1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa kortteli 412 tontti 6 sekä katu- ja virkistysalue, Katajaranta Suunnittelualue Viistokuva KAAVASELOSTUS KAAVOITUS 6.10.2016, päivitetty 15.12.2017
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 tunnistetiedot Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos ja tonttijako 4. kaupunginosa kortteli 412 tontti 6 sekä katu- ja puistoalue Katajaranta laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki, Tekninen osasto, kaavoitus Timo Hätönen kaavasuunnittelija timo.hatonen@rovaniemi.fi Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi puh. 016-322 8914 / 0400-451 453 tekninen lautakunta 26.4.2016, 54 vireilletulosta ilm. päivämäärä 10.5.2016 valmisteluvaiheen kuuleminen 12.10.-25.10.2016 tekninen lautakunta 28.2.2017, 33 kaupunginhallitus 13.3.2017, 125 julkisesti nähtävillä 22.12.2017-22.1.2018 kaupunginhallitus x.x.20xx, xx kaupunginvaltuusto x.x.20xx, xx 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 4. kaupunginosassa Katajarannan asuinalueella. Tarkempi suunnittelualueen sijainti on esitetty sijaintikartassa sivulla 3. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia entisen Katajarannan päiväkotialueen muuttamista asuin kerrostaloalueeksi. Samassa muutoksessa myös viereistä Kajaanintien liikennealuetta Poropolkun kohdalla laajennetaan sekä Ranuantien katunimi muutetaan osaksi Poropolkua ja Kivikatua. Kaavassa suunnittelualueelle muodostuu kolme rakennuspaikkaa.
3 Sijaintikartta Kartassa on osoitettu kaavoituksen suunnittelualue. Vaikutusalue käsittää lähiympäristön kortteli-, katu-, liikenne- ja virkistysalueet. 3
4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 7 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 8 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset, selvitykset, lähdeluettelo... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve...10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset...10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö...10 4.3.1 Osalliset (MRL 62 )...10 4.3.2 Vireille tulo...10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät...10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö...11 4.4 Asemakaavan tavoitteet...11 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet...12 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet...12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...12 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta...12 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...18 5 Asemakaavan kuvaus...18 5.1 Kaavan rakenne...18 5.1.1 Mitoitus...19 5.1.2 Palvelut...19 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...19 5.3 Aluevaraukset...19 5.3.1 Korttelialueet...19 5.3.2 Muut alueet...21 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...21 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...22 5.5 Ympäristön häiriötekijät...22 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset...22 5.7 Nimistö...22 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...22 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus...22 6.3. Toteutuksen seuranta...22 6.4 Liitteet...22 4
5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Asemakaavan seurantalomake, s. 24 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, s. 26 Liite 3 Vuorovaikutuslomake, valmisteluvaihe, s. 30 Liite 4 Rakentamistapaohje, s. 32 Liite 5 Tonttijako, s. 39 Liite 6 Kaavakartta, erillinen Selvitykset: Rovaniemen liikennejärjestelmä 2030 suunnitelma Rovaniemen keskustan seudun viherselvitys ja suunnitelma Tieliikennemeluselvitys, Katajaranta 10.2.2017, Promethor 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulopäätös ja nähtävilläpito; Asemakaavan muutos on käynnistetty teknisen lautakunnan 26.4.2016 päätöksen johdosta. Alueen kaavoitus on kuulutettu vireille 10.5.2016 Lapin Kansassa. Asemakaavan muutoksen vireille tuloon on voinut tutustua 11.5.2015 alkaen palvelupiste Osviitassa, kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla sekä kaupungintalolla kaavoituksessa. Nähtävilläolon aikana ei saapunut mielipiteitä. Valmisteluvaiheen nähtävilläpito; Asemakaavan muutoksesta on laadittu vaihtoehto alueen käytöstä. Kaavaluonnos on asetettu nähtäville 12.10.-25.10.2016 väliseksi ajaksi. Kuulutus nähtävilläpidosta julkaistiin 11.10.2016 Lapin Kansassa sekä kirjeellä asianosallisille. Kaavaluonnoksiin ja aineistoon on ollut mahdollisuus tutustua palvelupiste Osviitassa ja kaupungin internet sivuilla kaavatorilla. Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläpito; Teknisen lautakunnan 28.2.2017 esityksestä on kaupunginhallitus hyväksynyt 13.3.2017 asemakaavan muutosehdotuksen ja päättäneet asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 22.12.2017-22.1.2018. Kuulutus nähtävillä pidosta julkaistiin 21.12.2017 Lapin Kansassa sekä kirjeellä maanomistajalle sekä rajanaapureille. Nähtävillä olon aikana kaavaehdotukseen on ollut mahdollisuus tutustua palvelupiste Osviitassa, kaupungin internet sivuilla kaavatorilla sekä kaavoituksessa. Kaavaehdotuksen hyväksyminen; Julkisen nähtävillä pidon jälkeen on kaupunginhallitus käsitellyt x.x.201x kaavaehdotusta ja esittäneet kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto on x.x.201x hyväksynyt asemakaavan muutoksen. 5
6 Muutoksenhaku Valtuuston päätöksestä on mahdollisuus hakea 30 vuorokauden aikana muutosta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelta. 2.2 Asemakaava Asemakaavan käyttötarkoituksen muutoksella on alueelle tarkoitus muodostaa uusia asuinkerrostalojen rakennuksia sekä uudelleen järjestellä alueen liikennöintiä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kun alueen asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja sen jälkeen kuulutettu lainvoimaiseksi, voidaan alueelle tontinluovutusehtojen jälkeen myöntää asemakaavamääräysten mukainen rakennuslupa. Hankeen toteuttamistapaa voidaan käsitellä myös kaupunkikuvatyöryhmässä ennen varsinaisen luvan myöntämistä. Toteuttamisessa pitää huomioida asemakaavamääräysten lisäksi myös alueelle laadittua rakentamistapaohjetta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaavoituksen kohteena oleva suunnittelualue on ollut aikoinaan soranottopaikka teiden, katujen ja talonrakennusten tarpeita varten. Jäljemmin alueelle on sijoittunut yksi rakennus joka on viimeisinä vuosina ennen käytön lopettamista toiminut lasten päiväkotina. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on maaston muodoiltaan vaihtelevaa olevien korkeuserojen vuoksi. Alueen lähiympäristö on muodostunut pääsääntöisesti pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Suunnittelualueen kohde kuuluu 4. kaupunginosaan Katajarannan asuinalueeseen. Alueelta avautuu jollaintasolla näkymät niin Ounasvaaralle, kuin Pöyliövaaran suuntaan. Luonnonolot Pinnanmuodoltaan alue on viettävää etelän ja lännensuuntaan. Alue on ollut aikoinaan maankäyttöalueena ja myöhemmin osittain rakennettuna alueena. Puustoa korttelialueella on jonkin verran. Pääpuulaji on mänty. Vesistöt, vesitalous ja hulevedet Alueen pinta- ja hulevedet johdetaan ojitusjärjestelmien kautta alueen kunnalliseen hulevesiviemäriverkostoon tai ojitusjärjestelmien kautta alueen Kemijoen vesistöön. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. 6
7 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelun kohteena olevalla alueella ei ole asukkaita. Yhdyskuntarakenne Lähialueen yhdyskuntarakenne on toteutunut lähestulkoon voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alueella on vireillä muutama asemakaavan muutos sekä muutamalla tontilla uudisrakennustoimintaa. Kaupunkikuva Suunnittelualue ja sen lähiympäristö muodostaa kaupunkikuvallisesti matalaa ja väljästi rakennettua, kerrosluvultaan yhdestä neljään kerrokseen muodostunutta rakennuskantaa, jossa alin kerros on pääsääntöisesti kellarikerrosta porrashuoneistoineen. Rakennukset ovat sijoitettu pääsääntöisesti kaavatiesivuttain. Palvelut Lähimmät palvelut alueella on sijoittunut noin 0,5 km:n päähän Ounasvaarantien varteen. Ydinkeskustan palvelualueelle on matkaa noin kilometri. Virkistys Suunnittelualue liittyy alueen virkistysaluekokonaisuuteen jotka tarjoavat asukkaille hyvät luonnossa liikkumisen mahdollisuudet vesistöineen. Kemijoen rantaalueelle on matkaa noin 0,5 km. Liikenne Kivikatu toimii alueen tonttikatumaisena pääväylänä, jolta on hyvät yhteydet niin auto- kuin kevyenliikenteen osalta eri kaupunginosiin. Liikenteen nopeus alueella vastaa normaalia taajama-alueen nopeutta. Suunnittelualueen itäpuolella on Kajaanintie. Tekninen huolto Alueen kunnallistekniikka on kaupungin teknisen huollon piirissä. Alueelle on sijoitettu myös kotitalouksille jätteen kierrätyspiste. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä ei ole suojeltavia kohteita tai sellaisia häiriötekijöitä joilla olisi oleellista merkitystä alueen suunnittelussa. Lähin häiriötä aiheuttava asia on Kajaanintien liikenne joka ei ole ollut ongelma aiemmin toimineen päiväkodin osalta. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen maa on kaupungin omistuksessa. 7
8 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset, selvitykset, lähdeluettelo Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava Alueidenkäyttötavoitteet liittyvät suurelta osin valtakunnallisiin maankäytön suunnittelun kysymyksiin. Tärkeimpinä kaikkia kaavatasoja koskevana tavoitteina on hyvän elinympäristön tavoittelu ja kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen suunnittelussa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin maakuntakaavan ja yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. Rovaniemen maakuntakaava Alueella on voimassa Lapin liiton 19.5.2002 valtuuston hyväksymä maakuntakaava. Maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkintä kaavassa osoittaa mm. asumiseen tarkoitetut alueet. Maakuntakaavan uudistaminen on tällä hetkellä ehdotusvaiheessa ja siinä alue on edelleen merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Yleiskaava Rovaniemen yleiskaavassa 2015 alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi AK. 8
9 Asemakaava Suunnittelualueen asemakaavat on hyväksytty 17.1.1985 ja 22.9.1988 Kaavassa suunnittelualue on merkitty julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi YL, puistoalueeksi VP sekä katualueeksi. Ote voimassa olevasta asemakaavasta 9
10 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Rovaniemen kaupungin rakennusjärjestyksen 16.4.2007, 35. Kiinteistörekisteri Suunnittelualueen tontti-, puistot- sekä katualue on merkitty kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suojelumääräykset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen suunnittelu on käynnistynyt kaupungin aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on 26.4.2016 päättänyt 4. kaupunginosan korttelin 412 tontin 6 sekä puisto- ja katualueen asemakaavan muutoksen tutkimisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset (MRL 62 ) Kaavoitusmenettely tulee järjestää suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella (1441/2006). 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan muutoksen vireille tulo on kuulutettu 10.5.2016 Lapin Kansassa. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on lähetetty sähköinen jakelu laajalle viranomaistaholle ja muille asiantuntija tahoille sekä kirjeellä asianosallisille. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua palvelupiste Osviitassa, kaupungintalolla kaavoituksessa sekä kaupungin internet-sivuilla kaavatorilla. Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu pitämällä voimassa oleva asemakaava sekä asemakaavan muutoksen luonnosvaihtoehdot valmisteluvaiheen kuulemista varten yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Nähtävillä pidosta 10
11 on tiedotettu kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeitse asianosaisille. Lisäksi kaava-asiaan on voinut tutustua kaupungin internet sivuilla Kaavatorilla sekä Kaavoitus yksikössä kaupungintalolla. Mielipiteitä kuulemisen aikana ei ole saapunut. Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat käsitelleet kaava-asiaa valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen ja päättäneet kaavaehdotuksesta sekä julkisesta kaavan nähtävillä pidosta. Nähtävillä pidosta on tiedotettu lehtikuulutuksella Lapin Kansassa sekä lähettämällä tieto muutoksesta rajanaapureille. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus hakea muutosta valittamalla asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava-alueen vireilletulosta on tiedotettu kirjeellä sekä lähetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma ELY-keskuksen alueidenkäyttöyksikköön. Viranomaisneuvottelua asiassa ei ole järjestetty. Asemakaavan muutoksesta on saatu ELY:n lausunto valmisteluvaiheessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Teknisen lautakunnan päätöksen mukaisesti on asemakaavan muutoksella tarkoitus eheyttää olevaa aluerakennetta niin, että se ei kuitenkaan heikennä olevaa elinympäristön laatua. Mahdollistaa käyttötarkoituksen muutoksella toteuttaa alueelle kerrostalorakentamista. Samassa muutoksessa selkeytetään alueen katunimistöä joka palvelee paremmin mm. pelastustoimen tarpeita. Myös Liikenneviraston suunnitelmaa huomioidaan jo ennakkoon siten, että Poropolun liittymä Kajaanintielle katkaistaan oheisen toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Ote ELY liikennevastuualueen toimenpideohjelmasta Kajaanintien ja Porokadun kohdalta 11
12 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen Tavoitteiden toteutumisen osalta yleiskaava on tärkeä kunnan strateginen väline. Toteutuminen varmistetaan asemakaavalla joka noudattaa yleiskaavan linjauksia. Olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta eheytetään ja vajaaksi rakennettuja alueita hyödynnetään elinympäristöä parantamalla. Huolehditaan, että asuntorakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Huomioidaan alueen suunnittelussa lisääntyvät myrskyt ja taajamatulvat. Yleiskaavan huomioon ottaminen Oikeusvaikutteisessa Rovaniemen yleiskaavassa 2015 alue on merkitty asuinkerrostalovaltaiseksi alueeksi AK. 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tukee Rovaniemen kaupunkistrategian linjauksia. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavalla on tarkoitus luoda edellytykset korkealuokkaiselle ja hyvin rakennettuun ympäristöönsä soveltuva sekä laadukas toteuttaminen. Rakennusten on sopeuduttava hyvin jo alueelle toteutuneeseen rakennuskantaan ja ympäristöönsä nähden. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnittelun yhteydessä alueelle on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja jotka on todettu tontin haasteellisen muodon ja muiden olosuhteiden osalta sellaisiksi, että on päädytty mennä voimassa olevan tilanteen osalta vain yhdellä vaihtoehdolla prosessissa eteenpäin. 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehto 0: Asemakaavaa ei muuteta. Vaihtoehto 1: Asemakaavan käyttötarkoituksen muutos, joka mahdollistaa toteuttaa alueelle kerrostalorakentamista. Vaihtoehto 2: Kaavoitusprosessin aikana esiin tuleva jokin muu mahdollinen vaihtoehto tai vaihtoehtojen yhdistelmä alueiden käytöksi. 12
13 Asemakaavan muutoskartta ja merkinnät Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen on kaavakarttaa korjattu alueelle valmistuneen liikennemeluselvityksen osalta. Lisätty merkintöihin sekä kaavakarttaan meluesteen rakentamista osoittava määräys. 13
14 Asemakaavan muutosvaihtoehto, havainnekuvat s. 14-16 14
15 15
16 16
17 Tontinkäyttösuunnitelma Alueen rakennukset sijoittuvat rinteeseen, jolloin suurin sallittu kerrosten määrä muodostuu rinteen alapuolisten kerrosten määrästä. Alimpaan kerrokseen ja ylimmän kerroksen yläpuolelle (ullakko) on mahdollista sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa puolet kerrosten kerrosalasta. Muu ala on kerrosalaan laskematonta tilaa. Tontille on osoitettu kaksi leikkiin- ja oleskeluun tarkoitettua aluetta. Toinen tontin alaosaan ja toinen tontin takaosaan. Tontin takaosan aluetta voidaan mahdollisuuksien mukaan leikata alemmas jolloin alueen käyttö paranee ja joka voi mahdollistaa jopa rakennusten toisen kerroksen asunnoille osittaisen oman piha-alueen. Tontin takaosan leikkaus estää myös liikennemelun leviämistä alueelle ja leikkaus toimii myös turvallisuustekijänä leikkialueelle. Myös porrashuoneistosta on mahdollisuus toisen kerroksen osalta suunnitella käynti pihanpuoleiseen tontin osaan, jolloin leikki- ja oleskelualueen saavutettavuus paranee oleellisesti. Tontille on osoitettu kaksi autopaikkojen/varaston rakennuspaikkaa omalla kerrosalalla osoitettuna. Autotalleja alla olevassa suunnitelmassa on osoitettu neljä kutakin rakennusta kohden. Lopullinen rakennusluvan mukainen suunnitelma voi osoittaa autotalleja mahdollisuuksien mukaan jopa enemmänkin. Loput autopaikat tontille osoitetaan asemapiirroksessa rakennusluvan yhteydessä. Pienemmät kevytrakenteiset katokset/varastot (mm. ns. pyöräparkki/jätekatos) voidaan sijoittaa tontille rakennusluvan yhteydessä olevan asemapiirroksen mukaisesti, ellei niitä sijoiteta rakennuksen yhteyteen. Ajoneuvoliittymiä tontille osoitetaan kaksi ja kolmas liittymä tontin eteläosassa toimii kevyenliikenteen/pelastustoimen liittymänä. P E 17
18 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaupunki on järjestellyt alueen päiväkotitoimintaa uudelleen ja lopettanut suunnittelun kohteena olevalla tontilla ko. toiminnan. Kaupunki on myös päättänyt, että alueen maankäytöllistä toimintaa pitää tehostaa kaupunki strategian periaatteiden mukaisesti. Voimassa oleva käyttötarkoitus ei täten palvele kaupungin tavoitteita ja alueen käyttötarkoitus on päätetty muuttaa muuhun toimintaan. Alueen luonne ja sijainti huomioiden on alueen asuinkäyttöön kaavoittaminen tullut ensisijaiseksi vaihtoehdoksi alueen käytön suunnittelussa. Myös yleiskaava on taustalla käyttötarkoituksen muutoksen osalla. Alueen asemakaavan muutosvaihtoehdoksi on suunnittelu tuonut voimassa olevan asemakaavavaihtoehdon lisäksi muutosvaihtoehdon jossa alueelle on saatu väljästi toimiva ja hyvin ympäristöönsä sulautuva kolmen kerrostalon kokonaisuus tonttitehokkuudeltaan (e=0.67). Kaavoittamisen myötä alueelle on laadittu lisäksi havainnekuvia alueen rakennusten sijoittelusta, korkeustasosta ja massoittelusta. Vaikutusselvitysten ja arvioinnin tulokset Alueelle on laadittu liikennemelun leviämisen vuoksi meluselvitys jolla saatiin selvitettyä liikenteen melun leviäminen pieneltä osin tontin takaosaan. Selvityksen tulosten myötä saadaan melun leviäminen estettyä pienellä tontin takaosan leikkauksella sekä meluaidalla. Mielipiteet, muistutukset, lausunnot ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan vireilletulon aikana ei saapunut yhtään mielipidettä. Valmisteluvaiheessa tuli kaksi mielipidettä sekä ELY-keskuksen lausunto. Valmistelu- sekä ehdotusvaiheen kuulemisen jälkeen kaavaselostusta päivitetään mahdollisten mielipiteiden, muistutusten ja lausuntojen osalta ja ne saatetaan teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Käsitellyt mielipiteet, muistutukset ja lausunnot tuodaan esille kaavaselostuksessa. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Teknisen lautakunnan päätös 26.4.2016 kaavoituksen käynnistämisestä. Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen on tekninen lautakunta 28.2.2017 esittänyt kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutos valittaisiin jatkokaavoituksen pohjaksi. Kaupunginhallitus on päättänyt teknisen lautakunnan esityksestä 13.3.2017 asemakaavan muutosehdotuksesta ja päättäneet asettaa sen julkisesti nähtäville. Päätöksen mukaisesti on kaavaehdotusta täydennetty 23.3.2017 melusuojaustarpeella valmistuneen selvityksen osalta. Teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen päätökset ovat olleet yksimielisiä. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Tuleva toteuttaminen nivoutuu luontevasti jo alueella olevaan rakenteeseen, niin kerroskorkeudeltaan, kuin rakennustehokkuudellakin. Rakentamistapa ohjaa tulevaa toteuttamista myös alueen suunnittelun osalta. 18
19 5.1.1 Mitoitus Alueen kaavoitus ja sen toteutuminen lisäävät jonkin verran alueen asukasmäärää. Keskimäärin käytettynä, noin 60 m 2 asuntokokoa, syntyy alueelle noin 50 uutta asuntoa. Muut mitoitukseen liittyvät seikat on esitetty kaavaselostuksen liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa. 5.1.2 Palvelut Katajarannan alueen palvelukokonaisuus on tulevan kaavaratkaisun osalta hyvä. Lähialueelta, noin 1 km säteellä, löytyy monipuolinen palvelukeskittymä jossa on sijoittuneena mm. kioski, apteekki, kauppa, ravintola ja polttoaineen jakelupiste. Rakennukseen on sijoittunut myös vapaa-aikaan ja liikuntaan liittyvää toimintaa sekä eläinlääkäriasema. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos toteutuessaan täydentää ja monipuolistaa luontevasti alueelle jo toteutettua kaupunkirakennetta. Hyödyntää alueelle rakennettua tekniikkaa ilman lisärakentamista. 5.3 Aluevaraukset Tontille voidaan toteuttaa kerrostalorakentamista. 5.3.1 Korttelialueet Asuinrakennusten korttelialueet Rakennukset tontilla sijoittuvat rinteeseen ja oleskelualue tontin takaosaan. Tontin etuosaan Kivikadun puolelle kaavaan on osoitettu myös toinen oleskelualue ohjeellisena joka mahdollistaa alueen vapaamman sijoittamisen. Kadunpuoleiselle tontinrajalle on kaavaan osoitettu istutettava/säilytettävä puurivi tontilla jo olevien pihlajien osalta. Puut olisivat hyvä säilyttää mahdollisuuksien mukaan. Tontille on osoitettu kaksi autopaikojen/varastojen rakennuspaikka joihin on osoitettu oma rakennusoikeus. Muut pienemmät toiminnot esimerkiksi pienet katokset/pyöräsuojat voidaan sijoittaa tontille vapaasti rakennusluvan yhteydessä asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Rakennusten osalta kaavan lisäksi on laadittu rakentamistapaohje joka on huomioitava suunnittelun yhteydessä. Kaavaselostuksessa on myös esitetty tontinkäyttösuunnitelma sivulla 17, jossa tontin toiminnot on kerrottu pääpiirteittäin. 19
20 Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset Toimenpiteet liikennemelun osalta 20
21 5.3.2 Muut alueet Virkistysalueet Suunnittelualueen pohjoisosaan lisätään yhtenäinen virkistysalue, koska Poropolun katuyhteys Kajaanintielle poistetaan. Liikennealueet Kaavassa pohjoisosaan perustetaan pieni liikennealueen tilavaraus Liikenneviraston laatiman suunnitelman turvaamiseksi. Suunnitelmalla Liikennevirasto pyrkii saamaan Kajaanintien ja Porokadun risteysalueen liikenneturvallisuutta paremmaksi. Hulevedet 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Tavoitteena eheyttää kaupunkistrategian mukaisesti aluerakennetta, lisätä tonttitarjontaa sekä lisätä vaihtoehtoja eri asumismuotoihin. Muutos lisää hieman alueen asukasmäärää. Liikenteen osalta alueelle tulee kaavan myötä pieniä muutoksia niin, että mm. Porokadun liittymä Kajaantielle katkaistaa liikenneturvallisuuden lisäämiseksi. Myös alueen katunimistöä selkeytetään jolla halutaan parantaa mm. pelastustoimen liikkumista ja kohteiden saavutettavuutta. Kaavassa uudisrakentaminen muokkaa alueen kaupunkikuvaa uudella tavalla. Tavoitteena on, että kaupunkikuva yhtenäistyy Kivikadulla. Ilmastollisten vaikutusten osalta aluesuunnittelussa pitää huomioida mm. rankkasateista johtuvien vesimassojen hallinta jo tonttialueella, ettei niiden osalta tule lähiympäristöön ongelmia. 21
22 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muutos ei luo vaikutuksia olevaan luonnonympäristöönsä, koska alue on jo osittain rakennettua korttelialuetta pysäköintialueineen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole muita varsinaisia ympäristön häiriötekijöitä, kuin liikennemelu, joka pieniltä osin leviää tontin takaosan leikkialueelle. Alueelle laaditun meluselvityksen osalta leikkialuetta on hyvä madaltaa vähintään metrillä, jolloin alueelle saadaan luonnollinen korkeampi maavalli ja maavallin päälle n. 1 m:n korkuinen meluaita. Maavalli ja meluaita yhdessä muodostavat noin 2:n metrin korkuisen suojan melua varten. Valli ja meluaita lisäävät myös leikkialueen turvallisuutta viereisen liikennealueen osalta. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa esitetyt merkinnät ja määräykset ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kokonaisuudessaan asemakaavakartalla. 5.7 Nimistö Varsinaisesti uutta nimistöä asemakaavan muutoksella ei synny. Muutoksella järjestellään jo alueella olevaa katunimistöä selkeyttämisen vuoksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alue voidaan toteuttaa, kun kaavan lainvoimaisuuden jälkeen on alueen osalta saatu tontinluovutuspäätös ehtoineen sekä tonttiin liittyvät kiinteistötekniset toimet on suoritettua. Rakentamisessa tulee noudattaa asemakaavamääräyksiä sekä siihen liittyvää rakentamistapaohjetta. 6.3. Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutusta seurataan viranomaisten eri rekistereillä sekä valvontatoiminnalla. 6.4 Liitteet Liite 1 Asemakaavan seurantalomake, s. 24 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, s. 26 Liite 3 Vuorovaikutuslomake, valmisteluvaihe, s. 30 Liite 4 Rakentamistapaohje, s. 32 Liite 5 Tonttijako, s 39 Liite 6 Kaavakartta, erillinen 22
23 Rovaniemellä 6.10.2016, päivitetty 15.12.2017 Timo Hätönen kaavasuunnittelija Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö 23
24 Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 698 Rovaniemi Täyttämispvm 28.09.2016 Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa katu- ja virkistysalue, Katajaranta Kaavan nimi Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 10.05.2016 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 698 2016-6 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,5730 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,5730 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,5730 100,0 3300 0,21 0,0000 700 A yhteensä 0,4933 31,4 3300 0,67 0,4933 2000 P yhteensä Y yhteensä -0,4622-1300 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,1179 7,5-0,0331 R yhteensä L yhteensä 0,9618 61,1 0,0020 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 24
25 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 1,5730 100,0 3300 0,21 0,0000 2000 A yhteensä 0,4933 31,4 3300 0,67 0,4933 3300 AK 0,4933 100,0 3300 0,67 0,4933 3300 P yhteensä Y yhteensä -0,4622-1300 YL -0,4622-1300 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,1179 7,5-0,0331 VP -0,1510 VL 0,1179 100,0 0,1179 R yhteensä L yhteensä 0,9618 61,1 0,0020 Kadut 0,9104 94,7-0,0494 LT 0,0514 5,3 0,0514 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä 25
26 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26
27 27
28 28
29 29
30 Liite 3 Vuorovaikutuslomake, valmisteluvaihe 30
31 31
32 Liite 4 Rakentamistapaohje 32
33 33
34 34
35 35
36 36
37 37
38 38
39 Liite 5 Tonttijako 39