Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Transkriptio

1 Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo If Vahinkovakuutusyhtiö

2 Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva globaali litöjk työnjako Turbulenssi: epävakaat finanssimarkkinat Ylivelkaantuminen (Yhdysvalloissa ja Euroopassa) Koheesio koetuksella

3 Teollisuusmaat eivät ole toipuneet edellisestä taantumasta Edellinen huippu = Maailma, 1929/6= Maailma, 2008/4=100 Teollisuusmaat (2008/4=100) Euroalue Kehittyvät maat League of Nations, CPB, ETLA Kuukautta edellisestä suhdannehuipusta

4 Euroalueen vaarat Rahoitusmarkkinoiden romahdus on lähellä Olemme talouden taantuman kynnyksellä Poliittiset vastakkainasettelut ovat voimistumassa NB: meneillään on itseään toteuttava luottamuksen puute, kriisin eskaloitumisen estäminen vaatii merkittäviä muutoksia nyt vallitsevaan asetelmaan

5 10 vuoden valtionvelkakirjojen lk ki j tuotto tt eräissä ä maissa % Bloomberg, ETLA Kreikka Irlanti Portugal Italia Espanja Suomi Saksa

6 % 7,5 7,0 Bloomberg, ETLA 10 vuoden valtionvelkakirjojen tuotto Italia Espanja 6,5 6,0 5,5 50 5,0 4,

7 5,0 4,5 4,0 35 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Federal Reserve, Suomen Pankki, ETLA Rahamarkkinariski euroalueella ja USA:ssa USA, 3 kk Euroalue 3 kk 00 0,

8 Euroalueen velkakriisi 1. Mikä oli EMU:n tausta ja tavoitteet? 2. Mistä nykyiset ongelmat juontavat juurensa? 3. Mihin suuntiin rahaliitto voidaan kehittää? 4. Mitä akuutin kriisin torjunta vaatii? 5. Mikä on todennäköinen skenaario? 6. Oliko EMU jäsenyys Suomen osalta virhe?

9 1. EMU on taustaltaan ja tavoitteiltaan taloudellinen mutta ennen kaikkea poliittinen projekti

10

11

12 2. EMU:n ongelmana on ensisijaisesti alueen heterogeenisuus ja jäsenmailla ei ole omaa rahapolitiikkaa/valuuttakurssia jäsenmailla ei ole omaa setelipainokonetta yhteisiä sääntöjä (VKS) ei noudatettu no bailout sääntöä ei operationalisoitu pankkien toimintakyvystä ei ole kannettu riittävää huolta kriisinhallinta on ollut haparoivaa NB, että monet taustalla olevat ongelmat ovat geneerisiä: julkinen ylivelkaantuminen, yksityinen ylivelkaantuminen

13

14

15 3. EMU:n kulkusuunnan osalta voi korostaa a) jäsenmaiden budjettikurin vahvistamista eri keinoin b) no bailout säännön operationalisointia (ERVV ja EVM) c) yhteisvastuuta ja fiskaalisen/poliittisen integraation syventämistä (esim. eurobondit) d) pankkipolitiikan federalisointia

16 Rahaliiton tulevaisuuden skenaarioita Euroalueen talouspolitiikassa yhteisvastuulla on merkittävä rooli oma vastuu korostuu vahvasti Euroalueen yhteisiä iä pelisääntöjä ja päätöksiä sovelletaan lepsusti 1. Tulonsiirtounioni 2. Konkurssiunioni tiukasti 3. Poliittinen unioni 4. Maastricht-unioni

17

18 4. Akuutin kriisin torjunta vaatii a) tarvittavaa sopeutusta edistävää talouspolitiikkaa (ml. hevoskuuri kriisimaissa) b) valikoivasti velkajärjestelyä (ainakin Kreikka) c) runsain mitoin tilapäistä tukirahoitusta (EKP)

19 Euroalueen velkakriisi: mitä tulee tehdä? Hevoskuuri kriisimaissa budjettivajeen pienentämiseksi Velkajärjestely taakan keventämiseksi Tukirahoitusta ajan ostamiseksi + toimenpiteitä talouskasvun vauhdittamiseksi + toimia pankkijärjestelmän vahvistamiseksi

20

21 5. Uskottavin skenaario edessä olevasta on muddling through h EMU:n sortuminen olisi taloudellinen ja poliittinen katastrofi riittävin toimenpitein se on vältettävissä poliittinen sitoutuminen projektiin onedelleen vahvaa

22 6. Suomi ei ole EMU jäsenyydestä kärsinyt ja eurolla on edelleenkansalaisten kannatus (niin Suomessa kuin muissa euromaissa)

23 BKT:n määrä per asukas Indeksi, 1998/1=100 Suomi Ruotsi Euroalue /1 2000/1 2002/1 2004/1 2006/1 2008/1 2010/1 OECD, ETLA

24 Pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat Suomessa heikot (perin toisenlaiset kuin 1990 luvun laman jälkeen) ei enää perässä ähiihtäjän etua kilpailukyky rapautunut väestökehityksen vastatuuli ympäristö ja ilmastopolitiikan vaatimukset ei uutta Nokia ihmettäihmettä globalisaation syveneminen & nopeus

25 Indeksi, 2008/2=100 Eräiden maiden kokonaistuotanto otanto neljänneksittäin Saksa USA Euroalue Suomi /2 2009/2 2010/2 2011/2 OECD, ETLA

26 2000= Kansantalouden yksikkötyökustannukset eräissä euromaissa AMECO, ETLA Italia Espanja Belgia Kreikka Irlanti Ranska Portugali Suomi Saksa

27 Talouspolitiikan painopiste Rakenteellisia uudistuksia Ei Kyllä Kiristäviä i iä toimia i Ei Kyllä Passiivinen politiikka Myötäsyklinen politiikka Rakenneuudistusten politiikka Kriisipolitiikka Kestävyysvaje on budjettivajetta olennaisempi HO:n perälauta on väärässä kohtaa? Työurista sopimiselle aikaraja Finanssipolitiikkaa i kiristettävä i ttä ä rajusti, jollei muuhun eväitä