ASEMAKAAVAN SELOSTUS Satukallion omakotitontit..0 Asemakaavan muutos Diaarinumero JARVENPAA /0 Kaavatunnus 000 Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus.0.0 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.0.0 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL, MRA 0...0.0 Kaupunkikehityslautakunta 0..0 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL ja MRA....0 Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt..0
PERUS- JA TUNNSTETEDOT. Tunnistetiedot SATUKALLON OMAKOTTONTT Asemakaavan muutos Diaarinumero JARVENPAA /0 Kaavatunnus 000 Asemakaavan muutos koskee: 0. kaupunginosan eli Satukallio kortteleita 00 00 ja 0 0 sekä katu- ja puistoalueita. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Terttu-Elina Wainio, Seutulantie, 00 JÄRVENPÄÄ, puhelin 00, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pohjoisväylän itäpuolella, Sipoontien molemmin puolin noin kahden kilometrin päässä keskustasta. Alueella on noin 00 omakotitonttia, jotka ovat yksityisomistuksessa. Suunnittelualueen kaakkoisosassa ovat Kerava Lahti oikorataan ja Tuusulan kunnanrajaan ulottuvat Kellokukanpuiston ja Varraskedonpuiston viheralueet. Kaava-alueen sijainti, tarkasteltavat tontit rajattuna sinisellä.. Kaavan nimi ja tarkoitus Satukallion omakotitontit Kaavamuutoksen päätavoitteena on ollut tutkia rakennusoikeuden lisäämismahdollisuuksia niillä omakotitonteilla, joiden rakennusoikeus on alle e = 0,, ja joiden omistajat ovat sitä pyytäneet, ja tutkia talousrakennusten rakentamismahdollisuudet koko alueella. Lisäksi tutkitaan mahdollisuudet kulttuuriympäristön säilyttämiseen. Sivu
Tiivistämisprojein yleisenä tavoitteena on saada uusia rakennuspaikkoja väljästi rakennetuille vanhoille omakotialueille sekä tonttitarjonnan monipuolistaminen. Uusien rakennuspaikkojen myötä saadaan lisää asukkaita palvelujen tuntumaan, rakennetun kunnallistekniikan ääreen. Tiivistämisellä luodaan myös eri sukupolville mahdollisuus asua lähellä toisiaan. Työ vastaa eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.. Sisällysluettelo PERUS- JA TUNNSTETEDOT.... Tunnistetiedot.... Kaava-alueen sijainti.... Kaavan nimi ja tarkoitus.... Sisällysluettelo.... Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista.... Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... TVSTELMÄ.... Kaavaprosessin vaiheet.... Asemakaava.... Asemakaavan toteuttaminen... LÄHTÖKOHDAT.... Selvitys suunnittelualueen oloista..... Alueen yleiskuvaus..... Luonnonympäristö..... Rakennettu ympäristö..... Maanomistus.... Suunnittelutilanne..... Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET.... Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset..... Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset.... Osallistuminen ja yhteistyö..... Osalliset..... Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt..... Viranomaisyhteistyö... ASEMAKAAVAN KUVAUS... 0. Asemakaavan tavoitteet...0. Mitoitus...0. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...0. Aluevaraukset..... Korttelialueet..... Muut alueet.... Kaavan vaikutukset.... Kaavamerkinnät ja -määräykset... ASEMAKAAVAN TOTEUTUS.... Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista A. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma B. Asemakaavakartta ja määräykset C. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet D. Asemakaavan seurantalomake Sivu
. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava (/00), Uudenmaan. vaihemaakuntakaava (0.0.0) Järvenpään yleiskaava 00 (kv..00 ) Voimassa oleva asemakaava (useita kaava-alueita, voimaantulo,,,,, ja 00) Järvenpään hulevesisuunnitelma (..0) Järvenpään kaupungin lepakkokartoitus 00-00. Yrjö Siivonen, Ympäristötutkimus Oy Metsätähti (joulukuu 00) Järvenpään luontotyyppiselvitys 0, luonnosaineisto. Faunatica Oy Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kv..00 ) TVSTELMÄ. Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus.0.0 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma.0.0 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL, MRA 0...0.0 Kaupunkikehityslautakunta 0..0 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL ja MRA....0 Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt..0. Asemakaava Asemakaavassa säilytetään nykyinen alueiden käyttötarkoitus ennallaan. Kortteleiden rajoihin tehdään pieniä muutoksia. Tonttia 0- laajennetaan liittämällä siihen osa viereisestä pumppaamon alueesta. Tontteja 00- ja laajennetaan liittämällä niihin osa Sipoontien katualueesta. Rakentamaton Kielopolun kevyen liikenteen katualue korttelin 0 keskellä muutetaan maanalaista johtoa varten varatuksi alueen osaksi. Talousrakennusoikeutta lisätään kaikille tonteille. Varsinaista rakennusoikeutta nostetaan niillä tonteilla, joiden omistajat ovat pyytäneet kaavamuutosta. Puitesopimukset asiasta on hyväksytty kaupunginhallituksessa ennen kaavasuunnittelun aloittamista. Koko alueelle osoitetaan ympäristön säilyttämiseen ja hulevesien viivyttämiseen tähtäävä yleinen kaavamääräys. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä, koska rakennuskortteleiden tai muiden alueiden pääasiallista käyttötarkoitusta ei muuteta, eikä rakennusoikeutta tai rakennusten korkeutta nosteta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla. Muodostettaville tonteille laaditaan erillinen tonttijako.. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan voi toteuttaa heti kun se on tullut voimaan. LÄHTÖKOHDAT. Selvitys suunnittelualueen oloista.. Alueen yleiskuvaus Satukallion pientaloalue sijaitsee Pohjoisväylän itäpuolella, Sipoontien molemmin puolin noin kolmen kilometrin päässä keskustasta. Pohjoispuolen suunnittelualue käsittää omakotitontit kortteleissa Sivu
00-00. Eteläpuolen alueeseen kuuluvat omakotitontit kortteleissa 0-00 ja 0. Lähin päivittäistavarakauppa on Sipoontiellä. Oinaskadun koulu ja päiväkoti sijaitsevat alueen vieressä Vanhalla yhdystiellä. Sipoontie on alueen pääkokoojakatu, joka liittyy lännessä Pohjoisväylään ja idässä Vanhaa Lahdentiehen. Sipoontieltä erkanevia tonttikatuja ovat Lammaskatu sekä Satukallionkuja, Suvikatu ja Kellokukankatu. Suunnittelualueen eteläosa liittyy Pohjoisväylään Kielokadun kautta. Etelässä Satukalliontieltä on alikulku myös oikoradan ja Lahden moottoritien itäpuolelle... Luonnonympäristö Omakotipihojen rehevä puutarhakasvillisuus, pensasaidat ja eri-ikäiset puut antavat leimansa Satukallion alueelle. Sipoontien ja Kellokukankadun risteyksen tuntumassa pohjoispäästä on tehty pohjanlepakkohavainto vuosina 00-00 tehdyssä lepakkokartoituksessa... Rakennettu ympäristö Satukallion asuinrakennuksista noin puolet on rakennettu 0- ja 0-luvulla, asemakaavan valmistumisen jälkeen. -luvulla tai aikaisemmin rakennettuja rakennuksia on nelisenkymmentä. 0- ja 0-luvuilla alueella on rakennettu vähän, näiden vuosikymmenten rakennuksia on parisenkymmentä. 000-luvun rakennuksia on noin viidennes. Rakennukset ovat pääosin yksiasuntoisia omakotitaloja. Kaksiasuntoisia rakennuksia on ja rivitaloja kaksi (lähde: Järvenpään kaupunki, rakennusvalvonnan paikkatietoaineisto, rakennuslupapisteet). Satukallionpuisto on alueen keskellä sijaitseva virkistysalue, jolla on pieni leikkikenttä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa laajempaan Oinasmäenpuistoon ja etelässä Tuusulan kunnan rajaan ja Kerava Lahti oikorataan. Alueen kunnallistekniikka on rakennettu. Alueella on päiväkoti ja päivittäistavarakauppa. Lähin koulu on Vanhalla yhdystiellä suunnittelualueen koillispuolella. Keskustaan on matkaa,, km. Alueen pohjoispuolella on Terholan yritysalue ja itäpuolella Mikonpellon työpaikka-alue. Alue liittyy muuhun kaupunkiin Sipoontien ja Pohjoisväylän kautta. Sipoontiellä on kevyen liikenteen väylä. Lähimmät bussipysäkit ovat Pohjoisväylällä ja Vanhalla Lahdentiellä. Satukallion vanhan asutuksen kautta on rakennettu runkoviemäri vuonna. Alueen kiinteistöt on liitetty kunnallistekniikkaan. Katuverkosto perustuu suurelta osin alueen vanhoihin kulkuyhteyksiin. Kunnallistekniikan ja katujen kunnostustarpeet selvitetään asemakaavan suunnittelun yhteydessä... Maanomistus Järvenpään kaupunki omistaa katu- ja puistoalueet. Suunnittelualueen tontit ovat yksityisomistuksessa.. Suunnittelutilanne.. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue on Uudenmaan vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu 0.0.0) taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 00 (kv..00 ) alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alue on asemakaavoitettu. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e = 0, 0,. Satukallionkujan alue on merkitty paikalliseksi kulttuuriympäristökohteeksi, jonka arvokkaat piirteet tulisi säilyttää kaavoituksella. Leinikkikuja on merkitty kohteeksi, jonka säilyttämistä tulisi edistää. Sivu
Ote Järvenpään yleiskaavasta 00 (kv..00 ). Suunnittelualueen pientalotontit rajattu valkoisella. Asemakaava Satukallion 0-luvulla laaditun asemakaavan tavoitteena on ollut säilyttää tuolloin jo rakennettujen korttelialueiden ja katujen luonne suhteellisen väljänä omakotialueena ja täydentää sen reunoja uusilla omakotitonteilla (Kellokukankatu) ja viheralueilla. Toisena tavoitteena on ollut alueen liikenteellinen jäsentely, Kyröläntien liittymän muuttaminen kevyen liikenteen alikuluksi sekä liittymäjärjestelyt Sipoontieltä ja Kielokadulta Pohjoisväylälle. Asemakaava on laadittu paikalliset olosuhteet huomionottaen. Kapeat vaikeasti levitettävät katualueet ja siten myös vehreät puutarhatontit on säilytetty, mutta katualue on osoitettu 0 metrin levyiseksi pintavesiojien, lumitilan ja pengerryksien takia niissä kohdissa, jossa levennyksestä ei ole katsottu aiheutuvan merkittävää haittaa. Satukallionkujalta on katkaistu läpiajoliikenne. Pohjoisväylän liittymäjärjestelyjen vuoksi vanhaan tieverkkoon ei ole tarvinnut varata leveämpää kokoojakatua. Alueella voimassa oleva asemakaava on vuosilta,,,,, ja 00. Sipoontien pohjoispuolen asemakaava on vuodelta. Sipoontien eteläpuolen asemakaava on suureksi osaksi vuodelta. Asuintontit ovat asemakaavassa erillispientalojen korttelialuetta (AO-, AO-, AO-). Korttelissa 0 on asuinpientalojen korttelialuetta (AP-). Rakennusoikeudet on lähes koko alueella määritelty tehokkuusluvulla e = 0,. Pohjoisosassa Oinasmäen korttelissa 00 tehokkuusluku on e = 0, ja alueen eteläreunalla Satukukankadun varren omakotikorttelissa 0 tehokkuusluku e = 0,. Pohjoisväylän varrella korttelissa 0 ja alueen kaakkoiskulmassa korttelissa 0 rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaluvulla. Talousrakennusten rakennusoikeutta ei ole osoitettu erikseen, paitsi korttelissa 0. Koko alueella saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia rakennuksia. Asemakaava sallii rakennusoikeuden käyttämisen myös liike-, myymälä- tai työtiloiksi, jos toiminta ei aiheuta häiriötä alueen asukkaille. Sipoontien pohjoispuolella asemakaava määrää rakennukset harjakattoisiksi ja tontit aidattavaksi yhtenäistä aitaamistapaa noudattaen. Autopaikkoja on järjestettävä vähintään, ap/ asunto ja korttelissa 0 vähintään ap/ asunto. Sipoontien varressa on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-), jolla on päivittäistavarakauppa. Sivu
Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Suunnittelualueen pientalotontit rajattu punaisella. Sivu
Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma Satukallion alueella on useita kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa mainittuja kohteita. Satukallionkuja (.) on osoitettu alueeksi, jonka ominaispiirteet säilytetään kaavoituksella (toimenpideluokka ). Alueeseen sisältyvistä rakennuksista 0. Satukallionkuja ja 0. Kukkakuja on osoitettu kohteiksi, joiden säilyttämistä edistetään (toimenpideluokka ). Sipoontie (.) ja sen varren vanhat rakennukset 0. Sipoontie, 0. Sipoontie, 0. Sipoontie ja 0. Sipoontie sekä Leinikkikatu (.) on osoitettu kohteiksi, joiden säilyttämistä edistetään (toimenpideluokka ). Alueella on lisäksi useita huomionarvoisia rakennuskohteita, joille ei ole esitetty toimenpideluokitusta: 0.0 Oinas/ Harjun tila, 0. Ruusukatu, 0. Kielokatu, 0. Kukkakuja, 0. Kukkakatu, 0. Satukallionkuja, 0. Kukkakuja ja 0.0 Satukalliontie. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan..0. Tonttijako & -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen / asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. ASEMAKAAVAN SUUNNTTELUN VAHEET. Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Kaavamuutos perustuu rakennus- ja ympäristölautakunnan kaupunginhallitukselle tekemään aloitteeseen omakotitonttien rakennusoikeuden lisäämisestä 0..00. Samasta asiasta on tehty myös valtuustoaloite /0 (//00). Kaupunginhallitus on päättänyt..0, että aloitteen johdosta selvitetään eri alueiden tilanne ja mahdolliset toimintavaihtoehdot. Asiasta on keskusteltu kaupunginhallituksen iltakoulussa..0. Mikonkorven, Satukallion, Saunakallion, Pöytäalhon, Teriojan ja Jampan kaupunginosissa on omakotialueita, joiden rakentamistehokkuus on alle e = 0,. Kaupunkikehityslautakunta on päättänyt näiden alueiden kaavamuutosten lähtökohdista ja periaatteista..0. Kaavamuutokset tehdään vaiheittain ja ne aikataulutetaan lähivuosien kaavoitussuunnitelmiin. Samoilla alueilla on myös joitakin yksityisten maanomistajien tekemiä kaava-aloitteita, jotka käsitellään samassa yhteydessä. Asemakaavan muutoshanke käsitellään vähäisenä kaavana, koska kaavan aikaansaamat vaikutukset ovat alueellisesti ja kaupunkikuvallisesti vähäisiä ja vaikuttavat pääasiassa vain yksittäiseen tonttiin ja sen lähiympäristöön... Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunkikehityslautakunta 0..0, päätös kaavaehdotuksen nähtävillepanosta Kaupunkikehityslautakunta..0, hyväksyminen. Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite A... Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Sivu
Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus - Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kaupunkitekniikan suunnittelu - Järvenpään Vesi Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa.. Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Alueen kiinteistönomistajille järjestettiin..0 tilaisuus, jossa esiteltiin kaavamuutoksen periaatteita. Kiinteistönomistajilta saatiin kirjallista pyyntöä asemakaavan muuttamisesta. Neuvotteluissa kiinteistönomistajien kanssa päädyttiin siihen, että rakennusoikeuden nostamisesta tehdään puite- ja maankäyttösopimukset kuuden kiinteistön osalta. Puitesopimukset on hyväksytty kaupunginhallituksessa tonttien 00- ja 0- osalta..0 0, tonttien 00- ja osalta..0, tontin 00- osalta..0 ja korttelin 0 tilan : osalta..0. Tonttia 0- koskeva kaavamuutospyyntö on sittemmin peruttu. Maankäyttösopimukset viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella.0.0 kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla www.jarvenpaa.fi sekä lähettämällä kirje kiinteistönomistajille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko suunnittelun ajan Seutulantalon palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Siihen ei ole esitetty mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksessa esitettiin talousrakennusoikeuden lisäämistä koko alueelle. Varsinainen rakennusoikeus pysyi ennallaan lukuunottamatta niitä tontteja, joille oli laadittu puitesopimus. Kolmessa korttelissa esitettiin tontinrajojen muuttamista. Asemakaavan muutos oli valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä (MRL ja MRA 0 )...0.0. Nähtävilläolosta tiedotettiin kirjeellä kiinteistönomistajille ja kuulutuksella Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta, Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta sekä Järvenpään kaupunkitekniikan suunnittelupalveluilta. Kaavaluonnoksesta saatiin kaksi lausuntoa. ELY-keskus esitti teknistä korjausta liittymänuoli -merkintään Pohjoisväylältä Sipoontielle. Mielipiteitä kaavaluonnoksesta ei esitetty. Asemakaavakarttaan ei tehty tarkistuksia lausuntojen pohjalta. Asemakaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä (MRL ja MRA )....0. Nähtävilläolosta tiedotettiin kirjeellä kiinteistönomistajille ja kuulutuksella Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavaehdotukseen ei esitetty muistutuksia. Saatujen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä C... Viranomaisyhteistyö MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu ei ole ollut asiassa tarpeellinen. Asemakaavahankkeesta on neuvoteltu kaupungin viranomaisten kesken (kaupunkitekniikka, rakennusvalvonta). Sivu
ASEMAKAAVAN KUVAUS. Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on kulttuuriympäristön arvokkaiden piirteiden säilyttäminen, alueen tiivistämismahdollisuuksien tutkiminen varsinaista rakennusoikeutta nostamalla sekä talousrakennusoikeuden lisääminen omakotitonteilla. Korttelirakenne ja kiinteistörajat säilyvät entisellään lukuunottamatta kortteleita 00, 00 ja 0, joissa omakotitontteihin liitetään lisäalueita Sipoontien katualueesta, puistoalueesta tai viereisestä pumppaamon tontista. Näille kaavaratkaisuille on maankäytölliset perusteet, koska tonttien lisäalueet ja rakennusoikeus edistävät kaavan tavoitteita alueen tiivistämisestä, ja koska pumppaamon viereisen tontin lisäalue mahdollistaa kulkuyhteyden järjestämisen tontin takaosaan.. Mitoitus Pinta-ala, ha Varsinainen rakennusoikeus Talousrakennusoikeus Rakennusoikeus yhteensä Omakotikorttelit, (AO) Asuinpientalojen, korttelialueet (AP) Lähivirkistysalueet,00 (VL) Lähivirkistysalueet, (VP-) Liike- ja toimistorakennusten 0, 0 0 kortteli- alue (K-) Yleisten rakennusten 0, alue (YL-) Yhdyskuntateknistä 0,0 huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Katualueet,0 Yhteensä, 0 Tonttien rajat muuttuvat kolmessa korttelissa, jolloin korttelialueiden pinta-alat kasvavat vähäisesti. Alueen nykyiset rakennusoikeudet pysyvät pääosin ennallaan, mutta talousrakennusoikeutta lisätään. Omakotitonttien varsinainen rakennusoikeus on useimmilla tonteilla e = 0,0. Rakennusoikeus on osoitettu kerrosalalukuna muutamilla tonteilla kuten poistuvassa asemakaavassa. Rakennusoikeus nousee kaikkiaan 0 k-m, joka muodostuu lähinnä talousrakennusoikeudesta. Kaikille tonteille osoitetaan talousrakennusoikeutta tehokkuusluvun te = 0,0 mukaan, paitsi yhdellä tontilla te = 0,0. Lähes kaikkien asuinpientalotonttien kokonaisrakennusoikeus vastaa tehokkuuslukua e = 0,. Muutamilla tonteilla kokonaisrakennusoikeus vastaa tehokkuuslukua e = 0,0 tai e = 0,0. Keskimääräinen tonttitehokkuus vastaa tehokkuuslukua e = 0,. Aluetehokkuus vastaa tehokkuuslukua e t = 0,.. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue tulee säilymään lähes entisellään, sillä sinne ei osoiteta merkittävää määrää lisärakentamista. Lähivirkistysalueiden aluevaraukset säilytetään nykyisellään lukuunottamatta osaa Kellokukanpuistosta, jonne osoitetaan mahdollisuus hulevesien viivytysaltaan rakentamiseen. Yksittäisille Sivu 0
rakennuksille ei osoiteta suojelumerkintöjä. Koko aluetta koskevalla yleisellä määräyksellä varmistetaan alueen kaupunkikuvallisten arvojen ja ympäristön luonteen säilyttäminen sekä hulevesien viivyttäminen alueella ennen niiden johtamista sadevesiviemäriin.. Aluevaraukset.. Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue (AO-) Korttelialue sijaitsee Pohjoisväylän varressa ja se käsittää kuusi tonttia, jotka on rakennettu. Rakennusoikeudet on osoitettu kerrosalaluvulla rakennusaloille. Talousrakennusten rakennusalat sijoittuvat tonttien länsiosaan. Suurin sallittu kerrosluku on tai. Rakentamisessa on otettava huomion Pohjoisväylän liikennemelu. Autopaikkoja on varattava vähintään ap/ asunto. Erillispientalojen korttelialue (AO-) Korttelialueet sijaitsevat Sipoontien pohjoispuolella ja Kellokukankadun varrella. Alueella on omakotitonttia, jotka on rakennettu. Rakennusoikeudet osoitetaan tehokkuusluvulla e = 0,0 tai e = 0, ja talousrakennusoikeus tehokkuusluvulla te = 0,0. Sipoontien pohjoispuolella suurin sallittu kerrosluku on tai u ½. Autopaikkoja on varattava vähintään, ap/ asunto. Erillispientalojen korttelialue (AO-) Korttelialueet käsittävät suurimman osan kortteleista Sipoontien eteläpuolella. Alueella on omakotitonttia, jotka on lähes kaikki rakennettu. Rakennusoikeudet osoitetaan tehokkuusluvulla e = 0,0 tai e = 0, ja talousrakennusoikeus tehokkuusluvulla te = 0,0. Satukukankadun varressa ja Satukalliontien eteläpäässä muutamalla tontilla rakennusoikeudet on osoitettu kerrosalaluvulla rakennusaloille. Suurin sallittu kerrosluku on, tai u ½. Autopaikkoja on varattava vähintään, ap/ asunto. Asuinpientalojen korttelialue (AP-) Korttelialueet muodostuvat kahdesta rakennetusta tontista Kukkakujan varressa. Rakennusoikeudet on osoitettu kerrosalaluvuilla rakennusaloille. Suurin sallittu kerrosluku on tai ½ k. Autopaikkoja on varattava vähintään ap/ 0 k-m tai ap/ asunto. Asuinpientalojen korttelialue (AP-) Korttelialueet sijaitsevat Ruusukadun varressa ja alueen eteläosassa Satukukankadun päässä, jossa on rakennettu rivitalotontti. Ruusukadun korttelialueella on neljä rakennettua omakotitonttia, joiden rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,0 ja te = 0,0. Satukukankadun rivitalotontilla rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,. Suurin sallittu kerrosluku on. Autopaikkoja on varattava vähintään ap/ asunto. Asuinpientalojen korttelialue (AP-) Korttelialue sijaitsee Satukalliontien ja Leinikkipolun kulmassa. Alueella on yksi omakotitalo. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0,0 ja talousrakennusoikeus tehokkuusluvulla te = 0,0. Suurin sallittu kerrosluku on. Kaavamerkintä mahdollistaa alueen rakentamisen yhtenä kokonaisuutena. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL-) Korttelialue sijaitsee Kukkakadun varressa. Tontti on rakennettu ja sillä toimii päiväkoti. Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-) Korttelialue sijaitsee Sipoontien varressa. Tontti on rakennettu ja sillä toimii elintarvikeliike. Sivu
.. Muut alueet Satukallionpuisto on lähivirkistysaluetta, joka on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaan. Kukkakadun varressa on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta, jolla on pumppaamo. Alueesta osa on osoitettu liitettäväksi viereiseen omakotitonttiin, jolloin tontille voidaan järjestää ajoyhteys Kukkakadulta. Korttelin 0 keskellä voimassa olevassa kaavassa osoitettu, kaupungin omistama rakentamaton kevyen liikenteen katualue on muutettu maanalaista johtoa varten varatuksi alueeksi, joka voidaan liittää viereiseen omakotitonttiin. Leinikkikatu on osoitettu kevyen liikenteen kaduksi, jolla on tontille ajo sallittu (Leinikkipolku). Ajoyhteydet ja katualueet ovat muilta osin voimassa olevan asemakaavan mukaisia. Sipoontien pohjoispuolisten kortteleiden väliset kapeat puistoalueet, joiden kautta asemakaavassa on osoitettu avo-oja, on säilytetty ennallaan osana alueen hulevesijärjestelmää. Suunnittelualueen eteläosassa on lähivirkistysaluetta (Kukkapuisto), jonka maastonmuotoja voidaan muokata ja jonne saa rakentaa hulevesien viivytysaltaita ja patorakenteita erillisten suunnitelmien mukaisesti. Alueen eteläosan Varraskedonpuisto ja Kellokukanpuisto muilta osin säilyvät nykyisellään. Nämä alueet liittyvät muihin metsäisiin viheralueisiin ja kaupungin viherrakenteeseen. Alueen eteläosasta Satukalliontietä on pääsy myös Kerava Lahti oikoradan ja Helsinki Lahti moottoritien itäpuolelle.. Kaavan vaikutukset Alue säilyy nykyisenkaltaisena. Joitakin uusia tontteja on mahdollista muodostaa nykyisiä tontteja jakamalla. Katujen ja puistojen aluevaraukset säilytetään pääosin ennallaan. Kaavamuutos parantaa hulevesien viivytysmahdollisuuksia, kun alueen kaakkoisosaan voidaan rakentaa hulevesien viivytysaltaita. Asemakaava mahdollistaa rakennetun ympäristön arvokkaiden piirteiden ja luontoarvojen säilymisen. Asemakaava tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita edistämällä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä ja luomalla edellytyksiä hyvälle taajamakuvalle. Tiivistämisprojein yleiset tavoitteet lisärakentamisesta eivät toteudu sellaisenaan. Varsinaista rakennusoikeutta ei nosteta ilman sopimusta kiinteistönomistajan kanssa. Kun talousrakennusoikeutta lisätään kaikilla tonteilla, rakennusoikeus lisääntyy välillisesti, koska käytetty talousrakennusoikeus sisältyy kaavamuutoksessa osoitettuun varsinaiseen rakennusoikeuteen. Kaavamuutoksen vaikutukset liikenteeseen ovat hyvin vähäiset, koska alueelle ei osoiteta merkittävää lisärakentamista. Asemakaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon on arvioitu kaavatyön yhteydessä kaupungin omana asiantuntijatyönä. Vaikutusten arviointi on perustunut käytössä oleviin perustietoihin, maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin sekä osallisilta saatuihin palautteeseen. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole tarpeen laatia erillisiä selvityksiä.. Kaavamerkinnät ja -määräykset Katso liite B. Sivu
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaamaan ei ole laadittu erillisiä selvityksiä tai suunnitelmia. Asemakaavan voi toteuttaa heti, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Kunnallistekniikan rakentamistarpeet ajoitetaan kaupungin investointiohjelmaan ja talousarvioon, ja niistä laaditaan erikseen suunnitelmat. Katujen suunnittelu aloitetaan vuonna 0 ja jaksotetaan kolmelle vuodelle. Katujen rakentaminen voidaan aloittaa tarvittaessa vuonna 0. Järvenpäässä..0, tarkistettu 0..0 ja..0 Sampo Perttula Kaavoitusjohtaja Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti Sivu
Asemakaavan muutos OSALLSTUMS- JA ARVONTSUUNNTELMA (MRL ).0.0, tarkistettu..0 Kaava-alueen nimi Satukallion omakotitonttien tiivistäminen Dnro JARVENPAA /0 Kaavatunnus 000 Aloite tai hakija Suunnittelualue Vanhojen omakotialueiden tiivistämisprojei on käynnistetty kaupungin aloitteesta (KAUKE..0, KH..0 ). Tarkoituksena on ollut tutkia rakennusoikeuden lisäämismahdollisuuksia niillä omakotitonteilla, joiden rakennusoikeus on alle e = 0,, ja joiden omistajat ovat sitä pyytäneet. Talousrakennusten rakentamismahdollisuudet tutkitaan koko alueella. Työ sisältyy kaavoitussuunnitelmaan 0. Asemakaavan muutos koskee 0. kaupunginosan eli Satukallio omakotitontteja kortteleissa 00-00, 0-00 ja 0 sekä niihin liittyviä katu- ja puistoalueita. Suunnittelualue sijaitsee Pohjoisväylän itäpuolella, Sipoontien molemmin puolin noin kahden kilometrin päässä keskustasta. Alueen tontit ovat yksityisomistuksessa. Puisto- ja katualueet omistaa kaupunki. Suunnittelualueen sijainti kaupunkirakenteessa. Tavoitteet Kaavasuunnittelulla tutkitaan mahdollisuudet rakennusoikeuden nostamiseen omakotitonteilla. Kaavaratkaisu tutkitaan tonttikohtaisesti. Rakennusoikeuden nostamisesta tehdään puite- ja maankäyttösopimukset kiinteistönomistajien ja kaupungin kesken. Katu- ja puistoalueiden osien liittämistä korttelin 00 tontteihin tutkitaan. Talousrakennusten rakentamismahdollisuudet tutkitaan koko alueella. Koska alueiden käyttötarkoitus pysyy ennallaan eikä rakennusoikeutta tai kerroslukua nosteta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä.
Yleiskaava Ote yleiskaavasta. Suunnittelualueen pientalotontit rajattu valkoisella. Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 00 (kv..00 ) alue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alue on asemakaavoitettu. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e = 0, 0,. Satukallionkujan alue on merkitty paikalliseksi kulttuuriympäristökohteeksi, jonka arvokkaat piirteet tulisi säilyttää kaavoituksella. Leinikkikuja on merkitty kohteeksi, jonka säilyttämistä tulisi edistää. Asemakaava Alueella voimassa oleva asemakaava on vuosilta,,,, ja 00. Alue on osoitettu asemakaavassa erillispientalojen korttelialueeksi (AO-, AO-, AO-). Korttelissa 0 on asuinpientalojen korttelialuetta (AP-). Rakennusoikeudet on lähes koko alueella määritelty tehokkuusluvulla e = 0,. Pohjoisosassa Oinasmäen korttelissa 00 tehokkuusluku on e = 0, ja alueen eteläreunalla Satukukankadun varren omakotikorttelissa 0 tehokkuusluku e = 0,. Pohjoisväylän varrella korttelissa 0 ja alueen kaakkoiskulmassa korttelissa 0 rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaluvulla. Talousrakennusten rakennusoikeutta ei ole osoitettu erikseen, paitsi korttelissa 0. Koko alueella saa rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia rakennuksia. Asemakaava sallii rakennusoikeuden käyttämisen myös liike-, myymälä- tai työtiloiksi, jos toiminta ei aiheuta häiriötä alueen asukkaille. Sipoontien pohjoispuolella asemakaava määrää rakennukset harjakattoisiksi ja tontit aidattavaksi yhtenäistä aitaamistapaa noudattaen. Autopaikkoja on järjestettävä vähintään, ap/ asunto ja korttelissa 0 vähintään ap/ asunto.
Ote voimassa olevasta asemakaavasta Sipoontien pohjoispuolella, kortteleissa 00 00. Suunnittelualueen pientalotontit rajattu sinisellä. Ote voimassa olevasta asemakaavasta Sipoontien ja Kukkakadun välisellä alueella kortteleissa 0 0. Suunnittelualueen pientalotontit rajattu sinisellä.
Ote voimassa olevasta asemakaavasta Satukallion eteläosassa kortteleissa 0 00 ja 0. Suunnittelualueen pientalotontit rajattu sinisellä. Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Viranomaiset Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Vaikutusten arviointi Tiedottaminen Valmistelu Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (MRL, MRA ). Arvioitavia vaikutuksia ovat muun muassa vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon. Vaikutuksia arvioidaan asiantuntija-arvioin kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen. Asemakaavan vireilletulosta, nähtävilläolosta, hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla www.jarvenpaa.fi sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille. Suunnitelma-asiakirjat ovat nähtävänä Seutulantalon palvelupisteessä ja Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta kaavoitukseen kaavan valmisteluvaiheen ajan.
Asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäväksi (MRL, MRA 0 ) päivän ajaksi syyskuussa 0. Luonnosta koskevat mielipiteet tulee jättää kaavoitukselle kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Ehdotus Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja se asetetaan julkisesti nähtäville päivän ajaksi (MRL, MRA ) arviolta marraskuussa 0. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Hyväksyminen Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan muutoksen arviolta tammikuussa 0. Kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä on mahdollisuus valittaa 0 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusote lautakunnan päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. Yhteystiedot Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Seutulantie, PL 00 Järvenpää Seutulantalon palvelupiste Seutulantie, PL 00 Järvenpää tekninen-palvelu@jarvenpaa.fi Valmistelija Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio Puhelin 00 sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Aloitusvaihe - lmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Osallistuminen Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Luonnos nähtävillä ( päivää) - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (KAUKE) - Ehdotus julkisesti nähtäville ( päivää) Muistutus ehdotuksesta Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus
Tieoik. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain a :n vaatimukset ja on ajan tasalla... 0..0 Järvenpäässä. Kartastoinsinööri. tu ika. am tie moottori Lahden..... Tuomo Markkanen. 0. M :. M... 0 0 kv..0 p p :. tie p p... Pii s atu Oinask 0 tu Oinaska e t e == 0. 0. 0 e t e == 0. 0.0 0 allio ntie. VL. moottori. 00 tuk Satukallionpolku em.ra s. a vi POHJOSVÄYLÄ Sa Tieoik.. Lahden : ajo Pohjoisväylä VARRASKEDONPUSTO. 0.... 0..,0.,. Pohjoisv äylä e te = 0. = 0.0 Kilika tu Mäntymäentie.. -: Leimukatu Mäntymäentie,. 00 nkatu kuka. Kello. 0 t 0,.,... 0-0. 0- ATU. KANK e = 0. KELLOKUKANPUSTO. 0. OKU.. AO-. AP- VL..0., nkatu kuka M uja Uuhik..0 e = 0... 0 0..... ontie.. M0 :..0. kalli.0.,....0 KM-.. Satu. 0.0 0 0 0 t 0... 0.. KKEelLloL., kr AO-... 0. 0........ U, 0-0-0,..,..0.. ar e = 0.0 te = 0.0.0. SATU :.. KAT KUKAN...0...0... 0 kr. 0 e = 0. te = 0. 0. e = 0. atu. yr......... 00 0.. nkatu.0 kkakatu 00 Satukuka. :.. ar.... M0 : Suvik. -0-..,.. 0, AO- 0 t 0.. 0 0 AO- :0 :0... ATU.. AO-... 0........ liontie 0.. KELOKATUKielokatu 0-0-0. al Satuk 0 Ruusu... SUVK... :,.0 U POLK KELO pp.,, 0 SATUKALLO..,. 0.... 0 :0 0. E. :..... 0. :0... :. 0. 0 00,...... ONT 0 atu.. Suvik...... 0.. 0 e = 0 0.0 : te =. e = 00.0 tu te = Kieloka KATU KELO... ATU Lumikellopolku j.... KUKKAPUSTO.. e = 0.0 te = 0.0 0. VL-.. 0.....0 -:.. e = 0.0 te = 0.0 -:.. OLKU /t RUUSUP polku pp. KALL.. SATU. -0-0 SUVK.. u / e = 0.0 te = 0.0 :0 pp.0.. uja katu Satukukan..,.0 K-. 0 AO- allionk 0.... Satuk....... NKATU ukatu..... Ke.. 0-0-0. 0 e = 0.0 te = 0.0 AP- :.. 0... 0 AO- 0..... ukatu yr... -: -0-. yr. 0... UJA.. :. p p /t Ruus...... 0 LE 0.. ka lloku.... Lein Uikkikatu NKKPOLK. 0.. nkatu AO-.... SATUKUKA. LENKK :00. :00 0 KATU. LT M0 ONK 0 : U 0.0..... :0... : :0..0.., 0 allas 0-0-0 0 j :0... :. VL. :0., 0....0.0...0...0 varten.... e = 0.0,.0..0,......0... 0. 0 e = 0.0 te = e = 0.0 te = 0.0.. 0 AO-,. katu... 0..0 Malva KALL... t.. -0-0 RUUSUKAT... 0. 0. :. : 0 katu Satukukan... YL- 0. 0.. 0 e:00 = 0.0 te = 0.0.. :0. 0.. 0......... ET. m kul 0 AO-. t. AO-.. 0 0. kr...0 0. a jo e = 0.0 te = 0.0 0.0...0 kr kr. 0 0.. : M0.. t....... AP-..0.. TU tetta katu Kukka..0 e = 0.0 te = 0.0 :0. asi ysr kuyhte.0 j.0. 0-0-0..0 0 :. 0 AO-..... 0.. 0.. 0. 0. allas.... 0.0..... allas. e = 0.0 te = 0.0......0 e = 0.0 te = 0.0..... A KKkkAakKatu KUKu. 0 0 0 AO- 0 0 0 AO-......... :... 0. 00 00 AO-.0.......... 0...0..... :00...0 Malvakatu..... : 0 olku:0 Kukkap 0 a jo 0... :..... 0. 0 pp /t u / e = 0.0 te = 0.0 pp KU APOL KUKK 0 :0 Ruusukatu.....0... kr.0... j 0.0 0. 0... uja.0.. 0... ATU...... 0.0. ak :Kukk. : M. läntie Kyrö. -0-0..0 M0. : : :..... 0 0....0.... ONP. : as.. :.. (A )-. 0... 0 0.0..... / k 00. UJA akuj KaKAK :00 kku KuK.. d B... 0 m johtor..0. t... AP- AP- (A )- 0a kikatu. SATU... Kaunok kikatu Kaunok 0.... db.0. t Kurje..0 0 OLKU.. 0 a..0... 0.. (A db. LL ENKE KURJ nkellonpolku.... nkat..... 0...0.. Kaun. : -0-0 tu okkika..0. t..0. uja.m lev.... ar 0......... (A 0)- a..0 ras.tie.. db 0-0-0 0-0-0.. :... M0..... t KelEloL nk RJKEurNje.. 0 allionk... 0)- a...0. Satuk...... KU. LOu NK.0. :. 0 0.0 :....0.. 0. 0 R EU... P le.... a..0 (A )- A Pe KU JA :0 0. 0 db t0 ON uja LnkL llo kee NK n ura 00.. :..0......0.... u / e = 0.0 te = 0.0. 0 0 0 0 0 u / e = 0.0 te = 0.0. 0 AO- - 0.. AO-. 0 t. u / e = 0.0 te = 0.0. AO-..0.0.... toras.....0 0.0 e == 0.0 te 0. 0. a.. 0 t 0 0.0.. (A)-.... VL 0.... -:. db. kipolku.. SATUKALLONPOLKU Kaunok.. - 00.. 0. :0 0-0-.0 0-0-0 0 0 Lupiinikatu.. Satukallionpuisto. 0. : 0 0 Pohjoisväylä... ar e = 0.0 te = 0.0.. AO- 0 SATUKALLONPUSTO.. ras.. : ar..0. 0 AO- 0... kr.,0.... :.. 0. 0 0 KYRÖLÄ ja viemärijohto Korsikuja.. m lev. vesi- 0.. : : 0 0 pp /t., Satukallionpolku. 0-0-0 :0..,..... 0.. 0. e nti oo Sip ts. s.tie. 0.. 0...,....,. ra... :0.. a jo m,. Vaakakuja.............0. 0....... Sipoontie.0....0 m joh.. -:.....0.... :....... SPOONTE.. 0. ar 0. :0 pmo... e = 0.0 te = 0.0. 0. :.. 0.,, e = 0.0 te = 0.0...... 0......... VL 00.. 0..0 :... : AO- VL. e = 0. -0-0.. 0.,.,0 ao 00 00 K-,.... 0 00 AO-.0 :0. 00 0 0.....0....... e nti oo Sip. 0 M0. 0-0-0... :0 0.. :0..0... Vuohikat. u OHKATU.. VU. 0-0-0., 0...,. U M 0, -: :... 0. :... t 0....0.... :.. M0 Pohjoisväylä... 0..... te = 0.0, 0,,....0 00. e = 0. 0.. : KAT VUOH. Kilikatu.. Ylänkötie. -0-0. 0..,0.,,.0 aj o. 0. 0.....0 u Kulmakat.... 0 tu,0 0.0.. : 0. 000.... :0...0.0,.... 0 0. 0 e == 0. te e = 0. te = 0.0... 0.... KNNAR.. KLKATU 0..0..0 :00. uja...... Uuhik....0... u /.. 00 ao00 AO- 00 u / AO- e = 0.0. Lammaska. -0-0.. 0.. 00 AO- 00..0 Kulmapuisto.0 0. VL 0 : M0 : :.. 0. 0. TU. ja viem.ras. ras. rijohto vesi- ja viemä lev.ras. rijohto ja viemäm vesim lev. m vesi. ao. 0...0 0. 0....0......0.0 u / e = 0.0 te = 0.0. 00.0 LAMMASKA. AO-.,,0. 0 :0 00.,0......... kr 0.. :. :0. M0. 0..... 0.... ar..,. 0-0-0 u / e = 0.0 te = 0.0.. 0.... 0 00 AO- 00............. 0 0 Ylänkötie e = 0..... kh AO-. :.. 0... u / e = 0.0 te = 0.0.. M. 0. :0. AO-... 00. VL.. 0... 0. : :0.. 00. : 0........0.. 0... :.... 0.0.. kr.... yr 0..... :....... 0 :.0 0 M. -: 00 :. kh.... 0 U. u / KAT....0....0...0. e.0 :00...... äylä Pohjoisv.0.. MAS Liite B... yhdysti 00 LAM.... 0 Vanha 00 00 AO-. :.. yr Oinaskadun koulu. Kuu 0-0-0 u Lammaskat. kr... 0.0 :0......0.. 0 0-0-0.. tie siston.....0.... ve si-j........ :0.. Väliai k. vesi- ja viemä rijohtoras.. :.. 0... dystie 0 u / e = 0.0 te = 0.0 kr. :0 Va nha yh. :0..0 0.... 0. AO- 0.0 : 0 tie Ylänkö 0.. ar.. 0 0 0 :.0. :. 0..
ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET. AP- AP- 0000 ASUNPENTALOJEN KORTTELALUE. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta saa rakentaa % liike-, myymälä-, työyms palvelutiloiksi, joissa harjoitettu toiminta ei saa aiheuttaa lian, melun yms muodossa kohtuutonta rasitusta tontilla tai lähellä asuville eikä tonttia saa käyttää ympäristöä rumentavaan tai häiritsevään varastoimiseen. Rakennettaessa metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei rakennuksen naapuritontin puoleisiin osiin saa sijoittaa asuinhuoneiden pääikkunoita, muita ikkunoita rakennettaessa niiden tulee olla läpinäkymättömiä. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 00 m kohti. Autopaikkoja on varattava yksi autopaikka 0 k-m tai vähintään autopaikkaa asuntoa kohti. 00000 ASUNPENTALOJEN KORTTELALUE. Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta saa tontilla asuva käyttää % liike-, myymälä-, työ-, yms- palvelutiloiksi, joissa harjoitettu toiminta ei aiheuta ympäristölle kohtuutonta häiriötä. Rakennuksen etäisyyden kadun rajasta lukuunottamatta jalankulkukatuja tulee olla vähintään metriä. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 00 m kohti. Autopaikkoja on varattava vähintään yksi autopaikka 0 kerrosneliömetriä kohti tai vähintään. autopaikkaa asuntoa kohti. YL- K- VL VL- ET 0000 JULKSTEN LÄHPALVELURAKENNUSTEN KORTTELALUE. Asuintiloja saa tontille sijoittaa kiinteistön hoitohenkilökuntaa varten. Jokaista alkavaa 00 k-m kohti tulee tontilla olla vähintään yksi autopaikka. 00000 LKE- JA TOMSTORAKENNUSTEN KORTTELALUE. Alueelle voidaan rakentaa rakennuksia liike- ja/tai toimistotiloja varten. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten on oltava harjakattoisia. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 00m kohti. Autopaikkoja on järjestettävä tontille vähintään yksi autopaikka/ k-m. 0000 LÄHVRKSTYSALUE. 000 LÄHVRKSTYSALUE Alueen maastonmuotoja voidaan muokata ja alueelle saa rakentaa hulevesien viivytysaltaan ja siihen liittyviä patorakenteita erillisten suunnitelmien mukaisesti. 0000 YHDYSKUNTATEKNSTÄ HUOLTOA PALVELEVEN RAKENNUSTEN JA LATOSTEN ALUE. AP- 0000 ASUNPENTALOJEN KORTTELALUE. 000 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. AO- Korttelialueella saa rakentaa kullekin asemakaavassa osoitetulle tontin rakennusalalle yhden asunnon, sekä osoitettuun asuntokerrosalaan sisältyvän, joko päärakennukseen kytketyn tai erillisen sivuasunnon enintään 0 kerros-m. Lisäksi rakennusalaa kohti saa rakentaa taloustiloja enintään kerros-m. Yhteen kerrostasoon saa rakentaa enintään 0% asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta. Asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta saa tontilla asuva käyttää % työ- ja palvelutiloiksi, joissa harjoitettu toiminta ei aiheuta ympäristölle kohtuutonta häiriötä. Uudisrakennusten ulkoseinäverhouksen tulee olla pääosiltaan puuta, muita ulkoseinäverhousmateriaaleja voidaa käyttää vähemmän kuin puolet seinien ikkkunattomasta alasta. Kattopintojen tulee olla kaltevia. Tontilla tulee olla vähintään puu kutakin tontin 00 m kohti. Autopaikkoja on varattava tontille kutakin asuntoa kohti. 000 ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUE. SAT 0000 Kaupunginosan raja. 0000 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 000 Osa-alueen raja. 00 Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 0000 Ohjeellinen tontin raja. 0000 Kaupunginosan numero. 0000 Kaupunginosan nimi. AO- Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja asumistarkoituksiin. Asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta saa rakentaa % liike-, myymälä-, työ-, yms-palvelutiloiksi, joissa harjoitettu toiminta ei saa aiheuttaa lian, melun yms. muodossa kohtuutonta rasitusta tontilla tai lähellä asuville, eikä tonttia saa käyttää ympäristöä rumentavaan tai häiritsevään varastoimiseen. Rakennettaessa metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei rakennuksen naapuritontin puoleisiin osiin saa sijoittaa asuinhuoneiden pääikkunoita. Muiden ikkunoiden tulee olla sameita. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 00 m kohti. Autopaikkoja on järjestettävä tontille vähintään autopaikkaa / asunto. 000 ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUE. Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. 0 SATUKALL 0 t / k 0000 Korttelin numero. 00 Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. 000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 00 Talousrakennuksen rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. 000 Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. 00 Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta saa rakentaa % liike-, myymälä-, työyms. palvelutiloiksi, joissa harjoitettu toiminta ei saa aiheuttaa lian, melun yms. muodossa kohtuutonta rasitusta tontilla tai lähellä asuville, eikä tonttia saa käyttää ympäristöä rumentavaan tai häiritsevään varastoimiseen. Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Rakennusten on oltava harjakattoisia. u / e = 0. te = 0.0 00 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. 0000 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. 000 Tehokkuusluku eli talousrakennuksen kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Tontit on aidattava yhtenäistä aitaamistapaa noudattaen. Rakennuksen etäisyyden tulee olla vähintään kaksi () metriä naapuritontin rajasta. Rakennettaessa neljä () metriä lähemmäksi naapuritontin rajaa, ei rakennuksen naapuritontin puoleisiin osiin saa sijoittaa asuinhuoneiden pääikkunoita. Muiden ikkunoiden tulee olla sameita. db(a)-a 000 Rakennusala. 00 Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten asuinrakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään db(a). AO- Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 00 m kohti. Autopaikkoja on varattava vähintään. autopaikkaa asuntoa kohti. 000 ERLLSPENTALOJEN KORTTELALUE. Alueelle voidaan rakentaa yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. Asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta saa tontilla asuva käyttää % liike-, myymälä-, työ- yms.-palvelutiloiksi, joissa harjoitettu toiminta ei aiheuta ympäristölle kohtuutonta häiriötä. Rakennuksen etäisyyden kadun rajasta lukuunottamatta jalankulkukatuja tulee olla vähintään viisi () metriä. Rakennuksen tulee olla vähintään neljä () metriä naapuritontin rajasta, mutta naapurin suostumuksella saa rakennuksen sijoittaa lähemmäksi rajaa. Seinässä, joka on neljä () metriä lähempänä naapurin rajaa, ei saa olla huoneen pääikkunaa. Tonttia ei saa käyttää ympäristöä rumentavaan tai häiritsevään varastoimiseen. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 00 m kohti. Autopaikkoja on varattava vähintään. ap/asunto. le pp pp/t ajo 00 Ohjeellinen leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. 00 Säilytettävä/istutettava puurivi. 000 Katu. 000 Jalankululle varattu katu. 000 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. 000 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu. 0 Ajoyhteys.
ao j xxxx Avo-oja. 00 Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. 000 Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. 000 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 0xxxxx KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT YLESET MÄÄRÄYKSET: Alueen kaupunkikuvalliset arvot tulee säilyttää. Katutiloja, rakennuksia ja kasvillisuutta tulee hoitaa niin, että ympäristön luonne ei oleellisesti muutu. Katujen ja kevyen liikenteen väylien rakentamis- ja huoltotoimenpiteet sekä muut ympäristöä muokkaavat toimenpiteet tulee tehdä ympäristöön sopivalla tavalla. Asemakaava-alueelle rakennetut avo-ojat ovat osa hulevesiverkostoa. Hulevedet tulee käsitellä tonteilla viivyttävillä rakenteilla ja niiden johtaminen tulee hajauttaa rakennettuihin avo-ojiin tai johtaa hulevesiviemäriin. JÄRVENPÄÄN KAUPUNK Satukallion omakotitontit ASEMAKAAVAN MUUTOS : 000 Asemakaavan muutos koskee: 0. kaupunginosan eli Satukallio kortteleita 00-00 ja 0-0 sekä katu- ja lähivirkistysalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 0. kaupunginosan eli Satukallio asuinpientalojen korttelialuetta ja erillispientalojen korttelialuetta, julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, lähivirkistysaluetta ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta. Alueelle laaditaan erillinen tonttijako. Käsittelyvaiheet: Nähtävänä MRL ja MRA 0 mukaisesti.. -.0.0 Kaupunkikehityslautakunta 0..0 Nähtävänä MRL ja MRA mukaisesti..-..0 Kaupunkikehityslautakunta pvm KAUPUNKKEHTYSLAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT JÄRVENPÄÄN KAUPUNK Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Päiväys..0 Khdno JPAA /0 Tarkistettu 0..0 Hakemistonumero Arkistonumero 000 Suunnittelija tew Piirtäjä tew Tallennusnimi Sampo Perttula Kaavoituspäällikkö Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti Mittakaava :000 Koordinaatisto ETRS GK
Satukallion omakotitontit, asemakaavan muutos Yhteenveto lausunnoista ja vastineista Vireilletulo.0.0 Valmisteluvaihe Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole esitetty mielipiteitä. Asemakaavan muutosluonnos nähtävänä (MRL ja MRA 0 )...0.0. Mielipiteitä ei esitetty. Kaavaluonnoksesta on saatu kaksi lausuntoa. ELY-keskus esittää teknistä korjausta liittymänuoli- merkintään Pohjoisväylältä Sipoontielle. ELY-keskus.0.0 Asemakaavakartalla on osoitettu ajoneuvoliittymän likimääräistä sijaintia osoittava liittymänuoli-merkintä Pohjoisväylältä Sipoontielle. Liittymänuoli-merkintä on maantien alueen kaavamerkintä, ja koska asemakaavakartalla ei ole maantien aluetta, ei kaavakartalla voi olla liittymänuoli-merkintääkään. Sipoontien liittymä on jo olemassa oleva ja voi paikallaan säilyä, vaikka liittymänuoli-merkintä jätetään esittämättä. Vastine: Pohjoisväylä on voimassa olevassa asemakaavassa LT-aluetta, jolle liittyvät kadut on kaikki merkitty liittymänuolella. Satukallion alueelta on liittymät Pohjoisväylälle vain Kielokadulta ja Sipoontieltä, joiden kohdalla kaavaluonnoksessa on liittymänuolet. Kukkakujalta ja Satukukankadulta liittymää ei sallita eikä liittymänuolta niiden kohdalla ole. Kielokadun liittymä on etäämpänä suunnittelualueesta, mutta asemakaavamuutoksissa esitetään suunnittelualueen ulkopuolisia asemakaavamerkintöjä tarpeellisessa määrin lisäinformaationa. Tässä asemakaavassa ei ole suunniteltu muutoksia Pohjoisväylän alueeseen. Lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavakarttaa. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo.0.0 Asemakaavamuutos mahdollistaa joidenkin uusien tonttien muodostamisen nykyisiä tontteja jakamalla. Selostuksessa todetaan, että asemakaava mahdollistaa rakennetun ympäristön arvokkaiden piirteiden ja luontoarvojen säilymisen, mutta yksittäisille rakennuksille ei ole osoitettu suojelumerkintöjä. Alueella on yksittäisiä kohteita ja laajempia alueita, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa ja kaupunkikuvallista merkitystä. Nämä on yleiskaavassa merkitty paikallisiksi kulttuuriympäristökohteiksi, joiden arvokkaat piirteet tulisi säilyttää kaavoituksella. Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa näitä kohteita on toimenpideluokissa (säilytetään kaavoituksella) ja (säilyttämistä edistetään mm. kaavoituksella). Maakuntamuseon näkemyksen mukaan kaavamuutos ei turvaa riittävällä tavalla näitä kohteita. Hoitosuunnitelmassa arvotetut rakennukset, mikäli ne ovat säilyttäneet kulttuurihistorialliset ja/ tai kaupunkikuvalliset arvonsa, tulisi osoittaa kaavassa suojelumerkinnällä (sr tai alueellinen /s). Vastine: Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman päivitystyö, jonka yhteydessä kohteiden arvotusta tullaan tutkimaan uudelleen, on alkanut yleiskaavatyön käynnistyttyä syksyllä 0. Satukallion yksittäisille rakennuksille ei ole kaavaluonnoksessa osoitettu suojelumerkintöjä (sr) eikä alueelle ole osoitettu yleistä merkintää alueen ympäristön säilyttämisestä (/s), koska alueelta ei ole tehty riittävää rakennushistoriallista selvitystä