Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa ja Rovaniemellä

Transkriptio

1 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa ja Rovaniemellä

2 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen on ongelma laskun maksavat tulevat sukupolvet Syynä vastuuton taloudenpito Velkakriisistävoidaan selvitävain lopettamalla velkaantuminen julkisten menojen leikkaukset ja veronkorotukset julkisen talouden tasapaino 2(20)

3 Illuusio: julkinen velkaantuminen on haitallista Julkista taloutta on hoidettava, niin kuin kotitaloutta. Valtion velat maksettava pois ennemmin tai myöhemmin velka aikaistettua verotuloa sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus Julkinen velkaantuminen lisää kriisiherkkyyttä valtioiden rahoitusongelman esim. eurokriisi talouskasvun hidastuminen, työttömyyden kasvu 3(20)

4 Todellisuus: julkinen velkaantuminen ei ole taloudellinen ongelma Nykyisessätalousjärjestelmässävelan merkitys täysin keskeinen: Rahatalousjärjestelmässäkaikki raha (valuutta ja liikepankkiraha) on velkaa rahallistettu velkasuhde Tuotanto ja vaihdanta perustuvat velkasuhteiden muodostumiseen Yritysten maksettava palkat ennen voittojen realisoitumista Kotitalouksien ostovoima perustuu yritysten luomiin velkasuhteisiin 4(20)

5 Todellisuus: julkinen velkaantuminen ei ole taloudellinen ongelma Nykyisessätalousjärjestelmässävelan merkitys täysin keskeinen: Ilman velan määrän kasvua talouskasvu lähes mahdotonta Ei ole väliä, mikä talouden sektori luo velan Julkinen velkaantuminen talouskasvun kannalta hyvä asia 5(20)

6 Todellisuus: julkinen velkaantuminen ei ole taloudellinen ongelma Valtio kuluttaa ja verottaa omassa valuutassaan: Liikepankkiraha vs. valuutta eli keskuspankkiraha Valuutan laskee liikkeelle keskuspankki lainaa liikepankeille (luotottaa) valtio, yritykset ja kotitaloudet eivät voi lainata suoraan keskuspankista Verot voidaan maksaa vain valuutalla keskuspankkilaina ja valtion kulutus ennen verojen maksua verot eivät rahoita valtion kulutusta ensisijaisesti (paluuvirtoja, reflux) 6(20)

7 Todellisuus: julkinen velkaantuminen ei ole taloudellinen ongelma Valtio kuluttaa ja verottaa omassa valuutassaan: Valtio velkaantuu todellisuudessa keskuspankille eli on velkaa itselleen (keskuspankki osa valtiota) Valtio ei ole niin kuin kotitalous tai yritys eivät laske liikkeelle valuuttaa ovat riippuvaisia ulkopuolisesta rahoituksesta Valtio voi kuluttaa pitkälläkin aikavälilläenemmän kuin se verottaa funktionaalinen rahoitus 7(20)

8 Todellisuus: julkinen velkaantuminen ei ole taloudellinen ongelma Julkinen velkaantumien aiheuttanut kriisejävain tiettyjen institutionaalisten ja poliittisten rakenteiden vuoksi: Eurokriisi: valtion ja keskuspankin erottaminen Valtioiden kerättäväkulutukseen tarvitsemansa valuutta rahoitusmarkkinoilta tai verottamalla Keskuspankista lainaaminen kielletty EU:n perussopimuksissa Velkakirjojen koron määrittely spekulatiivisille rahoitusmarkkinoille 8(20)

9 Todellisuus: julkinen velkaantuminen ei ole taloudellinen ongelma Julkinen velkaantumien aiheuttanut kriisejävain tiettyjen institutionaalisten ja poliittisten rakenteiden vuoksi: Yhdysvaltojen velkakriisi: poliittinen vaatimus lopettaa velanotto: Valtio kuluttaa edelleen kreditoimalla liikepankeissa olevia tilejä, jonka jälkeen keskuspankki kreditoi liikepankkien keskuspankissa olevia tilejä Keskuspankin ja valtiokonttorin jatkuva yhteistoiminta velkakirjojen myynti rahapoliittinen toimenpide 9(20)

10 Illuusio: Velkaantuneet maat hoitaneet talouttaan vastuuttomasti Kukaan tai mikään ei ole pakottanut kriisimaita velkaantumaan Poliitikot ovat pyrkineet pitämään kansalaiset tyytyväisenä maat kuluttaneet yli varojensa Ilman julkisen sektorin velkaantumista taloudellinen kehitys olisi vakaammalla pohjalla, talouden kasvu nopeampaa ja työllisyyskehitys parempaa 10(20)

11 Todellisuus: julkinen velkaantuminen ollut välttämätöntätaloudellisen vakauden takaamiseksi Rahatalousjärjestelmääpyörittävät voimat: kokonaiskysyntäja yksityisen sektorin nettovarallisuuden kasvu Kokonaiskysyntä tai efektiivinen kysyntä: Rahavirrat, jotka realisoivat taloudellisten toimijoiden kysyntäpyrkimykset Jos rahavirtoja ei ole riittävästi, vähenee hyödykkeiden kysyntä(reaalinen kysyntä) 11(20)

12 Todellisuus: julkinen velkaantuminen ollut välttämätöntätaloudellisen vakauden takaamiseksi Yksityisen sektorin nettovarallisuuden kasvu: taloudellisten toimijoiden tarkoituksena kerryttäävarallisuutta vähentääepävarmuutta lisätäyhteiskunnallista valtaa taloudellisen toiminnan määräävä motiivi Koska toisen toimijan varallisuus on toisen velka, ei yksityinen sektori pysty kerryttämään nettovarallisuutta tarvitaan ulkopuolisia rahavirtoja julkinen sektori, ulkomaansektori 12(20)

13 Todellisuus: julkinen velkaantuminen ollut välttämätöntätaloudellisen vakauden takaamiseksi Yksityisen sektorin nettovarallisuuden kasvu turvataan alijäämäisen vaihtotaseen olosuhteissa (hyödykkeiden tuontia enemmän kuin vientiä, rahavirtoja enemmän ulos kuin sisään) julkisen sektorin nettovelkaantumisen avulla (alijäämä) Myös kokonaiskysyntä reagoi: Vaihtotaseen alijäämä, julkisen sektorin ylijäämä kokonaiskysynnän vähentyminen kasvun heikentyminen 13(20)

14 Luxemburg Alankomaat Saksa Suomi Itävalta Belgia Ranska Italia Irlanti Espanja Portugali Kreikka % 14(20) Vaihtotaseiden keskimääräiset yli-/alijäämät suhteessa bruttokansantuotteeseen EMU-maissa vuosina

15 Todellisuus: julkinen velkaantuminen ollut välttämätöntätaloudellisen vakauden takaamiseksi EMU-järjestelmässäei vaihtotaseita tasapainottavia mekanismeja: Valuuttakurssimuutokset Tulonsiirrot valtioiden välillä Alijäämämaat rahoittaneet ylijäämämaita Toisen vastuullisuus on toisen vastuuttomuutta Finanssikriisi paljasti EMU:n valuvian Kysyntärakenteen epätasapaino 15(20)

16 Illuusio: velkakriisistäselvitään vain säästämällä Julkista kulutusta on leikattava ja verotusta on kiristettävä valtiontalous saatava tasapainoon Valtioiden on osoitettava maksukykynsä rahoittajilleen ja luottoluokittajille Julkisen sektorin säästäminen ei vaikuta talouskasvuun säästäväisyys on hyve On palattava elintasoon, johon rahat riittävät. 16(20)

17 Todellisuus: velkakriisistäselvitään kokonaiskysyntääsäätelemälläja taloudellisia instituutioita muuttamalla Leikkaukset ja säästäminen vähentävät kokonaiskysyntää talouden kasvu hidastuu, työttömyys kasvaa automaattiset vakauttajat: menot kasvavat ja tulot vähenevät Keynesin säästämisen paradoksi Rahoitusmarkkinoiden valta yli valtioiden riippuu institutionaalisesta järjestyksestä vain liikepankit saavat luotottaa valtioita korkotaso määrittyy markkinaehtoisesti 17(20)

18 Todellisuus: velkakriisistäselvitään kokonaiskysyntääsäätelemälläja taloudellisia instituutioita muuttamalla Koska yksityinen sektori ei lisäävelkaa ja kokonaiskysyntää, on julkisen sektorin tehtäväse palautettava usko talouskasvuun ja vähennettävä epävarmuutta Kriisimaiden rahoitus järjestettävä valuuttaalueen sisäisin tulonsiirroin tai keskuspankin luototuksella ohi rahoitusmarkkinoiden Valuutta kulutukseen joka tapauksessa keskuspankin luototuksella 18(20)

19 Todellisuus: velkakriisistäselvitään kokonaiskysyntääsäätelemälläja taloudellisia instituutioita muuttamalla Ideologiset ja poliittiset esteet Julkisen velkaantumisen pelko Rahatalousjärjestelmän tuntemuksen puute Kokonaiskysyntä ja varallisuuden kasvu Keskuspankkirahoituksen pelko Euromaiden välisen solidaarisuuden puute Ei eurobondeille Ei tulonsiirtojärjestelmille 19(20)

20 Lisäätietoa: rahajatalous.wordpress.com 20(20)