Euroalueen vakaus ja Kreikan III ohjelma

Transkriptio

1 Euroalueen vakaus ja Kreikan III ohjelma Euroalueen vakausyksikkö Valtiovarainvaliokunta Euroalueen vakausyksikkö

2 Euroalueen talousnäkymät Euroalueella talouksien toipuminen velka- ja finanssikriisistä on hidasta. Espanja, Irlanti ja Portugali ovat kuitenkin päässeet kasvu-uralle. Myös Kypros toipumassa. Hitaan kasvun oloissa velkaantumisen taittaminen on vaikeaa. Kyky kestää uusia shokkeja on heikentynyt. Rahoitusjärjestelmä ei toimi normaalisti. Pankit ovat vahvistaneet vakavaraisuuttaan, mutta järjestämättömien luottojen määrä on paikoin suuri. Yksityisen sektorin vähäinen luottojen kysyntä jatkuu. Investointinäkymissä on negatiivisen kierteen vaara. Globaalit kasvunäkymät ovat heikentyneet (Kiina, Brasilia) ja geopoliittinen tilanne on lähialueilla vaikea (Venäjä). Rahoitusmarkkinoilla on huolta etenkin Kiinan tilanteen takia. Kesällä Kreikan euroeron mahdollisuus oli todellinen, mutta siltä lopulta vältyttiin. 2

3 Euroalueen talouskasvu on hidasta 3

4 Talouskriisit ja niiden hallinta Globaali finanssija talouskriisi Euroalueen talousja velkakriisi EU:n kasvukriisi 2015 Epävarmuutta! Rahoitus- ja pankkikriisit Valtioiden velkakriisit euroalueella Kilpailukyvyn ja investointien hiipuminen Rahoitusjärjestelmän monipuolistaminen Pääomamarkkinaunioni (USA, EU ml. UK) Vakausmekanismit Rahoitusvakauden hallinta ja uudet rakenteet (G20, EU) ERVV, EVM EU:n taloushallinnan uudet rakenteet (2-pack, 6-pack, FIPO) Pankkiunioni EU:n investointiohjelma Pankkijärjestelmän tervehdyttäminen ja kasvun rahoitus Valtioiden velkaantumisen hallinta EMU:n kehittäminen ja EU:n tulevaisuus AQR, ABS EU:n elvytyspaketti ja keskuspankkien toimet Rahoitustukiohjelmat EKP:n toimet Rakenneuudistukset ja julkisen talouden vakauttaminen Kreikka EKP:n toimet (QE) (SMP, LTRO, OMT) 4

5 Euromaiden rahoitustukiohjelmat, mrd. Tilanne (suluissa käytettävissä oleva summa) Maa Bilateraalilainat ERVV-lainat EVM-lainat ERVM IMF ¹ Lainat Yhteensä Kreikka 52,9 130,9 Kypros (max 73) 5,8 (3,3) ,3 (?) 0,7 (0,3) 216,1 Portugali² ⁴ ,3 20,7 71 Irlanti² ⁴ 4,8³ 17,7-22,5 4,8 49,8 Espanja² ⁵ , ,7 6,5 1 IMF:n käyttämän valuutan, SDR:n, arvo saattaa heilahdella euroon nähden ja muuttaa kokonaissummia. 2 Portugalin, Irlannin ja Espanjan ohjelmat ovat päättyneet, uusia lainaeriä ei enää makseta. 3 Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska myönsivät Irlannille kahdenvälistä lainaa yhteensä 4,8 mrd. euroa 4 Irlanti ja Portugali ovat alkaneet maksaa IMF:n lainoja etuajassa takaisin 5 Espanja on alkanut maksaa EVM-lainaa etuajassa takaisin

6 Taloudelliset vaikutukset Suomen valtiolle EU:n velkakriisistä - käytössä olevat sitoumukset tai maksetut osuudet (mrd. euroa; tilanne ) - Kahdenväliset lainat - Maksettu, mrd. 1,00 Suomen osuus Kreikan I lainaohjelman rahoituksesta. Kreikka on maksanut Suomelle korkoja 60 milj. euroa. Budjettivaikutus lainasta v Vaikutus Suomen valtion velkaan. ERVV takaukset - Käytössä 6/2015 6,74 ERVV:n varainhankinnan takaus kattaa Irlannin, Portugalin ja Kreikan II ohjelmasta tulevat takaussitoumukset (enimmäismäärä 241 mrd. ). Takausmäärä sisältää pääoman, koron ja luottoluokituksen varmistamiseksi vaaditun ns. ylitakauksen (65 %). Ei budjettivaikutuksia tai vaikutuksia Suomen velanottoon. Muut - laskennalliset sitoumukset ja vastuut 1,16 EVM pääomaosuus - Kertasuoritus 10/2012 1,44 Vakuudet - Kreikan ja Espanjan ohjelmat 1,23 ERVM (0,75 mrd. ): Portugalin ja Irlannin ohjelmat. EU:n maksutasetuki (0,15 mrd. ): Euroalueen ulkopuoliset EU-valtiot (Latvia, Romania ja Unkari) IMF (0,26 mrd. ) Ei budjettivaikutuksia tai vaikutusta valtion velanottoon. Pääoman maksamisesta budjettivaikutus EVM on pysyvästi osa euroalueen taloudenhallintaa. Vastuu vaadittaessa maksettavasta osuudesta voi olla enintään 11,14 mrd. Vakuudet Suomen takausosuudelle Kreikan ERVV-ohjelmassa (0,93 mrd. ) ja osuudelle EVM:n kautta Espanjalle annetusta pankkitukilainasta (0,30 mrd. ). Vakuudet rajaavat Suomen valtion riskiä. 6

7 Kreikan tilanteen kehittyminen Tilastot Julkisen talouden kriisi 2010 Rahoituskriisi Pankkikriisi I ohjelma Talouskriisi Velkakriisi II ohjelma PSI Velkahuojennukset Talouden vakautuminen Poliittinen kriisi Luottamuskriisi III ohjelma 7

8 Luottamuksen palautuminen edellytys kasvulle ja julkisen talouden vakautumiselle Talouden kasvunäkymät Toimintaympäristö Poliittinen vakaus Rahoitusvakaus Uudistusten jatkuminen? Kilpailukyky Julkisen talouden näkymät Kassatilanne Ylijäämä Kestävyys Rahoitusrakenne Velan lyhennysprofiili Korkokustannukset 8

9 Uuden EVM-ohjelman sisältö MoU (Memorandum of Understanding) - A. JULKISEN TALOUDEN KESTÄVYYS - Velkakestävyys - Fiskaaliset tavoitteet - Verouudistukset - Julkisen talouden hallinta ja julkiset hankinnat - Eläkejärjestelmä, terveydenhuolto ja sosiaaliturva B. RAHOITUSVAKAUS - Pankkijärjestelmän pääomitus - Kreikkalaisten pankkien hyvä hallinto - Pankkien varainhankinnan normalisoiminen - Järjestämättömien luottojen tehokas hallinta ja uudelleenjärjestely - Kreikan rahoitusvakausrahaston (Hellenic Financial Stability Fund, HFSF) hallinnon parantaminen C. KASVU, KILPAILUKYKY JA INVESTOINNIT - Työmarkkinat, hyödykemarkkinat ja yritysten toimintaympäristö - Energia- ja liikenneverkot sekä vesihuolto - Yksityistäminen D. HALLINNOLLISET UUDISTUKSET - Julkishallinto - Oikeusjärjestelmä - Korruption vastaiset toimet - Tilastot 9

10 Ohjelman mitoitus ja rahoitustarpeet Rahoitustarpeet (mrd. euroa) 8/2015-8/2018 Lainapääoman lyhennykset 30,5 Siltarahoitus ERVM:stä 7,0 Korkomenot 16,6 Maksurästit 7,0 Käteispuskurin kasvattaminen* 7,6 Pankkien pääomitus 25,0 Yksityistämistulot - 6,2 Perusylijäämät - 2,0 YHTEENSÄ 85,5 *Sis. myös Kreikan IMF:ssä olevan SDR-rahaston täydentämisen 10

11 Velkakestävyysarvio Komissio ja EKP (IMF päivittää oman arvionsa syksyllä) Kreikan talouskasvu ja julkisen talouden tilanne heikentyivät v v asetettu velkakestävyystavoite (124 % v. 2020) ei enää voi toteutua. 1. Talouskasvu: 2015: -2,3%, 2016: -1,3%, 2017: 2,7% ja 2018: 3,1%. 2. Perusjäämä: 2015: -0,25%, 2016: 0,5%, 2017: 1,75% ja 3,5% (2018) 3. Tulot: Yksityistämistavoitetta 2020 alennettu 6 mrd. eurolla. Kokonaistavoitetta nostettu (50 mrd. ) 4. Velanhoitomenot: Kohtuulliset vuoteen 2023 asti. 11

12 Velkasuhde BKT:hen kolmessa eri skenaariossa 250 Velkasuhde BKT:een, % A: Uusi ohjelman toteutetaan suunnitelmien mukaisesti Skenaario A Skenaario B Skenaario C B: Ohjelma toteutuu vain osittain: yksityistämistulot ovat jääneet odotettua alemmaksi sekä kasvu ennustettua hitaampaa. C: Ennustettua nopeampi talouden kasvu ja suuremmat yksityistämistulot Skenaario A 196,3 200,9 190,7 159,7 122,2 Skenaario B 198,8 206,8 199,5 173,7 143,3 Skenaario C 195,4 198,9 186,1 148,2 106,7 12

13 Velanhoitomenot samaa suuruusluokkaa Kreikassa, Portugalissa ja Irlannissa 8 Korkokulut ( %/BKT ) Kreikka Portugali Irlanti

14 Kreikan III ohjelma ja Suomen vastuut Kreikan uusi lainaohjelma toteutetaan EVM:n kautta. EVM toimii maksetun pääoman perusteella. EVM hankkii tarvittavat varat laskemalla liikkeeseen velkakirjoja EVM:n käyttäminen merkitsee sitä, että ohjelmalla: ei ole Suomelle välittömiä budjettivaikutuksia (kuten 1. ohjelmalla) se ei lisää Suomen valtion takausvastuita (kuten 2. ohjelma). EVM:n ja sitä kautta euromaiden riskiä rajaa käytännössä myös se, että EVM:lla on etuoikeutetun velkojan asema suhteessa muihin velkojiin heti IMF:n jälkeen. 14

15 Kreikan EVM-ohjelman myötä lainakapasiteetista käytössä enintään 130 mrd., jäljellä 370 mrd. (IMF:n mahdollista osuutta ei huomioitu; se alentaisi EVM:n osuutta) mrd mrd mrd. Vaadittaessa maksettava pääoma 370 mrd. Käyttämätön kapasiteetti mrd. Maksettu pääoma Pääoma 86 mrd. Ohjelma KR Kapasiteetti 44 mrd. Ohjelmat ES & CY 15

16 Kreikalle maksetut lainat ja Suomen laskennallinen osuus, mrd. Kahdenvälinen I ERVV II EVM III IMF¹ Yhteensä Lainaohjelman maksettu kokonaismäärä (7/2015) 52,9 130, ,3 = 216,1 Suomen osuus, % 1,9 % 1,93 % 1,79 % 0,53 % Suomen laskennallinen osuus lainasta, mrd. 1,00 2,52 0,23 0,10 = 3,62 Pääomitetut korot 7/2015-0, = 0,44 Suomen osuus (arvio) 1,00 2,96² 0,23 0,10 = 4,29 ¹Arvio tilanteesta 8/2015, lukuihin vaikuttavat valuuttakurssien muutokset ²Vakuusjärjestely kattaa 0,93 mrd. 16

17 Kreikan III ohjelman toteutus ja oletettu käsittely syksyllä Kreikan vaalit Lokakuu - 1. väliarvion valmistelu Lokakuu pankkien vakausarvio valmistuu Marras-joulukuu väliarvion hyväksyminen ja 2. lainaerä Neuvottelut Kreikan velkakestävyydestä ja velan ehdoista Joulukuu - IMF:n johtokunta päättää osallistumisesta ohjelmaan 17

18 IMF:n osallistuminen ohjelman rahoitukseen IMF on komission ja EKP:n kanssa osallistunut ohjelmaneuvotteluihin ja laajalti yhtyy ohjelman sisältöön ja ehdollisuuteen (MoU) IMF ei osallistu pankkien tervehdyttämisen ja pääomituksen rahoittamiseen Päätös osallistumisesta rahoitukseen aikaisintaan v lopussa (1. väliarvion jälkeen) Keskeiset kysymykset koskevat velkakestävyyttä, joiden osalta EU-instituutiot ja IMF käyttävät eri oletuksia ja malleja 18

19 Kreikan jälleenrahoitustarpeet (suuntaa-antava) 19

20 Kreikan velka pääasiassa ohjelmarahoitusta (n. 313 mrd. ) Lainaehdot hyvin edulliset Kreikalle Ohjelmarahoitus Rahoitusehdot 131 mrd., ERVV Korkona ERVV:n varainhankintakustannus, n. 1,7% + kulut, Korkomarginaali poistettu, korot pääomitetaan. 10 v. lyhennysvapaus, maksuajan pidennys 32,5 v., 53 mrd., euromaat Korko 3 kk euribor + 0,50% (marginaali alennettu) 10 v. lyhennysvapaus, maksuajan pidennys 32,5 v. 13 mrd., EVM Korko EVM:n varainhankintakorko n. 1,7 %+0,10%, 10 vuoden lyhennysvapaus. 32,5 v. keskimaturiteetti. 19 mrd., IMF Korko 3 % ensimmäiset 3 v., sen jälkeen 4 %; lyhennykset alkoivat 2013 (I ohjelman osalta). Muu rahoitus 14 mrd., velkasitoumukset Laina-ajan korko 2,7 % 2,97 % 23 mrd., EKP/keskuspankit Korko liikkeeseenlaskun mukaan 60 mrd., yksityiset ja muut Korko liikkeeseenlaskun mukaan (ehdot osin kytketty ERVV:n lainaan) 20

21 Velkaehtojen mahdollisten lisähuojennuksien arviointia Velan nimellisarvon leikkaus on poissuljettu Ohjelmarahoitus Rahoitusehdon muutos 131 mrd., ERVV Maturiteetin tai lyhennysten aloituksen lisäpidennys voi lisätä takaustarvetta myöhemmin Koronalennus aiheuttaisi tappiota ERVV:lle. Vaikutus Suomen vakuussopimukseen. 53 mrd., euromaat Maturiteetin tai lyhennysten aloituksen lisäpidennys aiheuttaisi vastaavan aukon euromaiden budjeteissa Koronalennus aiheuttaisi laskennallisen tappion 13 mrd., EVM Ohjelma aloitettu tavanomaista ohjelmaa edullisimmin ehdoin (maksuaika). Koronalennus ei mahdollista ilman korkotappiota EVM:lle. Lisämaksuajalla olisi vaikutus EVM:n lainakapasiteettiin. 19 mrd., IMF IMF ei myönnä huojennuksia 21

22 Pekka Morén Finanssineuvos, Euroalueen vakausyksikön pääl. Puh (vaihde) Lisätieto: Valtiovarainministeriön viestintä Mediapalvelunumero (arkisin 8 16)