Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Transkriptio

1 Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1

2 Esityksen runko Kriisimaiden taloudellinen tilanne Tasapainottomuudet: julkinen talous, vaihtotase Sopeutuminen: BKT ja kilpailukyky Kriisinhallinta Kriisimaiden omat toimet EU/IMF EKP:n rooli Miten eteenpäin? Finanssipoliittinen kehikko Muut toimet (pankkiunioni ym.) 2

3 I. Taloudellinen tilanne kriisimaissa 3

4 Julkiset menot Euroalue Irlanti Kreikka Espanja Italia Kypros Portugali 200 Julkiset menot (pl. korkomenot ja pääomansiirrot), indeksi, 2002 = Lähde: Eurostat 25851@Chart16 (f i) 4

5 Julkinen velka Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Euroalue 200 % BKT:sta Lähteet: Eurostat ja Euroopan komission ennuste @Velat (2) 5

6 Perusjäämät paranevat vähitellen 10 % BKT:sta Portugali Espanja Irlanti Italia Kreikka Lähde: Euroopan komissio. Komission ennuste vuosille @Chart14 (fi) 6

7 Vaihtotase, GIIPS Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali euroalue 5 % BKT:sta Lähde: Euroopan komissio @Chart4 7

8 Vienti, GIIPS Kreikka Irlanti Italia Portugali Espanja Q1 = Kreikan tiedot on arvioitu komission ennusteen perusteella. Lähde: Eurostat. 8

9 BKT, GIIPS Euroalue Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali 115 Indeksi 2005 = Lähde: Eurostat @Chart40 9

10 Yksikkötyökustannukset ovat laskeneet Kreikka Irlanti Italia Portugali Espanja Euroalue = Lähde: Euroopan komission ennuste @Chart103 10

11 II. Kriisin hoito 11

12 II.1 Kriisimaiden omat toimet Tiukkaa talouskuria ei voi välttää. Julkiset alijäämät ovat suuria ja on tarvetta lisäsopeutuksiin. Lyhyellä tähtäyksellä negatiivinen vaikutus talouden kasvuun. Kilpailukyvyn parantaminen on erittäin tärkeää: Hyödyke- ja työmarkkinoiden jäykkyyksien vähentäminen. Parantaa talouskasvua keskipitkällä aikavälillä. Parantaa valtion legitimiteettiä ja uskottavuutta. Positiivisten vaikutusten saavuttaminen vie aikaa. Välttämätöntä saavuttaa käänne velkaantumisessa ja sen jälkeen aleneva trendi. Alentaminen 60% tasolle vie vuotta (kuvio). Jotkut maat ovat saavuttaneet käänteen (kuviot). 12

13 Velkatason sopeuttaminen on hidasta Irlanti Kreikka Euroalue 240 % BKT:sta Lähde: Eurostat ja EU-komissio. Ennusteet kevät @EA J-velka(pitkä) 13

14 Mahdolliset menestystarinat BKT: Viro, Latvia, Islanti ja Irlanti Viro Latvia Islanti Irlanti 200 Indeksi, 2000=100, kiintein hinnoin, kausitasoitettu Lähteet: Eurostat, kansalliset tilastoviranomaiset. (fi) 14

15 Julkinen velka Irlanti Viro Latvia Islanti 120 % BKT:sta Lähde: Eurostat @GovDebt2 (fi) 15

16 II.2 EU/IMF ohjelmat Tehtävänä on tarjota siltarahoitusta, jotta sopeutus on organisoitunutta. Alijäämien tilanteessa sopeutus ilman ohjelmaa olisi luultavasti kaoottinen. Ohjelma antaa mahdollisuuksia parantaa rahoitusjärjestelmää sekä vahvistaa kansantalouden tuotantoperustaa. Ohjelman ehdollisuus ja säännöllinen seuranta ovat välttämättömiä. Moraalikadon hallinta kriisimaissa. Talouspolitiikan jatkuvuuden tukeminen. 16

17 II.3 EKP:n rooli Turvaa pankkijärjestelmän likviditeetin. Solvenssikysymykset kuuluvat maiden hallituksille. Parantaa rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja rahapolitiikan välittymistä (Kuvio: korkoerot Saksaan) Mandaatin mukaista: hintavakaus keskipitkällä aikavälillä. OMT ohjelma Mahdolliset interventiot valtion velkapapereiden jälkimarkkinoilla rahapolitiikan välittymisen parantamiseksi. Ehdollisuus: maalla täytyy olla ESM ohjelma. Säännöllinen valvonta välttämätön. EKP tekee itsenäisen arvion ja päätöksen. Kohdistuu alle kolmen vuoden papereihin, ohjelman koolle ei ole ex ante rajoituksia. Ei sitoumuksia korkojen ylärajasta tai ostetuista määristä. 17

18 Valtionlainojen korkoeroja Saksaan (2v) 24 % Portugali Irlanti Italia Espanja Suomi Kreikka (oikea)* % /10 04/10 07/10 10/10 01/11 04/11 07/11 10/11 01/12 04/12 07/12 10/12 Lähde: Bloomberg. 2 v. korkoerot Saksaan. *Kreikan hintoja ei saatavilla jälkeen 0 18

19 III. Miten eteenpäin 19

20 III.1 Makrotaloudelliset toimet: six-pack (voimaan viime vuoden lopussa) Uudistettu vakaus- ja kasvusopimus Keskipitkän aikavälinen tavoitteet (MTOs) Liiallisen alijäämän menettely (3% alijäämä, 60% velkaantuminen) Alijäämää koskevat tavoitteet usealle vuodelle, aikarajat. Jos velka yli 60%, niin 1/20 kiristys alijäämätavoitteeseen. Sanktiopäätökset käännetyillä enemmistöpäätöksillä (RQMV) Makrotaloudellisten epätasapainojen menettely Vaihtotase, yksityinen velkaantuminen, kilpailukyky,... Epätasapaino ja liiallinen epätasapaino (sanktiot) 20

21 Two-pack Lisäsäännöt euroalueen maille Tarkempi julkistalouden monitorointi Treaty on Stability, Coordination and Governance in the EMU (Fiscal Compact) Ratifiointi menossa European Stability Mechanism (ESM) tarjoaa rahoitusta ohjelmamaille, Korvaa väliaikaisen EFSF:n, Lainakapasiteetti tässä vaiheessa 500 mrd. eur. 21

22 Fiscal compact Valtion budjetin tulee olla tasapainossa tai ylijäämäinen. Keskipitkän aikavälin tavoite: rakenteellinen alijäämä korkeintaan 0.5 % BKT:sta. Enintään 1 % alijäämä sallitaan, jos velkasuhde selvästi alle 60 % ja kestävyysriski on pieni. Keskipitkän aikavälin tavoitteesta voidaan väliaikaisesti poiketa vain SGP:n määrittämissä poikkeustapauksissa. Merkittävät poikkeamat laukaisevat automaattiset korjaustoimet uuden SGP:n mukaisesti. Säännöt kansallisiin perustuslakeihin tai vastaaviin. Euroopan tuomioistuin viime kädessä arvioi. 22

23 IV. Kommentteja 23

24 Pankkiunioni (erillinen esitys) on toinen tärkeä suunta eteenpäin. Taloustilanne jatkuu haastavana: Kriisimaiden sopeutuminen on useimmiten kesken. Rahoitusmarkkinoiden sentimentti on parantunut. Reaalitalouden taantuma/hidas kehitys voi asettaa uusia haasteita kriisinhoidolle. Euroopan fiskaalisen kehikon uudistukset ja menossa olevat suunnitelmat pankkiunionista voivat onnistuessaan auttaa pitemmän päälle. Onko fiskaalinen kehikko Maastricht plus vai jotain muuta? Auttaa erottamaan pankkien ja julkisen talouden kriisien hoidon. 24

25 Kiitos! 25