Työnilo pää(n)asia Mitä työyhteisön jäsenenä voin tehdä?

Samankaltaiset tiedostot
Työnilo voimavarana. - Valittamisesta vaikuttamiseen - Myönteisyys mahdollistajana - Reseptiikkaa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Työnilo. - Valittamisesta vaikuttamiseen - Myönteisyys mahdollistajana - Reseptiikkaa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Työnilo miten huolehdin jaksamisestani?

- Valittamisesta vaikuttamiseen - Pääasia organisaation näkökulma - Päänasia yhteisön ja yksilön näkökulma - Reseptiikkaa

Ihmisiksi työelämässä

Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Työpaikan yhteisöllisyyden merkitys työssä jatkamisessa

- Valittamisesta vaikuttamiseen - Pääasia organisaation näkökulma - Päänasia yhteisön ja yksilön näkökulma - Reseptiikkaa

Hyvällä mielellä työssä

Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen

Henkilöstöjohtamisen haaste iloa työhön

Työnilo pää(n)asia. Inhimillinen pääoma kova arvo Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin.

Työnilo ja tuottavuus

Työnilo pää(n)asia. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Työnilo pää(n)asia. - Pääasia päänasia? - Myönteisyydestä - Työnilon lähteistä. Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Löydä työnilo miten työhyvinvointiin voi vaikuttaa?

Työnilosta tulosta miten?

Työnilo pää(n)asia. - Myönteisyys voimavarana - Mitä työhyvinvointi on? - Reseptiikkaa. Dosentti Marja-Liisa Manka

Työurat muuttuvat mistä lisää voimavaroja?

SOSIAALINEN JA PSYKOLOGINEN PÄÄOMA

Työn ja elämän hyvinvointi

Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Työhvinvointi, mitä se on? Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Työhyvinvointi on pää(n)asia

Työnilo pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Stressi - mistä virtaa? Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 1

Toiveikkuus ja vastavuoroisuus johtotähdiksi v. 2010

Työhyvinvointi yliopistossa- ongelmista vahvuuksiin

Työnilo pää(n)asia. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Isot muutokset edessa, miten jaksan muuttaa omaa ammattipedagogiikkaani?

Onnen ohjeita. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto

TYÖHYVINVOINTI TÄNÄÄN - klassikoita ja uusia tuulia - yksilön ja organisaation näkökulmat HENRY ry

Työhyvinvointi ja tuottavuus palveluyrityksessä

Työhyvinvointi pienyrityksessä. Professori Marja-Liisa Manka

Henkilöstön arvon mittaamisen kysymyksiä - tavoitteena uudet näkökulmat ja mittarit Marja-Liisa Manka, FT, professori

Henkilöstön hyvinvointi ja esimieskunnan tukeminen vaikeassa tilanteessa. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

Kuntoutuspäivät Psykologinen pääoma työelämässä. -Meillä ei mene huonosti verrattuna -Psykoginen pääoma, mitä se on? -Voiko sitä oppia?

Hyvinvointi työntekijän voimanlähteenä

Psykologinen pääoma kestävän työhyvinvoinnin lähteenä

Työhyvinvointia yhdessä Pori

Työyhteisötaidot osa työhyvinvointia Työn merkitys ihmiselle iloa ja imua

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Työnilo pää(n)asia Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

Työnilo pää(n)asia. Miksi katse työniloon? Työnilon ainekset. Työnilon reseptiikkaa. Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

TYÖN IMU JA POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN NÄKÖKULMA

Työnilo pää(n)asia. Voimavaralähtöinen työhyvinvointikäsitys Työnilon reseptiikkaa itse kullekin

Työhyvinvointijohtamisen merkitys muutoksessa. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 1

Mitä yhteisöllisyys merkitsee työssä jatkajalle ja miten sitä voi kehittää?

OMAN TYÖHYVINVOINNIN TUKEMINEN

Työssä jaksaminen ennakoiva näkökulma Professori Marja Liisa Manka

ALAISTAIDOISTA TYÖYHTEISÖTAITOIHIN MITÄ VOIMME TEHDÄ YHTEISEN TYÖHYVINVOINNIN HYVÄKSI

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

Työntekijän ja työyhteisön voimavarat työssä jatkamisen edistäjinä

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Puhutaan - työyhteisötaidot hyvän hengen luojina. Dosentti Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto 1

Työn merkitys yrittäjälle iloa ja imua. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

Toiveikkuus voimavarana Mitä se on? Miten lisätä?

Pitääkö eri-ikäisiä johtaa eri tavoin?

Työhyvinvoinnista tulosta

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Psykologinen ja sosiaalinen pääoma työssä jatkamisen edistäjinä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Verkoston työhyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Onko työyhteisöllä merkitystä terveyden edistämisessä. Tuula Oksanen, dosentti, johtava asiantuntija

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Esimies eri-ikäisten johtajana. Jarna Savolainen Kehittämispäällikkö Työturvallisuuskeskus P

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

University of Tampere University of Jyväskylä

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

- muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten?

Hyvinvointia positiivisesta ilmapiiristä ja tekemisen. meiningistä

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN

Urheilijan henkinen kasvu kohti menestystä

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Psyykkinen toimintakyky

Transkriptio:

Työnilo pää(n)asia Mitä työyhteisön jäsenenä voin tehdä? - miksi katse työniloon? - valittamisesta vaikuttamiseen - näkökulman vaihdoksesta - työntekijän keinot - työnilonjulistus 2013 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 1

Valittajien kuoro Miksi tietokoneeni on niin kovin hidas / Ja hiuksetkin on tänään miten sattuu. / Vessapaperirulla on aina väärinpäin. / Olen väsynyt./ Minulla on ikävä esimies./ Minulla on mahdoton alainen. http://www.youtube.com/watch?v=atxv3dzkv68 http://www.complaintschoir.org/news.html 500 valitusta uusimmalla kuorolla Brasiliassa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 2

Ennakkoluulot rasituksena solukatoa ei tapahdu niin paljoa kuin olemme luulleet, vaan aivomme säilyvät ehjinä ikääntyneiden aivot ovat ylivoimaiset nuoriin verrattuna mm. vuorovaikutuksessa, mielipiteiden laajaalaisuudessa ja päätösten seurausten arvioinnissa, nuorilla on viimeisin tieto suurin muutostarve asenteissa ja kulttuurissa sanomme itsellemme, ettemme opi Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 3

Mihin kiinnitämme huomiomme, se kasvaa tarkkaavaisuus valitsee miljoonien tapahtumien joukosta merkitykselliset palaset huomion kiinnittäminen riippuu aikaisemmista kokemuksista, koulutuksesta, omista asenteista (esim. myönteisyys-kielteisyys) tietoisuuden kontrolloiminen tärkeätä: mihin kohdistamme psyykkisen energiamme mitä uskomme itsestä ja mahdollisuuksistamme saavuttaa tavoitteita ulkoisten puitteiden huomaaminen Csikszentmihalyi, M. 2005. 9.10.2014

Ongelmiakin riittää Työn psyykkinen kuormittavuus Kiire ja aikapaineet Työn fyysinen kuormittavuus Työn mielekkyyskehitys Henkinen väkivalta työkavereiden ja esimiesten taholta Henkinen väkivalta asiakkaiden taholta Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 5

Myönteisyys avaa mielen Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voimavaroja (sos. tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Hyvä terveys, onnellisuus positiivisesti poikkeava käyttäytyminen Uudet ajatukset, teot, suhteet Myönteiset tunteet Cohn & Fredrickson, 2009 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 6

Tunteet siirtyvät Peilisolut reagoivat sekä tietyn toiminnan tekemisen että sen näkemisen yhteydessä. Liikkeiden lisäksi myös tunteita»peilataan». Peilautumisjärjestelmien avulla asetutaan automaattisesti toisen asemaan, jolloin voidaan ymmärtää toisten ihmisten aikeita ja tuntemuksia. Sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöissä peilautuminen voi olla puutteellista. Peilautumisjärjestelmien olemassaolo korostaa motoriikan tärkeyttä ihmisen korkeammissa henkisissä toiminnoissa. Rizzolatti ja Craighero 2004, Hari 2011 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu 7

Näkökulman vaihdos tarpeen Voimavaralähtöinen työhyvinvointimalli huomio työn ja yksilön voimavaroihin ja niiden lisäämiseen, ei vain siihen, mikä on huonosti ja rikki. Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen. M. Seligman Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 8

Näkökulman vaihdos: Murinalaatikosta hyvän mielen laatikkoon Herrasmannin päiväkoti, Lahti Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 9

Mitä on työhyvinvointi? On mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan. Myö ja Työ, Työhyvinvointisopimus 2011 2014. Pohjois- Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/pksskjulkaisu/kokous/2 011146-10-4084.PDF Marja-Liisa Manka 10

Manka 1999, 2006, 2011 Marja-Liisa Manka 11

Mikä meillä lisäisi työhyvinvointia? 1. Yhteisöllisyys 2. Psykologinen pääoma Mitä tarvitsemme? tieto, taito, tuki? Karikot? Toimenpiteet: ensimmäiset askeleet Vuoden kuluttua 3. Palautuminen Hyödyt: itselle/työnantajalle/asiakkaalle tämä päivä Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu, työhyvinvointi 12

Ei ole vielä liian myöhäistä Pekka Jylhä: It is not too late, 2009, Stuffed hare, light Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 13 http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3

Yhteisöllisyys vaikuttaa terveyteen työyhteisön vähäiseen sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,3-kertainen sairastumisen riski, myös 20-50% korkeampi masennuksen ilmenemisen riski vastavuoroisuus, luottamus, yhteisölliset arvot ja normit, aktiivinen toiminta yhteiseksi hyväksi vähäiseen yksilön sosiaaliseen pääomaan liittyi 1,8 -kertainen sairastumisriski Johtaminen + Työyhteisö. Oksanen 2009 Professori Marja-Liisa Manka 14

Mistä yhteisöllisyys syntyy? Työyhteisö Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty Johtaminen Esimieheeni voi luottaa Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia Oksanen 2009 Marja-Liisa Manka 15

Työntekijän vastuut työpäivästä nauttiminen sallittu perustehtävän tekeminen ja omasta osaamisesta huolehtiminen reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen, kiittäminen, mutta myös anteeksipyytäminen aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä, arvostaminen työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä palautteen antaminen, ja myös pyytäminen, jos se on unohtunut. mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön myönteisen ilmapiirin edistäminen en puhu selän takana Baron 1998, Keskinen S. 2005. Manka 2007 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 16

Yhteisöllisyyden vahvistaminen työssä positiivinen vuorovaikutus: ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen minkälaisia puhetta teidän työpaikallanne liikkuu? palautteen antaminen ja toisilta oppiminen älylliset lähestymistavat: mietimme hyviä asioita, nautiskelemme, vahvistamme optimismia mikä meillä lisäisi työniloa? opettelemme tuntemaan toisemme: erilaisuus on rikkaus harjoittelemme puheeksi ottamista vaikeissa tilanteissa, emme syyllistä Professori Marja-Liisa Manka 17

Otetaan vastuu, ei sysätä syntipukeille! Pekka Jylhä Syntipukki 2005 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 18 http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3

Positiivinen juoru Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 19

Ohjeita lastentarhasta Osaa sanoa huomenta, kiitos ja näkemiin Jaa kaikki Kaikkien kanssa pitää leikkiä. Pelaa reilua peliä Pane tavarat takaisin sinne mistä ne otit Siivoa omat sotkusi Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta Jokaisella on oma nimi Pese kätesi, ennen kuin alat syödä Vedä vessa Pulla ja maito tekee välillä hyvää Elä tasapainoista elämää Opi jotain, piirrä, maalaa, laula, tanssi, leiki, tee työtä vähän joka päivä. Kun lähdet ulos maailmaan, varo liikennettä, pidä toista kädestä ja pysyttele yhdessä muiden kanssa. Tajua ihme Professori Marja-Liisa Manka

Työntekijän keinoja työniloon itsetuntemuksen lisääminen, itsearviointi, peiliin katsominen, harjoitteleminen Kuulluksi tuleminen ja oman näkemyksen esittäminen antaa asioihin hallinnan tunteen myönteisten asioiden tunnistaminen, voimaantuminen kirjaa ylös ilonaiheita stressin tunnistaminen kiireisenä pinna kiristyy terveellinen elämäntapa (liikunta ja ruokavalio) palautuminen ja rentoutuminen (riittävä uni, huvittelu, rentoutuminen esim. meditaatio) keho vaikuttaa tulkintaan rentous ja positiivisuus Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 21

Kuva Tunturisusi.com Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 22

Virittyminen Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii + Innostus Ihania haasteita stressi työn imu Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. Warr 1990, Hakanen 2004 Professori Marja-Liisa Manka - Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta?

Stressin kehittyminen VAIKUTTAVUUS Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Tilapäinen väsymys Vaatimukset kasvavat Unihäiriöt Olen kestävyyteni rajoilla Krooninen väsymys Ylikuormitusraja Mikään ei riitä Kukaan ei välitä Hälyttävät esioireet : Fysiologiset Alentunut itsetunto Kyynisyys En kelpaa Uupuminen Olen lopussa Energian rapautuminen Työkyvyttömyys AIKA Professori Marja-Liisa Manka

Psykologinen pääoma on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. Itseluottamus Optimismi Toiveikkuus Sitkeys vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007 40 % 10 % 50 % Perimä ja kasvatus Olosuhteet Vaikute avissa Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 25

Mistä se syntyy? Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008 Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta = hallinnan tunne Toiveikkuus: on halua kulkea tavoitteita kohti ( tahtovoima ) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen ( keinovoima ) Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puolet Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Kaisa 95-v. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 26

Itseluottamus usko omiin motivoitumiskykyihin, osaamiseen ja toimintaan suorittaa tietty tehtävä menestyksellisesti hallinnan tunne Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 27

Toiveikkuus on reitin löytämistä Toiveikkuus on sitä, että löytää reittejä haluttuun lopputulokseen ja myös osaa motivoida itsensä käyttämään noita reittejä. 2002) Niles, 2012 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 28

Myönteiset vahvistukset http://www.youtube.com/watch?v=qr3rk0kzfkg etsi vahvuuksiasi ja pienennä kielteisten kokemusten merkitystä oppimalla niistä ajattele sitä, mikä tuottaa iloa ja tee sitä älä arvostele suorituksiasi ja vertaile niitä muihin anna itsellesi anteeksi: olet riittävän hyvä tartu kielteiseen tunteeseen heti sen ilmaannuttua, mieti, mitkä tosiasiat tukevat tunnetta, mitä vastaväitteitä on olemassa, mitä pahimmillaan voi tapahtua ja mitä voisit tehdä, jotta näin ei kävisi entäs sisäinen höpöttäjä päässäsi: moittiiko vai kehuuko? jaa huolesi, keskustele Professori Marja-Liisa Manka

Miten lisätä myönteisyyttä? henkilökohtainen onnellisuus lisääntyi, kun tutkittavat alkoivat viikon ajan laskea hetkiä, jolloin he olivat kiitollisia jostakin. Lisäksi he tulivat tämän myötä ystävällisemmiksi ja kiitollisemmiksi. (Otake ym. 2006) esimerkiksi luontokuvat, lapsien katselu, lemmikkieläimet ja miellyttävät tilanteet laukaisevat ihmisessä piileviä myönteisiä voimia ja luovuutta ja niillä on tervehdyttäväkin vaikutus. (vrt. Korpela 2009, Otake K. ym. 2006) Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 30

Myönteisten tunteiden ylijäämä myo nteisten tunteiden ma a ra n pita isi olla va hinta a n kolminkertainen suhteessa kielteisiin tunnekokemuksiin (Losada ym. 2004, Luthans 2013), positiivisten tunteiden ylijäämä rakentaa henkilökohtaisia voimavaroja ja suojelee hyvinvointia mm. vaikuttamalla tapaamme arvioida stressaavia tilanteita joustavammin, rauhallisemmin ja myo nteisemmin. Ta ma taas palauttaa nopeammin kehon toimintakykyisyytta, mikä puolestaan vaikuttaa myo nteisesti havaintoihin ja sita kautta myo nteisen kierteen uudelleen syntymiseen (mm. Garland ym. 2010). Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 31

Sitkeys Mukuramänty Alkkianvuorella lannistumattomuus ja joustavuus, epäonnistumisista huolimatta jaksaa yrittää uudestaan hengissä eivät suinkaan pysy kaikista vahvimmat tai älykkäimmät lajit, vaan ne, jotka ovat sopeutuneet muutoksiin. tavoitteiden asettaminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 32

Nähdäkseen on pysähdyttävä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 33

USA:n merijalkaväki kokeilee meditaatiota sotilaskoulutuksessa Mielenhallintamenetelmistä toivotaan ratkaisua sotilaiden traumaperäiseen oireiluun. Tavoitteena on parempi stressinhallintakyky, punnerruksia aivoille. Pilottihankkeessa testataan keskittymisharjoitusten, joogamaisen venyttelyn ja tietoista läsnäoloa korostavan mindfulness-menetelmän hyötyä sotilaskoulutuksessa. Tällä armeija haluaa panostaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn. Yle 20.1.2013 Professori Marja-Liisa Manka 34

Miten synnyttää voimavaroja? Oletus: päivittäisten myönteisten tunteiden kokeminen lisää henkilökohtaisia voimavaroja Kohde: It- alan yritys Compuware Corporation Mitä tehtiin? Tutkittavat harrastivat rakastavan ystävällisyyden meditaatiota (LKM) päivittäin vähintään 5 päivänä viikossa 9 viikon ajan. He raportoivat päivittäin tunteistaan ja edellispäivän meditaatiostaan. Lisäksi he kirjasivat nettiin myös myönteisiä tunteita kuten huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys. Miten arvioitiin menestystä? Koeryhmä ja kontrolliryhmä, joiden tiedollisia, sosiaalisia, psykologisia ja fysiologisia voimavaroja seurattiin ennen ja jälkeen harjoitusten. Professori Marja-Liisa Manka

Tulokset- elämäntyytyväisyys kasvoi Päivittäin seurattiin positiivisia emootioita: huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys + Muutos myönteisissä emootioissa Muutos resursseissa Muutos elämäntyytyväisyydessä -mindfulness + -tavoitteiden asettamisen kyky + -tulevaisuudesta nauttiminen + -elämänhallinta + -itseluottamus + -elämän tarkoituksellisuus + -saatu sosiaalinen tuki + -sairauden oireet - -tavoitteellisuus -menneisyyteen myönteisesti suhtautuminen -nykyhetkeen myönteisesti suhtautuminen -myönteinen ajattelutapa -kasvuhalu -itsenäisyys Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 36

Palautuminen edistää hyvinvointia On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. Negatiiviset tunteet hidastavat palautumista. Harrastukset ja oman ajan ottaminen edistävät palautumista edistävät Ikääntyessä palautuminen vaikeutuu, erityisesti naisilla. Professori Marja-Liisa Manka

Luonto rauhoittaa 4-7 min. syke hidastuu ja lihasjännitys laukeaa 20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät 40 min. tarkkaavaisuus kasvaa 2,5 tuntia immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät tee mielipaikkaresepti Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 38

Työnilonjulistus 2013 Kenenkään etu ei ole, että vajoamme toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen. Myönteiset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia. Ilo tarttuu asiakkaisiinkin jopa puhelimitse. Aloittakaamme siis työhyvinvointitalkoot näkökulman vaihdoksesta. Ensiavuksi sallittakoon valittajien kuoron perustaminen, jonka avulla etsimme esille työhyvinvoinnin esteet ja ryhdymme sen jälkeen tositoimiin. Toimivat työnteon tavat muodostavat työrauhan perustan. Nähkäämme jokaisessa jotakin hyvää. Kysytään toiselta, miten hän haluaa itseään kohdeltavan. Tarvitsemme harvennushakkuuta omassa päässämme kirkastaaksemme ajatuksiamme ja ollaksemme läsnä. Umpikujakin saattaa olla hyvä matkaan lähettäjä. Tavallinen ihminen tuo valon pimeyteen, siis jokainen meistä! Tampere 8.1.2013 www.uta.fi/jkk/synergos Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 39

Lisätietoa Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstötunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö www.uta.fi/jkk/synergos www.docendum.fi Työnilo kirja E9DKBJJ7 alennus 20 % Puh. 0203 91000 tai www.sanomapro.fi Manka M-L. & Larjovuori R-L. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen. Opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Nuutinen S., Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen yliopisto & TSR. Manka M-L& Bordi L. 2013. Perusasioista pieniin ihmeisiin kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen yliopisto. Manka M-L., Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro.. Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevai-suuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto 40