Euroalueen vakaudenhallinta ja rahoitustukiohjelmat Finanssineuvos Pekka Morén
1) Miten vakaudenhallinta on organisoitu? 2) Mitä rahoitustukiohjelmilla on saatu aikaan? 3) Vaikutukset Suomen kannalta 4) Näkymät kuinka onnistuu irtautuminen rahoitustukiohjelmista?
I. Vakaudenhallinta ja sen organisointi
EVM:n ja ERVV:n vertailua EVM Pysyvä (10/2012 alkaen): Espanja ja Kypros ERVV Väliaikainen (ei uusia) GR2, IRL, POR Lainakapasiteetti 500 mrd. Lainakapasiteetti noin 200 mrd. Pääoma Takaukset ja ylitakaukset (1,65) Suomen maksama pääoma: 1,44 mrd. Suomen antama takaus: noin 7,5 mrd. Kaikki pääomittavat Väistyvän takaajan ongelma 1,79 % Suomen osuus kiinteä Suomen osuus voi muuttua Velkoja-asema IMF:n jälkeen Ei erityisasemaa Budjettivaikutus (2012 kertaluonteinen) Ei suoraa budjettivaikutusta Ei tilastoida EMU-velkaan Tilastoidaan EMU-velkaan Vakiintunut ammattimainen hallinto Väliaikainen hallinto
EVM:n vakaustuen muodot 1. EVM:n laina - kytketään tyypillisesti talouden ja sen rakenteiden korjaamiseen - 2. Rahoituslaitosten pääoman vahvistamiseksi myönnettävä rahoitusapu - tavoitteena pankkijärjestelmän tervehdyttäminen - 3. Ennalta varautuva rahoitusapu - tavoite ehkäistä kriisitilanteita varmistamalla rahoituksen saanti - 4. Ensimarkkinoiden tukiväline 5. Jälkimarkkinoiden tukiväline - tavoitteena estää taloudellisten vaikeuksien leviäminen - Muuta: Vakaustuki ja siihen liittyvä ehdollisuus mahdollistaa EKP:n OMT-ohjelman aktivoinnin
Vakaustuen myöntäminen ja pelisäännöt Lähtökohtana: koko euroalueen ja sen jäsenvaltion rahoitusvakaus on uhattuna 1. Tukipyyntö euroryhmän yksimielinen hyväksyntä 2. Ehdollisuus Määritellään tapauskohtaisesti yhteisymmärryspöytäkirjassa 3. Väliarviot ohjelman ehdollisuuden toteutuksesta ovat tukierien maksamisen ehtona (yleensä 3 kk:n välein). Tarkistukset ehtoihin tarvittaessa - euroryhmä hyväksyy yksimielisesti 4. Ohjelmasta irtautuminen (tuen myöntäminen päättyy) Ohjelman jälkeinen valvonta (väliarviot 6 kk:n välein) - kunnes 75 % tuesta maksettu takaisin -
II. Rahoitustukiohjelmat ja niiden vaikutukset
Ohjelmamaissa tapahtunut kehitystä
Yksikkötyökustannuksissa käänne
Työttömyys kääntynyt laskuun
Velkasuhde tasaantumassa
Taloudellisia tunnuslukuja
Kreikka Julkinen talous tasapainottumassa Kasvustrategia (kasvuinstituutin perustaminen) Markkinoiden luottamus palautumassa Kilpailun esteitä poistettu Turismi kasvussa Työttömyys lähtenyt laskuun Velanhoitokustannukset kohtuulliset korkeasta velkatasosta huolimatta Pankkien järjestämättömien luottojen suuri määrä Korkea julkisen ja yksityisen velan määrä Yritysten rahoituksensaanti vaikeaa Työmarkkinoilla rakenteellisia jäykkyyksiä Ukrainan kriisi riskitekijä turismille ja viennille Suorat ulkomaiset investoinnit alhaisella tasolla
Portugali Vahva sitoutuminen talouden uudistamiseen Markkinoiden luottamus palautunut ja korot laskeneet Työttömyys laskenut vuodessa yli 2 prosenttiyksikköä Talous kasvussa useiden sektoreiden tukemana Vienti kasvussa ja vaihtotase kääntynyt ylijäämäiseksi Kilpailun ja työmarkkinoiden esteitä poistettu Julkisen ja yksityisen velan taso suhteellisen korkea Työttömyys edelleen korkea (15,2 %) Pankkijärjestelmän tervehtyminen kesken Yritysten rahoituksensaanti vaikeaa kehityksestä huolimatta Koulutustaso alhainen
Kypros Talous sopeutunut uudistuksiin ennakoitua paremmin Talouden sopeutusohjelma edennyt suunnitellusti Turismi ja yritysjärjestelyt säilyttäneet asemiaan Luottoluokittajat katsovat riskitason laskeneen Ennusteet lupaavat talouskasvua vuodelle 2015 Työttömyyden odotetaan nousevan 19 %:n tasolle Pankkijärjestelmän vakautuminen kesken Pääomaliikkeitä joudutaan edelleen rajoittamaan Verotulot laskeneet Julkisen ja yksityisen velan taso suhteellisen korkea Ukrainan kriisi merkittävä uhka tärkeälle Venäjän viennille
III. Euroalueen vakaushallinta Suomen näkökulmasta
Suomen keskeiset tavoitteet Yhteisvastuun välttäminen Tulonsiirrot ja eurobondit Ohjelmavelkojen leikkaukset ja huojennukset (jos niistä aiheutuu tappiota) Suomen valtion vastuiden ja riskien rajaaminen (vakuudet) Kriisivaltion oman taloudellisen kantokyvyn varmistaminen Varallisuuden hyödyntäminen myös muun rahoituksen saamiseksi ensisijaista Markkinoille paluun tukeminen tarvittaessa Taakanjako ja julkisen rahoituksen minimointi: Sijoittajanvastuu IMF:n osallistuminen ohjelmien rahoitukseen Päätöksenteon yksimielisyys kansalliseen budjettivaltaan liittyvissä asioissa (rahoitustukipaketit)
Kriisivastuut eivät uhkaa velkakestävyyttä Vastuiden kokonaisvaikutus valtion velkaan, % bkt:stä Valtion velka suhteessa kokonaistuotantoon 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Perusura 1,5 mrd v. 2012 (EVM pääoma) 3,5 mrd v. 2017 (Hypoteettinen lainapääoman leikkaus) 4,5 mrd v. 2022 (EVM:n pääomitus)
Kriisitoimien riskit rajallisia Hypotettiinen arvio Suomen valtiolle aiheutuvasta tappiosta, kun maksukyvyttömyysriski kasvaa (mrd. euroa) Oletettu maksukyvyttömyysriski Tappiooletus Rahoitus Max. Tappio Suomen osuus ERVV 30 % 40 % 200 24,0 0,462 EVM 30 % 10 % 500 15,0 0,270 Yhteensä 700 39,0 0,7 (mrd. euroa) Oletettu maksukyvyttömyysriski Tappiooletus Rahoitus Max. Tappio Suomen osuus ERVV 50 % 40 % 200 40,0 0,770 EVM 50 % 10 % 500 25,0 0,449 Yhteensä 700 65,0 1,2
Sitoumuksista valtaosa takauksia Suomen valtion toteutuneet sitoumukset EU:n velkakriisin hoidossa, mrd. euroa EVM 10/2012 maksettu pääomaosuus EVM pääomaosuus 1,44 Takaukset ja lainat Annettujen sitoumusten määrä ERVV takaukset 7,53 Kahdenväliset lainat 1,00 Laskennalliset sitoumukset ja vastuut ERVM:n tukilainat 0,78 EU:n maksutasetuki 0,25 IMF:n rahoitus: 0,59 - josta euroalueen maat 0,41 Vakuudet yhteensä 1,22
Kriisien vertailua Suomen näkökulmasta Suomen pankkikriisi 1991 1993 Tuki/takaus 14 mrd. (20 % / bkt) Kv. talouden sokki ml. Lehman 2008 2009 4 + 50 mrd. (27 % / bkt) Eurokriisi 2010 2013 12 mrd. (6 % / bkt) Suorat tappiot valtiolle Valtion velka / bkt 5,3 mrd. -- -- 20->70 % 29%->37 % 37 %->46 % Bkt 13 % (3 v) Lama 8 % (1v) Romahdus 3,8 % (4v.) Taantuma/hidas kasvu Yleinen korkotaso Jopa 16 % 4,5 1,2 % 1,2 % 0,6 %
IV. Näkymät ohjelmista irtautuminen
Näin velkoja on järjestelty Kreikka Irlanti Portugali Kypros Huomiot 1. Velkojen uusiminen Neuvottelut pankkien kanssa (Wienin aloite) Neuvottelut Venäjän ja kotimaisten institutionaalisten sijoittajien kanssa Kreikan osalta epävarma 2. Laina-ajan pidennys 10 vuoden lyhennys vapaus; maksuajan pidennys 45 v. ERVV ja kahdenväliset 10 vuoden lyhennys vapaus; ERVV ja ERVM:n laina-aikojen jatkaminen 7 vuodelle 22 vuoteen. 10 vuoden lyhennys vapaus; ERVV ja ERVM:n laina-aikojen jatkaminen 7 vuodelle 22 vuoteen. Rahoitustarvetta alentava vaikutus merkittävä 3. Korkojen tai lainanhoitomaksujen maksujen alennus ERVV:n marginaali poistettu; kahdenvälisten lainojen korkoa laskettu ERVV:n marginaali poistettu ERVV:n marginaali poistettu Vaikutus rahoituskustannuksiin merkittävä 4. Nimellisarvon leikkaus Kreikan PSI 1 oli 206 mrd. euroa eli 53,5 % nimellisarvosta 5. Vapaaehtoinen velkojen vaihto Kreikan PSI2 (DBB) 33,8 % hintaan, leikkaus nimellisarvosta 66,2% Ns. Holdouts 6. Velkojen laiminlyönti Maksukyvyttömyys 7. Julkisten velkojien velkojen osittainen anteeksianto (OSI) EU:n perussopimuksen vastainen, KR osalta vaikutus vakuusjärjestelyyn 8. Muut SMP-voittojen tuloutus valtion kautta Kreikalle EKPJ:n ja Irlannin keskuspankkien promissory note (muuttaminen velkakirjoiksi)
Esimerkki: Ennuste Kreikan velkataakasta (lähde: IMF)
Rahoitus pääosin markkinaehtoista Velan ja velkojien rakenne, % Velan ja velkojien rakenne, mrd euroa 100 % 2000 90 % 1800 80 % 70 % muu 1600 1400 muu 60 % 50 % 40 % 30 % EU-IMF-tukilainat EKP:n velkakirjaomistus 1200 1000 800 EU-IMF-tukilainat EKP:n velkakirjaomistus 20 % Velkakirjat, ei SMP 600 10 % 400 Velkakirjat, ei SMP 0 % Lyhyt velka 200 0 Lyhyt velka
Asiantuntijoita VM:ssä Euroalueen vakausyksikkö EVY Yksikön päällikkö finanssineuvos Pekka Morén Lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen Neuvotteleva virkamies Minna Aaltonen Finanssisihteeri Jouni Lehto Rahoitusmarkkinaosasto Yksikön päällikkö finanssineuvos Pauli Kariniemi (EVM / ERVV) Finanssineuvos Markku Puumalainen (vastuuselvitykset) Neuvotteleva virkamies Aki Kallio (vakuudet) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi
Lisää aiheesta VM:n uudet eurokriisisivut Eurozone-portaali EU:n taloudellinen tuki jäsenmaille Euroopan vakausmekanismi EVM IMF