JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö TYKKI2015 työpaikka-alueiden maankäytön toteuttamisohjelma
Sisältö i. Lähtökohdat i. TYKKI2015-ohjelman taustaa ja tavoitteita ii. Työpaikkatavoite iii. Toteutunut työpaikkarakentaminen ja tonttien luovutus ii. Nykytilanne i. Nykyinen kaavallinen varanto ii. Kaupungin valmis yritystonttitarjonta iii. Työpaikka-alueiden toteutuksen tavoitteet iv. Johtopäätökset i. Työpaikka-alueiden ajoitus ja toteutus ii. Pitkän ja lyhyen aikavälin haasteita Päätösehdotus Liitteet
T Y K K I o s a n a m a a n k ä y t ö n t o t e u t t a m i s o h j e l m a a A s u m i s v i s i o JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Maankäytön toteuttamisohjelma Asuminen ja palvelut Kymppi R ASEMAKAAVOITUS Alueiden toteutus ja tonttivaranto Yrittäminen ja työpaikat TYKKI E l i n k e i n o - p o l i t i i k k a Palveluverkko Elinkeinomarkkinointi TYKKI-ohjelma on osa maankäytön toteuttamisohjelmaa, jota on asuinrakentamisen osalta käsitelty Kymppi R - ohjelmassa. Ohjelmassa on mukana sekä teollisuus- ja varastorakentaminen että liikeja toimistorakentaminen. Työpaikkarakentamisen toteutusta ja tulevia painopisteitä on tarkasteltu kymmenen vuoden aikajaksolla. Työpaikka-alueiden ohjelmointi eroaa asuinrakentamisen ohjelmoinnista. Toteutusmäärät ovat asuinrakentamista pienempiä, mutta samalla erot eri vuosien välillä ovat huomattavan suuria. Perusvarannon ylläpitämisen lisäksi työpaikkaalueiden ohjelmoinnissa tulee varautua myös erityistoimintoihin tai poikkeuksellisiin tilanteisiin.
T Y K K I 2 0 1 5 t y ö p a i k k a - a l u e i d e n t o t e u t t a m i s o h j e l m a Ohjelman tavoitteena ovat turvata määrällisesti ja laadullisesti riittävä varanto sekä edistää houkuttelevien työpaikka- ja yritysalueiden toteutumista. Alueiden tonttivarannon tulee tarjota kilpailukykyisiä toimintaympäristöjä uutta sijaintia hakeville yrityksille. Tarkoituksena on, että työpaikka-alueiden toteuttamiseen kohdistuvat investoinnit ovat ennakoituja, jolloin eri toimijoilla on mahdollisuus varautua tuleviin toimiin työpaikka-alueiden rakentamisen osalta. Työpaikka-alueiden maankäytön toteuttamisohjelma toimii myös maankäytön elinkeinopoliittisena työkaluna, jolla tarkastellaan työpaikka- ja yritystoimintojen kokonaiskuvaa ja tulevia painopisteitä niin teollisuus- kuin liikerakentamisen osalta. Ohjelman haasteena on liike- ja teollisuusrakentamisen erilainen luonne asuinrakentamiseen verrattuna. Rakentamisen kokonaismäärät ovat pieniä ja niihin vaikuttaa suuret yksittäiset hankkeet. Toisaalta elinkeinoasioissa kaupungilta edellytetään joustavuutta sekä kykyä vastata nopeasti yritysten tarpeisiin. Myös työpaikkarakentamisen sisällä liike- ja toimistorakentamiseen sekä tuotanto- ja varastorakentamiseen liittyvät maankäytön toteuttamistarpeet eroavat toisistaan. Ohjelmaa päivitetään tarvittavilta osin vuosittain. Eri vuosina TYKKI-ohjelman yhteydessä käsitellään erityisteemoja, joissa voidaan nostaa myös esimerkiksi alueiden markkinointiin liittyviä aiheita. Vuoden 2015 ohjelman kanssa on samanaikaisesti käynnistetty yritysalueiden profilointi.
TYÖPAIKKATAVOITE Pitkällä aikavälillä on tarve 400-700 työpaikan vuotuiselle kasvulle Jyväskylän alueella. Vanhojen työpaikkojen häviämisen myötä uusia työpaikkoja tarvittaisiin tätäkin enemmän. 2000 2004 2008 2012 2016 2020 2024 2028
A r v i o t y ö p a i k k o j e n n e t t o m ä ä r ä n k a s v u t a r p e e s t a Työpaikkojen määrän kehitys heijastuu sekä kuntatalouteen että väestömuutoksiin. Näitä silmällä pitäen voidaan arvioida työpaikkojen nettomäärän kasvutarvetta: Työpaikkaa 80000 75000 + 10 000 tp 1) Työikäisten väestöennustukseen perustuvalla skenaariolla, jossa työllisten osuus työikäisistä pysyy samana kuin vuonna 2012. Tällöin työttömyysprosentti pysyttelee korkeana ja väestön taloudellinen huoltosuhde 1 laskee. 2) Väestöennusteen ja huoltosuhteeseen perustuvalla skenaariolla, joka ottaa huomioon väestön vanhenemisen ja säilyttää taloudellisen huoltosuhteen 1 vuoden 2012 tasolla 2. Skenaariossa työttömyysprosentti pienenee usealla prosenttiyksiköllä 3. Ohessa on esitetty myös 2000-luvun työpaikkakehitykseen perustuva lineaarinen ennuste, jossa työpaikkojen määrän kasvun odotetaan jatkuvan samanlaisena eli voimakkaana. 70000 65000 60000 55000 50000 45000 40000 + 5 000 tp + 1 000 tp Työikäisten väestöennusteeseen perustuva nettomäärän kasvutarve Väestöennusteeseen ja huoltosuhteen säilyttämiseen perustuva kasvutarve Toteutunut työpaikkakehitys 2000-2014 (v. 2013-2014 arvioitu) 2000-luvun työpaikkakehitykseen perustuva lineaarinen ennuste 1 Työllisen väestön suhde ei-työlliseen väestöön (ml. Lapset, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät yms). 2 Noin 100 työssäkäyvää 130 huollettavaa kohti. 3 Karkeasti arvioiden työttömyysprosentti voisi laskea 10 %:n tienoille, jos työllisyysrakenne säilyy samanlaisena.
Ty ö p a i k k o j e n n e t t o m ä ä r ä n k a s v u t a v o i t e 2 0 1 6 2030 Tavoiteltava työpaikkamäärän kasvu sijoittuu lineaarisen ennusteen ja huoltosuhteen säilyttämiseen perustuvan kasvutarpeen välille. Eli tavoitteena on keskimäärin n. 400 700 työpaikkaa vuodessa. Tällöin aluetaloudellinen tilanne paranee, työttömyys pienenee ja työpaikat houkuttelevat työikäistä väestöä alueelle. Lyhyellä aikavälillä merkittävää on myös hävinneiden työpaikkojen korvaaminen. Ideaalitilanteessa työpaikkojen määrä kasvaisi lähiaikoina pitkän aikavälin kasvua voimakkaammin, jotta nykyinen huono työllisyystilanne korjaantuisi nopeasti. Työpaikkaa 80000 75000 70000 65000 60000 55000 50000 45000 TAVOITELTAVA NETTOKASVU 400 700 TYÖPAIKKAA VUODESSA Väestöennusteisiin perustuvat skenaariot eivät ota huomioon Jyväskylän asemaa maakunnan keskuksena ja korkean työpaikkaomavaraisuuden alueena. Tällä hetkellä Jyväskylässä sijaitsevien työpaikkojen määrä on noin 8 % suurempi kuin Jyväskylässä asuvien työllisten määrä. Työpaikkatavoitteessa tämä on otettu huomioon. 40000 Työikäisten väestöennusteeseen perustuva nettomäärän kasvutarve Väestöennusteeseen ja huoltosuhteen säilyttämiseen perustuva kasvutarve Toteutunut työpaikkakehitys 2000-2014 (v. 2013-2014 arvioitu) 2000-luvun työpaikkakehitykseen perustuva lineaarinen ennuste
TOTEUTUNUT TYÖPAIKKARAKENTAMINEN & LUOVUTETUT YRITYSTONTIT Vuosittain on rakennettu keskimäärin 16 000 k-m 2 teollisuus- ja varastorakentamista ja 18 000 k-m 2 liike- ja toimistorakentamista. Tällä hetkellä rakentamisen määrä on matala. Kaupunki luovuttaa vuodessa teollisuustontteja noin seitsemän hehtaaria. Liike- ja toimistotonteissa luovutusmäärä on noin hehtaari ja rakentaminen kohdistuu yksityisessä omistuksessa oleville maille.
16000 12000 Te o l l i s u u s - j a v a r a s t o r a k e n t a m i n e n 2005 2014 Uudisrakentaminen ja laajennukset Valmistuneiden rakennusten määrässä on huomattavaa suurista rakennushankkeista johtuvaa vuosittaista eroa, mutta myös selkeää suhdannevaihtelua. Vuodessa on rakennettu keskimäärin 9 500 k-m 2 uusia teollisuusrakennuksia. Laajennukset mukaan lukien luku on n. 16 000 k-m 2. Vuodessa on rakennettu keskimäärin 6 500 k-m 2 uusia varastorakennuksia. Laajennukset mukaan lukien luku on n. 8 500 k-m 2. Tällä hetkellä rakentamisen määrä on matala (tarkemmat vuosittaiset tiedot liitteessä 1a). Keskimääräinen vuotuinen rakentaminen 5- vuotiskausittain 8000 4000 0 2000-2004 2001-2005 2002-2006 2003-2007 2004-2008 2005-2009 2006-2010 2007-2011 2008-2012 2009-2010 - 2013 2014 TEOLLISUUSRAKENNUSTEN UUDISTUOTANTO TEOLLISUUSRAKENNUSTEN LAAJENNUKSET VARASTORAKENNUSTEN UUDISTUOTANTO VARASTORAKENNUSTEN LAAJENNUKSET Kartta: Toteutunut teollisuus- ja varastorakentaminen 2005 2015 kerrosalan mukaan. Mitä tummempi väri, sitä enemmän kerrosalaneliöitä alueelle on rakennettu.
Keskimäärin 9 500 k-m 2 vuodessa uutta teollisuusrakentamista + Laajennuksia n. 6 500 k-m 2 vuodessa Teollisuushalli 722 k-m 2 Yritystie 13, v. 2011 Määrällisesti uuden rakentamisen volyymi tarkoittaa vuositasolla esimerkiksi viereisissä kuvissa esitettyä määrää. Teollisuushalli 599 k-m 2 Akkalankuja 4, v. 2010 Teollisuushalli 594 k-m 2 Murskaamontie 1, v. 2006 Teollisuusvarasto 285 k-m 2 Sievisenmäentie 10b, v. 2012 Teollisuus- ja pienteollisuustalo 2739 k-m 2 Kankitie 14, v. 2007 Teollisuuden tuotantorakennus 3906 k-m 2 Sepelitie 15, v. 2006 Teollisuus- ja pienteollisuustalo 597 k-m 2 Metsäraivio 12, v. 2005
Keskimäärin 6 500 k-m 2 vuodessa uutta varastorakentamista + Laajennuksia n. 2 000 k-m 2 vuodessa Varastorakennus 1073 k-m 2 Iskutie 3, v. 2012 Määrällisesti uuden rakentamisen volyymi tarkoittaa vuositasolla esimerkiksi viereisissä kuvissa esitettyä määrää. Varastorakennus 443 k-m 2 Nuutintie 8, v. 2009 Kauppavarasto 3573 k-m 2 Kalarintie 2, v. 2008 Kauppavarasto 3020 k-m 2 Kaakkovuorentie 10, v. 2007 Varastorakennukset 902 k-m 2 + 680 k-m 2 Saunatie 8, v. 2009
L i i k e - j a t o i m i s t o r a k e n t a m i n e n 2 0 0 5 2014 Uudisrakentaminen ja laajennukset Valmistuneiden rakennusten määrässä on huomattavaa suurista rakennushankkeista johtuvaa vuosittaista eroa, mutta myös selkeää suhdannevaihtelua. Vuodessa on rakennettu keskimäärin 14 000 k-m 2 uusia liikerakennuksia. Laajennukset mukaan lukien luku on n. 19 000 k-m 2. Vuodessa on rakennettu keskimäärin 4 000 k-m 2 uusia toimistorakennuksia. Laajennukset mukaan lukien luku on n. 6 000 k-m 2. Tällä hetkellä rakentamisen määrä on matala (tarkemmat vuosittaiset tiedot liitteessä 1b). 24000 Keskimääräinen vuotuinen rakentaminen 5-vuotiskausittain 20000 16000 12000 8000 4000 0 2000-2004 2001-2005 2002-2006 2003-2007 2004-2008 2005-2009 2006-2010 2007-2011 2008-2012 2009-2010 - 2013 2014 LIIKERAKENNUSTEN UUDISTUOTANTO LIIKERAKENNUSTEN LAAJENNUKSET TOIMISTORAKENNUSTEN UUDISTUOTANTO TOIMISTORAKENNUSTEN LAAJENNUKSET Kartta: Toteutunut liike- ja toimistorakentaminen 2005 2015 kerrosalan mukaan. Mitä tummempi väri, sitä enemmän kerrosalaneliöitä alueelle on rakennettu.
Keskimäärin 14 000 k-m2 vuodessa uutta liikerakentamista + Laajennuksia n. 5 000 k-m2 vuodessa Määrällisesti uuden rakentamisen volyymi tarkoittaa vuositasolla esimerkiksi viereisissä kuvissa esitettyä määrää. Myymälärakennus 1393 k-m 2 Alasinkatu 11, v. 2011 Myymälärakennus 353 k-m 2 Kiulu 2, v. 2006 Myymälärakennus 1774 k-m 2 Vehkakatu 1, v. 2009 Liike- ja tavaratalo 4519 k-m 2 + 4046 k-m 2 Seppäläntie 14-16, v. 2005-06 Myymälärakennus 1322 k-m 2 Vaajakoskentie 119, v. 2008
Keskimäärin 4 000 k-m2 vuodessa uutta toimistorakentamista + Laajennuksia n. 2 000 k-m 2 vuodessa Kuvassa esitetty rakentamisen määrä vastaa yli kahden vuoden uuden toimistorakentamisen volyymiä. Toimistorakennus 9602 k-m 2 Lutakonaukio 7, v. 2012
Teollisuus- ja varastotonttien luovutus 2000-luvulla teollisuustonttimaata on luovutettu keskimäärin hieman alle 7 ha vuodessa. Viimeisen viiden vuoden aikana luovutusmäärät ovat olleet tätä alhaisempia. Viime aikoina eniten on luovutettu tontteja Läntisen ja Itäisen Palokärjen alueilta (Seppälänkangas) sekä Hämeenlahdesta. Toisaalta myös sellaisilla alueilla on ollut yritystonteilla kysyntää, joissa kaupunki ei ole pystynyt tarjoamaan tontteja kuten Eteläportissa ja Hämeenlahdessa. Luovutetut teollisuus- ja varastotontit vuosina 2009-2015 TONTTI- KAUPPOJA PINTA-ALA ha RAKENNUSOIKEUS k-m 2 2009 2 11 33 384 2010 4 1,1 4 627 2011 15 9,6 33 710 2012 2 0,7 3 332 2013 3 1,1 5 109 2014* 6 4,2 18 631 2015 alkuvuonna* 9 4,8 20 284 Yhteensä 41 32,4 119 077 Keskimäärin per vuosi 6 kpl 5,0 ha 18 300 k-m 2 *Vuodesta 2014 alkaen mukana myös vuokratontit.
Liike- ja toimistotilatonttien luovutus Luovutettujen liike- ja toimistotilatonttien määrät ovat selkeästi teollisuus- ja varastotontteja pienemmät eli hieman yli 1 hehtaari vuodessa. Tämä selittyy kuitenkin sillä, että suuret hankkeet toteutuvat pääosin yksityiselle maalle. Luovutetut liike- ja toimistotilatontit vuosina 2009-2015 TONTTI- KAUPPOJA PINTA-ALA ha RAKENNUSOIKEUS k-m 2 2009 2 5,7 0 2010 2 0,3 945 2011 0 0 0 2012 0 0 0 2013 2 0,4 2 800 2014 2 0,5 600 2015 alkuvuonna 1 0,3 1 238 Yhteensä 9 7,2 5 583 Keskimäärin per vuosi 1 kpl 1,1 ha 859 k-m 2 Vuosina 2011-2012 ei luovutettu yhtään liike- tai toimistotilatonttia.
ITÄINEN PALOKÄRKI 60 ha 9 ha K-tontteja 51 ha T-tontteja Nykyinen varanto olemassa olevien asemakaavojen ja suunnitteilla olevien kaavojen osalta on määrällisesti riittävä. Keskustaajaman lähituntumassa oleva tarjonta painottuu teollisuustonteissa Seppälänkankaan suuntaan. Kiinnostusta on ollut myös alueille, joilla tällä hetkellä ei ole valmista tonttitarjontaa. Kaupungin omistuksessa on vanhentunutta asemakaavavarantoa, jota ei tällä hetkellä pystytä hyödyntämään. Heti myytävissä ja kunnallistekniikan piirissä oleva teollisuustonttivaranto vastaa noin kolmen vuoden tarvetta. RUOKOSAARI 5,7 ha 7 kpl 4000 5000 m2:n tontteja 1 kpl 15 000 m2:n tontti
Varanto kaavallisen t ilanteen mukaan Asemakaavavarantoon sisältyy lainvoimaisissa asemakaavoissa oleva yritystonttivaranto. Varannosta on poistettu sellaiset alueet, joiden esitetään poistuvan suunnitteilla tai vireillä olevassa kaavamuutoksessa. Tästä huolimatta osa jäljelle jäävästä varannosta ei ole toteutettavissa (esimerkiksi Hämeenlahti tai Jyskänlaakso), koska asemakaava on vanhentunut. Vireillä tai suunnitteilla olevassa asemakaavavarannossa on tämän hetken tilanne käynnistetyistä tai suunnitteilla olevista asemakaavoista. Tämän varannon tilanne voi kuitenkin muuttua suunnittelun edetessä. Yleiskaavatasoisen varannon osalta on esitetty Jyväskylän yleiskaavan mukaiset alueet sekä kaavan hyväksymisen jälkeen lainvoimaisiksi jäävien yleiskaavojen alueet sekä Länsi-Palokan ja Kauramäen suunnitteilla olevissa yleiskaavoissa esitetyt alueet. Mukana ei ole palveluiden alueita lukuun ottamatta kahta aluetta Kuokkalassa Jyväsjärven rannalla.
Varanto Tonttimaaksi muunnettuna yleiskaavoissa ja vireillä tai suunnitteilla olevissa asemakaavoissa on noin 670 hehtaaria teollisuustonttimaata, josta kaupungin omistuksessa on 230 hehtaaria. Pääosa tuotanto- ja varastotoiminnoille tarkoitetusta varannosta on sijoittunut Palokka Seppälänkangas Vaajakoskiakselille. Nyt vireillä tai suunnitteilla olevat asemakaavat pitävät sisällään 11 vuoden tavoitteen asemakaavoitettavan teollisuustonttituotannon osalta. Tästä kaupungin mailla on 8 vuoden tavoitteellinen tonttivaranto. Melko saman verran on varantoa valmiissa asemakaavoissa. Yleiskaavoissa ja vireillä tai suunnitteilla olevissa asemakaavoissa on liike- ja toimistorakentamiseen osoitettu yhteensä noin 290 000 k-m 2, josta kaupungin maanomistuksessa olevilla alueilla on noin 144 000 k-m 2. Tarkemmat tiedot liitteissä 2a ja 2b.
Varanto maanomistuksen mukaan Kaupungin maanomistus on melko hyvä uusilla työpaikka-alueilla, joilla asemakaava on vireillä. Näistä alueista maanhankinnalle on lähiaikoina tarvetta Itäisen Palokärjen ja Sulunperän laajennusten osalta. Yleiskaavallisilla alueilla laajemmalle maanhankinnalle on tarve Länsi- Palokan osayleiskaavan alueilla (Nuutti ja Lintukangas) sekä Tikkakoskella 4- tien varressa.
Varanto pääkäyttö - t arkoituksen mukaan Valmiiden asemakaavojen teollisuustonttivaranto on noin 120 hehtaaria, joista kaupungin omistuksessa on noin 80 hehtaaria. Kaupungin omistuksessa ja heti toteutettavissa olevaa varantoa on yhteensä noin 24 hehtaaria. 90 % vireillä tai suunnitteilla olevista asemakaavoista on Itäisen Palokärjen ja Sulunperän laajennusalueilla. Liike- ja toimistorakentamisen varantoa on asemakaavoissa valmiina noin 240 000 k-m 2 :n verran, josta yli puolet on kaupungin omistuksessa. Suurin osa tästä kaupungin omistamasta varannosta on Palokassa ja Kuokkalassa. Yksityistä varantoa on monipuolisemmin eri puolilla kaupunkia.
Yritystonttitarjonta 1.10.2015 vapaat yritystontit Seppälänkangas 4 Palokangas 1 Kirri 2 Nuutti 9 Ruokosaari 6 Sääksvuori 2 Korpilahti 1 Yhteensä 25
TYÖPAIKKA-ALUEIDEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET Olemassa olevaa teollisuustonttivarantoa ylläpidetään kaavoittamalla uusia, pääosin kaupungin omistuksessa olevia alueita keskimääräisen vuositavoitteen mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään monipuolisten sijoittumismahdollisuuksien tarjoamiseen ja houkuttelevalla sijainnilla olevien alueiden käyttöönottoon. Liike- ja toimistotilavarannon osalta edetään erityisesti kaupunkikehitysalustojen ja aluekeskuksissa tapahtuvan kehittämisen kautta.
Teollisuus- ja varastorakentamisen mitoitus Lähtökohtia Keskimääräinen vuosittainen uusi rakentaminen on ollut 16 000 k-m 2 viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Rakennetun teollisuustontin keskimääräinen toteutunut tehokkuusluku on noin 0,2. Kaupungin yleiskaavan mitoitusselvityksessä on arvioitu, että vuodessa luovutettaisiin 10 15 hehtaaria teollisuustonttimaata. Tavoitteena on ollut 10 hehtaaria uutta asemakaavoitettua teollisuustonttimaata. Johtopäätöksiä Nykyisen varannon ylläpitäminen edellyttää vähintään 8 hehtaarin vuosittaista lisäkaavoitusta (asemakaavoitusta), jos lähtökohdaksi otetaan 2000-luvun keskimääräinen vuosittainen rakentaminen. Tämä vertautuu melko hyvin tontin luovutusmäärään, joka samaan aikaan on ollut noin 7 hehtaaria vuodessa. Teollisuus- ja varastotonttitarjonnassa tärkeää on pystyä tarjoamaan sekä sijainniltaan että toiminnan luonteeltaan erityyppisiä alueita. Lisäksi osan asemakaavavarannon osalta voi kestää melko kauan ennen kuin ne toteutuvat. Tavoitteet Kaavoituksen ja alueiden toteutuksen perustana säilytetään tavoite keskimääräisestä 10 ha/v uudesta tonttitarjonnasta kaupungin omistamalle maalle. Koska nykyinen varanto on melko riittävä, on esimerkiksi Sulunperän laajennuksen asemakaavoitusta siirretty myöhemmäksi. Pelkän määrällisen tavoitteen lisäksi tulee keskittyä tarjonnan monipuolisuuden parantamiseen sekä houkutteleviin alueisiin. Tämä pitää sisällään asemakaavamuutoksia alueilla, jotka ovat kaupungin omistuksessa ja kunnallistekniikan läheisyydessä mutta jotka eivät ole heti hyödynnettävissä. Yleiskaavallisesta varannosta tunnistetaan erityistoiminnoille soveltuvia alueita, joiden osalta tavoitteena on valmiuden nosto (maanhankinta, kaavoituksen taustaselvitykset, yms.). Tulevina vuosina on myös ratkottava yleiskaavallisten alueiden toteutukseen liittyvät tieinvestoinnit.
Liike- ja toimistorakentamisen mitoitus Lähtökohtia Aiemmissa selvityksissä liiketilan tarpeeksi on arvioitu yli 10 000 k-m 2 vuodessa, josta noin kuudesosa olisi päivittäistavarakauppaa loput erikoistavaran kauppaa. Todellinen lukema riippuu siitä, miten väestö kehittyy ja lähikuntien ostovoima siirtyy. Catella Properties on arvioinut toimistotilan tarpeen olevan 5 000 10 000 k-m 2 vuodessa. Johtopäätöksiä Liike- ja toimistorakentamisen vuotuisen tarpeen on arvioitu olevan yhteensä alle 20 000 k-m 2 vuodessa, joka vastaa myös toteutunutta rakentamista. Arviolta merkittävä osa liike- ja erityisesti toimistorakentamisesta kohdistuu jo asemakaavoitetuille alueille, kuten olemassa olevien tilojen laajennuksiin sekä ns. brownfield-alueille eli alueille, jossa vanhoja tiloja otetaan uusiokäyttöön eri käyttötarkoitusta varten. Tavoitteet Liike- ja toimistorakentamiselle ei tällä hetkellä aseteta erillistä määrällistä tavoitetta. Uudessa rakentamisessa edetään pääosin kaupunkikehityshankkeiden (Hippos, Kangas, keskussairaalanmäki, kaupunkikeskusta 3.0) sekä aluekeskuksissa tapahtuvan kehittämisen kautta. Iso osa hankkeista toteutuu yksityisessä omistuksessa oleville maille. Tällainen etenemistapa edellyttää kaupungilta aktiivista roolia esimerkiksi kaavoituksen, yhdyskuntatekniikan rakentamisen ja kumppanuuksien etsimisen suhteen, mutta toteutuminen ja ajoitus ovat vahvasti riippuvaisia yksityisistä tahoista. Seuraavan vuoden TYKKI-ohjelmassa tutkitaan tarkemmin liike- ja toimistorakentamisen toteuttamista, minkä yhteydessä kartoitetaan uuden toimisto- ja/tai liikerakentamiseen keskittyvän alueen tarve ja mahdollisuudet.
TYÖPAIKKA-ALUEIDEN AJOITUS & TOTEUTUS HAASTEINEEN Uusien työpaikka-alueiden toteutusajankohta riippuu asemakaavoituksesta, maanhankinnasta, kunnallistekniikan rakentamisesta sekä mahdollisesta esirakentamisesta. Erityisesti Seppälänkankaan uusilla laajoilla alueilla ajoitusta on rytmitetty suhteessa kysyntään ja esirakentamisen tahtiin. Useana vuonna alueita on ajoitettu toteutumaan reilusti yli vuosittaisen tavoitteen, jotta suurten alueiden käyttöönotossa voidaan varautua yllättäviin muutoksiin. Lyhyen tähtäimen haasteena on keskustaajaman eteläpuolella olevan yritystonttitarjonnan parantaminen, joka kytkeytyy erityisesti Eteläportin ja Kauramäen kehittämiseen. Pitkällä tähtäimellä vuoden 2020 jälkeen haasteena on uusien yleiskaavallisten alueiden riippuvuus merkittävistä tieinvestoinneista.
Alueiden ajoitus ja t oteutus Pääosa valmiista tai suunnitteilla olevasta asemakaavavarannosta on ajoitettu toteutumaan seuraavan viiden vuoden aikana Nuuttia ja Sulunperän laajennusta lukuun ottamatta. Tämä määrä vastaa kymmenen vuoden keskimääräistä varantoa. Pääosa yleiskaavavarannosta ajoitetaan toteutumaan vuoden 2020 jälkeen. Poikkeuksena ovat Keljonlahti, Kangas, osa Eteläportista ja mahdollisesti Kuohu. Kangasta toteutetaan osissa - osa jo lähivuosina. Keljonlahti ja Kuohu soveltuvat ominaisuuksiltaan erityistoiminnoille ja niiden toteutumiseen tulee varautua ennen vuotta 2020.
TYÖPAIKKARAKENTAMISEN ALUEITA TONTIT LUOVUTETTAVISSA/RAKENNETTAVISSA R A K E N T A M I N E N V O I A L K A A HETI teollisuus- ja varastorakentaminen käyttötarkoitus K A A V A N V A I H E valitus ha yhteensä ha kaupungin Läntinen Palokärki I T valmis 5,4 5,4 Palokangas (Koivupurontie) T valmis 1,1 1,1 Nuutti T valmis 5 5 Korpilahti T valmis 0,3 0,3 Ruokosaari T valmis 4 4 Sääksvuori T valmis 1,2 1,2 liike- ja toimistorakentaminen k-m2 yhteensä k-m2 kaupungin Kangas K valmis 0,0 0,0 30 000 0 Ylistönmäki K valmis 0 0 12106 9100 Kirri I K valmis 0 0 24315 24315 Keljonkeskus K valmis 0 0 2789 2789 Sillankorva (Kuokkala) K valmis 0 0 12900 12900 Ajoitusta seurataan vuosittain ja sitä suhteutetaan kysyntään. 2016 HETI TOTEUTETTAVISSA YHTEENSÄ 17,0 17,0 82110 49104 Läntinen Palokärki II (Ampumaradantie) ak T valmis 9,6 9,6 Läntinen Palokärki III (Kytkin, Rattikatu, Vilkkutie)ak T valmis 11,3 11,3 2017 YHTEENSÄ VUONNA 2016 20,9 20,9 0 0 Kirri II ak K valmis 0 0 17411 17411 Läntinen Palokärki IVa (Rekkamiehentie) ak T valmis 3,3 3,3 Itäinen Palokärki (Metsäpellontie) ak T vireillä 0,9 0,9 Palokankaan teollisuusalue (Koivupurontie) ak T valmis 0,9 0,9 2018 YHTEENSÄ VUONNA 2017 4,2 4,2 17411 17411 Läntinen Palokärki IVb (Rekkamiehentie) ak T valmis 7,4 7,4 Tikkakosken asetehdas ak T vireillä 3,2 3,2 Kauramäki I ak K/T vireillä 4,5 4,5 2000 2000 Eteläportti oyk T luonnos 3,5 3,5 Itäinen Palokärki pohjoinen ak K/T vireillä 10,4 4,5 41000 27500 2019 YHTEENSÄ VUONNA 2018 29,0 23,1 43000 29500 Itäinen Palokärki keskinen ak T vireillä 10,0 10,0 Hämeenlahti ak T muutostarve 6,0 6,0 Itäinen Palokärki koillinen ak T vireillä 8,4 2,8 2020 YHTEENSÄ VUONNA 2019 24,4 18,8 0 0 Läntinen Palokärki V (Lastaustie/Rekkamiehentieak T valmis 23,4 23,4 Eteläportti oyk T/K luonnos 30000 30000 2020 JÄLKEEN YHTEENSÄ VUONNA 2020 23,4 23,4 30000 30000 Läntinen Palokärki VI (Lastaustie) ak T valmis 9,8 9,8 Itäinen Palokärki eteläinen ak T vireillä 12,2 9,4 Nuutti II ak T valmis 15,5 3,1 Sulunperä laajennus ak T suunnitteilla 46,4 26,3 Huovila ak T suunnitteilla 7,4 5,2 2020 JÄLKEEN 37,5 22,3 0 0
L y h y e n a j a n h a a s t e : k a u p u n g i n e t e l ä p u o l e n t o n t t i t a r j o n t a Kaupungin eteläpuolella (Kolmiokortteli, Eteläportti, Hämeenlahti) on kaupungin omistamaa asemakaavallista varantoa kunnallistekniikan läheisyydessä. Tätä varantoa ei voida hyödyntää ilman erinäisiä toimenpiteitä. Asemakaava voi olla vanhentunutta, alueiden käytölle on uudet suunnitelmat tai tonttiliittymiä ei pystytä nykytilanteessa järjestämään (Hämeenlahti). Nykyinen toiminta: Eteläportti 100 työpaikkaa Kolmiokortteli ympäristöineen 110 työpaikkaa Keljonlahti 100 työpaikkaa Hämeenlahti 300 työpaikkaa Näiden alueiden lisäksi haasteena on Korpilahden yritystonttitarjonnan turvaaminen tulevaisuudessa.
S u u n n i t e l m a k a u p u n g i n e t e l ä p u o l e n t o n t t i e n t o t e u t u k s e s t a Kauramäki - Asemakaavoitus käynnissä liittymän vieressä olevat tontit ajoitettu vuodelle 2018 - Käyttötarkoitus ja profiili: ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton yritystoiminta Eteläportti - Osayleiskaavoitus käynnissä: koillisosa palveluja ja kauppaa lounasosa tuotantoa - Liittymän varsi osoitettavissa pienelle yritystoiminnalle - Aikataulu joustava, tarvittaessa nopeasti käyttöönotettavissa, mutta edellyttää todennäköisesti kaavamuutosta Kolmiokortteli - Pohjoispää heti toteutettavissa (teollisuustoimintaan, 50 % myös liiketilaksi), huomioitava asutuksen läheisyys - Muu käyttö ratkaistaan alueen osayleiskaavoituksessa Keljonlahti - Erityistoiminnoille (energia, vedenkäyttö, kuljetukset) - Tarvittaessa käyttöön nopeasti (?) - Koko alueen mahdollisuuksien selvittäminen lähivuosina ja toteutus pääosin 2020 eteenpäin Hämeenlahti - Alueelle kiinnostusta - Liittymäkysymykset, maaperä ja luonnonsuojelualueet rajoittavat käyttöä - Kaavamuutoksen käynnistäminen kun kaava on ratkaistu, tontit on toteutettavissa nopeasti
P i t k ä n a j a n h a a s t e : K a a v a v a r a n n o n r i i p p u v u u s s u u r i s t a t i e i n v e s t o i n n e i s t a t a i m u i s t a t i e r a t k a i s u i s t a Suuri osuus työpaikka-alueiden kaavavarannosta on kokonaan tai osittain riippuvaista uusista kehä- tai moottoritieyhteyksistä. Investoinnit koskevat erityisesti koilliskehää, läntistä ohikulkutietä, Vt 4 Vaajakosken moottoritietä sekä Vt 4:ä Kirri Tikkakoski-välillä. Nämä tiehankkeet ovat lähtökohtaisesti olleet valtiolle kuuluvia. Osa näistä hankkeista ei toteudu ilman kaupungin merkittävää osallistumista. Työpaikka-alueiden toteutumisen kannalta ensimmäisenä paineita on koillisen kehäväylän rakentamisessa ainakin osittain.
Päätösehdotus Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy TYKKI2015-ohjelman ja toteaa erityisesti, että 1. Kaupungin yritys- ja työpaikkatonttivaranto on määrällisesti riittävä ja nykyistä tonttitarjontaa on eripuolilla kaupunkia. Haasteena on, että kaikki alueet eivät ole liikenteen tai saavutettavuuden kannalta kaikille toimijoille riittävän houkuttelevia. Erityisesti tonttitarjonnan osalta tulee panostaa alueelliseen monipuolisuuteen. Jatkossa työpaikkarakentamisen tavoitteissa tutkitaan tarkemmin keskustaajaman eteläpuolisten alueiden toteutusta ja ajoitusta. 2. Teollisuus- ja varastotonttien asemakaavoituksen ja ajoituksen pohjana käytetään keskimäärin 10 hehtaaria vuodessa. Uusien alueiden kaavoituksessa kiinnitetään huomiota saavutettavuuteen ja muuhun houkuttelevuuteen. Lisäksi tulee tunnistaa erityistoiminnoille soveltuvia alueita sekä nostaa niiden toteutusvalmiutta kaavoitusta käynnistämättä. 3. Liike- ja toimistotonttien osalta edetään erityisesti kaupunkikehityshankkeiden avulla ja aluekeskuksissa tapahtuvalla rakentamisella. Seuraavassa TYKKI2016-ohjelmassa tutkitaan tarkemmin liike- ja toimistorakentamisen varannon määrällistä ja laadullista riittävyyttä näillä alueilla sekä määritellään, missä määrin kaupungilla tulee olla omaa liike- ja toimistotilatonttivarantoa. 4. Seuraavassa TYKKI2016-ohjelmassa yritys- ja työpaikka-alueiden profiloinnilla tutkitaan sijoittumistarjontaa sekä tarjonnan mahdollisia puutteita. Tätä tehdään yhteistyössä Elinkeino- ja työllisyys -palvelualueen sijoittumispalveluiden kanssa.
LIIITTEET
Liite 1a. Valmistuneet teollisuus- ja varastorakennukset 2005 2015 Uudet rakennukset ja laajennukset Vuosien 2005 2008 luvuissa myös Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti TEOLLISUUSRAKENNUKSET VARASTORAKENNUKSET VUOSI UUDET k-m2 LAAJENNUKSET k-m2 UUDET k-m2 LAAJENNUKSET k-m2 2005 2 896 3 223 3 116 202 2006 10 316 5 999 1 758 1 097 2007 10 657 10 837 7 924 1 365 2008 22 568 15 840 17 206 5 129 2009 23 917 9 360 4 629 3 612 2010 2 203 2 713 675 2 561 2011 5 453 7 154 17 000 4 294 2012 6 783 2 584 4 339 2 465 2013 7 821 2 875 1 130 667 2014 3 113 1 963 6 356 0 2015* 5 937 923 260 328 YHT. 101 664 63 471 64 393 21 720 *Vuoden 2015 osalta tiedot kesäkuun loppuun.
Liite 1b. Valmistuneet liike- ja toimistorakennukset 2005 2015 Uudet rakennukset ja laajennukset Vuosien 2005 2008 luvuissa myös Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti LIIKERAKENNUKSET TOIMISTORAKENNUKSET VUOSI UUDET k-m2 LAAJENNUKSET k-m2 UUDET k-m2 LAAJENNUKSET k-m2 2005 9 189 7 119 695 2 308 2006 5 174 1 341 0 5 560 2007 3 259 6 573 13 199 7 300 2008 13 997 17 966 2 966 2 613 2009 24 592 10 752 0 488 2010 33 707 1 802 277 520 2011 24 109 994 80 226 2012 12 562 288 11 722 103 2013 11 794 5 875 9 916 316 2014 1 662 0 1 477 166 2015* 6 235 503 351 0 YHT. 146 280 53 213 40 683 19 600 *Vuoden 2015 osalta tiedot kesäkuun loppuun.
L i i t e 2 a. K a a v o j e n t e o l l i s u u s - j a v a r a s t o t o n t t i v a r a n t o Yleiskaavoissa (raakamaa) Vireillä tai suunnitteilla asemakaavoissa Valmiina asemakaavoissa Alue Yhteensä Kaupungin Yhteensä Kaupungin Yhteensä Kaupungin Tikkakoski-Puuppola 187,5 0,9 - - 6,2 - Palokka 125,6 20 - - 25,8 8,1 Seppälänkangas-Palokangas 131,6 58 52,5 41,2 82,4 69,6 Vaajakoski-Jyskä-Ruokosaari 193,8 65,55 46,4 26,3 4,6 3,9 Kuokkala - - - - 1,7 - Eteläportti-Keljo 31,2 24,7 6,0 6,0 3,2 1,2 Kuohu 34,4 34,4 - - - - Korpilahti 137,2 16,8 7,4 5,2 4,1 0,9 Yhteensä 841,3 ha 220,4 ha 112,3 ha 78,7 ha 128 ha 83,7 ha
L i i t e 2 b. K a a v o j e n l i i k e - j a t o i m i s t o t o n t t i v a r a n t o Yleiskaavoissa (arvioita) Vireillä tai suunnitteilla asemakaavoissa Valmiina asemakaavoissa Alue Yhteensä Kaupungin Yhteensä Kaupungin Yhteensä Kaupungin Kangas-Tuorula-Lutakko- Mattilanniemi 50 000 50 000 40 000-27 000 3 500 Palokka 17 000-2 900-42 964 41 726 Seppälänkangas-Palokangas - - 41 000 27 500 29 644 - Vaajakoski-Jyskä - - 63 780 3 900 21 382 7 386 Eteläportti-Keljo 75 000 60 000 2 000 2 000 14 769 4 100 Kuokkala* - - 28500-73 174 67 206 Korpilahti - - - - 17 524 2 786 Tikkakoski-Puuppola - - - - 15 488 3 588 Yhteensä 142 000 k-m 2 110 000 k-m 2 149 680 k-m 2 33 400 k-m 2 241 945 k-m 2 130 292 k-m 2 * Kuokkalan luvuissa mukana Korkeakoskenlahden ja Ylistönrinteen Y-tontit.