SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Transkriptio

1 T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to klo SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja PTT ennustaa kokonaistuotannon alentuvan tänä vuonna 6 prosenttia ja ensi vuonna tuotannon odotetaan kasvavan 1,5 prosenttia. Alkuvuoden jyrkästä alamäestä huolimatta tilanne on selvästi vakautunut Suomessakin. Tyypillisesti Suomessa käänne on lähtenyt liikkeelle viennistä. Nyt vientitilaukset ovat edelleen alhaisella tasolla ja elpyminen on hidasta ja alkaa vasta vuoden vaihteen jälkeen. Kansainvälisen talouden kasvuun liittyy lisäksi edelleen suuria riskitekijöitä velkaantumisen ja raaka-aineiden, erityisesti öljyn, hintojen suhteen. Laman seurauksena valtion verotulot tippuvat yli 10 prosenttia, mutta tasapainon kannalta ongelmallista on myös menojen jatkuva kasvu. Jo viime vuonna valtion menot kasvoivat poikkeuksellisen nopeasti eli noin 7 prosenttia ja sama tahti jatkuu myös tänä vuonna. Menojen kasvuun ovat vaikuttaneet suuret palkkojen korotukset, elvytys ja kasvaneet valtionosuusmenot kunnille. On oikein, että valtio kantaa riskin tulojen suhdanneluonteisesta pienenemisestä, sillä kuntien velkaantuminen johtaa nopeasti palvelujen karsintaan. Alhaiset korot auttavat valtion velan hoidossa Velkaantuminen ei ole vielä akuutti ongelma. Ensi vuonna velkaa on noin 40 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä on kansainvälisesti alhainen luku. Vielä merkittävämpää on se, että valtio pystyy erittäin matalien korkojen oloissa rahoittamaan velkaantumisen hyvin halvalla. Nykyisellä velkaantumistahdilla velanhoitokustannukset pysyvät hyvin hallinnassa. Jos kasvu pysyy tulevat vuodet matalana ja velkaantuminen jatkuu pitkään, valtion menojen kasvu on ongelmallinen alijäämän kuromisen kannalta. Velkaantumisen kasvun pysäyttäminen tulee vaatimaan sekä menojen kasvun hillintää että verojen korotuksia. Erotuksena 1990-luvun alun lamaan velkaantuminen ei kuitenkaan vaadi nyt paniikkiratkaisuja, joten menojen kasvun hillintää ei pidä tehdä juustohöylämenetelmällä, vaan toimenpiteet voidaan harkita pitkän aikavälin tarpeiden näkökulmasta. Työllisyyden käännettä saadaan odotella pitkään Työllisyys seuraa yleensä tuotantoa käsi kädessä noin puolen vuoden viiveellä. Viimeisen vajaan vuoden nopean tuotannon laskun vuoksi Suomessa olikin heinäkuussa noin työllistä

2 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tässä luvussa ovat mukana keväällä koulunsa päättäneet opiskelijat, joista moni ei ole löytänyt ensimmäistä työpaikkaansa. Kuluvan ja ensi vuoden työpaikkojen menetys jää tuotannon rajusta putoamisesta huolimatta noin :een, sillä tuotannon pudotus on jyrkintä pääomavaltaisessa teollisuustuotannossa. Työpaikkojen kato ei myöskään näy työttömyydessä täysimääräisesti, sillä työmarkkinoilta poistutaan kasvavalla vauhdilla työmarkkinoiden ulkopuolelle kuten eläkkeelle, opiskelemaan tai vanhempainvapaille. Työttömyys kasvanee ensi vuonna silti keskimäärin noin 11 prosenttiin. Tuotannon kasvu on kuitenkin niin vaatimatonta, että työllisyystilanteen paraneminen siirtyy ainakin vuoden 2011 puolelle. Työttömyyden kasvua jarruttaa lähivuodet eläkkeelle siirtyminen, sillä eläkeikään tulevien määrät ovat suurimmillaan. Nuorille koulutuksen ja työharjoittelun keinoin työelämävalmiuksia Pahinten työttömyyden kasvusta ovat kärsineet nuoret. Nuorisotyöttömien määrä on lisääntynyt liki koko maassa. Sellaisilla alueilla kuten Uusimaa, joilla on paljon koulutuspaikkoja, nuorisotyöttömyys on kaksinkertaistunut. Koko maassa alle 25-vuotiaista joka viides on työttömänä ja Pohjois-Karjalassa nuorten työttömyysaste on alkuvuonna ollut peräti 40 %. Työllisyyspolitiikan haastavana tehtävänä on tässä tilanteessa rakentaa siltaa ylimenoajaksi niin, että mahdollisimman harva nuori joutuu pitkäaikaistyöttömäksi ja uhkaa sitä kautta syrjäytyä työmarkkinoilta jo ennen sinne pääsyä. Osa-aikatyöttömän päivärahamalli ikääntyvien avuksi Suomessa työllisyys on vähentynyt kansainvälisestikin paljon, mutta varsinkin Saksassa on onnistuttu merkittävässä määrin estämään työllisyyden lasku. Yksi keino on ollut ns. Kurzarbeit eli lyhennetty työviikko sen sijaan että käytetään pitkiä lomautuksia tai irtisanomisia. Olisi toivottavaa, että Suomessakin työmarkkinajärjestöt pääsisivät sopuun uudesta osaaikatyöttömän päivärahamallista. Erityisesti ikääntyvien näkökulmasta siirtyminen työttömyyteen voitaisiin estää osa-aikatyöhön siirtymisellä. Mitä enemmän on ikää, sitä vaikeampi on palata työmarkkinoille hyvässäkään suhdannetilanteessa. Rakennetyöttömyyden ehkäisemisen ja työurien pidentämisen tarpeen näkökulmasta iäkkäiden pitäminen työmarkkinoilla on tarpeellista.

3 Keskeiset ennustemuuttujat vuosina e 2010 e Mrd. euroa Määrän Määrän Bruttokansantuote 184,7 1,0-6,0 1,5 Tuonti, tavarat ja palvelukset 79,6 7,0-23,0 5,0 Vienti, tavarat ja palvelukset 86,8 7,3-25,0 8,0 Kulutus 136,8 1,9-1,3 0,8 yksityinen 95,6 1,9-2,5 1,0 julkinen 41,3 2,0 1,5 0,5 Investoinnit 38,1 0,3-13,0-3,4 yksityiset 33,3 0,4-15,5-4,5 julkiset 4,8-0,3 5,0 2,5 Varaston muutos ja 2,6-0,9-0,5 0,4 tilastovirhe 1 Inflaatio, kuluttajahintaindeksi, %- muutos Määrän 4,1 0,5 1,5 Työttömyysaste, % 6,4 9,3 10,8 Työllisyysaste 2, % 70,6 67,5 65,8 Valtion nettoluotonanto, % 0,9-4,3-4,9 BKT:sta Kuntien nettoluotonanto, % -0,2-0,6-0,6 BKT:sta Koko julkisen sektorin 4,4-2,3-3,0 nettoluotonanto, % BKT:sta Vaihtotase, mrd. euroa 2,6 1,5 2,1 e PTT:n ennuste 1 Kontribuutio BKT:n kasvuun, %-yksikköä 2 Työllisten osuus vuotiaista Lisätietoja: Janne Huovari, puh , Markus Lahtinen puh , ja Raija Volk, puh Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT, Eerikinkatu 28 A, Helsinki

4 Keskeisiä ennustekuvioita 102 BKT, 4-6/08 = USA Saksa Ruotsi Suomi 4-6/08 7-9/ /08 1-3/09 4-6/09 7-9/09 Työllisyys, 4/08 = Saksa Ruotsi Suomi USA 04/08 07/08 10/08 01/09 04/09 07/09

5 35 TYÖTTÖMYYSASTEET IKÄLUOKITTAIN % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Valtion velka ja korkomenot suhteessa BKT:seen Valtion velka (vasen) Valtion korkomenot (oikea) 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Lähde: Tilastokeskus, Valtiokonttori, ennuste PTT 0 %