa ja jalostajat kävivät ankaraa kilpailua raaka-aineesta viljan kauppayritysten kanssa. Jalostajilta puuttuu tarpeellinen määrä hyvää raaka-ainetta siitä huolimatta, että ne ovat tehneet tiiviisti tuotantosopimuksia viljelijöiden kanssa. Välittäjät ja viljan kauppayritykset ovat kontrolloineet viljan hankintaa ja myös voineet määritellä hintatason. 3.3. Viljan hinnat Markkinatilannetta kuvaa hyvin viljan hintakehitys. Vuoden vaihteessa hinnat kohosivat ennätystasolle kolmeen vuoteen. Päävientituotteen eli myllyvehnän hinnat ylittivät kahden tasaisen 100 euroa/tonni vuositason jälkeen 150 euroa/tonni tammikuussa 2007 ja näin palasivat vuosien 2003-2004 talven tasolle. Rehuvehnä ja rehuohra ovat noudattaneet samanlaista kehitystä, niiden hinnat kääntyivät jyrkkään nousuun heti uuden sadon jälkeen kesällä. Tammikuussa 2007 molempien hinnat ylittivät 140 euroa/tonni ennätystason. Myllyrukiin ja kauran hinnat vaihtelivat hieman syksyllä, mutta nousivat lopulta selvästi. Myllyrukiin hinta pysyi jopa 153 eurossa/tonni, kun taas kauraa myytiin 126 euroa/tonnilta tammikuussa 2007. 16

MTT Taloustutkimus Viljan ja öljykasvien tarjontaketjut Liettuassa 2007 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Myllyvehnä Rehuvehnä 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Myllyruis 30 20 10 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2004 2005 2006 2004 2005 2006 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Rehuohra 30 20 10 0 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Kaura 30 20 10 0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 2004 2005 2006 2004 2005 2006 Viljan kuukausihinnat Liettuassa vuosina 2004-2006 ( /t) Lähde: Maa- ja elintarviketalouden Markkinatietojärjestö 1 17

3.4. Viljaa jalostavan teollisuuden yleiskatsaus Sekä Liettuan jauho- että rehumarkkinoita hallitsee kova kilpailu. Mylly- ja rehuteollisuus yhdessä vastasivat noin yhdestätoista prosentista elintarviketeollisuuden kokonaisliikevaihdosta vuonna 2005. Liettuan mylly- ja rehuteollisuuden indikaattorit (liikevaihto miljoona ) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Myllyteollisuus Yritysten lukumäärä 34 39 40 38 33 32 Henkilöstö 1827 1595 1219 1037 1028 917 Toimialan kokonaisliikevaihto 39.1 38.1 35.0 40.6 52.0 56.3 Rehuteollisuus Yritysten lukumäärä 13 12 19 21 18 20 Henkilöstö 1660 1598 1331 1709 1619 1376 Toimialan kokonaisliikevaihto 106.5 129.8 142.5 185.2 185.4 169.0 Lähde: Liettuan Tilastolaitos, Industry 2001 ja 2002; tilattu aineisto 2002-2005. Huom.: Koska viljanjalostajat ovat usein mukana sekä myllyteollisuudessa että rehunvalmistuksessa, niin yleinen ongelma on yksittäisten yritysten kategorisointi toiseen teollisuudenalaan. Teollisuusalojen kokonaismyynnin vaihtelut saattavat johtua siitä, että joidenkin yritysten tiedot siirretään toisen teollisuudenalan tilastoihin yrityksen tuotantorakenteen muutosten mukaisesti. Täysin vientiin keskittynyt lemmikkieläinruokavalmistaja on vastannut suuresta osasta rehuteollisuuden kokonaisliikevaihdosta. On melko vaikeaa määrittää vuosi vuodelta kumpaan kahdesta teollisuudenalasta kuuluvat yritykset, joilla on sekatuotantoa. Sen tähden yksittäisten yritysten liikevaihtoluvut antavat enemmän tietoa. Tärkeimmät yritykset Latvian viljanjalostuksessa Yritys tuotantolinja Liikevaihto (miljoona ) 2001 2002 2003 2004 2005 Mars Masterfoods lemmikkieläinten ruoka 60.0 71.2 98.4 91.5 95.3 Kretingos grūdai rehu 34.1 36.1 32.8 27.5 26.3 Kauno grūdai jauho ja rehu 25.9 26.5 28.6 38.2 48.8 Malsena jauho 15.7 15.2 21.7 30.1 28.7 Kėdainių grūdai jauho, rehu ja lemmikkieläinten ruoka 8.7 7.8 8.2 11.1 13.4 Marijampolės grūdai jauho 7.7 4.8 2.1 1.5.. Joniškio grūdai jauho ja rehu 4.2 4.8 4.8 5.5 4.5 Jonavos grūdai viljan varastointi 3.3 3.5 3.7 3.6 2.7 Lähde: Verslo Žinios, TOP 1000, 2005-2006. 18

3.5. Myllyteollisuus Jauhon tuotanto nousi 212 000 tonniin vuonna 2006, josta vehnäjauhon osuus oli 167 000 tonnia ja ruisjauhon osuus 41 000 tonnia. Jauhon kokonaistuotanto on pienentynyt verrattuna vuoteen 2004, mutta se oli silti korkeampi kuin 2000-luvun alussa. Malsenan tuotevalikoima sisältää vehnä- ja ruisjauhoa, jauhoseoksia teollisuuden asiakkaille sekä vehnäjauhoa, makeisia, peruna- ja leipäseoksia vähittäismyyjille. Vehnäjauho valmistetaan Panevėžysissa, jossa päivittäinen myllykapasiteetti on 300 tonnia vehnää. Vievio malūnas (Vievis-mylly) hankittiin vuonna 2000 ja ruisjauho on tuotettu kotuhat t 240 220 200 180 55 53 1 49 2 45 9 48 4 42 6 40 160 140 120 100 80 60 40 149 158 165 159 muu ruisjauhot 181 178 167 20 vehnäjauhot 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Jauhojen tuotanto Liettuassa vuosina 2000-2006. Lähde: Liettuan Tilastolaitos, Liettuan Maatalouden Taloudellinen Tutkimuslaitos ja toimialalähteet. Kilpailu on eliminoinut useita myllyjä 1990-luvun lopulta lähtien. Jauhon jyrkän hinnanpudotuksen seurauksena kaksi keskikokoista myllyä, Šiaulių malūnas ja Marijampolės grūdai, joutuivat lopettamaan kokonaan vuonna 2003. Sen lisäksi noin 15 pienyritystä luopuivat myllytoiminnasta. Aikoinaan suurehko mylly, Šilutas girnas vähensi tuotantonsa vähäisiin lukemiin vuoteen 2004 mennessä. Vuoteen 2005 mennessä ainoastaan muutama mylly jäi markkinoille ja jauhon tuotannosta tuli melko keskittynyttä. Kaksi suurinta myllyä, Malsena ja Kauno grūdai hallitsivat markkinoita ja ne vastasivat 73 prosentista jauhon kokonaistuotantoa vuonna 2005. 19

konaan siellä päivittäinen myllykapasiteetti on 240 tonnia ruista. Muihin tytäryrityksiin kuuluvat myyntiyritys Virossa sekä Amber Pasta pastanvalmistaja Liettuassa. Malsena omistaa kolme viljankuivaamoa ja kaksi viljasiiloa Panevėžysissa ja niiden tuotantokapasiteetit ovat 27 000 ja 24 000 tonnia. Pakatuille tuotteille on 5 000 tonnia varastokapasiteetti. Yritys jopa harjoittaa vientiä Viroon, Latviaan ja Venäjälle. Ylimääräistä viljan varastointikapasiteettia löytyy Vievisista (54 000 tonnia), Pasvalysista (12 000 tonnia) ja Siauliaista (32 000 tonnia). Tällä hetkellä Malsena on monipuolistamassa tuotantovalikoimaansa vehnätärkkelykseen, gluteiiniin, glukoosisiirappiin ja rakeistettuun rehuun. Investointi käynnistettiin Panevėžysissa vuonna 2005 kun yritys osti tuotantolinjan ja aloitti tehtaan rakentamisen Panevėžysin myllyalueelta. Samanaikaisesti myllykapasiteetti kasvoi 630 tonniin/päivä. Laajentaminen valmistuu vuonna 2007, jolloin yritys pystyy tuottamaan jopa 260 tonnia vehnätärkkelystä, 60 tonnia gluteenia ja 90 tonnia erilaisia glukoosisiirappeja päivittäin. Kauno grūdai on toiseksi suurin jauhon tuottaja. Tuotantolinja modernisoitiin vuonna 1998 ja myllykapasiteetti on 250 tonnia viljaa päivässä. Vehnän ja ruisjauhon lisäksi yritys valmistaa semolinaa (makaroonijauho) ja Activus-vehnäjyviä, joka on ravintolisäaine. Yrityksellä on myös huomattavaa viljan varastointikapasiteettia ja se on Liettuan suurin vilja-pohjainen rehun tuottaja. Vuosien 2003 ja 2005 välillä investoitiin 5,3 miljoonaa euroa tuotannon modernisointiin. Kėdainių grūdai on keskikokoinen mylly, joka on erikoistunut ruisjauhoon. Yritys onnistui kaksinkertaistamaan ruisjauhon tuotantonsa vuosien 2004 ja 2005 aikana ja määrä kohosi 22 000 tonniin vuonna 2005. Suuri osa ruisjauhosta myydään suoraan leipomoihin. Joniškio grūdai on keskikokoinen mylly, joka oivalsi tuotannon erottelun tarpeen pysyäkseen johtavien yritysten perässä. Omistajaryhmä Litagran merkittävä modernisointiohjelma johti tuotantomäärien kasvuun 13 000 tonnista vuonna 2002 19 500 tonniin vuonna 2006. Malsena 47% Kauno grūdai 28% Muut 4% Kratonas 3% Joniškio grūdai 8% Kėdainių grūdai 10% Volyymipohjaiset markkinaosuudet Liettuan jauhojen tuotannossa vuonna 2005 Lähde: yritys- ja toimialalähteet. 20