TYKKI2017-ohjelma. Ohjelman sisältö 1. TILANNEKATSAUS JA SEURANTA 2. KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA 3. KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS

Transkriptio

1

2 TYKKI2017-ohjelma Ohjelmassa on seurattu alueiden toteutumista ja paikallisen elinkeinoelämän mittareita sekä päivitetty tarvittavilta osin alueiden toteuttamisaikatauluja. Jyväskylän alueella työpaikka-alueiden rakentaminen kaupan osalta on ollut vilkasta ja yritystonttien kysynnän kasvu kuvastaa vilkastumista myös teollisuuden ja muiden vastaavien alojen saralla. Ohjelman sisältö 1. TILANNEKATSAUS JA SEURANTA 2. KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA 3. KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS 4. YRITYSALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS Lisäksi ohjelmassa on tarkasteltu kahta erityisteemaa: kaupan sijoittumista ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain muutosta sekä työpaikka-alueiden saavutettavuutta.

3 TYKKI työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet TYKKI-ohjelmassa tarkastellaan Jyväskylän uusien teollisuus- ja varastoalueiden sekä liike- ja toimistoalueiden toteutusta seuraavan kymmenen vuoden tähtäimellä. Tavoitteena ovat turvata määrällisesti ja laadullisesti riittävä kaavavaranto sekä edistää houkuttelevien työpaikka- ja yritysalueiden kehittymistä. Tonttivarannon tulee tarjota kilpailukykyisiä toimintaympäristöjä Jyväskylästä uutta sijaintia hakeville yrityksille. Työpaikka-alueiden maankäytön toteuttamisohjelma toimii maankäytön elinkeinopoliittisena työkaluna, jossa tarkastellaan työpaikka- ja yritystoimintojen kokonaiskuvaa ja tulevia painopisteitä. Ohjelman tavoitteena on ennakoida työpaikkaalueiden toteuttamiseen kohdistuvia investointeja, mikä parantaa alueiden toteutukseen osallistuvien tahojen varautumista. Jyväskylän yleiskaavaa toteuttavana ohjelmana tavoitteena on toimivan yhdyskuntarakenteen luominen. Ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, investointiohjelmille, maanhankinnalle, tontinluovutukselle sekä elinkeinomarkkinoinnille. Työpaikka-alueiden maankäytön toteutuksen ohjelmoinnin haasteena ovat rakentamisen pienet kokonaismäärät suhteessa asuinrakentamiseen sekä määrän riippuvuus suurista yksittäisistä hankkeista. Liike- ja toimistorakentamiseen sekä tuotantoja varastorakentamiseen liittyvät maankäytön tarpeet eroavat toisistaan huomattavasti, mutta myös näiden toimialojen sisällä tietyillä toiminnoilla voi olla erityistarpeita. Perusvarannon ylläpidon ohella erilaisiin tarpeisiin varautuminen edellyttää monipuolista kaavavarantoa sekä alueiden saattamista rakentamiskuntoon tarvittaessa nopeallakin aikataululla. Ohjelmaa päivitetään tarvittavilta osin vuosittain. Eri vuosina TYKKI-ohjelman yhteydessä käsitellään erityisteemoja. Edellisessä ohjelmassa tämän vuoden ohjelman tavoitteeksi asetettiin tutkia tarkemmin liike- ja toimistorakentamisen varannon määrällistä ja laadullista riittävyyttä näillä alueilla sekä määritellä, missä määrin kaupungilla tulee olla omaa liikeja toimistotilatonttivarantoa.

4 TYKKI osana maankäytön toteuttamisohjelmaa A s u m i s v i s i o JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Maankäytön toteuttamisohjelma Asuminen ja palvelut Kymppi R ASEMAKAAVOITUS Alueiden toteutus ja tonttivaranto Yrittäminen ja työpaikat TYKKI E l i n k e i n o - p o l i t i i k k a Yleiskaava luo kehyksen yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehitykselle. Yleiskaavassa ei oteta kantaa uusien asuin- ja työpaikka-alueiden toteuttamisjärjestykseen vaan tätä suunnitellaan kahden eri ohjelman kautta. TYKKI-ohjelma kattaa työpaikkarakentamisen ja Kymppi R -ohjelma asuinrakentamisen. Toteuttamisohjelmissa ratkaistaan mm. millä aikataululla edetään kohteiden asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja kunnallistekniikan rakentamisessa. Uusien työpaikka-alueiden toteutusta ja ajoitusta peilataan suhteessa olemassa olevan ja muilta alueilta tulevan tonttitarjonnan monipuolisuuteen. Ohjelmien tehtävänä on seurata tonttien kysynnän, tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta säännöllisesti, jota mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida tarvittaessa nopeasti. Ohjelmat syntyvät laajan ja säännöllisen yhteistyön tuloksena. TYKKI-ohjelman laadinnan päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto - yksiköllä. Valmisteluun osallistuvat asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet, elinkeinoyksikkö sekä Jyväskylän Energia. asukkaat TARPEET yritykset Palveluverkko Elinkeinomarkkinointi rakennusliikkeet kiinteistökehittäjät kiinteistösijoittajat

5 Rakentamisen & tonttivarannon 1. TILANNEKATSAUS JA SEURANTA

6 Tilannekatsaus Työpaikkaa Työikäisten väestöennusteeseen perustuva nettomäärän kasvutarve Väestöennusteeseen ja huoltosuhteen säilyttämiseen perustuva kasvutarve Työpaikkakehitys (vuodet arvioitu) VUOSI 2016 Elinkeinoelämässä myönteistä virettä ja kasvu Jyväskylän seudulla on ollut selvästi koko maata ripeämpää Työpaikkojen määrä on kasvanut vuonna Työttömyys on laskenut, mutta pysyy edelleen melko korkealla tasolla. Kaupungin omistuksessa oleva yritystonttivaranto lisääntyi merkittävästi Jykes Kiinteistöiltä ostettujen tonttien myötä. Lähde: (Keski-Suomen aikajana II/2017, Jyväskylän kaupungin tilastot)

7 Teollisuus- ja varastotonttien luovutus Luovutetut teollisuus- ja varastotontit vuosina LUOVUTUS- KERRAT PINTA-ALA ha RAKENNUS-OIKEUS k-m , , , , * 6 4, , , / , Yhteensä 51 37, Keskimäärin per vuosi 6 kpl 4,3 ha k-m2 * Vuodesta 2014 alkaen mukana myös vuokratontit Vuodesta 2014 alkaen teollisuustontteja on voinut myös vuokrata. Tämän jälkeen luovutetuista tonteista yli puolet on alkuun vuokrattu. Alkuvuonna 2017 teollisuus- ja varastotonttien kysyntä on selvästi kasvanut.

8 Rakentamisen tilastot k-m Vuonna 2016 liikerakentamisen määrä on huippuvuosien lukemissa. Seppälän Prisma-keskuksen lisäksi valmistui Palokan Lidl. Noin neljännes liikerakentamisen määrästä on liiketoimintapohjaisia asuntolatiloja, kuten tehostettua palveluasumista Teollisuus- ja varastorakentaminen pysyi edelleen melko vakiintuneella tasolla. Toimistotiloissa rakentamisen määrä oli edelleen hyvin alhainen. Uusia toimistotilahankkeita on kuitenkin käynnistymässä Kankaalle vuonna TEOLLISUUSRAKENNUKSET LIIKERAKENNUKSET VARASTORAKENNUKSET TOIMISTORAKENNUKSET

9 Työpaikka-alueiden 2. KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA

10 Teollisuus- ja varastorakentaminen tavoite keskimäärin 10 ha uutta asemakaavoitettua teollisuusmaata Tavoitteen toteutuminen v Keskimääräinen asemakaavoitetun uuden teollisuustonttimaan määrä ylittyi, vaikka valmistuneissa asemakaavoissa ei juurikaan lisättyä teollisuustonttimaata. Tavoitteen toteutuminen v Tänä vuonna keskimääräiseen tavoitteeseen päästään, mikäli uutta teollisuusmaata kaavoitetaan noin 38 hehtaarin verran. Tähän päästään Itäisen Palokärjen asemakaavan valmistumisella. Ajanjakso : Itäisen Palokärjen uusi teollisuustonttivarantoa (n. 50 ha) kattaa ajanjaksolle asetetun tavoitteen. Lisäksi uutta varantoa on suunnitteilla mm. Kauramäkeen, Tikkakoskelle, Kanavuoren alueelle ja Hämeenlahteen.

11 Kaupungin yritystontit Tilanne vuoden 2017 alussa Vuoden 2017 alussa kaupungilla on markkinoinnissa teollisuusja varastotontteja yhteensä 35 kappaletta. Teollisuus- ja varastotonttien kokonaismäärä on noin 26 ha, mikä vastaa neljän vuoden keskimääräistä tontinluovutusmäärää. Luvuissa ei ole mukana varattuja tontteja. Eniten vapaita tontteja on tarjolla Seppälänkankaalla (20 ha) ja Nuutissa (5 ha). Vuodelle 2018 uutta tarjontaa on odotettavissa Eteläportin (Kauramäen) alueelle sekä Tikkakoskelle (asetehtaan alue). Toimisto- ja liiketilatyyppiselle rakentamiselle vapaita tontteja on Ylistönmäellä ja Kirrissä.

12 Työpaikka-alueiden ajoitus Läntisen Palokärjen alueella kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu. Lisäksi tiedossa on tasoitukseen liittyviä kustannuksia. Vuonna 2018 suunnitellaan rakennettavaksi Kauramäen yritysalue sekä joko Tikkakosken asetehtaan alue tai Hämeenlahden Tousalanmutka. Vuonna 2019 tarkoituksena on avata Itäinen Palokärki pohjoisista osista.

13 Erityisteemat 3. KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS

14 Kaupan sijainnin ohjaus Kaupan sisäiseen sijaintilogiikkaan vaikuttavat monet eri tekijät, kuten liikenneyhteydet ja koettu saavutettavuus, muiden kaupallisten palveluiden läheisyys, kaupan laatu ja sijaintikustannukset. Kaupan sijainnin ohjauksella pyritään hillitsemään uusien kaupallisten yksiköiden haitallisia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on näkynyt kaupallisten toimintojen sijoittumisessa yhdyskuntarakenteen reuna-alueille hyvien henkilöautoyhteyksien varaan. Kaupan sijainnin ohjauksen lainsäädäntö koskee vain vähittäiskaupan suuryksiköitä muttei kuitenkaan tukkukauppaa. Sijainnin ohjauksen periaatteet tulevat maankäyttö- ja rakennuslaista, joka uudistui näiltä osin toukokuussa 2017.

15 Lakimuutokset voimaan ) suuryksikön pinta-alarajaa nousee 2000 kerrosalaneliömetristä 4000 neliömetriin (71 a ) 2) maakuntakaavojen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus poistuu keskustatoimintojen alueilla (71 b ) 3) velvoite ottaa huomioon kaupan laatu perusteena sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle poistuu ja tilalle tulee kaupan palveluiden saavutettavuus (71 c ) 4) tarkennus, jonka mukaan asemakaavamääräykset voivat koskea vähittäiskaupan laatua ja kokoa, poistuu (71 e )

16 Kaupan koon ohjaus Lakimuutoksessa suuryksikköraja muuttui 2000 k-m 2 :stä 4000 k-m 2 :iin, jolloin suurin osa kaupan nykyisistä yksiköistä putoaa sääntelyn piiristä. Lakimuutoksen jälkeenkin rajan alla jäävät yksittäiset yksiköt voivat yhdessä muodostaa yli 4000 kerrosalaneliömetrin myymäläkeskittymän, joita sääntely edelleen koskee. Asemakaavassa voidaan kuitenkin edelleen ohjata kaupan kokoa, mikäli kaupan saavutettavuuden tai toimivan kilpailun edellytysten turvaaminen sitä edellyttää. Saavutettavuuden merkitys korostuu erityisesti päivittäistavarakaupassa. Aiempien tutkimusten mukaan 34 suurimmalla kaupunkiseuduilla asuvista yli 80 % asuu enintään yhden kilometrin matkan päässä lähimmästä päivittäistavarakaupasta.

17 Kaupan toimialojen ohjaus Aiemmin kaupan laatua (toimialaa) käytettiin perusteena sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle. Lakimuutoksen myötä perusteena kaupan laatu on korvattu saavutettavuudella. Kaupan ensisijaisena sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue. Lakimuutoksen tavoite on, että kaupan laatua koskevia määräyksiä ei enää käytetä. Toisaalta jatkossakin kaavojen tai vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien sisältövaatimusten täyttymiseksi on tarpeen käyttää kaupan laatua koskevia määräyksiä.

18 Merkittävin vaikutus on suuryksikön pinta-alarajan nostolla. Muutoksen jälkeen kaupan erityinen sijainnin ohjaus koskee jatkossa pääasiassa kauppakeskuksia ja hypermarketteja sekä jossain määrin tilaa vaativaa kauppaa. Toisaalta pääosa keskustahakuisesta erikoiskaupasta ja päivittäistavarakaupasta jää erityissääntelyn ulkopuolelle. Kaupungilla jatkossakin mahdollisuus ohjata kaupallisen palveluverkon rakennetta, mutta muutoksen lisäävät suunnittelun tarve asemakaavatasolla. Tosin Jyväskylässä on arvioitu asemakaavojen kaupallisia vaikutuksia melko kattavasti jo nykytilanteessa. Jatkossa ratkaisevaa on, miten kielteisiä vaikutuksia hillitään kaavoituksen kautta. Muutokset vähentävät yksittäisissä tapauksissa teknisluonteisista syistä tehtävien kaavamuutosten tarvetta. Lähde: Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

19 Erityisteemat 4. YRITYSALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS

20 Saavutettavuus Saavutettavuutta voidaan tarkastella sekä fyysisenä saavutettavuutena että koettuna saavutettavuutena. Fyysinen saavutettavuus voi tarkoittaa etäisyytenä linnuntietä, matkaa tai matkaan käytettävää aikaa. Koettuun saavutettavuuteen vaikuttaa muun muassa reitin suoruus ja sujuvuus sekä ympärillä olevat toiminnot. Molemmissa tulee huomioida saavutettavuus eri kulkumuodoilla niin jalan, pyörällä, julkisilla kuin henkilöautolla. Eri toimialoille saavutettavuus merkitsee erilaisia asioita. Kaupalle kysymys on kuluttajaasiakkaista ja työvoimavaltaiselle toimistoalalle työntekijöistä, kun taas tuotannolliselle toiminnalle tärkeitä voivat olla yhteydet valtakunnallisille väylille tai yhteiskumppanit. Lisäksi valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa työpaikka-alueiden alueiden tulisi olla kestävillä liikkumismuodoilla saavutettavissa.

21 Saavutettavuus pääliikenneväyliltä 0,9 2,9 4,9 6,9 8,9 Lutakko Kangas-Tourula Keljonkeskus Jyskänlaakso Eteläportti Kirri Ruokosaari Seppälä Rautpohja-Savela Ylistönmäki Sulunperä Arvioitu matka-aika lähimmälle pääliikenneväylälle (vt 4, 9 tai 18) Jyväskylän keskustaajamassa sijaitsevat yritysalueet ovat matka-ajoiltaan erittäin hyvin saavutettavissa pääliikenneväyliltä. Alueita sijaitsee melko runsaasti aivan valtaväylien vieressä. Toisaalta pääpaino uudessa tarjonnassa on Seppälänkankaalla. Osassa alueista liikenteen ajoittainen ruuhkaisuus sekä kulku alueelle esimerkiksi asuinalueen läpi voivat heikentää koettua saavutettavuutta. Hämeenlahti Seppälänkangas Heinämäki Nuutti 3 min 5 min 7 min 9 min

22 Saavutettavuus keskustasta 2,9 4,9 6,9 8,9 10,9 12,9 Lutakko Kangas-Tourula Seppälä Rautpohja-Savela Keljonkeskus Ylistönmäki Jyskänlaakso Hämeenlahti Arvioitu matka-aika Jyväskylän keskustaan Keskustan saavutettavuudessa on enemmän vaihtelua eri yritysalueittain kuin saavutettavuudessa pääliikenneväyliltä. Seppälänkangas Heinämäki Eteläportti Kirri Sulunperä Nuutti Ruokosaari 3 min 5 min 7 min 9 min 11 min 13 min

23 Saavutettavuus kestävästi Yritysalueiden saavutettavuuden arvioinnissa tarkasteltiin myös, kuinka hyvin saavutettavissa ne ovat kestävillä kulkumuodoilla. Kolme tarkastelukriteeriä olivat: 1) alueen sijoittuminen suhteessa Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kestävän liikkumisen vyöhykkeille 2) alueesta 2 kilometrin säteellä olevien asukkaiden määrä 3) alueesta 2 säteellä olevien työpaikkojen määrä. Viereisessä listassa alueet on jaettu arvioinnin perusteella järjestykseen sen perusteella, kuinka hyvin alueet ovat saavutettavissa kestävillä liikkumismuodoilla. Keskustaa lähellä olevat alueet sekä aluekeskukset ovat kestävin kulkumuodoin hyvin saavutettavissa. Kestävän liikkumisen kannalta heikoimmin menestyvät kauempana asuinja työpaikka-alueista sijaitsevat alueet kuten Nuutti, Ruokosaari ja Kirri. Toisaalta kehittyvien alueiden kestävä saavutettavuus paranee tulevaisuudessa, kun alueen läheisyyteen tulee lisää asukkaita ja työpaikkoja.