OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

Transkriptio

1 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012

2 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto on puhkaistu ja velkoja on jo leikattu Portugali, Espanja, Italia ja Irlanti eivät voi juuri ottaa lisävelkaa Lähestytään aikaa jolloin velalla ei voida enää rahoittaa julkista taloutta Suomen valtio velkaantuu tänä vuonna lisää noin 7,35 mrd (budjetti) Kunnat lisäävät velkaansa tänä vuonna noin 1 mrd Talous joudutaan sopeuttamaan velanoton jälkeiseen aikaan Valtion kestävyysvaje eli suhdannetasoitettu vaje on pääosa 7, miljardista eurosta eli (2 -) 5 (- 10) miljardia Finanssikriisi kestänyt kaksi vuotta, jatkuu edelleen 2

3 Kasvu ja inflaatio vaikuttavat säästötarpeeseen Jos Bkt kasvaa, kasvavat verotulot ja samalla sosiaalimenojen tarve pienenee Velan maksimimäärä EU:ssa on sidottu Bkt:een: se on 60% Bkt:sta ja alijäämä enintään 3 % Bkt:sta. Bkt tällä hetkellä >180 miljardia. Lukuja laskettaessa sosiaaliturvarahastojen muutos lasketaan mukaan (EU-laskentatapa). Valtion budjetti 2012 on yhteensä 52,5 miljardia. Kestävyysvaje katettava säästöillä ja veronkorotuksilla Valtion verotulot yhteensä noin 38 miljardia euroa 3 %:n inflaatio puolittaa valtionvelan noin 27 vuodessa Kuntien ja kuntayhtymien budjetit yhteensä noin 43 miljardia Säästötarve nykymenoista min. 1 miljardi Kasvava vanhuusväestö on kuntien menojen kasvattaja 3

4 4

5 Julkisen velan osuus BKT:stä, EU laskenta 5

6 Nykyiset säästöpäätökset eivät riitä 6

7 Saksa ja Ruotsi kasvun vetureita Euroopassa. Työttömyys alkaa laantua, investoinnit alhaalla, inflaation pitäisi laskea? 7

8 Eläkejärjestelmä kaipaa muutosta Eläkeiän noustava elinajanodotteen noustessa OECD suositteli eläkeiän sitomista elinajanodotukseen Ruotsissa eläkeikä sidottu elinajanodotteeseen ja talouskasvuun Nykyiset eläkeiät eivät voi säilyä 8

9 Uusimaa Väestöllinen huoltosuhde 2010 ja 2030, (maakuntajaolla 2010) 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 9 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Satakunta Pohjanmaa Kainuu Kymenlaakso Etelä-Karjala Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Keski-Suomi Lappi Varsinais-Suomi Manner-Suomi Pirkanmaa Huoltosuhde 2010 Huoltosuhde 2030 VM/Kunta, Tilastokeskuksen väestöennuste

10 Kilpailukyky ja vaihtotase heikentyneet Suomessa palkat nousseet EU15 maita nopeammin 10

11 Vienti sektoreittain Elektroniikkateollisuus ja metsäteollisuus ovat vähentäneet selvästi vientiään 11

12 Kännyköitä ei enää tehdä Suomessa 12

13 Vaihtotase 13

14 Kauppatase 14

15 Tuotannossa pohjalukema tällä vuosineljänneksellä Yleinen suhdannekuva Voimakkaan taantuman pelko väistymässä Suhdannetilanne vaisu Suhdannetilanne Suhdannenäkymät

16 Onko näin? (HS ) 16

17 SUOMI TARVITSEE KASVUA! 17

18 Miksi? Kaikki mittarit osoittavat että tarvitsemme kasvua Julkisen talouden tasapainotus kasvua tukevasti Tarvitaan vahvaa talouden ja muutoksen johtamista Demokratian ongelma on se, että poliitikkojen toimintajänne on vaalikauden mittainen vaikka tarvittaisiin sukupolven mittaisia päätöksiä (tällä hallituskaudella ei..). Talouden tasapainottamisen lisäksi päätettävä isoista asioista Eläkkeiden rahoitus ja eläkeikä Kuntauudistus Terveydenhuollon rahoitus Julkisen talouden tasapainotus pyrkii heikentämään suhdanteita Vientimaiden suhdannekehitys lievästi kasvavaa tai on taantuvaa. Teollisuuden tämänhetkinen tilauskanta riittää ensi syksyyn Uskottava, tasapainoinen kansantalous kasvun edellytys 18

19 Kasvu 19

20 Asuntorakentamisen indikaattorit Myönteiset tekijät: Korot pysyvät alhaisina vielä pitkään, lainanottoa pidetään suhteellisen edullisena Asunnonostoaikeet säilyneet korkealla Väestön kasvu jatkuu, maahanmuutto lisääntyy, muuttoliike vilkasta 1-2-henkilön asuntokuntien määrä kasvaa, pienasunnoista pulaa Elvytystoimet vaikuttivat vielä viime vuonna, hyväksymisvaltuutta lisätty tämän vuoden osalta, omavastuukorkoa alennettu Vuokrat nousevat Valmiiden myynnissä olevien asuntojen määrä pieni, kuitenkin kasvussa Kielteiset tekijät: Kuluttajien luottamus heikentynyt Vanhojen asuntojen hinnannousu pysähtynyt Lainamarginaalit nousussa (mm. Basel III, CRD IV) Tarve rakentaa asuntoa vuosittain pitkällä aikavälillä (VTT) 20

21 Positiivisia asioita Alhainen korkotaso Asuntokauppa voi jatkua, vaikkakin talous kehittyy hitaasti Pankkien likvidisyys on turvattu EKP lainoittaa pankkeja niin että niiden maksuvalmius säilyy lähivuodet Uusia tuotteita ja palveluja syntyy Rovio Nokia kehittänyt paljon ammattitaitoa ITC-alalle Kasvua kuitenkin tapahtuu Finanssikriisin pahin vaihe ohi 21

22 Asuntoaloitukset kpl Asuinkerrostalot Rivitalot

23 Asuntorakentamisen tarve (VTT) 23

24 Asunnonostoaikeet, %-osuus kotitalouksista 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 Kyllä Ehkä Yhteensä 4,5 3,5 2,5 1,

25 Asuntorakentaminen asuntoja kpl asuntoa Rivi- ja kerrostaloasunnot Vapaarahoitteiset ARA-asunnot (ml. välimalli) Erilliset pientalot Vapaarahoitteiset Muut rakennukset Yhteensä Vapaarahoitteiset ARA-asunnot (ml. välimalli)

26 Keskeiset suhdannekuvaajat Bruttokansantuote, määrän muutos, % 1,0-8,2 3,6 2,5 0,5 Euribor, 3 kk, % 4,6 1,2 0,8 1,4 1,3 Ansiotasoindeksi, muutos, % 5,5 4,0 2,5 2,8 3,0 Rakennuskustannusindeksi, muutos, % 3,9-1,1 1,1 3,3 2,5 Rakentaminen, määrän muutos, % -2,7-6,5 9,4 4,0-2,0 Korjausrakentaminen 3,7 4,0 4,2 3,0 3,0 Rakennusinvestoinnit -1,6-15,3 7,3 4,0-2,0 Talonrakennukset -2,2-16,5 10,2 7,0-2,0 Maa- ja vesirakennukset 1,9-8,3-8,1-3,0-2,0 Talonrakennustuotannon käynnistyminen, milj, m3 41,9 31,5 38,4 38,0 35,5 Asuinrakennukset 10,6 9,2 13,6 13,2 11,7 Liike- ja toimistorakennukset 8,5 5,8 6,4 6,7 6,0 Julkiset palvelurakennukset 3,1 2,9 3,1 2,5 3,0 Teollisuus- ja varastorakennukset 12,5 6,6 7,9 8,5 7,5 Maatalousrakennukset 3,5 3,6 3,7 3,5 3,5 Muut rakennukset 3,7 3,4 3,7 3,6 3,8 26

27 Rakennusalalla suhdanne tulee jälkijunassa ja aloitusten suhdannepohja asettuu tämän vuoden loppupuolelle. 27

28 O S A A V A S U O M A L A I N E N P E R H E Y H T I Ö 28