PARANTALA-HONKOLA VESIOSUUSKUNNAN JÄTEVESIPUTKIALUEEN I-VAIHEEN, 1. OSAN LUONTOSELVITYS Mia Rahinantti 2010
Sisältö 1. Perusteet...2 1.1.Työn tarkoitus...2 1.2. Selvityksen tekotapa...3 2. Maisemaselvitys...3 3. Muinaisjäännökset...4 4. Luontoselvitys A-linja-alueella (Numerointi suunnitelmakartan mukainen [Liite 1])...4 5. Luontoselvitys B-linja-alueella (Numerointi suunnitelmakartan mukainen[liite 1])...11 6. Vaikutusarviointi...17 LÄHTEET LIITTEET Suunnitelmakartta A- ja B alueet Aluekartta Kasvillisuusluettelo 1
1. Perusteet 1.1.Työn tarkoitus Parantala-Honkola vesiosuuskunta teetti suunnitelman jätevesiverkoston rakentamisesta vesiosuuskunnan toiminta-alueelle. Tehty suunnitelma kattaa alueita Honkolan, Hietaman ja Parantalan kylien alueilta, jotka sijoittuvat runkojätevesiputken lähialueelle. Rakentaminen tehdään kolmessa vaiheessa. Rakennettava keskitetty jätevesiputki auttaa alueella asuvien täyttämään nykyiset ympäristönsuojelulain(4.2.2000/86) mukaiset jätevesiensä puhdistusvaatimukset. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla (543/2003) alueilla tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Asetus edellyttää saostuskaivokäsittelyä tehokkaampaa jätevesien puhdistusta vuoteen 2014 ulottuvan siirtymäajan kuluessa. Valtaosa nykyisistä hajaasutusalueiden jätevesien käsittelylaitteista on vanhentuneita, eivätkä toimi tai eivät ole tarpeeksi tehokkaita ympäristönsuojelun kannalta. Rakennettavalle jätevesiverkostolle saatiin valtion vesihuoltoavustusta. Avustuksen suuruus on 20 % rakentamiseen käytettävästä rahaosuudesta. Myös kunnalta saatiin samansuuruinen avustus. Saadun avustuksen osuus mahdollisti rakentaa ensimmäisenä vuonna 1.osion laajuisen alueen, joka kattaa Honkolassa Kolunpohjantien ja Honkolantien suunnitelma-alueen. (kartta, Liite 1). Nyt tehty luontoselvitys kattaa tämän alueen. Kokonaissuunnitelma on kuitenkin tehty koko alueelle. Tästä johtuen selvityksessä olevat karttanumeroinnit eivät Honkolantien osalta suoraan jatku Kolunpohjantien numerointien mukaan. Kolunpohjantien kautta kulkee jo aiemmin rakennettu runkojätevesiputki, josta nyt tarkoitus tehdä lisäliittymiä lähialueen kiinteistöihin. Honkolantien varressa on vasta puhdasvesiputki, mutta ei runkojätevesiputkea. Jätevesiputkitus tehdään tälle alueelle kokonaisuudessaan. 2
Luontoselvitys tulee tehdä aina ennen rakennustöiden aloittamista, jotta saadaan selville kyseenomaisen alueen luontoarvot. Näihin arvoihin kuuluvat kartoittaa erilaiset luontokohteet, mm. arvokkaat ja uhanalaiset kasvit, liito-orava-alueet, pohjavesialueet ja muinaismuistokohteet. Löydöt voivat osaltaan vaikuttaa rakentamisen linjaukseen. 1.2. Selvityksen tekotapa Luontoselvitys tehtiin pohjautuen olemassa oleviin luontoselvityksiin, muinaismuistokartoitustietoihin, ympäristökeskuksen paikkatietojärjestelmästä saatuihin tietoihin, pohjavesialueselvityksiin ja maastokäynteihin kuvamateriaalein. 2. Maisemaselvitys Honkolan alueelta on tehty maisemaselvitys vuonna 2004. Nyt rakennettavalla alueella huomioitavia ovat Hujakon pienmaisemaalue. Sen muodostavat Hujakko ja Pieni Hujakko lammet ja näkymä pienelle Kuorenlammelle. Tälle alueelle sijoittuu myös löydetty liitoorava-alue. Tämä alue on pienipiirteisyydellään maisemakuvallisesti arvokas. Toinen arvokas kultturimaisema-alue on Honkolantie, joka on 1700-luvulla perustettu vanha postitie. Sitä aikaisemmin se oli merkittävä Etelä-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjanmaan yhdistävä kauppatie. Tämän tien alueella sijaitsee, myös arvokas kulttuuri kylämaisema-alue, ja alueella on tärkeitä näkymäalueita. Tourulan kartanon ja Eerolan talon välisellä tieosuudella on merkittävä ja ehdottomasti säilytettävä puukujanne. Tämä on otettu huomioon jätevesiputkilinjaussuunnitelmassa. Maisemaselvityksessä korostetaan myös tienpientareiden hoidon tärkeyttä. Niiden hoito ja siisteys vaikuttaa alueesta saatavaan ensivaikutelmaan ja kulttuurimaisema säilyy kokonaisvaltaisena. (Maisemaselvitys, Matleena Muhonen 07/2004) 3
3. Muinaisjäännökset Honkolan alue on suurimmaksi osaksi hienoaineksista moreenia. Kolunpohjan alueella on maaperä kivistä hiekka-hienoainesmoreenia. Nyt rakennettavalta alueelta ei ole löydetty muinaisjäännöksiä. Lähimmät muinaislöydöt ovat Tervavuoren 1, 2 ja 3 muinaismuistokohteet. (Äänekosken Honkolan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2002. Timo Jussila.), (ymparisto.fi/alueellista ympäristötietoa/keskisuomi/maankäyttö ja rakentaminen/kulttuuriympäristöt/muinaismuistot/kuntakohtaiset kulttuuriympäristökohteet/äänekoski) 4. Luontoselvitys A linja alueella (Numerointi suunnitelmakartan mukainen [Liite 1]) Kolunpohja 1. Linjaus kulkee Nelostien varrelta pellonpiennarta. 1.talon tontilla, linja-alueella on vanhoja marjapensaita. Ainolaan päin 1. talo tien vasemmalla puolella linjalla on mm. etelänruttojuurta ja vadelmaa. Tontilta eteenpäin on hyvin kivikkoista ja sähkölinjan kohdalla kalliota, rannan puolella vähemmän. Kuva 1. Ainolan linja-aluetta. Metsätyyppinä tuore kangas. Linjalla kasvaa mm. terttuseljaa ja noin 4
90-100 v mäntyjä. Kuva 2. Terttuselja 2. Kivikkoista, linjaus on tehty vanhan vesakoituneen ja osittain koivulle istutetun pellon reunaa pitkin. Kasvillisuus on rehevää, jossa maitohorsmaa, metsäkurjenpolvea, nokkosta, metsäalvejuurta, mesiangervoa, suo-ohdaketta, pajua ja leppää. P1 pumppaamon jälkeen kivikkoista tuoretta kangasta. Puusto n. 50 -vuotiasta, mäntyvaltaista sekametsää. 3. Tienvarrelta linjan kohdalta kaadettava muutama n. 50 vuotias mänty ja haapoja. Lähempänä kiinteistöä tienpientareen ja putkilinjan kohdalta olisi kaadettava vesakkoa ja n. 5m leveydeltä n. 20 - vuotiasta istutuskuusikkoa. 4. Linja kulkee pellon poikki. Pumppaamo P3 vasemmalla puolella olevan kiinteistön ja tien välillä terijoensalava-aita. P6 pumppaamo, Törölä. Pellonpientareella kasvaa mm. metsäkurjenpolvea, mesiangervoa ja poimulehteä. Mentäessä Kohti 4.2, Kankaanpääntietä seuraava talo oikealla. Kiinteistön ja tienvälissä on istutuksia mm. vuorenkilpeä. Seuraavalle kiinteistölle mennessä, on linja-alueella hakamainen alue, jossa on iäkkäitä mäntyjä ja koivuja, sekä edellisen kaivauksen kohdalta avoin, heinävaltainen alue. Kiviä. 5
Kuva 3. Kankaanpään talolle Reitti P7 pumppaamolle on kivistä. Kasvillisuutena mm.vadelmaa ja vesakkoa. Kahdelle viimeiselle kiinteistölle linjaus kulkee heinäisen, kivikkoisen hakkuualueen läpi. Kasvillisuutena tällä alueella on mm. hietakastikkaa, vadelmaa, mesiangervoa ja pajua. Linjaus 4.1:stä 4.3:seen. Ensimmäisen kiinteistön jälkeen on pellonreunametsässä liito-oravaesiintymä. Metsikkö on pienialainen, kasvaen mm. kuusia, mäntyjä, haapaa ja leppää. Tuoreita ja vanhoja papanoita löytyi runsaasti muutamien haapojen ja kuusien juurelta. Kuva 4. Liito-oravan papanat 6
Metsikön toisen puolen rajaa Kolunlampi. Pellon ja metsän reunasta on vuosi pari sitten kaadettu pari suurta kuusta. Linjaus on siirrettävä pellon puolelle. Kuva 5. Kankaanpään liito-oravametsä 5. P8 pumppaamolle kivikkoista tuoretta kangasta. Puusto n. 50 vuotiasta koivua, muutama mänty. Kasvillisuutena hietakastikkaa, nurmilauhaa ja mustikkaa. 6. Hakala, kahden kiinteistön piha-alue, joilla istutuksia. 7. Putkilinjan lähtö kulkee pellonpiennarta pitkin. P10 pumppaamo heinikkoista tienpohjaa. Kiinteistöjen väli on kivikkoinen, n.40 v harvahkoa kuusta, koivua ja mäntyä. Ojan reunassa kulkee tiheämpi kuusikkokaistale. Metsätyyppi tuore kangas. Kasvillisuutena metsälauha ja mustikka. Ojan pientareella kasvaa mesiangervoa, hiirenporrasta ja vadelmaa. 8. P11.pumppaamon paikka suhteellisen avoin. Kasvillisuutena mm. hietakastikkaa ja nurmilauhaa. Metsätyyppi kuiva kangas, moreenimaa. Jatkossa tienvarsi on tuoretta kangasta. Linja-alueella muutamia n.50 vuotiaita koivuja ja kuusia. Mustikkaa, vadelmaa ja hietakastikkaa. Nykyinen kiinteistö on rakennettu kuivalle kankaalle. Tontit ovat tuoretta kangasta, n.30 -vuotiasta kasvatusmännikköä. Suunnitellulta linja-alueelta n.30 m päässä sijaitsee liito-orava-alue, jolle yksi kolmesta tontista on kaavoitettu. Metsikkö tällä alueella on järeää kuusta ja haapaa, sekä leppää. Alueella myös lähde ja rehevä suo, jolla runsaasti mm. mesiangervoa ja erilaisia heiniä. 7
Puuvartisista kasveista hieskoivua ja pajua harvakseltaan. 9. Kolu. P12 pumppaamo on suunniteltu pihapiiriin. Vieressä kasvaa heinäinen, hakamainen mänty-, kuusivaltainen metsikkö. Kasvillisuutena tällä alueella on mm. metsäkurjenpolvea, poimulehteä, vadelmaa, oravanmarjaa, metsälauhaa, sekä kieloa. Tien toisella puolella on metsätyypiltään tuore kangas kasvatusmetsä, jossa kuusta ja koivua. Mainittavista kasveista, riidenliekoa. 10. Suunniteltu linja-alue kulkee hyvin multavaa pellonpiennarta. Alkupäässä kasvaa mm. lehtovirmajuurta, poimulehteä, kieloa, mesiangervoa, nokkosta, käenkaalia ja tuomea. Noin 40 m päässä tieltä ja noin 3 metrin päässä linja-alueelta, on vedenottamo/ lähteikkö. Vettä otetaan lähikiinteistöihin ja vedentuotto on runsas. Kuva 6. Lähteikkö / vedenottamo Kasvillisuutena paikallisesti harvinaista kotkansiipeä, kurjenmiekkaa, sekä ojakellukkaa, erilaisia orvokkeja (suo-,aho-, metsäorvokkia), metsäkurjenpolvea, mesiangervoa, sudenmarjaa, metsäimarretta, kurjenjalkaa, käenkaalia, nokkosta, niittyhumalaa ja hiirenporrasta. 8
Kuva 7. Kotkansiipiä Kuitulaan sama linja-alue jatkaa pellonpiennarta. Ylempänä muuttuu kuivemmaksi. Metsä ja sen reuna-alue on heinäistä ja hakamaista. Haka-alue on kivistä, jossa kasvaa pihlajaa, mäntyä, runsaasti mm. kieloa. 11. Tienpientareella kasvaa mm. mesiangervoa ja hietakastikkaa. Kiinteistöille tulee linjauksessa tien ylitys, jonka jälkeen alku nurmialueella ja tässä kohtaa on myös n. 20 -vuotiasta koivuaitaa kummallakin puolen tietä. Kuva 8. Kiinteistön 2:133 tontilta 9
Kolmannelle kiinteistölle linjaus kulkee vanhan laitumen yli. Linjaus jatkuu ns. pakettipeltoa pitkin. Pellolla kasvaa pajukkoa, mutta runsaasti myös avoimia alueita. Kasvillisuutena on särmäkuismaa, nurmilauhaa, hietakastikkaa, juolavehnää, koiranputkea, vuohenputkea, mesiangervoa, niittysuolaheinää ja maitohorsmaa. Olemassa olevalla kiinteistöllä kasvaa metsänreunassa iäkäs, suuri pihlaja. Sitä varjeltava. Kiinteistön lähin tonttimaa on metsätyypiltään puolukkatyypin kasvatusmännikkö. Seuraava tontti on vesakkoista, jossa kasvaa mm. pihlajaa, haapaa, pajua, maitohorsmaa ja hietakastikkaa. Kolmas tontti on järeä mustikkatyypin kuusikko. 12. Pajala. P15 pumppaamo. Tontilla on nurmialue, jossa marjapensaita. Pohjavesialue alkaa (mm.13-14) 13. Pohjavesialue. Hiekkamaa. P16 pumppaamon lähikiinteistöllä pensasaita tien ja kiinteistön välillä. Kiinteistöille mennessä metsätyypiltään kuivaa kangasta, kasvatusmännikkö. Tien toisella puolella on rehevämpää ja heinäistä, muutamia mäntyjä ja koivuja. 14. Pohjavesialue. Tien toiselle puolelle olevalle ainoalle kiinteistölle, kasvillisuus on leppää ja runsasta vadelmaa. Toinen puoli tiestä, linja-alueella on kasvatusmetsäkuusikko, jossa kasvaa metsälauhaa, katinliekoa, metsäkortetta, sekä mustikkaa. Linjaus kulkee pienen pellon poikki. Pellon reunassa P17 pumppaamo ja noin 50 vuotiasta koivua, sekä haapaa. Linjahaarat 13-tielle päin: Metsätyypiltään mustikkatyypin männikkö, järeää noin 90 vuotiasta. Metsäalueen alkupäässä runsaasti riidenliekoa, mäki. 10
5. Luontoselvitys B linja alueella (Numerointi suunnitelmakartan mukainen[liite 1]) Honkolantie 20. Linja jatkuu Honkolan koululle saakka valmiiksi rakennetusta runkolinjasta. Uuden linjauksen mukaan 13-tien alitus pyörätien reunaa Honkolantielle. Ensimmäinen haara on nuorta istutuskuusikkoa ja koivua. Kasvillisuutena mesiangervoa, ojakellukkaa, ja runsaasti metsäkurjenpolvea. Tämä alue on vanhaa pellon pohjaa. Tällä osuudella on n. 30 aarin kokoinen kosteikkoalue, jolla vesi seisoo. Kuva 9. Kosteikko Honkolantien alussa Kasvillisuutena runsaasti pajukkoa, vedessä kurjenjalkaa. Mesiangervoa ja nokkosta. Parempi linjaus tälle osuudelle, olisi n.10-20 m lähempänä kiinteistöä. Ladon takana kasvaa marjapensaita, sekä koiranheisi. P37 pumppaamon kohdalla rakennustavaraa yms. Viimeinen haara tällä osuudella on pellon piennarta. Honkolantien varressa olevan kiinteistön pihan-/pellon reunaan tulee pumppaamo P38. Runkoputki jatkaa Honkolantien vartta. Autiontielle päin oleva haara tulee kahden kiinteistön välistä, jossa kuusiaita. Kuusiaitojen risteyskohtaan tulee pumppaamo P66. Putkilinja jatkaa tontin ja hakkuualueen rajaa. Kasvillisuutena tällä alueella on vadelmaa, maitohorsmaa, lillukkaa, kevätpiippoa ja nurmilauhaa. Linja jatkaa Autiontien piennarta, jossa alku hakkuualuetta, kasvillisuus samanlaista, kuin edellä. Tälle alueelle on 11
kaavoitettu kolme tonttia. Tyhjien tonttien ja rakennetun kiinteistön välinen alue on kivikkoista. Linja jatkuu Autiontien piennarta. Seuraavan kiinteistön ja tien välissä on nuori kuusiaita ja nurmikkoalue aivan kiinni tiessä. Tästä seuraavalle kiinteistölle mennessä on linja-alueella kiviä, pihlaja ja iso koivu. Ennen Aution taloa olevan ladon ja tien vierestä alkaa järeä kuusiaita (n.100 v). Kuva 10. Linja Aution talolle Aidan jälkeen tien varressa kasvaa nuorta kasvatuskuusikkoa. Haastellinen tehtävä säästää kuusiaidan kuuset, koska juuret vahingoittuvat läheltä kaivettaessa. Aution talon viereisellä kiinteistöllä on linja-alueella tiilinen maakellari. Honkolantieltä P66 pumppaamon vastapäätä lähtee linjaus pellolle, kiertäen tienvarren kiinteistön pellon puolelta. Pumppaamo P40 tulee pihapiiriin. Pihassa on iso, järeä mänty. Linja jatkuu tien yli seuraavalle kiinteistölle nuoren lehtipuuvaltaisen sekametsän kautta. Kasvillisuutena tällä alueella on leppää, koivua, sekä mäntyä. Pää runkolinja jatkuu peltoa pitkin mäen alle, josta kaartaa Honkolantien varteen. 12
Kuva 11. Linja-aluetta Honkolantien varressa Pellon ja tienpientareella kasvaa poimulehteä, niittyleinikkiä, voikukkaa, metsäkurjenpolvea ja hietakastikkaa. Tällä hetkellä pellon reunassa ruokohelpipaalien varastopaikka. Ahola. P41:pumppaamolle nurmipellon laitaa. Noin 15 vuotias koivukujanne pellon ja peltotien välissä. Kuva 12. Aholan puukujannetta Ennen Sahasen kiinteistöä on tarhamehiläispesiä. Pumppaamo P41 tulee pellon ja pihan reuna-alueelle, jossa terijoensalavaa. Ahola pumppaamo P42, tulee pihapiiriin, jonka kohdalla nyt marjapensaita. Runkolinja jatkaa Honkolantien vartta. Linja-alue jatkuu ennen seuraavaa kiinteistöä nurmipellon reunaa. Pumppaamo P43 on pellon reunassa ennen kiinteistöä. Pellon reuna-alueen toisella puolella on nuorta kasvatuskoivikkoa. Linjaus jatkuu Tourulan tilan takapuolelta pellon piennarta. Täältä liittymä kiinteistölle, välissä nuorta 13
koivikkoa ja pihapiirissä on suuri koivu. Linjaus tehty kiertämällä, sillä tässä kohti Honkolantietä on järeä, suojeltava kuusi- ja koivuaita. Kuva 13. Tourulan ja Eerolan kartanoiden läheistä kuusiaitaa. Linja jatkuu Honkolantien vartta ja pellon piennarta, jossa mm. mesiangervoa, metsäkurjenpolvea, apilaa. 21. Linja haarautuu Kangashäkin tielle kiinteistön tontin läpi. Tässä kohti Honkolantien puolella kasvaa nuori kuusiaita. Tontilla linja-alueella nurmikkoalue ja istutuksia. Linja kulkee pätkän Kangashäkintienvartta. Kasvillisuutena tienvarressa on mm. poimulehti, koiranputki, niittyleinikki ja nurmitädyke. P45 pumppaamo pellon ja tontin reunassa. Kiinteistölle menevällä linjaosuudella on syreeni ja omenapuita. Pohjavesialue alkaa (mm.21 22 alueet) Runkolinja jatkuu Honkolantien vartta ja pellonpiennarta. Pumppaamo P55 on pellon pientareella kohdalla, josta alkaa myös pohjavesialue. Kasvillisuutena mesiangervo, maitohorsma, pujo ja koiranputki. Linja kulkee Pellonpäälle menevän tien vartta. Kasvillisuutena tällä linja-alueella on metsäkurjenpolvea, hietakastikkaa, mesiangervoa, koiranputkea, ojakellukkaa, paimenmataraa, nurmitädykettä ja särmäkuismaa. Tien päässä linja-alueella kiinteistöjen tonttien 14
reunassa puuaidanteita, jotka ovat n.30 vuotiaita. Sekä tien päässä, linja-alueella lautasantenneja. Honkolantien vartta jatkavalla linja-alueella on koivuaitaa kiinteistön tontin rajalla. Runkolinja kulkee Honkolantien vartta. Kasveina poimulehteä, kieloa, koiranputkea ja metsäkurjenpolvea. Tälle peltoalueelle on kaavoitettu kolme tonttia. Kuva 14. Honkolantien varsi Runkolinja kulkee tienvarressa olevan kiinteistön pihan läpi, koska koivuaidanne on tien varressa ja kiinteistön sakokaivot suunnitellun runkolinjan kohdalla. Linja haarautuu tienvarresta ja jatkaa pellon piennarta P56 pumppaamolle. Kasvillisuutena vadelmaa, koiranputkea, paimenmataraa, särmäkuismaa, mesiangervoa ja punaailakkia. P56 pumppaamon vieressä ja linjan varrella valtaoja. Linjan päässä oleville kahdelle kiinteistölle linja kulkee pellon reunaa. Kasvillisuutena tällä osuudella on mm. pujoa ja maitohorsmaa. Honkolantien jatko, kiinteistön ja tien välissä on pensasaitaa. Jatko linjalla vanhaa pellon pohjaa, jolla kasvaa nuorta koivua ja mäntyä, sekä katajaa harvassa. Kasvillisuus heinävaltaista mm. hietakastikkaa, nurmilauhaa, nurminataa, niittynurmikkaa, timoteitä, kangaskortetta, niittynätkelmää, sekä paimenmataraa. Toiselle puolelle tietä linjapisto kiinteistölle kulkee pitkin pellon piennarta ja sähkölinjaa. Pumppaamo P57 kiinteistön tontin rajalla. 15
Runkolinja jatkuu tienpiennarta, jossa kasvaa nuorta koivua ja mäntyä. Kolmelle kiinteistölle linjapisto, jonka metsätyyppi on kuivaa kangasta. Alueella kasvaa nuorta koivua, mäntyä, kanervaa, puolukkaa ja metsälauhaa. Honkolantien runkolinja kulkee edelleen tienpiennarta, jossa metsätyyppi myös kuivaa kangasta, Kasvillisuutena mm. hietakastikkaa, nurminataa, kanervaa ja metsälauhaa. 22. Härkäkorventielle linja-alue kulkee tien piennarta n.50 m. Tien läheisyydessä olevan ladon takaa pisto kiinteistölle. Ladon päädyssä kaivo / sakokaivo. P58:pumppaamolle ja kiinteistölle linja pellon piennarta. Linja tästä jatkuu avohakkuualueen läpi Honkolantien varressa oleville kolmelle kiinteistölle. Hakkuualueella on muutamia, pieniä jättökuusia, hietakastikkaa, vadelmaa, maitohorsmaa, linjausalueella jonkin verran vesakkoa. 16
6. Vaikutusarviointi Selvityksessä ilmeni, että suunnitellulle linja-alueelle on tehtävä joitakin muutoksia, jotta alueen luontoarvot saadaan paremmin suojeltua. Tärkeimmistä löydöistä luontoselvityksessä oli liito-oravan pesimisalue, jonka kautta alkuperäinen linjaus oli kaavoitettu. Linjan siirto metsän puolelta pellolle, säästää pienialaisen liito-oravan esiintymisalueen. Liito-orava on uhanalainen, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu laji. Kansallisesti suojeltava. Suojellun lajin elinympäristöä ei saa hävittää eikä heikentää. Uusi linjaus aiheuttaa vesiosuuskunnalle kustannuksia viljelijän sen vuoden peltotukien menetyksen verran siltä peltoalueelta. Kokonaisuutena kaivutyö kuitenkin nopeutuu ja helpottuu, jolloin siltä osin tulee säästöjä. Toinen liito-orava löydös ei koske nyt tehtävää jätevesiverkon rakentamista, mutta voi tulla eteen osaltaan arvioitavaksi mahdollisen tontin ostajan kohdalla. A-alueen Kuitulan piston linjaus runsastuottoisen lähteikön / vedenottamon vieritse on riskialtis ja toinen tärkeä huomioon otettava kohde. Kaivaminen voi vaurioittaa vesisuonen toiminnan ja itse jätevesiputki voisi pahimmassa tapauksessa saastuttaa veden. Turvallisin vaihtoehto on siirtää putkilinja pellon toiselle puolelle. Tämä vaihtoehto ei juurikaan pidennä kaivettavaa matkaa. Arvoitavaksi ja sovittavaksi myös tulee, kannattaako tälle yksittäiselle kiinteistölle, jolla tällä hetkellä on pieni vedenkulutus, rakentaa jätevesiputkea. Kaivettavalla putkilinjalla on edessä useita puuaidanteita /-kujenteita, useat jo todella varttuneessa iässä. Nämä aidat ovat kulttuurimaisemallisesti arvokkaita ja näitä tulee aina säästää parhaan mukaan. Pohjavesialue on Kolunpohjantien ja Honkolantien Tervavuoren puoleisessa viimeisessä kolmanneksessa. Tämän alueen sisällä olevien kiinteistöjen on ehdottoman järkevää liittyä 17
jätevesiverkostoon, jolloin saadaan suojeltua parhaalla mahdollisella tavalla alueen pohjavesi. Jo tällä hetkellä, mutta viimeistään vuoden 2014 alusta, jolloin haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen (543/2003) vaatimat puhdistusvaatimukset on täytyttävä, tulee omien puhdistusjärjestelmien (harmaat ja mustat jätevedet) pitäminen pohjavesialueella lähes mahdottomaksi. Mahdolliset järjestelmät rajoittuvat lähinnä umpisäiliöön hälytysjärjestelmällä varustettuna. Tämä taas tulisi pitkällä aikavälillä kalliiksi vaihtoehdoksi, sillä tyhjennyskustannukset ovat korkeat. Toinen vaihtoehto on johtaa jätevesi pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi. Honkolantien alkupäässä oleva linjaus kolmelle kiinteistölle, jossa mm. pumppaamo P37 sijaitsee, on järkevää linjata vähän lähemmäksi kiinteistöjä. Tämä sen vuoksi, että nykyisen linjauksen kohdalla on vetinen kosteikkoalue, jossa reilusti vettä. A-alueen alkupäässä Ainolaan menevä putkilinja kulkee tällä hetkellä hyvin kivikkoisen alueen läpi. Luultavasti kohdalla on myös pinnassa oleva kallio. Tämä linjaus olisi järkevä tarkistaa, edullisimman reitin löytämiseksi. Putkilinjaus kulkee useassa paikassa viljeltyjen peltojen puolella. Näiden alueiden kaivausten tekemisestä, tulee viljelijän ilmoittaa tämän alueen sen vuoden tukien peruminen kunnan maaseututoimistoon. Vesiosuuskunta korvaa nämä menetetyt tukiosuudet siltä vuodelta. Honkolantien varren ruokohelpipellolla menevää putkilinjausta voisi miettiä, olisiko sitä mahdollista siirtää kulkemaan pellon reunaa, jolloin monivuotista ruokohelpeä voitaisiin hiukan enemmän säästää. Rakentamista voi myös hankaloittaa ruokohelpipaalien varastopaikka, joka on Honkolantien varressa, pellolla. Paalit mitä ilmeisemmin tulevat olemaan varastopaikalla vielä rakennustöiden aikaan. Tonteilla tehtävistä kaivauksista ja mahdollisesti alle jäävien istutusten korvaamisesta tai korjaamisesta tulee sopia. Parantala-Honkola Vesiosuuskunnan jätevesihankkeen 1. osan 18
suunnitelma on hyvin ja ammattitaidolla laadittu. Putkilinjaukset ovat pääosin oikeat myös luonnonarvot huomioon ottaen. Aiemmin yhteenvedossa esille tuodut kohteet huomioiden, tulevat myös luontoarvot huomioitua koko linjan alueella. 19
LÄHTEET http://www.aanekoski.fi/files/asuminen/dokumentit/jatevedet2007. http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp Maisemaselvitys, Matleena Muhonen 07/2004 Parantala-Honkola vesiosuuskunnan I-vaiheen, 1.osion jätevesisuunnitelmakartta. Hannu Kytölä. 2010. Pohjavesialuekartta / Äänekoski, Pohjavesialue 09 992 06 Tervavuori, Keski-Suomen Ympäristökeskus, 1999 Retkeilykasvio, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki 1998 ymparisto.fi/alueellista ympäristötietoa/keski-suomi/maankäyttö ja rakentaminen/kultuuriympäristöt/muinaismuistot/kuntakohtaiset kulttuuriympäristökohteet/äänekoski Äänekosken Honkolan kaava-alueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. 2002 20
LIITE 2. KASVILLISUUSLUETTELO LIEKOKASVIT Riidenlieko Ketunlieko KORTEKASVIT Kangaskorte SANIAISKASVIT Hiirenporras Metsäimarre Metsäalvejuuri Kotkansiipi MÄNTYKASVIT Mänty Kuusi LILJAKASVIT Kielo Sudenmarja Oravanmarja KURJENMIEKKAKASVIT Kurjenmiekka VIHVILÄKASVIT Kevätpiippo HEINÄKASVIT Ruokohelpi Timotei Hietakastikka Metsälauha Nurmilauha Niittynurmikka Nurminata Juolavehnä PAJUKASVIT/KOIVUKASVIT Tuhkapaju Haapa Rauduskoivu Harmaaleppä NOKKOSKASVIT Nokkonen TATARKASVIT Niittysuolaheinä (Lycopodium annotinum) (Huperzia selago) (Equisetum hyemale) (Athyrium filix femina) (Gymnocarpium dryopteris) (Dryopris carthusiana) (Matteuccia struthhiopteris) (Pinus sylvestris) (Picea abies) (Convallaria majalis) (Paris quadrifolia) (Maianthemum bifolium) (Iris pseudacorus) (Luzula pilosa) (Phalaris arunfinacea) (Phelum prantense) (Calamagrostis epigejos) (Deschampsia flexuosa) (Deschampsia caespitosa) (Poa pratensis) (Festuca pratensis) (Elymus repens) (Salix cinerea) (Populus tremula) (Betula pendula) (Alanus incana) (Urtica dioica) (Rumex acetosa)
LIITE 2. KOHOKKIKASVIT Puna ailakki LEINIKKIKASVIT Peltoleinikki Niittyleinikki RUUSUKASVITrf Kotipihlaja Tuomi Poimulehti Kurjenjalka Ojakellukka Lillukka Vadelma Mesiangervo HERNEKASVIT Niittynätkelmä KURJENPOLVIKASVIT Metsäkurjenpolvi KUISMAKASVIT Särmäkuisma ORVOKKIKASVIT Suo orvokki Metsäorvokki Aho orvokki HORSMAKASVIT Maitohorsma SARJAKUKKAISKASVIT Koiranputki KANERVAKASVIT Mustikka Puolukka Kanerva MATARAKASVIT Paimenmatara HUULIKUKKAISKASVIT Niittyhumala NAAMAKUKKAISKASVIT Nurmitädyke VIRMAKASVIT, KUUSAMAKASVIT Lehtovirmajuuri Koiranheisi (Silene dioica) (Ranunculus arvensis) (Ranundulus acris) (Sorbus aucuparia) (Prunus padus) (Alchemilla vulgaris coll.) (Potentilla palustris) (Geum rivale) (Rubus saxatilis) (Rubus idaeus) (Filipendula ulmaria) (Lathyrus pratensis) (Geranium sylvaticum) (Hypericum maculatum) (Viola palustris) (Viola riviniana) (Viola canina) (Epilobium angustifolium) (Anthericus sylvestiris) (Vaccinium myrtillus) (Vaccinium vitis idaea) (Calluna vulgaris) (Galium album) (Prunella vulgaris) (Veronica chmaedrys) (Valeriana officinalis) (Viburnum opulus)
LIITE 2. ASTERIKASVIT Suo ohdake Pujo Etelänruttojuuri (Cirsium palustre) (Artemisia vulgaris) (Petasites hybridus)