Koulutus EU-asioista

Transkriptio

1 Koulutus EU-asioista

2 Ohjelma 1. Avaus alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo 2. Finanssipolitiikka EU:ssa finanssineuvos Marketta Henriksson 3. Euroalueen vakauden hallinta finanssineuvos Pekka Morén 4. Rahoitusjärjestelmän kehittäminen erityisasiantuntija Päivi Leino-Sandberg

3 Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson

4 Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää 60:tä prosenttia

5 Alijäämä Milloin rajat joustavat? on pienentynyt merkittävästi ja jatkuvasti tasolle, joka on lähellä viitearvoa viitearvon ylitys on poikkeuksellista ja väliaikaista ja osuus pysyy lähellä viitearvoa Velkasuhde pienenee ja lähestyy viitearvoa riittävän nopeasti Lisäksi arvioidaan erityistekijöitä, kuten talouskehitystä, solidaarisuusrahoitusta ja eläkeuudistuksen vaikutusta julkiseen talouteen

6 Vakaus- ja kasvusopimus Ennalta ehkäisevä osa Korjaava osa

7 Korjaava osa Korjaavan osan vaatimusten täyttymistä arvioitaessa tarkastellaan alijäämää velkaa Menettelyn käynnistymiseen vaikuttavat suunnitelmat ennusteet toteutumat Menettelyn käynnistyminen ei ole sidottu kalenteriin

8 Liiallisen alijäämän menettely Alijäämä- tai velkakriteeri rikkoutuu tai komissio arvioi, että on olemassa riski niiden rikkoutumiseen Ensimmäinen askel on komission raportti, ei välttämättä johda menettelyn käynnistymiseen Menettelyjä käynnistetty enimmäkseen alijäämäkriteerin perusteella Yhtään menettelyä ei ole käynnistetty vain velkakriteerin noudattamatta jättämisen perusteella

9 Liiallisen alijäämän menettely 1/3 Komission raportti Talous- ja rahoituskomitean lausunto 2 viikkoa Kriteerit täyttyvät -> ei jatkotoimia Komission lausunto Komission ehdotus neuvoston päätökseksi liiallisen alijäämän olemassa olosta Komission suositus jäsenvaltiolle annettaviksi toimenpidesuosituksiksi

10 Liiallisen alijäämän menettely 2/3 Neuvoston päätös liiallisen alijäämän olemassaolosta ja suositukset tarvittaviksi toimiksi 3 / 6 kk Jäsenvaltio raportoi tekemistään toimista -> komission arvio Neuvosto arvioi toimet riittäviksi EDP lepää mään Neuvoston päätös uusista suosituksista tarvittaviksi toimiksi Neuvoston päätös riittämättömistä toimista 2 kk Neuvoston päätös vaatimuksesta ja uudet suositukset tarvittaviksi toimiksi Jäsenvaltio raportoi tekemistään toimista

11 Liiallisen alijäämän menettely 3/3 Neuvosto arvioi toimet riittäviksi Neuvosto arvioi toimet riittämättömiksi 20 pv. Komission suositus neuvoston päätökseksi korottomasta talletuksesta Neuvoston päätös korottomasta talletuksesta 10 pv. Komission suositus neuvoston päätökseksi sakosta 10 pv. Neuvoston päätös sakosta Komission suositus neuvoston päätökseksi sanktioiden kiristämisestä Neuvoston päätös sanktioiden kiristämisestä

12 Ennalta ehkäisevä osa Ennalta ehkäisevän osan vaatimusten täyttymistä arvioitaessa tarkastellaan keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamista rakenteellinen jäämä menosääntö Arvio tehdään menneestä vuodesta kuluvasta vuodesta tulevista vuosista Merkittävän poikkeaman menettely voi alkaa vain menneestä vuodesta

13 Merkittävän poikkeaman menettely Jos toista mittaria noudatetaan (menosääntö) ja toisesta mittarista on merkittävä poikkeama (keskipitkän aikavälin tavoite), tehdään kokonaisvaltainen arvio Jos menneessä vuodessa todetaan merkittävä poikkeama (0,5) vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevän osan vaatimuksista, seuraa menettelyn käynnistyminen Yhtään merkittävää poikkeamaa koskevaa prosessia ei ole käynnistetty

14 Merkittävän poikkeaman menettely 1/2 Komission varoitus 1 kk Neuvosto hyväksyy suositukset tarvittaviksi toimiksi 3/5 kk Jäsenvaltio raportoi tekemistään toimista -> komission arvio Neuvosto arvioi toimet riittäviksi komission suosituksesta Komission suositus päätökseksi riittämättömistä toimista

15 Merkittävän poikkeaman menettely 2/2 Komission suositus neuvoston päätökseksi korollisesta talletuksesta Neuvoston päätös korollisesta talletuksesta Neuvoston päätös riittämättömistä toimista 10 pv. 20 pv. Neuvosto ei hyväksy päätöstä riittämättömistä toimista 1 kk Komission toinen suositus päätökseksi riittämättömistä toimista Neuvoston päätös riittämättömistä toimista Neuvosto hyväksyy uudet suositukset tarvittaviksi toimiksi

16 Liiallisten makrotasapainottomuuksien menettely 1/2 Alert Mechanism Report In-Depth Review Neuvoston suositus liiallisesta epätasapainosta ja korjaavista toimista Jäsenmaan korjaussuunnitelma (CAP) -> komission arvio 2 kk 2 kk Neuvoston suositukset 2 kk Neuvosto pyytää uuden suunnitelman Jäsenvaltio raportoi tekemistään toimista -> komission arvio

17 Liiallisten makrotasapainottomuuksien menettely 2/2 Neuvosto arvioi toimet riittäviksi EIP lepäämään Neuvoston päätös riittämättömistä toimista ja suositukset tarvittaviksi toimiksi 20 pv. Komission suositus neuvoston päätökseksi korollisesta talletuksesta 10 pv. Neuvoston päätös korollisesta talletuksesta Jäsenvaltio raportoi tekemistään toimista -> komission arvio Neuvosto arvioi toimet riittäviksi EIP lepäämään Neuvoston päätös riittämättömistä toimista 20 pv. Komission ehdotus vuosittaisesta sakosta 10 pv. Neuvoston päätös sakosta

18 Syksyn ja kevään prosessit Keväällä: Eurooppalainen ohjausjakso (kaikki EU-maat) Vakaus- ja lähentymisohjelmat EU2020-ohjelmat Syksyllä: Yhteinen budjettijakso (euromaat) Keskipitkän aikavälin julkisen talouden suunnitelma Alustava talousarviosuunnitelma

19 Kalenteri Komission ennuste Komission arviot Euroryhmän keskustelu Komission ennuste Komission arviot Komission suositukset maakohtaisiksi suosituksiksi loka joulu helmi huhti kesä marras tammi maalis touko heinä Alustavat talousarviosuunnitelmat Vakausohjelma Komission varoitus Neuvoston suositukset

20 Komissio arvioi Suomen tilannetta Komissio julkisti raportin Alijäämä- ja velkakriteeri rikkoutuvat Talous- ja rahoituskomitea (EFC) keskustelee raportista Komissio arvioi menettelyn käynnistämisen tarvetta Suomi on noudattanut ennalta ehkäisevää osaa vuonna > ei merkittävän poikkeaman menettelyä

21 Talouskasvu EU-maissa Lähde: EU:n komission kevätennuste Belgia 1,0 1,1 1,5 Saksa 1,6 1,9 2,0 Viro 2,1 2,3 2,9 Irlanti 4,8 3,6 3,5 Kreikka 0,8 0,5 2,9 Espanja 1,4 2,8 2,6 Ranska 0,4 1,1 1,7 Italia - 0,4 0,6 1,4 Kypros - 2,3-0,5 1,4 Latvia 2,4 2,3 3,2 Liettua 2,9 2,8 3,3 Luxemburg 3,1 3,4 3,5 Malta 3,5 3,6 3,2 Hollanti 0,9 1,6 1,7 Itävalta 0,3 0,8 1, Portugali 0,9 1,6 1,8 Slovenia 2,6 2,3 2,1 Slovakia 2,4 3,0 3,4 Suomi - 0,1 0,3 1,0 Euroalue 0,9 1,5 1,9 Bulgaria 1,7 1,0 1,3 Tšekki 2,0 2,5 2,6 Tanska 1,1 1,8 2,1 Kroatia - 0,4 0,3 1,2 Unkari 3,6 2,8 2,2 Puola 3,4 3,3 3,4 Romania 2,8 2,8 3,3 Ruotsi 2,1 2,5 2,8 Britannia 2,8 2,6 2,4 EU 1,4 1,8 2,1

22 Julkisen talouden rahoitusasema Lähde: EU:n komission kevätennuste Belgia - 3,2-2,6-2,4 Saksa 0,7 0,6 0,5 Viro 0,6-0,2-0,1 Irlanti - 4,1-2,8-2,9 Kreikka - 3,5-2,1-2,2 Espanja - 5,8-4,5-3,5 Ranska - 4,0-3,8-3,5 Italia - 3,0-2,6-2,0 Kypros - 8,8-1,1-0,1 Latvia - 1,4-1,4-1,6 Liettua - 0,7-1,5-0,9 Luxemburg 0,6 0,0 0,3 Malta - 2,1-1,8-1,5 Hollanti - 2,3-1,7-1,2 Itävalta - 2,4-2,0-2,0 Portugali - 4,5-3,1-2,8 Slovenia - 4,9-2,9-2,8 Slovakia - 2,9-2,7-2,5 Suomi - 3,2-3,3-3,2 Euroalue - 2,4-2,0-1,7 Bulgaria - 2,8-2,9-2,9 Tšekki - 2,0-2,0-1,5 Tanska 1,2-1,5-2,6 Kroatia - 5,7-5,6-5,7 Unkari - 2,6-2,5-2,2 Puola - 3,2-2,8-2,6 Romania - 1,5-1,6-3,5 Ruotsi - 1,9-1,5-1,0 Britannia - 5,7-4,5-3,1 EU - 2,9-2,5-2,

23 Lähde: EU:n komission kevätennuste Julkinen velka suhteessa BKT:hen Belgia 106,5 106,5 106,4 Saksa 74,7 71,5 68,2 Viro 10,6 10,3. 9,8 Irlanti 109,7 107,1 103,8 Kreikka 177,1 180,2 173,5 Espanja 97,7 100,4 101,4 Ranska 95,0 96,4 97,0 Italia 132,1 133,1 130,6 Kypros 107,5 106,7 108,4 Latvia 40,0 37,3 40,4 Liettua 40,9 41,7 37,3 Luxemburg 23,6 24,9 25,3 Malta 68,0 67,2 65,4 Hollanti 68,8 69,9 68,9 Itävalta 84,5 87,0 85, Portugali 130,2 124,4 123,0 Slovenia 80,9 81,5 81,7 Slovakia 53,6 53,4 53,5 Suomi 59,3 62,6 64,8 Euroalue 94,2 94,0 92,5 Bulgaria 27,6 29,8 31,2 Tšekki 42,6 41,5 41,6 Tanska 45,2 39,5 39,2 Kroatia 85,0 90,5 93,9 Unkari 76,9 75,0 73,5 Puola 50,1 50,9 50,8 Romania 39,8 40,1 42,4 Ruotsi 43,9 44,2 43,4 Britannia 89,4 89,9 90,1 EU 88,6 88,0 86,

24 Asiantuntijoita VM:ssä Marketta Henriksson, finanssineuvos Ilkka Kajaste, finanssineuvos Mikko Spolander, finanssineuvos

25 Lisää aiheesta EU ja talous VM:n sivuilla Komission talouspääosaston sivut Eurooppalainen ohjausjakso neuvoston sivuilla

26 Euroalueen vakauden hallinta Finanssineuvos Pekka Morén

27 Globaali finanssija talouskriisi Euroalueen talousja velkakriisi EU:n kasvukriisi 2015? Rahoitus- ja pankkikriisit (USA, EU) Valtioiden velkakriisit euroalueella Vakausmekanismit Kilpailukyvyn ja investointien hiipuminen Rahoitusjärjestelmän monipuolistaminen Pääomamarkkinaunioni EU:n elvytyspaketti Rahoitusvakauden hallinta ja uudet rakenteet (G20, EU) EVM, ERVV EU:n taloushallinnan ja rakenteiden uudistaminen (2-pack, 6-pack, FIPO) Pankkiunioni EKP:n toimet Rakenneuudistukset ja investointiohjelma Pankkijärjestelmän tervehdyttäminen ja kasvun rahoitus AQR, ABS Julkisen talouden vakauttaminen Valtioiden velkaantumisen hallinta EKP:n toimet (QE) EMU ja EU:n tulevaisuus ja kehittäminen (SMP, LTRO, OMT) Kreikka

28 Vakaudenhallinnan strateginen perusta VM:n strategia Julkisen talouden kestävyys Valtion rahoitusasema Talouskasvun puitteet ml. rahoitusvakaus ja euroalueen vakaus Hallitusohjelma (alustava) Ei yhteisvastuun laajentamista EVM:n käyttö vain nykyisen kapasiteetin ja pääomarakenteen puitteissa Kansallinen vastuu tervehdyttämistoimista ja veloista Sijoittajanvastuun toteutuminen Suomi sitoutuu edistämään euroalueen vakautta: vakautustoimet päätetään kansallisen edun näkökulmasta Vaikuttavuus ja ratkaisuhakuisuus

29 Toimet velkakriisistä selviytymiseksi I Kotimaiset vakautustoimet Budjetin tasapainottaminen Julkisen talouden kestävyysrakenteet Kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen Rahoitusjärjestelmän tervehdyttäminen Omaisuuden hallinta ja yksityinen rahoitus II Ulkoinen tuki, ml. rahoitus Rahoitustukiohjelmat (EVM, IMF) Kasvun ja infrastruktuuri-investointien rahoitus (EIB, EBRD, WB ) EKP:n toimet (ELA, muut) III Velkajärjestelyt Jälleenrahoituksen järjestely Velkojen uudelleenjärjestely eri muodoissa

30

31 EVM:n vakaustuen muodot EVM on euroalueen pysyvä vakaudenhallintamekanismi 1. EVM:n laina - kytketään tyypillisesti talouden ja sen rakenteiden korjaamiseen - 2. Rahoitusapu rahoituslaitosten pääoman vahvistamiseksi - tavoitteena pankkijärjestelmän tervehdyttäminen - 3. Ennalta varautuva rahoitusapu - tavoite ehkäistä kriisitilanteita varmistamalla rahoituksen saanti - 4. Ensimarkkinoiden tukiväline 5. Jälkimarkkinoiden tukiväline - tavoitteena estää taloudellisten vaikeuksien leviäminen - Muuta: Ehdollinen rahoitustuki mahdollistaa EKP:n ja IMF:n toimet

32 EVM:n pääomarakenne ja lainakapasiteetti mrd. EVM:n maksettu pääoma 81 mrd., Suomen osuus 1,44 mrd. Lainakapasiteettia sidottu Espanjan ja Kyproksen ohjelmiin Pääoma (vaadittaessa maksettava) Pääoma (maksettu) Lainakapasiteettia jäljellä Lainakapasiteettia käytössä Pääoma 44 Lainakapasiteetti

33 Päätöksenteko euroalueella EUROHUIPPUKOKOUS Pääministerit/presidentit Vähintään kahdesti vuodessa Vakaudenhallinnan kehikko Suuntaviivat ja periaatteet Vastuu operatiivisesta toiminnasta ja muodolliset päätökset EVM - Hallintoneuvosto - Johtokunta ERVV - Hallitus EURORYHMÄ (EU19) Valtiovarainministerit Vähintään kerran kuussa Päätöksenteko EURORYHMÄN TYÖRYHMÄ (EWG) Valtiovarainministeriöt Valtiosihteeritaso Kerran kuussa tai tarvittaessa Valmistelu ja päätökset mandaatin mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF Euroopan keskuspankki EKP EU:n komissio Osallistuminen valmisteluprosessiin TROIKKA

34 Päätöksenteko EVM:ssä 1. Rahoitustukiohjelmista päätetään yleensä yksimielisesti 2. Hätätilamenettelyssä rahoitustuesta päätetään 85 % enemmistöllä Hätätilamenettelyssä perustetaan hätärahasto riskien kattamiseksi Uhka euroalueen talouden ja rahoituksen kestävyydelle (euron olemassaolo) Hätärahaston purkamisesta päätetään yksimielisesti

35

36 Rahoitustukiohjelmien tilanne, mrd. (tilanne , suluissa käytettävissä oleva summa) Maa Bilateraali -lainat ERVVlainat EVMlainat Suomen osuus (Laskennallinen) Maturiteetti (painotettu, v.) IMF ¹ Lainat yhteensä ⁷ Kreikka 52,9 130,9 (1, )⁶ - 1,0 + 2, ,0 (17,1) 204,8 Kypros - - 5,7 (3,3) 0,1 15 0,5 (0,6)⁶ 6,2 Portugali² ⁴ Irlanti² ⁴ (4,8)³ 17,7-0,5 + 0,4 (ERVV + ERVM) 0,3 + 0,4 (ERVV + ERVM) 21 22,4 72,7 21 4,7 49,7 Espanja² ⁵ ,2 0, ,2 1 IMF:n käyttämän valuutan, SDR:n, arvo saattaa heilahdella euroon nähden ja muuttaa kokonaissummia. 2 Portugalin, Irlannin ja Espanjan ohjelmat ovat päättyneet, uusia lainaeriä ei enää makseta. 3 Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska myönsivät Irlannille kahdenvälistä lainaa yhteensä 4,8 mrd. euroa 4 Irlanti ja Portugali ovat alkaneet maksaa IMF:n lainoja etuajassa takaisin 5 Espanja on alkanut maksaa EVM-lainaa etuajassa takaisin (lyhennykset heinäkuussa 2014 ja maaliskuussa 2015) 6 Viidennen väliarvion mahdollistama lainaerä 1,8 mrd. euroa. Kreikkalaisten pankkien pääomitukseen varattuja varoja palautettiin 10,9 mrd. euroa ERVV:iin helmikuussa ⁷ Sisältää lainat myös Euroopan rahoituksenvakautusmekanismilta (ERVM)

37 Ohjelmat tervehdyttäneet taloutta Suluissa komission kasvuennuste tälle vuodelle Portugali (+1,6 %) + Kotimainen kysyntä kasvun moottori, alijäämät tasapainottumassa, työttömyys ja velkasuhde laskussa - Yksityinen ja julkinen velka korkealla tasolla, vienti lievä pettymys 2014 Irlanti (+3,6 %) + Kasvu euroalueen vahvinta 2014, vienti ennätyslukemissa, kotimainen kysyntä vahvistumassa, velkasuhde ja työttömyys laskussa - Yksityisen velan taso korkea, julkinen talous edelleen alijäämäinen, terveydenhuollon uudistus viivästynyt Espanja (+2,8 %) + Luottamus talouteen ja luotonanto kohentuneet, työllisyys kasvussa, kotimainen kysyntä elpynyt, vienti kasvaa - Nettoviennin alijäämäisyys heikentää kasvua, työttömyysaste korkea, julkinen talous alijäämäinen Kypros ( 0,5 %) + Öljyn hinta ja rakenteelliset uudistukset tukevat kasvua, budjetti tasapainottumassa - Venäjän tilanne heikentää ulkoista kysyntää

38 EU:n velkakriisin vaikutukset Suomelle Käytössä olevat sitoumukset tai maksetut osuudet (mrd. euroa; tilanne ) Kahdenväliset lainat - Maksettu, mrd. 1,00 Suomen osuus Kreikan I lainaohjelmasta. Kreikka on maksanut korkoja 60 milj.. Budjettivaikutus lainasta v Vaikutus valtion velkaan. ERVV takaukset - Käytössä 12/2014 6,61 Muut - laskennalliset sitoumukset ja vastuut 1,28 EVM pääomaosuus - Kertasuoritus 10/2012 1,44 Vakuudet - Kreikan ja Espanjan ohjelmat 1,23 ERVV:n varainhankinnan takaus. Kattaa Irlannin, Portugalin ja Kreikan II ohjelman (enimmäismäärä 241 mrd. ). Sisältää pääoman, koron ja ns. ylitakauksen (65 %). Ei vaikutuksia budjettiin tai velanottoon. ERVM (0,75 mrd. ): Portugali ja Irlanti. IMF (0,36 mrd., josta euroalueen ohjelmat 0,35 mrd. ). EU:n maksutasetukea (0,17 mrd. ). Ei vaikutuksia budjettiin tai velanottoon. Budjettivaikutus Vaadittaessa maksettava pääomaosuus 11,14 mrd.. Lainakapasiteetti 500 mrd.. Rahoitustukea Kyprokselle ja Espanjalle. Vakuudet Suomen lainaosuudelle Kreikan II ohjelmassa (0,93 mrd. ) ja Espanjan ohjelmassa (0,30 mrd. ). Vakuudet rajaavat valtion riskiä

39 Talouskriisien vaikutuksia Suomeen Suomen pankkikriisi Kv. talouden sokki ml. Lehman EU:n ja euroalueen kriisi Tuki/takaus 14 mrd. (20 % / bkt) mrd. (27 % / bkt) 12 mrd. (6 % / bkt) Suorat tappiot valtiolle Valtion velka / bkt 5,3 mrd. 16 % 48 % 28 % 36 % 42 % 52 % Bkt 10 % (3 v.) Lama 8 % (1 v.) Romahdus +2,7 (4 v.) Taantuma / hidas kasvu Työttömyys 6,6 % 16,3 % 6,4 % 8,2 % 8,4 % 8,7 % Yleinen korkotaso Jopa 16 % 4,5 % 1,2 % 1,2 % 0,5 %

40 2009 Tilastot Julkisen talouden kriisi Kreikan tilanteen kehittyminen 2010 Rahoituskriisi Pankkikriisi I ohjelma Talouskriisi Velkakriisi 2009 II ohjelma PSI Velkahuojennukset Talouden vakautuminen Poliittinen kriisi Luottamuskriisi

41 Hallintokulttuuri Rahoitusjärjestelmä Yhteiskunnan perusrakenteiden reformi Oikeusvarmuus ja oikeusjärjestelmä Korruption ja etuoikeuksien kitkeminen Kreikka tarvitsee laajan reformin luottamuksen palauttamiseksi Julkisen talouden reformi Työ- ja hyödykemarkkinat Sosiaaliturva ja terveydenhuolto Valtion omaisuus Verojärjestelmä Tilastojen luotettavuus Eläkejärjestelmä Julkishallinnon tehokkuus Menojen ja rahoituksen hallinta

42 Epäluottamus vaarantaa talouskasvun Talouden kasvunäkymät Toimintaympäristö Rahoitusvakaus Kilpailukyky Poliittinen vakaus Uudistusten jatkuminen? Julkisen talouden näkymät Kassatilanne Ylijäämä Kestävyys Rahoitusrakenne Velan lyhennysprofiili Korkokustannukset

43 Kreikan kasvuedellytykset heikentyneet Komission kasvuennuste tälle vuodelle +0,5 % + Paluu talouskasvun tielle alkoi Vuosille ennustettiin 3 4 %:n kasvua. + Edellytykset talouskasvulle olemassa, mutta uudistuksia kaivataan mm. veronkantoon, korruptioon, kilpailun esteisiin + Valtiontalous lähellä tasapainoa - Massatyöttömyys - Poliittisen epävarmuuden aiheuttama taantuma alkuvuonna - Investoinnit pysähdyksissä - Akuutti kassakriisi ja maksurästien kerryttäminen - Pankkien likviditeettiongelmat - Maksukulttuurin jyrkkä heikentyminen alkuvuodesta

44 Talletukset vs. keskuspankkirahoitus Pankkien keskuspankkirahoituksen määrä n. 115 mrd., ELA n. 77 mrd

45 Velkakestävyyden saavuttamiseksi sovitut toimet 1. Perusylijäämä 2. Velanhoitomenojen huojennukset 3. Yksityistämistulot 4. Kasvua tukevat rakenteelliset uudistukset Velkakestävyystavoite 124 % bkt:stä 2020 Tarkistukset ohjelmaan mahdollisia sen puitteissa

46 Tavoite velkakestävyydelle 124 % v

47 Kreikan jälleenrahoitustarpeet hallittavissa velkaehtojen huojennusten ansiosta

48 Kreikan rahoituskustannukset suhteellisen alhaiset

49 Lainojen lyhennyspiikit ajoittuvat kesään - vuosi 2015 poikkeus, maksut EKP:lle ja IMF:lle 17 mrd. IMF:lle: (4 erää) 1,54 mrd. EKP:lle ,46 mrd ,19 mrd

50 Rahoitustarpeiden kattaminen 2015 Ohjelmaan liittyvät maksuerät ERVV:n lainaerä 1,8 mrd. Keskuspankkien hallussa olevien SMP-velkakirjojen tuottojen palautukset n. 1,9 mrd. (+1,4 mrd. ) IMF:n lainaerät 3,5 mrd. (+3,5 mrd. ) Kreikan kotimaiset toimet Verotulot ja yksityistäminen Menojen karsiminen Valtion varantojen hyödyntäminen Lyhytaikaisten velkasitoumusten (T-bills) jälleenrahoitus

51 Ohjelmasidonnaista rahoitusta maksamatta tai nostettavissa 38,3 mrd. Lähde Kahdenvälinen I ERVV II IMF SMP/ANFAtuotot Yht. Maksettu 52,9 141,8 35,0* 229,7 Lyhennetty 0 10,9 14,0* =24,9 Netto 52,9 130,9 21,0* -- =204,8 Maksamatta -- 1,8 17,1* 8,5 =27,4 Palautettu (käytettävissä 6/2015) 10,9 =38,3 *IMF:n luvut arvioita, valuuttakurssien vaihtelu vaikuttaa

52 Mitä on sovittu ohjelman päättämisestä? Joulukuu 2014: Ohjelman pidennys asti Mahdollinen luottolimiitti (EVM) Helmikuu 2015: Ohjelman pidennys asti Kreikka maksaa takaisin pankkien tervehdyttämiseen varatut käyttämättömät varat ERVV:lle käytettävissä vain tarvittaessa Tarkennettu toimenpideohjelma Kreikalta huhtikuussa Troikka arvioi täytäntöönpanoa ja velkakestävyyttä väliarvioraportissa viimeistään kesäkuussa Euroryhmä ja IMF päättävät maksueristä, jos tavoitteet täyttyvät Mahdolliset jatkotoimet arvioidaan erikseen

53 Keskeisiä kysymyksiä Kreikan tilanteen ratkaisemisessa Kuinka kauan Kreikan maksukyky säilyy? Toteuttaako Kreikka sovitut uudistukset? Riittääkö aika II ohjelman päättämiseen? Pääseekö troikka yhteisymmärrykseen Kreikan esittämistä vakautustoimista? Onko IMF mukana jatkossa? Mikä on Kreikan strategia? Koska Kreikka voi palata lainamarkkinoille?

54 Asiantuntijoita VM:ssä Euroalueen vakausyksikkö EVY Yksikön päällikkö finanssineuvos Pekka Morén Lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen Neuvotteleva virkamies Minna Aaltonen Finanssisihteeri Jouni Lehto Rahoitusmarkkinaosasto Yksikön päällikkö finanssineuvos Pauli Kariniemi (EVM/ERVV) Finanssineuvos Markku Puumalainen (vastuuselvitykset) Neuvotteleva virkamies Aki Kallio (vakuudet)

55 Lisää aiheesta Eurokriisi VM:n sivuilla Euroopan vakausmekanismi EVM Kansainvälinen valuuttarahasto IMF

56 Rahoitusjärjestelmän kehittäminen Erityisasiantuntija Päivi Leino-Sandberg

57 Vakautta rahoitusjärjestelmään Pääoman vapaa liikkuvuus on yksi EU:n perusvapauksista Liikkuvuutta estävät esimerkiksi erot kansallisessa sääntelyssä ja valvontakulttuurissa EU:n pääomamarkkinoiden pankkikeskeisyys oli yksi finanssikriisin taustatekijöistä Pääomamarkkinoiden roolin kasvattaminen suhteessa pankkisektoriin voisi vakauttaa rahoitusjärjestelmää

58 Pankkiunioni Yhteinen sääntökirja Yhteinen pankkivalvonta Yhteinen kriisinratkaisu Luottolaitoslainsäädäntö Talletussuojalainsäädäntö Elvytys- ja kriisinratkaisulainsäädäntö EU28 Toimivalta EKP:lle Kattaa osallistuvien jäsenvaltioiden suurimmat pankit EU19+ Uusi EU-viranomainen ja kriisinratkaisurahasto Kattaa EKP:n suorassa valvonnassa olevat ja rajat ylittävät pankit Rahoitus pankeilta vakausmaksuin EU

59 Pankkiunioni ei riitä Pankkiunioni varmistaa, että pankkitoiminnan kehitystä valvotaan riittävästi ja keskitetysti Ei varsinaisesti kehitä pankkitoimintaa EU:ssa Myös pankkijärjestelmän ulkopuolisten rahoitusmarkkinoiden pitää toimia tehokkaasti, jotta yritykset voivat investoida ja talous kasvaa

60 Kilpailukyky kärsii pankkikeskeisyydestä Suomen rahoitusmarkkinat ovat hyvin pankkikeskeiset Sijainti reuna-alueella heikentää suomalaisten yritysten pääsyä uusiin rahoituslähteisiin Pääomamarkkinatoimintojen ja rahoitusympäristön heikkoudet alentavat Suomen kilpailukykyä

61 Komissio haluaa tehostaa rahoitusta Meidän on täydennettävä pankkeja koskevia uusia eurooppalaisia sääntöjä pääomamarkkinaunionilla. Pääomamarkkinoita olisi edelleen kehitettävä ja yhdennettävä talouden rahoituksen tehostamiseksi. Tämä vähentäisi erityisesti pk-yritysten pääoman hankintakustannuksia. Jean-Claude Juncker

62 Komissio julkisti vihreän kirjan Tavoitteena on selvittää näkemyksiä, jotta toimet voidaan kohdentaa tarkemmin Suomi vastasi kuulemisiin Käytännössä toimet sijoittuvat lukuisille eri politiikanaloille, joilla EU:n toimivalta vaihtelee Toimet jakaantuvat lyhyen ja pidemmän aikavälin toimiin Tavoitteena on, että vuoteen 2019 mennessä ollaan jo pitkällä Tarvitaan myös kansallisen tason toimia

63 Suunnitelma tarkentuu syksyllä Ecofin-neuvosto hyväksyy päätelmät pääomamarkkinaunionista kesäkuussa Komission toimintasuunnitelma annettaneen syyskuussa 2015 Suunnitelmassa määriteltäneen lyhyen aikavälin toimet pitkän aikavälin toimet annettavat lainsäädäntöehdotukset

64 Kohti monipuolista rahoitusjärjestelmää Pääomamarkkinaunionin tavoitteena on monipuolistaa EU:n pankkikeskeistä rahoitusjärjestelmää vauhdittaa talouskasvua vähentää sääntelyesteitä jäsenvaltioiden välillä parantaa pääomien vapaata liikkuvuutta tehostaa pääomien kohdentumista edistää markkinoiden toimivuutta erityisesti pk-yritysten näkökulmasta

65 Suomi tukee hanketta Edellyttää esteiden huolellista arvioimista: kilpailukyky- ja vaikutusarviot Lainsäädännön harmonisoiminen vain yksi keino Muita keinoja: tietojen saatavuus toisesta maasta viranomaisten yhteistyö vapaaehtoiset sääntelymallit suositukset

66 Varhaisen toiminnan painopisteet Komission esitys: esitteitä koskevan sääntelyn uudistaminen pk-yritysten sijoittajapohjan laajentaminen korkealaatuisen arvopaperistamismallin kehittäminen pitkäaikaisten investointien kehittäminen Yritystietojen saatavuus, sääntelyn kokonaisarviointi, päällekkäisten tiedonantovelvoitteiden karsiminen

67 Rahoituksen saantia helpotetaan Tiedonkulun parantaminen Tilinpäätössäätelyn kehittäminen Pk-yritysten omistajapohjan laajentaminen Vaihtoehtoiset rahoituskanavat, myös joukkorahoitus

68 Rahoituksen tarjontaa kehitetään Institutionaalisen sijoittamisen edistäminen Julkisen rahoituksen rooli Eurooppalaisia rahastoja koskevan sääntelyn arviointi ja selkeyttäminen Yksityissijoittamisen edistäminen: sijoittajien suoja

69 Markkinoita tehostetaan Tarve valvonnan keskittämiseen Sääntelymäärän kasvu Arvopaperioikeuden kehittäminen Yhtiöoikeus Maksukyvyttömyyslainsäädäntö Verotus

70 Suomalaiset yritykset hyötyvät Pääomamarkkinaunioni parantaa pääsyä suurien ja likvidien markkinoiden pääomiin Erityisesti pk-yritysten rahoitusympäristö monipuolistuu Koskee kotimaata ja EU-tasoa

71 Asiantuntijoita Päivi Leino-Sandberg, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö Jyrki Knuutinen, Erityisasiantuntija, Suomen EU-edustusto

72 Lisää aiheesta Valtiovarainministeriön verkkosivut Komission verkkosivut

73 Ota yhteyttä ja seuraa meitä Verkkosivut: vm.fi Sähköposti: Mediapalvelunumero: (ma pe kello 8 16) YouTube